Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta niissä, jotka eivät muutoin hakeutuisi vastaanotoille. Ryhmätoiminta täydentää muuta hoitoa/tukea. Ryhmässä tavoitetaan asioita, jotka eivät mahdollisia yksilökontaktissa. Ei sulje pois yksilökontaktin mahdollisuutta/tarvetta. Ryhmän jälkeen saatetaan uskaltautua yksilökäynneille. Kokonaisvaltainen ote ja moniammatillinen yhteistyö helpottuvat. Ongelmat ovat usein monimuotoisia. Yksi ammattihenkilö ei voi hallita kaikkea ongelmakentässä.
Miksi ryhmiä? Sisäiset ongelmat syntyvät usein suhteessa toisiin. Monilla kiusatuksi tulon kokemuksia. Ryhmään kuuluminen tärkeä korjaava kokemus. Itsensä ilmaisu turvallisessa ilmapiirissä vertaisten kanssa parantaa haavoja. Kuulluksi ja nähdyksi tulo. Itsemyötätunnon kehittyminen. Minäkuvan vahvistuminen ja itsetuntemuksen lisääntyminen ehkäisevät ongelmien jatkumista. Suhde ongelmaan normalisoituu.
Miksi ryhmiä? Mahdollisuus vaikuttaa elintapoihin ja muutoksen esteisiin. Saadaan mahdollisuus konkreettiseen harjoitteluun. Itsesäätelykeinot kehittyvät. Itsehoidollisuus ja oma vastuu korostuvat. Opitaan elämään ongelman kanssa, oireilu lievittyy. Syntyy uusia, monipuolisia näkökulmia aiheeseen ja itseen. Opitaan muiden kokemuksista samastumisen ja mallioppimisen kautta. Valmius ottaa myönteisiä riskejä kasvaa. Rohkeus kokeilla uutta kehittyy.
Lyhytkestoisen ryhmän koko ja kesto Ohjaajia 1-2 Mahdolliset vierailevat ohjaajat Ryhmäläisiä 6-12 Kesto 4-12 kertaa Tapaamisen kesto 1½-2 tuntia Yleensä suljettu ryhmä, joka aloittaa ja lopettaa samaan aikaan Aikarajallisuus vahva muutostekijä OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Esimerkkejä ryhmistä Elämäntaitokurssi sairaanhoitaja/terveydenhoitaja Mielialataidotryhmä/depressiokoulu sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, psykologi Jännittäjien ryhmä / puheviestinnän kurssi psykologi, puheviestinnän opettaja Painonhallintaryhmä terveydenhoitaja, ravitsemusneuvoja, psykologi, fysioterapeutti/liikunnanohjaaja Syömishäiriöryhmä psykologi, sairaanhoitaja, ravitsemusneuvoja, fysioterapeutti
Esimerkkejä ryhmistä Ihottumaryhmä, atoopikkojen ryhmä ihotautilääkäri, sairaanhoitaja, psykologi Psykosomaattisesti oireilevien ryhmä psykologi, fysioterapeutti Paniikkihäiriöstä/ahdistuksesta kärsivien ryhmä/hengityskoulu psykologi, fysioterapeutti Uniryhmä sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, psykologi Rentoutusryhmä/stressinhallintaryhmä liikunnanohjaaja, fysioterapeutti, psykologi
Esimerkkejä ryhmistä Hammashoitopelkoryhmä hammaslääkäri/hammashygienisti, psykologi/psykoterapeutti Narskuttelijoiden ryhmä Hammaslääkäri/hammashygienisti, fysioterapeutti, psykologi
Esimerkkejä ryhmistä Parivoimaaryhmä seksuaalineuvoja/-terapeutti, psykologi, terveydenhoitaja Vanhemmuusryhmä terveydenhoitaja, psykologi Eroryhmä terveydenhoitaja, psykologi
Esimerkkejä työskentelytavoista Neuvonta Alustukset Kirjallinen materiaali Osallistava toiminta aktivoi Pari-/pienryhmä-/ryhmäkeskustelut Aktivoivat tehtävät ryhmässä Toiminnalliset harjoitukset Rauhoittumis- ja kehotietoisuusharjoitukset Kotitehtävät Fokusoiminen tässä ja nyt -tilanteeseen eli ryhmän toimintaan ja ilmapiiriin Nettialustan hyödyntäminen tapaamisten välillä
Ryhmän onnistumisen edellytykset Ryhmänohjaajan koulutus Johdon tuki Ryhmänohjaajan muu tuki: työpari/työnohjaus/vertaistuki Jäsenten sopivuus ryhmään Ryhmäläisten ja ohjaajan sitoutuminen Ryhmäläisten ja ohjaajan motivoituneisuus Selkeät tavoitteet ja säännöt Ryhmän koko Sopiva tila, välineet Riittävät resurssit OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Ryhmätoiminnan tulisi perustua tutkittuun tietoon ja käytännön kokemukseen. tulisi perustua käyttökelpoisiin viitekehyksiin. tulisi olla luovaa: säilyttää kyky yhdistellä uutta ja vanhaa ryhmälle ja aikakauteen sopivalla tavalla. Käytäntö ja teoria ovat ryhmänohjaamisen eri puolia eivät toisilleen vastakohtaisia, vaan toisistaan riippuvaisia. OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Ohjaajalla tulisi olla riittävästi mahdollisuuksia liittää toimintaansa teoreettiseen tietoon. riittävästi omaa kokemusta ryhmänjäsenenä olemisesta. innostusta aihetta kohtaan. sosiaalisia taitoja. OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Ohjaajalla tulisi olla kykyä herättää sisäistä motivaatiota ja kiinnostusta asiaa kohtaan. aitoa kiinnostusta ryhmäläisiä kohtaan, herkkyyttä heidän tarpeilleen, tavoitteilleen ja tunteilleen. Nämä taidot auttavat luomaan ilmapiirin, jossa ryhmäläinen voi motivoitua sisäisesti.