Mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen ja koulutus Kokemusasiantuntijuusammattitutkinnot ja ammatillinen koulutus - missä mennään? 8.10.2013, Helsingissä, A-klinikkasäätiön keskustoimistolla Verkottaja-hanke 2013-2016 kokoaa, yhdistää, verkottaa 1
Kokous 21.8.2013 päätelmiä I 1. Ryhmä ei katso tarpeelliseksi Mielenterveystyön ammattitutkinnon kehittämistä suoraan, sillä ko tutkinto ei takaa työllistymistä eikä se anna suoraan ammatillista pätevyyttä (vrt. lähihoitaja). Kuitenkin erilaisia lisä- ja valmentavia koulutuksia (vrt. erityisammattioppilaitosten valmentavat koulutukset jne.) mt-työhön tulee edelleen kehittää ja ne tulee voida kytkeä osaksi mm. lähihoitajatutkintoa, amk- tutkintoa tai esim. psykiatrian emt:a. 2. Pohdittava päihdetyön ammattitutkinnon päihdeosaamisen tasoa vrt. lähihoitajan tutkinnon päihdetyön osaamisen tasoa. (mt. puolella ei vastaavaa vertailua ole tehtävissä) 3
Kokous 21.8.2013 päätelmiä II Minimisuositusten sisältöjen tulee toteutua kaikissa sotealan tutkinnoissa Lähihoitajakoulutuksen päihde- ja mielenterveystyöhön erikoistuvien koulutuksen laatu ja laajuus halutaan taata (minimisisällöt + lisäosaamista mielenterveys- ja päihdetyöstä). Myös AMK tasoisissa opinto-ohjelmissa tulee näkyä minimisuositusten sisällöt ja erikoistumisopinnoista lisäksi laajempi sisältö 4
Teemat nyt I. Mielenterveystyön koulutuksen minimisuositukset valmisteilla? mikä on Päihdetyön koulutuksen minimisuositusten (2007) nykytila? II. Mielenterveystyön ammattitutkinnon tarvitaanko sellaista? MTTAT suhde psykiatrisen hoitotyön erikoisammattitutkintoon? III. Kokemusasiantuntijakoulutusten suhde muihin koulutuksiin ja tutkintoihin. Uusi professio? IV. Työelämä ja kokemusasiantuntijuus - mihin kokemustoimijat sijoittuvat? Puuttuvatko työelämään kiinnittymistä tukevat rakenteet? miten niitä voisi kehittää? V. Keskustelu kokemusxx -käsitteistä - kuka määrittää ja millä perusteella? VI. Mielenterveystyön koulutuksen ja opetuksen verkosto onko sellainen? Mielenterveys- ja päihdetyön 5
I. Mielenterveystyön koulutuksen 1. minimisuositukset valmisteilla? Missä vaiheessa työ on ja kuka siitä vastaa? 2. mikä on Päihdetyön koulutuksen 3. minimisuositusten (2007) nykytila Miten minimisuositusten toteutumista ja 4. laatua valvotaan? 6
Lähtökohta: STM: Ehdotus 14. s. 17 Toimenpide-ehdotuksia: STM:n ja Opetusministeriön yhteinen työryhmä määrittelee mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt. Ne sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusaloilla peruskoulutuksen opetusohjelmiin. Lähde: Stm julkaisuja 2012/24. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. 7
Terveisiä STM:stä ja THL:stä Keskiössä: työelämälähtöinen koulutus Oppilaistosten merkittävä autonomia koulussisältöjen tuottajina vaikea ohjeistaa, määrätä suosituksia näkyväksi Esimerkki: STM: depressiohoitaja perusterveydenhuollossa -asiakirja on esimerkki koulutusohjauksesta http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/- /_julkaisu/1481106 8
II. Mielenterveystyön ammattitutkinnon tarvitaanko sellaista? MTTAT suhde psykiatrisen hoitotyön erikoisammattitutkintoon? 9
OPKM: ammatillinen koulutuskokonai suus suomessa http://www.oph. fi/koulutus_ja_t utkinnot 10
Päihdetyön ammattitutkinto Tavoite Koulutuksen tavoitteena on vastata päihdetyön muuttuneisiin tarpeisiin syventämällä osallistujien ammatillisia valmiuksia päihdetyön eri toimintasektoreilla. Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tai opistoasteen tai amk-tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka työskentelevät päihde-, mielenterveys-, lapsi- ja nuoriso- tai vanhustyössä ja tarvitsevat päihdetyön tietämystä. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös päihdetyössä kolme vuotta työskennelleitä henkilöitä, joilla on perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot. 11
Tavoite Psykiatrian erikoisammattitutkinto Koulutuksen tavoitteena on vastata mielenterveys- ja päihdetyön muuttuneisiin tarpeisiin syventämällä monipuolisesti osallistujien ammatillisia valmiuksia psykiatrisen hoidon, mielenterveystyön tai päihdepsykiatrisen hoitotyön eri toimintasektoreilla. Kohderyhmä Sosiaali- ja terveysalan toisen asteen, opistoasteen tai amk tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka työskentelevät psykiatrisen hoitotyön, mielenterveys- tai päihdetyön tehtävissä. Järjestäjänä mm. http://www.tao.tampere.fi/tao/taowwwaikuiset/psykiatrisen_hoidon_eat.html http://www.takk.fi/tutkinnot/sosiaali_ja_terveysala.html http://www.tredu.fi/koulutukset/aikuiskoulutus/koulutustarjonta/sosiaalijaterveysala/sosiaali-jaterveysalanammattijaerikoisammattitutkintojenarvioijakoulutukset.html 13
EAT ja AT ovat kaksi eri asiaa EAT vaatii perustason psykiatrista osaamista Vrt. tarve on saada mielenterveystyön osaamista peruspalveluihin kaikille sektoreille!! 14
III Kokemusasiantuntijakoulutusten suhde muihin koululuksiin ja tutkintoihin: mm. päihdetyön (vrt. hypoteettisesti mt-työn) ammattitutkinnon sekä lähihoitajakoulutukseen 15
Kokemusasiantuntijakoulutusten suhde tutkintoihin ja niiden rakenteeseen? lähihoitaja päihteet ja mielenterveys PAT, muut tutkinnot? hyväksi luettavuuteen (korvaavuus) jatko-opintoihin ja niiden mahdollisuuksiin? Pätevöitymiseen ja elämän polkuihin Olemmeko rakentamassa umpikujia ja uusia leimoja? Voiko Kokemusasiantuntijakoulutusten kovaa osaamista standardoida, pisteyttää määrittää? 16
Kokouksessa 21.8.2013 päätelmiä 1. Järjestöjen ja oppilaitosten sekä yksityisten yritysten tarjoamaa päihdeja mt -alan lisä- ja täydennyskoulutusta halutaan kytkeä yhä tiiviimmin osaksi tutkintoja siten, että aiemmin suoritetut opinnot ja työkokemus sekä oma kokemus tunnistetaan ja tunnustetaan aikuispuolen tutkinnoissa (esim. PAT, LH). 2. Edellä kuvattu kehitys edellyttää, että toimijat osaavat tuotteistaa ja pisteyttää tarjoamaansa koulutusta sekä taata opetuksen tai valmennuksen laadun. 3. Käynnissä olevat kokemuksen omaaville tarkoitetut koulutukset ja valmennukset tulee kytkeä tunnistettaviksi palikoiksi ja osaksi esim. ammatillista tutkintoa mm. henkilökohtaisen opetussuunnitelman suunnittelun yhteydessä. 17
Kokouksessa 21.8.2013 päätelmiä 3. Villiintyneen kokemusasiantuntijakoulutuksen sisältämiin haasteisiin ja riskeihin tulee kiinnittää huomiota. Esim. Kannattaako rakentaa koulutuksellista loukkua kokemuksen omaaville ihmisille: miten kehittyä vaihtaa identiteettiä esim. mielenterveystyön ammattilaiseksi. 4. Miten kokemuskoulutus sisällytetään osaksi esim. ammatillista tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa toimintaa? 18
IV Työelämä ja kokemuksellisuus - mihin kokemustoimijat sijoittuvat? Raha ratkaisee? Laki ja ohjeet: palkka ja työnohjaus Rakenteita vailla? 19
Kokemusasiantuntijakoulutukset ammattimaisena koulutuksena, mihin ihmiset valmistuvat? Tuleva professio - onko siihen tarvetta? 20
V Keskustelu kokemusxx -käsitteistä saada lisää ymmärrystä siitä, mistä on kyse suhteessa mm. vertaistoimijuuteen Kuka määrittää ja millä perusteella? 21
VI. Mielenterveystyön koulutuksen ja opetuksen verkosto onko sellainen? Onko mielenterveystyön koulutuksen valtakunnallista verkostoa olemassa (vrt päihdetyön opetuksen ja koulutuksen verkosto)? 22
Esimerkkejä THL mm. Mielenterveyden edistämisen koulutusprojekti (T-MHP) http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/organisaatio/yhteistyo/whomtr/hankkeet ei tiettävästi ammatillisen koulutuksen puolella, mutta kokemuskoulutus ja kokemusasiantuntijatoimintaverkostoja on luotu Paljon hankkeita on meneillään liittyen kokemusasiantuntijuuteen ja kokemuskoulutukseen: Mielen avain, Pohjanmaa-hanke, Muotialan malli, THL:n työryhmä? Oppilaitokset kouluttavat kokemusasiantuntijoita (mm. TAKK) Mitä Kastehankeissa on tekeillä syksyllä2013? 23
Materiaalia mm. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 2015 Toimeenpanosta käytäntöön 2010 6 2011. RAPORTTI: (s. 60-) http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/d5f4cb21-cc45-4398-9679-8207945705d7 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunn itelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen _uudistaminen 26