Keski-Pohjanmaan liiton toimintasuunnitelma vuosille

Keski-Pohjanmaan liiton toimintasuunnitelma vuosille 2018-2020 Maakuntajohtajan ehdotus 6.11.2017 Maakuntahallitus 6.11.2017 ja 13.11.2017 Maakuntavaltuusto 23.11.2017

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS... 4 2.1 KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNAT JA ALUELUOKITTELU... 4 2.2 MAAKUNTALIITON TOIMINTASTRATEGIAT JA SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ... 4 2.3 HALLITUSOHJELMA JA KANSALLISET OHJAAVAT POLITIIKAT... 5 2.4 YHTEISET TOIMINTAPOLITIIKAT JA ORGANISAATIO... 5 2.4.1 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö... 5 2.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 6 2.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo... 7 2.4.4 Kestävä kehitys... 7 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET... 7 3.1 SUUNNITELMAKAUDEN 2018-2019 ALUEELLISET PÄÄTAVOITTEET... 7 3.2 MAAKUNTALIITON OMAN TOIMINNAN PÄÄTAVOITTEET 2018-2019... 8 3.3 MAAKUNTALIITON HALLINNON JA VIRASTON VUODEN 2018 TAVOITTEET VASTUUALUEITTAIN... 8 3.3.1 Luottamushenkilöhallinto... 8 3.3.2 Maakuntaliiton viraston vastuualueiden tavoitteet... 9 3.3.3 Alueellisen edunvalvonnan tavoitteet...10 4. TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019...13 4.2 TULOSLASKELMA...13 4.3TULOSALUEIDEN MÄÄRÄRAHAT...14 4.4 RAHOITUSLASKELMA...16 4.5 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET VUODELLE 2018...16 5. KONSERNIYHTIÖT...17

1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Valtion vuoden 2018 talousarvion, julkisen talouden pidemmän aikavälin kehyssuunnitelmien ja valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen kansantalous on vuosien taantuman jälkeen noussut kasvuun, mutta kasvu on edelleen hidasta. Julkinen talous ja hallintorakenteet edellyttävät edelleen lähivuosina säästöratkaisuja. Työmarkkinoiden tilanne on hieman kohentunut ja työllisyystilanne on paranemassa. Lähivuosien työmarkkina- ja palkkaneuvottelut saattavat muodostua vaikeiksi ja aiheuttaa lakkouhkia. Tulevien vuosien talouskehityksen ennustettavuus on edelleenkin vaikeaa. Työllisyys- ja toimialaennusteiden mukaan Keski-Pohjanmaan kehityksen arvioidaan jatkuvan maan keskitasoa parempana. Työttömyysaste on hieman alle maan keskitason. Verotulokehityksen kasvun pysähtyminen ja valtion säästötoimenpiteet ilmenevät kuntien taloudellisen liikkumavaran kireytenä lähivuosina. Kuntatalouden kannalta haasteena tulee olemaan uusien maakuntien perustaminen vuoden 2020 alusta. Uudet maakunnat aloittavat 1.1.2020. Vuoden 2018 aikana tulevat voimaan uudet maakunta- ja sotelait. Lisäksi käsittelyyn tulee mittava kokonaisuus erityislakeja, jotka määrittelevät tarkemmin uuden maakunnan tehtävät ja toiminnan. Uudistusten valmistelu on haastava tehtävä vuosina 2017-2019 jokaisessa maakunnassa. Vuoden 2018 talousarviossa maakuntaliiton toimintakulut ovat 1.664.590 euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 7,8 % ja toimintatuotot 1.664.590 euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 17,9%. Talousarvion kasvu johtuu valtiovarainministeriön maakuntaliiton kautta välittämistä maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen kehittämisavustuksista. Talousarvion mukainen tilikauden tulos ja tilikauden yli/alijäämä on +/- 0,0 euroa. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta maakuntauudistuksen, alueellisen edunvalvonta- ja strategiatyön, aluesuunnittelun ja kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Kuntien jäsenmaksujen kasvu kuntatasolla on +/- 0,0 % eli vuosien 2016-2017 tasolla. Kuntaosuudet vuonna 2018 ovat 1.217.634 euroa. Vuoden 2018 aikana on tavoitteena Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin osakkeiden myynti. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen toteutuksen valtionavustukset hallinnoidaan maakuntaliiton kautta ja niiden määrä alkuvuodelle on noin 0,6 m huomioiden vuoden 2017 siirtomäärärahat. Jäsenkuntien maksuosuuksia peritään talousarviossa ilmoitettua vähemmän, mikäli maakuntaliiton kustannuksiin saadaan tuloja tai avustuksia. Vuosi 2018 tulee olemaan historiallinen vuosi maakunta- ja sote-lakien astuessa voimaan, tuoden mukanaan mm. maakuntavaalit ja monta uudistusta kuntien ja alueiden toimintaan. Kokkolassa 06.11.2017 Jukka Ylikarjula Maakuntajohtaja

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2018 alussa 8 ja edunvalvontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 3 kpl. Vuoden 2016 lopussa kaikkien jäsenkuntien asukasmäärä oli yhteensä 79.977 asukasta, joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli 69.027 asukasta. Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja rakennusalain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jäsenkunnat. 2.2 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lainsäädännölliset perusteet: - Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus, - Laki alueiden kehittämisestä sekä rakennerahastosäännökset, - Maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laadittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaohjelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2- vuodelle ja maakunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakunta-suunnitelma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahasto-ohjelmakausien suunnitelmat. Alueellinen strategiatyö edellyttää yhteistyötä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Tälle kehittämistyölle antavat hyvät lähtökohdat: - Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018-2020 ja maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2018-2019 - Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 sekä työllisyys ja ennakointiselvitys - Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia 2020 - Kansainvälisyysstrategia 2020 - Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja sen toteuttamisohjelma - Keski-Pohjanmaan järjestöstrategia 2020 - Kulttuurin, liikunnan, matkailun ja viestintäalojen yhteisstrategia aluekehityksen ja työllisyyden edistämiseksi Keski-Pohjanmaalla 2015-2020 (vetovoimastrategia) - Keski-Pohjanmaan kehityskuva 2040 Keski-Pohjanmaan ja samalla maakuntaliiton alueellisen toiminnan strategiset tavoitteet on kuvattu vuosien 2018-2021 maakuntaohjelmassa.

2.3 Hallitusohjelma ja kansalliset ohjaavat politiikat Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: - Pääministeri Sipilän hallitusohjelma 29.5.2015 ja sen toimeenpanon suunnitelmat. - Valtakunnallinen alueiden kehittämispäätös. Valmistelussa. - Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2016-2020 kehittämissuunnitelmat. Valmistelussa - Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. - Julkisen talouden kehyssuunnitelma vuoteen 2020 saakka ja Kuntatalousohjelma 2016-2019. - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020. Alueiden kehittämispäätöksen nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyy mm. kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2016-2020. Maakuntien kannalta olennaista on myös liikennepoliittisten selontekojen ja suunnitelmien uudistaminen. 2.4 Yhteiset toimintapolitiikat ja organisaatio 2.4.1 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2018 kokoaikaisena 14 henkilöä. Toimielimille ja virastolle asetetaan vuosityöohjelmat. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tuloksia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Luottamuselimet arvioivat tavoitteiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely suoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa sekä työnvastuiden uudistamisessa. Maakuntavaltuusto 36 valtuutettua Maakuntahallitus 11 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Johdon kokous valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, maakunta-ja kehittämisjohtajat sekä hallintopäällikkö 9 jäsentä Johtoryhmä maakunta-ja kehittämisjohtajat sekä päälliköt 7 jäsentä Maakuntajohtaja Tiedottaminen ja viestintä suunnittelija ja viestintäryhmä, 4 jäsentä Työhyvinvointiryhmä työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, maakunta- ja kehittämisjohtajat 5 jäsentä Aluepalvelut Verkostojohtaminen Kansainvälisyysasiat Alueidenkäytön suunnittelu Ennakointiasiat Maakuntasuunnitelma ja - ohjelma Rakennerahastojen jälkitoimenpiteet Maakuntajohtaja Kansainvälisten asioiden päällikkö Aluesuunnittelupäällikkö Yhteyspäällikkö Hallintopalvelut Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat Maksatukset Asiahallinta ja IT Kulttuuriviestintä Tiedottaminen Suomi100 Hallintopäällikkö Maksatustarkastaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kulttuurikoordinaattori Aluekehityspalvelut Elinkeinoelämän kehittäminen Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Rakennerahasto- ja kansallisten hankkeiden rahoitus Kehittämisjohtaja Strategiapäällikkö Suunnittelija Kehittämissuunnittelija Ohjelmakoordinaattori Aluekehityssihteeri Keski-Pohjanmaan liiton hallinnoimat hankkeet Projektikoordinaattori (P- IRIS) Maakunnan yhteistyöryhmä - Sihteeristö Työryhmät: Osaava Yrittävä Hyvinvoiva Toimiva Maaseutu Organisaatiokaavio 2017

6 2.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla tasoilla on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla. Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen puheenjohtajalla. Vastuualueen esimiehillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja seurannan työketjua. Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen. Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahallituksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja luettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan hallitukselle neljän kuukauden välein. Riskikartoitus koko liiton toiminnan osalta päivitetään helmikuun 2018 loppuun mennessä. Riskienkartoituksen hyväksyy maakuntajohtaja osana maakuntahallituksen hyväksymää sisäisen valvonnan ohjetta. Vuosittainen riskien arviointi suoritetaan tilinpäätöksen yhteydessä (KuntaL) vuosittain. Liiton toimintaa ja myös välittävänä toimielimenä toimimista tarkastaa ulkopuolinen tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Sisäistä tarkastusta suorittaa jokainen johtavassa asemassa oleva viranhaltija oman työnsä kautta. Rakennerahastohallintoon liittyvää riskien valvontaa suorittavat edellä mainitut tahot. Liiton oma tilintarkastaja suorittaa jatkuvaa tarkkailua liiton toimintaan, taloushallintoon liittyen ja raportoi siitä tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta on maakuntavaltuuston valitsema liiton toimintaa valvova toimielin. Rakennerahastotoiminnan riskiarviointi on tehty keväällä 2015 ja valvontatarkastus vuonna 2017. Riskiarvioinnista vastaa rahoituksen osalta EU-koordinaattori ja muilta osin hallintopäällikkö. Työhön osallistuvat kaikki rakennerahastohallinnointiin osallistuvat henkilöt. Hankkeiden toteuttamiseen liittyvät petoksentorjuntatoimenpiteet toteutetaan tarvittaessa liiton omien ohjeiden ja sääntöjen puitteissa. Toiminnassa otetaan huomioon petoksien ennaltaehkäisy, havaitseminen, korjaavat toimenpiteet ja syytteeseenpano.

2.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo 7 2.4.4 Kestävä kehitys Henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita on selkiytetty vuosien 2016-2017 aikana. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat valinneet edustajakseen työsuojeluvaltuutetun. Liiton viranhaltijoista työnantajaedustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö ktyhdyshenkilönä sekä kehittämisjohtaja. Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liitto on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien. Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin kuukausittain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin. Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uudistamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tykypäivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla. Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankinnoissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityksen periaatteita. 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1 Suunnitelmakauden 2018-2019 alueelliset päätavoitteet Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunvalvontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat: 1) Uuden maakuntahallinnon perustaminen. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan palvelutason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. 2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky. 3) Edunvalvonnan vahvistaminen sekä sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen. 4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä kansainvälisyys. 5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen. 6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mukaan kansallisiin kasvuverkostoihin. 7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen. 8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät. 9) Uuden maakuntaohjelman 2018-2021 toteuttaminen.

8 3.2 Maakuntaliiton oman toiminnan päätavoitteet 2018-2019 Maakunta- ja sote-uudistus uudistaa aluehallinnon ja aluepalvelut. Keski-Pohjanmaan liiton toiminta kuntayhtymänä päättyy 31.12.2019 ja toiminta siirtyy liikkeenluovutuksena uuteen Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Maakuntaliiton oman tekemisen näkökulmasta on onnistuttava seuraavissa asioissa: 1. Maakuntauudistuksen toteuttaminen sekä toimintojen siirtäminen uuteen organisaatioon ja liiton toiminnan taloudellinen päättäminen. 2. Alueen edunvalvonta ja yhteisten kehitysohjelmien edistäminen. 3. Uuden maakunnan maakuntastrategian valmistelu ja maakuntaohjelman toteuttaminen. Yhteistyötä yli rajojen. 4. Rakennerahastotoiminnan jatkuvuus aluekehityksen vastuut suhteessa kasvupalvelujen kehittymiseen. 5. Henkilöstön uuteen organisaatioon siirtymisen valmistelu ja työhyvinvointi. 6. Maakuntaliiton tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen nykyisessä organisaatiossa. 7. Kansainvälisyyden edistäminen ja suorat EU-ohjelmat. 8. Maakunnan aluemarkkinointi ja yhteiset tapahtumat. 3.3 Maakuntaliiton hallinnon ja viraston vuoden 2018 tavoitteet vastuualueittain 3.3.1 Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2018 maakuntavaltuusto kokoontuu kahteen varsinaiseen kokoukseen. Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2018 maakuntahallitus kokoontuu noin 10 kertaa. Maakuntahallitus on asettanut vuodelle 2018 seuraavat päätavoitteet: - maakuntaliiton viraston tavoite- ja toimintajärjestelmän, yhteistoiminnan ja sisäisen valvonnan kehittäminen, - osallistuminen maakuntauudistuksen toteutukseen, - edunvalvonta- ja yhteistyöverkostoihin osallistuminen niin maakunnan sisällä kuin ylimaakunnallisesti, - maakunnan identiteetin, osallisuuden ja elinkeinolähtöisen toiminnan edistäminen. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2018 tarkastuslautakunta kokoontuu 4-5 kertaa. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämisen toimenpiteiden yhteensovittaminen. Kaikki alueella rahoitettavat EAKR ja ESR -hankkeet käsitellään yhteistyöryhmässä tai sen asettamassa sihteeristössä. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2018 MYR kokoontuu noin 4 kertaa.

9 3.3.2 Maakuntaliiton viraston vastuualueiden tavoitteet Vuodelle 2018 Keski-Pohjanmaan liiton viraston vastuualueiden toiminnalle asetetaan seuraavia päätavoitteita, jotka on johdettu suunnitelmakauden ja maakuntaohjelman kärkitavoitteista. Johtaminen ja hallintopalvelut: Maakuntauudistuksen toteuttaminen. Toimielinten ja viraston työohjelmien laadinta koko vaalikaudelle ja kullekin vuodelle. Yhteistyö- ja edunvalvontasuhteiden ylläpito jäsenkuntien, muiden maakuntaliittojen, seutukehitysorganisaatioiden, ELY-keskusten, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Henkilöstön motivointi, koulutus ja osaamisen uudistaminen. Työyhteisön kehittäminen. Viraston tietohallinnon ja viestinnän uudistamisen jatkaminen sekä yhteistyön vahvistaminen aluemarkkinoinnissa. Vaasan vaalipiirin maakunta- ja yhteistoiminta-alueen yhteistyö (pj-maakunta 2018). Pohjois-Suomen neuvottelukunnan sekä Itä-Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyö. Aluepalvelut: Maakuntakaavan 5. vaiheen valmistelu. Merialuesuunnitelman valmistelu. Liikennejärjestelmätyö. Alueellisen ennakoinnin, tilastoinnin ja tutkimuslaitosyhteistyön kehittäminen. Yhteistyö alueen osaamispalveluissa (maankäyttö, ICT, ympäristöasiat). Yhteispalvelujen ja turvallisuusasioiden kehittäminen yhteistyössä kuntien ja valtionhallinnon kesken. Osallisuuden ja kansalaislähtöisyyden edistäminen sekä alueellinen kulttuurikoordinaatio. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laadinta. Hyvinvoinnin, kansainvälisyyden ja vetovoimapalveluiden osastrategioiden toteutus. Aluekehityspalvelut: Maakuntaohjelman toteuttaminen ja sen osana alueen kärkitavoitteiden edistäminen. Maakuntauudistuksen valmistelu aluekehityksen ja kasvupalvelujen osalta. Ohjelmakauden 2014-2020 hankerahoituksen maksimaalinen käyttö sekä hanketoiminnan vaikuttavuus. Älykkään erikoistuminen strategiat ja hallitusohjelman kärki-hankkeet. Uuden EU-ohjelmakauden 2020+ rakennerahastopolitiikan jatkuvuuden ja harvaan asutun alueen kriteerien turvaaminen Maakunnan investointi- ja kehittämiskohteiden rahoituksen edunvalvonta valtion talousarviossa ja EU-ohjelmissa. Valtionhallinnon ennakoitujen leikkausten alueelle kohdistuvien vaikutusten vähentäminen erityisesti koulutustarjonnan, tutkimuslaitosten ja valtion palvelujen osalta. Alue- ja elinkeinolähtöinen yhteistyö erityisesti kasvukäytävällä Oulu-Kokkola-Vaasa sekä Pohjois-Suomen ja Vaasan vaalipiirin maakuntien kesken.

10 3.3.3 Alueellisen edunvalvonnan tavoitteet Keski-Pohjanmaan liitto jatkaa työskentelyä koko maakunnan edun ja kehittämisen puolesta. Työtä tehdään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa sitoutuneesti maakunnan aseman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, sen kehityksen vauhdittamiseksi ja maakuntaidentiteetin lujittamiseksi. Tärkeänä painopisteenä pidetään maakunnan sisäisen yhteistyön kehittämistä. Maakunnan yhtenäisyyttä ja kiinnostavuutta lisätään ennen muuta tuloksellisella kehittämistyöllä ja alueen tunnetuksi tekemisellä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Elinkeinoelämän monipuolisuus, aktiivisuus ja tulevaisuushakuisuus nähdään keskeisenä edunvalvonnallisena tehtävänä. Maakunnan todellisuus liike-elämän kilpailukyvyn, positiivisen väestön kehityksen, asukkaiden hyvinvoinnin ja luonnonvarojen runsauden osalta on olennaisesti yleistä tunnettuutta tai mielikuvia parempaa. Keski-Pohjanmaan liitto tukee Kokkolan asemaa kehittyvänä, kiinnostavana ja vetovoimaisena maakuntakeskuksena. Kansalliset uuden kaupunkipolitiikkatavoitteet korostavat suurten kaupunkien roolin vahvistamista, jolloin keskisuurten maakuntakeskuskaupunkien ylimaakunnallinen yhteistyö nousee uuteen merkitykseen. Tässä työssä maakuntien liitot voivat olla yhteistyössä keskuskaupunkien kanssa. Suomi on Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla aloittanut valmistautumisen seuraavan EU- ohjelmakauden 2020+ neuvotteluihin komission kanssa. Uhkakuvana komission suunnalta on mainittu, että nykyisenkaltaisesta koheesiopolitiikasta oltaisiin luopumassa. Keski-Pohjanmaan on yhteistyössä muiden Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa tehostettava yhteistä edunvalvontaansa, jonka tavoitteena tulee olla vähintäänkin nykyisten kehittämisresurssien säilyttämisestä, turvaamisesta ja kohdentumisesta IP- alueelle. Alueen kuntatalouden vahvistamiseen liitto vaikuttaa jatkossakin kaikin käytettävissä olevin keinoin. Valtionosuusuudistuksen toteutumista ja vaikutusta seurataan. Kuntien yhteistyötä, työnjakoa ja uusia yhteistyömalleja halutaan lisätä. Koulutusyhtymän, liiton sekä erikoissairaanhoidon ja peruspalvelun kuntayhtymän yhteistyö tarjoaa tässäkin mielessä mahdollisuuksia. Ylialueellinen yhteistyö sekä kansallisesti että kansainvälisesti mahdollistaa synergiaetuja ja uusien tuottavien palvelumallien sekä toimintatapojen käyttöönottoa. Myönteisen maakuntakuvan rakentaminen sekä Keski-Pohjanmaata kohtaan tunnetun kiinnostuksen ja vetovoiman lisääminen Keski-Pohjanmaan liitto edistää maakunnan vetovoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toimenpiteitä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja ylikansallisissa projekteissa monipuolistetaan. Euroopan Unionin rakennerahastokausi tarjoaa työlle sekä mahdollisuuksia että resursseja. Eri yhteyksissä tulee säännöllisesti esille Keski-Pohjanmaan ja sen vahvuuksien sekä menestystekijöiden heikko tunnettuus valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Alueella onkin varsin yleisesti tunnistettu tarve tehostaa aluemarkkinointia ja viestintää maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi.

11 Palvelukokonaisuuksien varmistaminen Maakunnan palvelu- ja kehittämiskyvyn varmistamiseksi liitto pyrkii lisäämään toimia keskipohjalaisen, kuntalähtöisen ja verkostoperusteisen maakuntahallinnon ja palvelujärjestelmien kokoamiseksi. Tähän tähtäävää valmistelua tehdään yhteistyössä muiden maakunnallisten kuntayhtymien ja alueen kuntien kanssa. Maakunnallisten kuntayhtymien yhteistyön syventämisen ohella yhteistyötä lisätään muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaalla kansalaismaakunta nähdään vahvana ja vahvistuvana alueellisena voimavarana. Kunta- ja palvelurakenteen maakunnallisessa suunnittelussa liitto on aktiivisesti mukana. Yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa luodaan jatkossakin malleja, joilla maakunnan ja yhteistyöalueen asukkaiden palvelut turvataan ja kustannuskehitys pidetään hallinnassa. Yhteistyön tiivistämisessä ja palveluiden saatavuuden varmistamisessa painoa pannaan myös maakuntaverkon kattavaan ja nopeaan toteuttamiseen sekä sen hyödyntämiseen. Keski-Pohjanmaa tarvitsee omannäköisen maakuntahallinto- ja palvelumallin. Maakunnan edunvalvonnan vahvistaminen Ulkoisessa edunvalvonnassa Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä maakuntien välistä yhteistyötä kehittämis- ja edunvalvontatyön osalta erityisesti EUtavoitealuemaakuntien ja naapurimaakuntien kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan maakunnat. Yhteistyötä Pohjanmaan liiton kanssa vahvistetaan Pohjoismaiden verkostoissa. Brysselin EU -toimiston palvelut järjestetään yhteistyössä muiden Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien kanssa. Niin ikään liitto korostaa monipuolista kanssakäymistä poliittisten toimijoiden, valtion aluehallintoviranomaisten ja valtion keskushallinnon kanssa. Keskeisten investointien varmistaminen Merkittävä ja lisääntyvä osa edunvalvontaa ja aluekehittämistä on yhteistyö sekä läheinen kumppanuus maakunnan yrityselämän kanssa. Liiton tavoitteena on tukea yritysten investointihalukkuutta, pysymistä ja kasvua maakunnassa. Myös uusien yritysten sijoittumista ja investointeja tavoitellaan liiketoiminnaltaan vireään maakuntaan. Kokkolan hyvät liikennöintiyhteydet kaikkialle Suomeen ja muihin pohjoismaihin, lento-, rautatie- ja meriyhteydet tarjoavat keskeisen sijainnin yrityksen toimintapisteelle. Uusi kansainvälistymisstrategia kokoaa yhteen alueen toimijoiden intressit kansainvälistymis-tarpeiden osalta sekä kartoittaa keinoja tavoitella kansainvälistymisestä syntyviä hyötyjä yritysten kasvulle, työllisyydelle, matkailulle, palveluille ja muulle hyvinvointia ja kilpailukykyä rakentavalle yhteistyölle. Lähivuosien konkreettisia toimia ovat kaivoshankkeiden liikkeelle saanti. Ullavaan tavoitteellisesti tulevan litiumkaivoksen ja sitä palvelevan Kaustisen rikastamon rakentaminen on tärkeä maakunnallinen investointikohde. Se edistää samalla Koko maakunta kasvuun tavoitetta. Litiumkaivostoiminnan käynnistämisen ohella pyritään ennakoimaan ja varautumaan litiumin jatkojalostamiseen. Keskeisessä asemassa on tutkimus -ja kehittämistoiminnan aktivoiminen sekä jalostavan teollisuuden yksiköiden etabloitumisen edistäminen maakuntaan.

12 Suurten liikenneinfrastruktuurihankkeiden, muun muassa Kokkolan syväväylä ja VT 8:n toiminnallisuuden parantaminen, toteuttamisesta huolehditaan sekä omalla että maakuntien yhteisellä edunvalvonnalla. Euroopan laajuisessa TEN-liikenneverkon uudistamisessa keskeinen tavoite on Bothnian Corridorin saaminen TEN-T-ydinverkon käytäväksi. Toimintaa edistetään edunvalvonnalla yhdessä suomalaisten ja ruotsalaisten alueiden ja kaupunkien kanssa. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman roolin vahvistamista ja sen liikennemäärän lisäämistä jatketaan alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) strateginen yksikkö ja Geologian tutkimuskeskus siirtyivät Innogate-rakennukseen Kokkolan kampusalueelle vuonna 2017. Kahden ison tutkimuslaitoksen sijoittuminen mahdollistaa kansainvälisen tason kemian ja biotalouden sekä mineraalitalouden osaamiskeskittymän muodostamisen yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kuntien ja aluekehittäjien välillä. Biolaakso on Keski-Pohjanmaalle suuri mahdollisuus.

13 4. TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus 4.2 Tuloslaskelma Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tulosalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edunvalvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova määrärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Vuoden 2018 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on jäsenkuntaosuuksien nollakasvu. TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -1 235 702-1 217 634-1 217 650 0,0 % Tuet ja avustukset -204 243-137 700-117 540-14,6 % Muut toimintatuotot -80 844-56 000-329 400 488,2 % Yhteensä -1 520 789-1 411 334-1 664 590 17,9 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 731 494 747 580 883 800 18,2 % Henkilöstösivukulut 151 024 156 780 180 750 15,3 % Palvelujen ostot 564 384 513 067 461 590-10,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 54 081 27 100 26 450-2,4 % Muut toimintakulut 88 293 99 300 112 000 12,8 % Yhteensä 1 589 276 1 543 827 1 664 590 7,8 % TOIMINTAKATE/KÄYTTÖKATE 68 487 132 493 0-100,0 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot -106 0 0 Korkokulut 86 1 000 0-100,0 % Muut rahoituskulut yhteensä -20 1 000 0-100,0 % VUOSIKATE 68 467 133 493 0-100,0 % TILIKAUDEN TULOS 68 467 133 493 0-100,0 % VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET Rahastojen vähennys 0-133 493 0-100,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 68 467 0 0 Maakuntaliiton henkilöstö 2018; 14 vakinaista kokoaikaista työntekijää, osa-aikainen 50% kulttuurikoordinaattori ja määräaikainen projektikoordinaattori IRIS-hankkeessa. Henkilöstömenojen kasvu 2016-2018: P-IRIS-projektityöntekijä 1/2017 ja strategiapäällikkö 1/2017. Uusia työntekijöitä ei esitetä palkattavaksi v. 2018. Maakuntauudistuksen tehtävistä tuloutuu henkilöstömenojen katteeksi noin 200.000 euroa työaikatoteutumien mukaisesti.

14 4.3 Tulosalueiden määrärahat TALOUSARVIO KOHDITTAIN Kohta TP TA TA TA TA Liiton lakisääteinen toiminta 2016 2017 2018 2019 2020 Tulot -2 252-3 000-208 000-1 000 Menot 1 041 748 1 049 627 1 197 000 750 000 Yhteensä netto 1 039 496 1 046 627 989 000 749 000 0 Liiton muu toiminta Tulot -43 000-36 300-121 000 0 Menot 307 672 340 300 349 650 280 000 Yhteensä netto 264 672 304 000 228 650 280 000 0 Liiton hallinnoimat hankkeet Tulot -285 146-154 400-117 940 0 0,0 Menot 285 146 154 400 117 940 0 0,0 Yhteensä netto 0 0 0 0 0 Rahoitus Kuntien osuudet -1 235 700-1 217 634-1 217 650-1 029 000 Korkokulut 500 0 Rahastojen vähennys -133 493 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 68 468 0 0 0 0 Lakisääteisen toiminnan tehtävät ja keskeiset määrärahat: Maakuntaliiton lakisääteinen toiminta sisältää aluekehityslain ja perussopimuksen nojalla määritellyt tehtävät, kuten: - valvoa maakunnan etua, edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä kestävää kehitystä, - vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä ja toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämis- ja edunvalvonta-asioissa, - hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaisen tehtävät ts. huolehtia toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteuttamisen seurannasta sekä aluehallintoviranomaisille kuuluvien aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta,

- avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa, - huolehtia alueellaan maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntasuunnitteluun liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista, - sekä hoitaa muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät. Vuosina 2017-2018 maakuntaliiton lakisääteisenä tehtävänä on hallinnoida maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen valtiovarainministeriöltä saatava kehittämisrahoitus. Vuoden 2017 rahoitus on noin 750.000 ja alkuvuoden 2018 noin 600.000. Rahoitus jaetaan kustannuksien ja työosuuksien suhteessa yhteistyöorganisaatioille ja omalle toiminalle. Lakisääteisen toiminnan keskeiset määrärahat: -Henkilöstömenot lakisääteisen toiminnan osalta (690.000 ) -Yliopistokeskusyhteistyö ja yhteistyöprofessuurit (64.000 ) -Hankeyhteistyö: kulttuuritehtävät, maakuntapäivä ja maakuntauudistus (28.000 ) -Yhteistyökumppanuudet: Kase-tilastot, Brysselin IP-toimisto, hyvinvointi- ja järjestöyhteistyö, matkailu, liikunta, tanssin aluekeskus, kansainvälisyys (51.500 ) -Kaavoitus ja alueiden käyttö: maakuntakaavoitus, liikenneselvitykset, ITylläpito- maksut (35.600 ) -Jäsenyydet: Merenkurkun neuvosto, AER-jäsenmaksu ja Peränmerenkaaren yhteistyö (24.400 ) Liiton muun toiminnan tehtävät ja keskeiset määrärahat: Maakuntaliiton muu toiminta sisältää kaikkien jäsenkuntien ja osajäsenkuntien edunvalvonnalliset ja yhteistoimintaan kuuluvat tehtävät. Keskeistä on yhteistyön ylläpitäminen maakunnallisen kuntayhteistyön ja yhdistystoiminnan verkostojen kautta. Perinteikkäänä toimintana on maakuntaviestin järjestämisvastuu. Keskeiset määrärahat ovat: - edunvalvontaan liittyvä osuus liiton henkilöstökustannuksista palkoista (58.000 ) - luottamushallinnon kustannuksia koko toiminnan osalta, - jäsenyydet alueellisissa maakunnallisissa yhdistyksissä (3.300 ) - maakuntaviesti ja liikuntayhteistyö (3.000 - liiton lakisääteisen toiminnan tuloksi on kirjattu mahdollinen Säästötornin myynnistä kertyvä nettotuotto-osuus 80.000. Mikäli myynti ei toteudu, talousarvion kattaminen tasapainottuu työosuuksien lisäämisellä maakuntauudistustyöhön taikka muutoin käyttämällä kertynyttä ylijäämää. Liiton hallinnoimat hankkeet ja keskeiset määrärahat: Keski-Pohjanmaan liitolla on v. 2018 hallinnoitavana EU-rahoitteinen P-Iris eli maaseutu-alueiden kehittämishanke, jota varten on palkattu päätoiminen projektipäällikkö. Keskeiset määrärahat ovat: - EAKR-hankkeiden hallinnoinnin tekninen tuki (52.500 ) - P-Iris KV-hanke (65.440, josta liiton osuus 4.400 )

16 Rahoituksen määrärahat: Tulosalue sisältää jäsenkuntien maksuosuuden liiton toimintaan. Kuntien maksuosuudet kasvavat +/- 0,0 % edellisvuodesta. Vuoden 2018 talousarvio sisältää vakiintuneen toiminnan lisäksi maakuntauudistuksen valmistelutehtäviä usean henkilön osalta ja näistä on arvioitu työaikakirjanpidon mukaisesti kertyvän noin 200.000 euron nettotulot. Lisäksi tavoitteena on myydä liiton käytössä olevan kiinteistöyhtiön osakkeet ja näiden myyntituotosta on kirjattu tasemaksujen jälkeen 80.000 nettotuotto-osuus liiton tuloslaskelmaan. Mikäli maakuntauudistus ei toteudu v. 2018 suunnitellulla tavalla, taikka vuoden 2018 talousarvioon aiheutuu vuonna 2018 muutoin poikkeamia, tuodaan talousarvion tulosaluekohtainen muutos välittömästi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. 4.4 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TA 2017 TA 2018 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 0 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 0 0 Kassavarojen muutos 0 0 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2018 Kuntaos TA- Kuntaos TA- As.luku Osuus Liiton Liiton laki- 2018 yht 2017 yht Muutos Kunta 31.12.2016 peruspo toiminta muu säät. toiminta euro euro % Halsua 1 219 7 837 3 727 17 465 21 193 21 259 0,0 Kannus 5 578 37 176 17 056 79 920 96 976 97 009 0,0 Kaustinen 4 298 25 461 13 142 61 581 74 723 74 709 0,0 Kokkola 47 723 300 000 145 923 683 762 829 686 825 530 0,0 Lestijärvi 811 4 928 2 480 11 620 14 100 13 848 0,0 Perho 2 907 14 694 8 889 41 651 50 539 50 865 0,0 Toholampi 3 232 21 427 9 883 46 307 56 190 57 459 0,0 Veteli 3 259 21 288 9 965 46 694 56 659 57 303 0,0 Reisjärvi 2 854 5 358 8 727 8 727 10 165-0,1 Kinnula* 1 699 5 195 5 195 6 129-0,2 Kruunupyy (sk 18,1 1198 1 651 3 663 3 663 3 358 0,1 %) **(18,1 %*6620) Yht kaikki kunnat 74 778 439 820 228 650 989 000 1 217 650 1 217 634 0,0 Yht "peruskunnat" 69 027

17 5. Konserniyhtiöt Keski-Pohjanmaan liiton 100 % omistuksessa on kaksi osakeyhtiötä. Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin toimialana on omistaa ja hallinnoida Kokkolassa Rantakatu 14 kiinteistöä, jossa sijaitsevat myös maakuntaliiton tilat. Maakuntaliiton käytössä ovat II ja I -kerroksen toimistotilojen lisäksi kattokerroksen kokoustilat ja kellarikerroksen varastotiloja. Realia-isännöinti, Loomis Suomi Oy ja TDC Oy Finland ovat vuokralla liiton tiloissa. Säästötornin kiinteistö on Museoviraston suojelema. Vuoden 2016 aikana tehtiin kolmanteen kerrokseen ilmanvaihtoon liittyvä peruskorjaus. Vuosien 2017-2018 aikana on tavoitteena maakuntavaltuuston erillisen päätöksen mukaisesti Säästötornin osakeomistuksen myynti. KP-Cobra Invest Oy:n toimialana on yritystoiminnan tukeminen ja työllisyyden edistäminen Keski-Pohjanmaan alueella, mitä varten yhtiö antaa taloudellista tukea ja rahoittaa alueen yrityksiä ja yhteisöjä. KP-Cobra Invest Oy sai Keski-Pohjanmaan liitolta korottoman lainan välitettäväksi edelleen Kalvinit Oy:lle pääomalainana. Liiton jäsenkunnat antoivat vuonna 2000 liitolle avustuksen käytettäväksi perustettavan sijoitusyhtiön kautta pääomalainana Kalvi-nit Oy:n ilmeniittikaivoshankkeeseen. Jäsenkuntien avustus on 252.281 euroa ja valtuuston päättämän jatketun laina-ajan mukaisesti se erääntyy maksettavaksi lisättynä korolla kokonaisuudessaan 31.12.2020. KP-Cobra Invest Oy:llä ei ole muuta toimintaa.