HAUKILUOMA I / LINTUVIIDANKULMA JA TYVIKULMA, ASEMAKAAVAN LAATIMINEN, TÄYDENNYSRAKENTAMISTA LINTUVIIDANKADUN JA TYVIKADUN VÄLISELLE VI- HERALUEELLE, KAAVA NRO 8497 Asemakaavan selostus, joka koskee 6. päivänä lokakuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8497. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätiedot: Tampereen kaupunki - Kaavoitusyksikkö - Kaava 8497 Havainnekuva kaavaratkaisusta. Kartta: Maankäytön suunnittelu, Tampereen kaupunki 2014.
1 TIIVISTELMÄ 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Haukiluoman kaupunginosassa noin 10 km luoteeseen Tampereen keskustasta. Noin 5 hehtaarin kokoinen alue on osa Haukiluomanpuistoa, metsäistä viheraluetta Myllypuronkadun pohjoispuolella, Tyvikadun ja Lintuviidankadun välillä, sisältäen osan Hyhkyn kylän tilaa 1:285. Alue on asemakaavaton ja kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen tuntumassa on pientaloja pääosin 1970- ja 80-luvulta. Haukiluomanpuisto kuuluu laajempaan Tesoman ja Haukiluoman viheryhteyteen ja on Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) merkitty paikallisesti merkittäväksi ekologiseksi yhteydeksi. Pääosa suunnittelualueesta kuuluu Myllypuron Natura-alueen valuma-alueeseen. 1.2 Kaavan tavoite Alueen kaavoitus perustuu Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereellahankkeen (EHYT) yhteydessä laadittuun Haukiluoman yleissuunnitelmaan, jossa on tutkittu Haukiluoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Samalla oli tarkoitus kehittää Myllypuronkadun varren kaupunkikuvallista ilmettä, läheinen luonto sekä alueen toiminnot huomioiden. Työn keskeinen näkökulma oli arjen asuin- ja elinympäristön parantamisessa. Yleissuunnitelma on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 16.4.2013. Yleissuunnitelmassa on hahmoteltu täydennysrakentamista Lintuviidankadun ja Tyvikadun tuntumaan n.10 000 k-m² ja Ikurintien tuntumaan n.4 000 k-m². Yleissuunnitelmatyön jatkona on suunnittelualueelle laadittu kaavatyön pohjaksi konsulttityönä viitesuunnitelmia (liite). Viitesuunnitelmissa tutkittiin Myllypuronkadun varteen nykyisille viheralueille sijoittuvaa täydennysrakentamista, tavoitteena luoda uusia asumisen paikkoja ja muotoja olemassa olevan rakenteen jatkoksi sekä kohentaa Myllypuronkadun kaupunkikuvallista ilmettä. Asuinkortteleiden suunnilla, rytmityksellä ja kerrosluvuilla on pyritty muodostamaan Myllypuronkadun varteen selkeästi katutilaa rajaavia ja pihaalueita liikennemelulta suojaavia kaupunkimaisen tiiviitä asuinkortteleita. Metsäalueilla on huomioitu luonto- ja maisema-arvot sekä varauduttu virkistys- ja puistotoimintojen sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseen. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet ja osallistuminen Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Tampereen kaupungin kiinteistötoimi. Asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmaan 2014-2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.1.-13.2.2014. Siitä jätettiin kaksi mielipidettä, Länsi-Alvarin kokousmuistion kannanotto sekä kolme lausuntoa. Palaute kohdassa 4.3.3.1. Valmisteluaineiston, asetettujen tavoitteiden, viitesuunnittelun ja saadun palautteen pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos.
1.4 Asemakaava Suunnittelualueen laidoille, Haukiluoman puiston itä- ja länsireunoille muodostuu kaksi erillistä korttelialuetta; Myllypuronkadun ja Tyvikadun risteyksen koillispuolelle Tyvikulma sekä Myllypuronkadun ja Lintuviidankadun risteyksen luoteispuolelle Lintuviidankulma. Viitesuunnittelussa tutkittiin ratkaisuja, joissa Myllypuronkadun vartta rajaamaan ja elävöittämään sijoitetaan asuinrakennuksia yleissuunnitelmassa hahmoteltujen autosuojien sijaan. Vaikka asuntojen pääikkunat ja ulkooleskelutilat joudutaan liikennemelun takia sijoittamaan pääosin muihin ilmansuuntiin kuin etelään Myllypuronkadulle, asuinrakennukset aukotuksineen ja rakennusten välissä sijaitsevien talousrakennuksineen rytmittävät Myllypuronkadun ja sen rinnalla kulkevan kevyenliikenteen väylän näkymiä. Molemmissa korttelikokonaisuuksissa Myllypuronkadun varteen ja Tyvikulmassa myös Tyvikadun varteen muodostuu noppamaisten III IV-kerroksisten kerrostalojen ketju, joka yhdessä yksikerroksisten talousrakennusten/autosuojien kanssa suojaa korttelin sisäosia Myllypuronkadun liikennemelulta. Uudet asuinrakennukset luovat samalla Haukiluoman asuinalueelle uuden värikkään ja kaupunkimaisemman julkisivun. Korttelien sisäosat muodostuvat kytketyistä ja erillispientaloista. Asemakaavalla muodostuu Haukiluoman puiston itä- ja länsireunoille kaksi erillistä asuinrakennusten (AO, AP, AK) korttelialuetta; Myllypuronkadun ja Tyvikadun risteyksen koillispuolelle Tyvikulma, kortteli nro 7425 sekä Myllypuronkadun ja Lintuviidankadun risteyksen luoteispuolelle Lintuviidankulma, kortteli nro 7426. Tyvikulman kortteli 7425 / asuinkerrosalajakauma: - 3 AK-tonttia, asuinkerrosala yht. 5800 k-m² - 1 AP-tontti, asuinkerrosala yht. 900 k-m² - 10 AO-tonttia, asuinkerrosala yht. 1500 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 8200 k-m² Lintuviidankulman kortteli 7426 / asuinkerrosalajakauma: - 1 AK-tontti, asuinkerrosala yht. 2800 k-m² ja - 4 AO-tonttia, asuinkerrosala yht. 800 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 3600 k-m² 7425 ja 7426 / asuinkerrosala yhteensä 11 800 k-m² Lintuviidankulmaan osoitetaan lisäksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-2), jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 20 m²:n suuruisen muuntamon. Alueen keskelle jäävä viheralue osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL-7), jota hoidetaan arvokkaat luonnonominaisuudet huomioon ottavalla tavalla. Rakennusalojen ulkopuolelle jäävät alueet pyritään säilyttämään puustoisina merkinnällä i-11. 1.5 Asemakaavan keskeiset vaikutukset Asemakaava - Tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta - Lisää ja monipuolistaa asumisvaihtoehtojen tarjontaa - Tukee kaupan ja muiden lähipalveluiden toimintaedellytyksiä
- Tehostaa joukkoliikenteen ja kuntateknisen verkoston hyödyntämistä - Tukee kuntataloutta, kaupunki saa tonttien myynti- tai vuokratuloja ilman suuria kuntateknisiä rakentamiskustannuksia - Seudullisesti ja ekologisesti merkittävä viheralue säilyy keskeisiltä osiltaan ja alueen virkistyskäyttö turvataan - Myllypuronkadun varteen sijoittuva kerrostalorakentaminen muodostaa alueelle tehokkaan melusuojan Myllypuronkadun liikenteen melua vastaan - Osa luontoarvoista katoaa rakentamisen myötä - Viherpinta-ala pienenee ja kulutus lisääntyy jäljelle jäävällä alueella - Linnuston ja muun eliöstön elintila pienenee - Liito-oravan mahdollinen kulkureitti Myllypuronkadun pohjoispuolella kaventuu - Ilman täydennysrakentamista Haukiluoman puisto säilyisi laajempana viheralueena, mutta toisaalta rakentamisen positiiviset vaikutukset eivät toteutuisi 1.6 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Toteuttajat suositellaan valittavaksi tontinluovutuskilpailun perusteella. Katualueiden ja teknisen huollon toteutusta ohjaavat katujen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelmat. Viheralueen hoitoa ja käyttöä ohjaavan viheryleissuunnitelman laatimista tulee harkita. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan laadinta koskee: Tampereen kaupungin Haukiluoman kaupunginosassa Haukiluomanpuiston viheralueen osaa. Kaavan nimi ja tarkoitus: Haukiluoma I / Lintuviidankulma ja Tyvikulma, asemakaavan laatiminen, täydennysrakentamista Lintuviidankadun ja Tyvikadun väliselle viheralueelle. Kaava nro 8497. Asemakaavalla muodostuu: Tampereen kaupungin Haukiluoman kaupunginosan korttelit 7425 ja 7426 sekä katu- ja virkistysaluetta. Tonttijako Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Minna Kiviluoto, tekninen suunnittelija Kirsti Aro Asemakaavan laatimisen vireille tulo: 23.1.2014
Asemakaavamuutoksen diaarinumero: TRE: 2243/10.02.01/2013 2.2 Kaavaselostuksen liiteasiakirjat - Asemakaavakartta 6.10.2014 - Havainnepiirros 6.10.2014 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2014, tark. 6.10.2014 - Asemakaavan seurantalomake - Rakentamistapaohje rol-8497 - Viitesuunnitelmaraportti - Meluselvitys - Hulevesisuunnitelma 2.3 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS (Suunnittelupalvelut 2008) - Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella EHYT/ Haukiluoman yleissuunnitelma 2013 (Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu) - Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1980-lukujen asuinalueiden inventointi ja arvottaminen - Haukiluoman maisema- ja luontoselvitys (Suunnittelupalvelut 2010) - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 (WSP Finland Oy) - Myllypuronkadun liikenneselvitys (Destia) - Liito-oravatilanteen tarkastelu (Kari Korte) - Haukiluoman yleissuunnitelma-alueen ekotehokkuusselvitys (WSP Finland Oy 2013) - Haukiluoman yleissuunnitelman 1033 hulevesiselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2012) - Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Natura-arvioinnin esiarviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2013) - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 (Enwin 2013) - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012. WSP Finland Oy, Liikennevirasto, Tampereen kaupunki, 2012, suunnittelualuetta koskevat liikennemelukartat Asemakaavaehdotuksen yhteydessä harkitaan viheryleissuunnitelman laatimista.
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Haukiluoman kaupunginosassa noin 10 km luoteeseen Tampereen keskustasta ja käsittää metsäistä viheraluetta Myllypuronkadun pohjoispuolella, Tyvikadun ja Lintuviidankadun välissä. Suunnittelualue kytkeytyy metsävyöhykkeen pohjois- ja luoteispuolella sijaitsevaan Haukiluoman 1970- ja 1980-luvuilla rakentuneeseen kerros- ja rivitalovaltaiseen asuinalueeseen sekä itäpuolella sijaitsevaan Lintuviidan pientalovaltaiseen asuinalueeseen. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu Myllypuron laaksoa idässä rajaavalle selännealueelle. Selänne on metsäistä vedenjakaja-aluetta, jossa maaston korkeus- ja kaltevuussuhteet vaihtelevat. Maasto nousee kohti alueen itäosassa sijaitsevaa kahden kalliomäen muodostamaa selännealuetta. Korkein kohta sijaitsee eteläisemmän kalliomäen laella (+151 mpy), jossa mäki nousee ympäristöään jopa 25 metriä korkeammalle. Metsäisen kallioselänteen erikoisuutena ovat suuret irtolohkareet. Suunnittelualueella kasvaa pääosin noin 40 vuotta vanhaa havupuuvaltaista metsää. Tyvikadun ja Myllypuronkadun risteyksen tuntumassa on vanhaa kuusivaltaista metsikköä. Maaperä on pääosin moreenia, Lintuviidankadun tuntumassa kalliota ja Tyvikadun ja Myllypuronkadun risteyksen tuntumassa hiesua. Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä alueella sijaitse järviä tai lampia. Alueelle on laadittu maisema- ja luontoselvitys yleissuunnitelman laatimista varten (Tampereen Infra / Suunnittelupalvelut 2010). Kaavoitettavalta alueelta ei tuolloin löytynyt luonnonsuojelulain luontotyyppejä eikä uhanalaisia kasvi- tai lintulajeja. Selvitysalueelta inventoitiin ja arvioitiin biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi soveltuvat alueet. Tyvikadun ja Myllypuronkadun risteyksen tuntumassa on biotopiltaan liito-oravan elinympäristöksi välttävästi soveltuva alue ja keskellä metsäaluetta hyvä kulkuyhteys. Huolimatta suunnittelualueen metsäisen vyöhykkeen laajuudesta, siitä ei löydetty liito-oravalle soveltuvaa metsää muualta kuin etelärajalta, Myllypuronkadun varrelta. Kaava-alue soveltuu heikosti liito-oravalle biotooppiensa ja kulkuyhteyksien laadun sekä elinympäristöjen yhtenäisyyden kannalta. Vuonna 2002 tehdyssä koko kantakaupungin lepakkoselvityksessä alueelta ei löydetty lepakoiden suhteen arvokasta osa-aluetta. Kuitenkin selvityksessä todettiin, että pohjanlepakoita on esiintynyt Myllypuronkadun ja Lintuviidankadun risteyksessä, ilmeisesti saalistamassa.
3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueen läheisyydessä olevaa rakennettua ympäristöä voidaan luonnehtia väljähköksi ja kaupunkirakenteeltaan hajanaiseksi. Katualueet ovat leveitä ja heikosti jäsenneltyjä. Haukiluoman nykyisen asuinalueen ja Myllypuronkadun välissä on metsävyöhyke, joten olemassa oleva Haukiluoman asuinalue ei käytännössä välity Myllypuronkadun katumaisemaan. Myllypuronkadun eteläpuolella sijaitseva Ikurin pientaloalue jää pääosin puuston ja kadun varteen rakennettavan meluesteen taakse. Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Lähialueella toimii päivittäistavarakauppa sekä Lamminpään alueella alakoulu, muuten palvelut tukeutuvat Tesoman keskustaan. Viherympäristö ja virkistys Suunnittelualue on osa laajaa virkistysaluetta, jonka keskeisellä metsäalueella kulkee ulkoilureittejä. Etelä-pohjoissuuntainen viheryhteys, jolla on sekä toiminnallinen että ekologinen tehtävä, on esitetty aluevarauksena maakuntakaavassa ja määritelty merkittäväksi viherverkon osaksi Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä. Liikenne Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa asutukseen ja puistoon, lännessä Tyvikatuun ja idässä Lintuviidankatuun. Pääreitti Haukiluoman alueelta Lamminpään koululle kulkee metsäselänteen kautta. Alueelta on kattavat kevyenliikenteen yhteydet Länsi-Tampereen eri osiin. Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien kautta kulkee useita Tampereen joukkoliikenteen linjoja. Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee nykyisen rakennetun ympäristön läheisyydessä ja on liitettävissä vesihuolto-, sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pääosa suunnittelualueesta sijaitsee Myllypuron Natura-alueen valumaalueella, mikä asettaa hulevesien käsittelylle erityisvaatimuksia. Liikennemelua lukuun ottamatta kaavan lähialueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Kantakaupungin alueelle tehdyn laskennallisen meluselvityksen (Tampereen kaupungin meluselvitys 2012) mukaan liikenteen päivämelutason 55 db:n raja-arvo ylittyy Myllypuronkadun varressa. Nykytilanteessa kadun varren metsäisten vyöhykkeiden merkitys on meluntorjunnan kannalta oleellinen.
3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Metsäselänteelle on merkitty viheryhteys ja ulkoilureitti aina Tesomalta lähtien Haukiluomanpuiston läpi. Ote maakuntakaavasta. A=taajamatoimintojen alue, V=virkistysalue, ca=keskustatoimintojen alue, ge2=valtakunnallisesti arvokas kallioalue. 3.2.2 Kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan suunnittelualueen itä- ja länsireuna ovat pientalovaltaisen asuinaluetta (AP). Metsäselänne/ Haukiluomanpuisto on merkitty luonnonmukaiseksi virkistysalueeksi (VLL)
Ote kantakaupungin yleiskaavasta, kaavakartta ja viherverkko. 3.2.3 Asemakaava Tyvikadun ja Myllypuronkadun risteyksen tuntumassa on voimassa 20.08.1985 vahvistettu asemakaava nro 6256. Muulla osalla suunnittelualuetta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 3.2.4 Muut suunnitelmat EHYT-täydennysrakentamisohjelma / yleissuunnitelma Suunnittelualueelle on esitetty täydennysrakentamista kaupunginhallituksen suunnittelujaoston vuonna 2008 hyväksymässä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT)-selvityksessä ja tarkemmin täydennysrakentamisen sijoittumista ja mittakaavaa on tutkittu Haukiluoman yleissuunnitelmassa (Maankäytön suunnittelu 2013). Nyt suunnitteilla oleva alue kuuluu Haukiluoman täydennysrakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen, seuraavassa vaiheessa tutkitaan Myllypuronkadun ja Runkokadun välistä osuutta. Viitesuunnitelmat Arkkitehdit MY Oy on kaupungin puitesopimuskonsulttina laatinut alueelle vaihtoehtoisia viitesuunnitelmia kaavatyön pohjaksi. Viitesuunnitelmissa on tutkittu uudisrakentamisen sijoittumista ja mittakaavaa suhteessa olemassa oleviin asuinrakennuksiin, viheralueeseen ja vilkasliikenteiseen Myllypuronkatuun. 3.3 Tonttijako Kaava-alue on maarekisterissä, eikä sille ole tehty tonttijakoa. 3.4 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 18.8.2014 ja se on tullut voimaan 1.10.2014. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2014.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan laadinnalla tuetaan kaupungin täydennysrakentamistavoitetta osoittamalla asuntorakentamiseen soveltuvia alueita kantakaupungista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Haukiluoman eteläosan kehittäminen on kaavoitusohjelman 2014-2016 mukainen hanke sekä EHYT täydennysrakentamis-ohjelman mukainen kohde. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Lähialueen asukkaat - Ikuri-Haukiluoman Omakotiyhdistys ry - Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry - Länsi-Tampereen alueellinen työryhmä Länsi- Alvari - Alueella työskentelevät - Alueella toimivat yritykset - Alueella toimivat yhdistykset - Lähivaikutusalueen kiinteistöt ja asuntoyhtiöt - Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, tilaajaryhmän suunnittelu ja kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet: päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut; joukkoliikenne, viherrakentaminen, kiinteistötoimi, asuntotoimi, esteettömyysasiamies - Kaupungin yhtiöt ja liikelaitokset: Tilakeskus Liikelaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan pelastuslaitos - Pirkanmaan ELY-keskus - Muut ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutos tuli vireille 23.1.2014, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumisen ja yhteistyön järjestelyt on esitetty 23.1.2014 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka postitettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoituslehdessä (Aamulehti). Aineisto on ollut nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B sekä Tampereen kaavoituk-
sen internet-sivuilla. Osalliset ovat voineet toimittaa mielipiteet nähtävillä oloaikoina postitse tai sähköpostitse kirjaamoon. Kaupungin toimialojen ja muiden avaintahojen kanssa on järjestetty neuvotteluja tarpeen mukaan ja heille on lähetetty lausuntopyyntö. 4.3.3.1 Aloitusvaihe / osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.1. 13.2.2014. Palautteena saatiin 2 mielipidettä, Länsi-Alvarin kokousmuistion kannanotto ja 3 lausuntoa: - toivottiin ikääntyville ihmisille kerrostalojen ohella myös yksitasoisia rivitaloasuntoja ja ulkoilumaastojen säilymistä kaikkien käytettävissä. - ehdotettiin rakentamisen keskittämistä korkeampiin yksiköihin, jotta jää luontoa ympärille. - Länsi-Alvarin mielipiteessä korostettiin, että Myllypuronkadun varren tiivistä rakentamista suunniteltaessa tulee huomioida asukkaiden yksityisyys. - Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa. - Ympäristönsuojelu totesi lausunnossaan, että Myllypuronkadun liikenteen aiheuttama melu ja ilmanlaatu tulee huomioida rakennusten sijoittelussa ja pohjois-etelä-suuntaisen viher- ja ekologisen yhteyden tulee jatkua riittävän leveänä. Alue on liito-oravaverkoston solmukohta, joten reittien säilymistä tulee tarkastella laajemmin. - Hyvinvointipalveluista todettiin, että hyvinvointipalvelujen järjestämisnäkökulma tulee olla mukana suunnittelussa. Asemakaavan valmisteluvaiheessa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Haukiluoman eteläosan kehittäminen on kaavoitusohjelman 2014-2016 mukainen hanke sekä EHYT täydennysrakentamis-ohjelman mukainen kohde. Tavoitteeksi on kaavoitusohjelmassa asetettu 10 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavan laadinta ko. alueelle on Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan periaatteiden mukainen. Uudis- ja täydennysrakentamisen tulee sopeutua ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja muodostaa turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä huomioiden ympäristön luontoarvot ja virkistysyhteydet. Kaavoituksen tavoitteena on selvittää hankkeen tavoitteiden toteuttamisedellytykset kaava-alueella sekä tuottaa kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus.
ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Kaupunkirakenne ja asuntotyypit Suunnittelualueen laidoille, Haukiluoman puiston itä- ja länsireunoille muodostuu kaksi erillistä korttelialuetta; Myllypuronkadun ja Tyvikadun risteyksen koillispuolelle Tyvikulma sekä Myllypuronkadun ja Lintuviidankadun risteyksen luoteispuolelle Lintuviidankulma. Viitesuunnittelussa tutkittiin ratkaisuja, joissa Myllypuronkadun vartta rajaamaan ja elävöittämään sijoitetaan asuinrakennuksia yleissuunnitelmassa hahmoteltujen autosuojien sijaan. Vaikka asuntojen pääikkunat ja ulkooleskelutilat joudutaan liikennemelun takia sijoittamaan pääosin muihin ilmansuuntiin kuin etelään Myllypuronkadulle, asuinrakennukset aukotuksineen ja rakennusten välissä sijaitsevien talousrakennuksineen rytmittävät Myllypuronkadun ja sen rinnalla kulkevan kevyenliikenteen väylän näkymiä. Molemmissa korttelikokonaisuuksissa Myllypuronkadun varteen ja Tyvikulmassa myös Tyvikadun varteen muodostuu noppamaisten 3-4-kerroksisten kerrostalojen ketju, joka yhdessä yksikerroksisten talousrakennusten/autosuojien kanssa suojaa korttelin sisäosia Myllypuronkadun liikennemelulta. Uudet asuinrakennukset luovat samalla Haukiluoman asuinalueelle uuden värikkään ja kaupunkimaisemman julkisivun. Korttelien sisäosat muodostuvat kytketyistä ja erillispientaloista. Asemakaavalla muodostuu Haukiluoman puiston itä- ja länsireunoille kaksi erillistä asuinrakennusten (AO, AP, AK) korttelialuetta; Myllypuronkadun ja Tyvikadun risteyksen koillispuolelle Tyvikulma, kortteli nro 7425 sekä Myllypuronkadun ja Lintuviidankadun risteyksen luoteispuolelle Lintuviidankulma, kortteli nro 7426. Tyvikulman kortteli 7425 / asuinkerrosalajakauma: - 3 AK-tonttia, asuinkerrosala yht. 5800 k-m² - 1 AP-tontti, asuinkerrosala yht. 900 k-m² - 10 AO-tonttia, asuinkerrosala yht. 1500 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 8200 k-m² Lintuviidankulman kortteli 7426 / asuinkerrosalajakauma: - 1 AK-tontti, asuinkerrosala yht. 2800 k-m² ja - 4 AO-tonttia, asuinkerrosala yht. 800 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 3600 k-m² Kortteleiden nro 7425 ja 7426 / asuinkerrosala yhteensä 11 800 k-m² Lintuviidankulmaan osoitetaan lisäksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-2), jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 20 m²:n suuruisen muuntamon. Alueen keskelle jäävä viheralue osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL-7), jota hoidetaan arvokkaat luonnonominaisuudet huomioon ottavalla tavalla. Rakennusalojen ulkopuolelle jäävät alueet pyritään säilyttämään puustoisina merkinnällä i-11.
5.1.2 Liikenne ja pysäköinti Tyvikulman korttelialueelle ajo tapahtuu Tyvikadulta osoitettavasta uudesta liittymästä. Liittymästä alkava uusi katu päättyy korttelialueen keskelle ja jatkuu tontin sisäisenä ajoyhteytenä. Lintuviidankulman korttelialueen kerrostalotontille ajetaan Lintuviidankadulta avattavasta uudesta liittymästä. Lintuviidankadun varrelle sijoittuville kytketyille pientaloille on tonttiliittymät suoraan kadulta. Molemmilla korttelialueilla kerrostalojen pysäköinti tapahtuu pintapysäköintinä muutaman auton yksiköissä joko kerrostalojen väleissä tai kadun varteen sijoittuvissa autokatoksissa, joita tulee jäsentää istutuksin. Pientalojen pysäköinti tapahtuu asuntojen yhteydessä olevissa autokatoksissa tai -talleissa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Täydennysrakentaminen sovitetaan Haukiluoman ja Ikurin olemassa olevaan ympäristöön siten, että huomioidaan luontoon, maisemaan ja virkistykseen liittyvät keskeiset arvot. Hanke tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta, jolla pyritään lisäämään asutusta palveluiden ja joukkoliikenteen vaikutuspiirissä sekä monipuolistamaan asuntotarjontaa eri kaupunginosissa. 5.3 Aluevaraukset ja tekninen huolto 5.3.1 Korttelialueet Kaavoitettava pinta-ala on n. 5 ha. Rakennusoikeus / Tyvikulman kortteli 7425: AK-tontit - tontti 1: 2000 k-m² - tontti 2: 1600 k-m² - tontti 3: 2200 k-m² AP-tontti, tontti nro 14, yht. 900 k-m² AO-tontit nro 4-13, yht. 1500 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 8200 k-m² Rakennusoikeus / Lintuviidankulman kortteli 7426: AK-tontti, nro 1: yht. 2800 k-m² AO-tontti, tontit nro 2-5: yht. 800 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 3600 k-m² Korttelit 7425 ja 7426 / asuinkerrosala yhteensä 11 800 k-m² Pysäköinnin mitoituksena on kerrostalojen osalta yksi autopaikka 100 kerrosneliömetriä kohti ja pientaloissa 2 autopaikkaa asuntoa kohti.
5.3.2 Yleiset alueet Viheralueet Tyvikulman ja Lintuviidankulman korttelialueiden välissä säilyy laaja alue Haukiluomanpuistoa, joka palvelee seudullisena viheryhteytenä ja ekologisena käytävänä. Puistoon on osoitettu merkintä VL-7 (Lähivirkistysalue, jota hoidetaan alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomioon ottavalla tavalla). Kaavaehdotusta laadittaessa harkitaan, onko tarpeen laatia viheryleissuunnitelma, jossa esitetään kulkuväylien käsittely, kasvillisuuden suojelu- ja hoitotoimenpiteet sekä toimenpiteet lisääntyvän kulutuksen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Katualueet ja tekninen huolto Tyvikulman korttelialueen pääkadun leveys on 9 metriä. Tyvikadun liittymän jälkeen etelään kääntyvä katu jatkuu korttelialueen pohjoispuolisena kevyen liikenteen yhteytenä Haukiluomanpuistoon. Pientaloja palveleva sivukatu on 8 metriä leveä. Toteutusta ohjaamaan laaditaan katuyleissuunnitelma. Lintuviidankulman korttelialueen kerrostalotontille ajetaan Lintuviidankadulta avattavasta uudesta liittymästä. Lintuviidankadun varrelle sijoittuville kytketyille pientaloille on tonttiliittymät suoraan kadulta. Yhdyskuntateknisen huollon alueet Lintuviidankulmaan merkitään aluevaraus yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET-2). Vesihuolto Kiinteistöt liitetään kaupungin vesihuoltoverkostoon. Jäteveden runkoviemärit toteutetaan viettoviemäreillä. Alueelle toteutetaan hulevesiviemäröinti. Hulevesijärjestelmä Hulevesijärjestelyt toteutetaan hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelma on selostuksen liitteenä. Energiahuolto Korttelien kerrostalojen ja mahdollisesti muidenkin tehokkaammin rakennettujen osien on mahdollista liittyä kaukolämpöverkkoon, maalämmön ja muiden energiamuotojen käyttömahdollisuudet selviävät jatkosuunnittelussa.
5.4 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Uusien asuntojen rakentaminen lisää alueen elinvoimaisuutta ja tuo vaihtoehtoja nykyisille asumismuodoille tukien samalla elinkaariasumista. Arkisen elinympäristön laatua pyritään parantamaan rakentamista ohjaamalla ja kiinnittämällä erityistä huomiota asuinkorttelien yhteyteen metsäalueelle ja Myllypuronkadun katukuvaan. Uudet asuinrakennukset Myllypuronkadun varressa suojaavat sekä korttelin sisäosia että pohjoisempana sijaitsevia alueen olevia kortteleita liikennemelulta. Alueen rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Rakennusaikana tulee erityisesti huolehtia säilyvän puuston suojaamisesta, työalueiden ja ajoreittien aitaamisesta ja sulkemisesta ulkopuolisilta. Rakennustyöt aiheuttavat maamassojen siirtoa, muutoksia hulevesien johtamisessa, kulkureittien muutoksia sekä rakentamisesta johtuvaa melu-, pöly- ja tärinähaittoja. Tyvikadun ja Myllypuronkadun välisen Tyvikulman rakentamisen myötä nykyinen polkuverkosto poistuu. Uuden korttelialueen pohjoisreunalle rakennetaan uusi katu, joka jatkuu kevyen liikenteen yhteytenä Haukiluomanpuistoon. Myös Lintuviidankadun ja Myllypuronkadun välisen Lintuviidankulman osalta oleva polkuverkosto poistuu. Peräkorvenkadun risteyksen tuntumasta ja uuden korttelin pohjoispuolelta on kuitenkin edelleen vapaa yhteys Haukiluomanpuistoon. Haukiluomanpuistoon pääsee myös Myllypuronkadun varteen rakennetun kevyen liikenteen väylän kautta, ja alueelle pyritään saamaan ympärivuotinen etelä-pohjoissuuntainen kevyen liikenteen yhteys. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella otetaan rakentamatonta aluetta rakennuskäyttöön. Kyse on kuitenkin ihmistoiminnan vaikutuksessa olevista metsistä, joilla ei liitooravan mahdollista kulkuyhteyttä lukuun ottamatta ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Vanhin puusto on Tyvikulman tuntumassa, minkä osalta kulkuyhteys kapenee. Metsäselänteen alue säilyy rakentamattomana ja kaavoituksen yhteydessä laadittavalla viheryleissuunnitelmalla pyritään ohjaamaan sen käyttöä siten, että metsäalueen kuluminen on hallittua. Kaavamuutos vähentää jonkin verran viheralueen määrää Myllypuronkadun varressa. Kaava-alueen keskellä säilyy kuitenkin laaja yhtenäinen viheralue ja -yhteys. Kaava-alueella ei ole merkittäviä ojia tai puroja. Päällystetyt alueet ja kattopinta-ala lisääntyvät, mikä kasvattaa hulevesien määrää. Hulevedet tulee viivyttää ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan imeyttämään piha-alueilla. Kaavaluonnoksen yhteydessä on laadittu hulevesisuunnitelma, jota tarkennetaan tarvittaessa ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa annetaan tarvittavat kaavamääräykset hulevesien käsittelystä. Kaavamuutos vähentää jonkin verran viheralueen määrää Myllypuronkadun varressa. Kaava-alueen keskellä säilyy kuitenkin laaja yhtenäinen viheralue ja -yhteys.
5.4.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen ja perustuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan ja teknisten verkostojen hyödyntämiseen. Asemakaavan toteutuminen luo edellytyksiä alueen palvelujen säilymiselle ja kehittymiselle. Kaava-alue on hyvin saavutettavissa ja sijoittuu julkisen liikenteen reittien läheisyyteen. Kaavalla muutetaan viheraluetta rakennettaviksi korttelialueiksi mutta uusi rakenne jatkaa olemassa olevaa asuinaluetta ja alueen keskellä säilyy laaja viheralue ja -yhteys. Kaavan toteutuksen myötä myös kehitetään metsäalueen virkistyskäyttöä esim. osoittamalla alueelle ympärivuotisia ulkoilureittejä ja siten estetään alueen laajempaa kulumista. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Myllypuronkadun varrelle rakennettavat uudet asuinrakennukset muodostavat 1970- ja 80-luvulla rakentuneelle Haukiluoman asuinalueelle uuden värikkään ja laadukkaan julkisivun. Uuden asuinrakentamisen on tarkoitus sopeutua mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan olemassa olevaan ympäristöön, mutta myös luoda alueelle uusi ajallinen kerrostuma, lisäten asuinympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Vaikka asuntojen pääikkunat ja ulkooleskelutilat joudutaan liikennemelun takia sijoittamaan pääosin muihin ilmansuuntiin kuin etelään Myllypuronkadulle, asuinrakennukset aukotuksineen ja rakennusten välissä sijaitsevine talousrakennuksineen elävöittävät ja rytmittävät Myllypuronkadun ja sen rinnalla kulkevan kevyenliikenteen väylän näkymiä. Myllypuronkadun eteläpuoli muodostuu pääosin meluvallista ja puustosta. Tyvikulman uusi korttelirakenne ulottuu idässä samaan linjaan pohjoispuolella olevan vanhan korttelirakenteen kanssa, Lintuviidankulmassa Lintuviidankadun varrelle syntyvä uusi rakenne jatkuu samassa linjassa pohjoispuolen olevien pientalojen kanssa ja Myllypuronkatua rajaava kerrostalorivi jatkuu pidemmälle länteen. Uuden korttelirakenteen tieltä joudutaan kaatamaan puustoa, mutta kaava-alueen keskiosaan jää edelleen laaja yhtenäinen metsäkaistale, joka näkyy myös katukuvaan. Myllypuronkadun pohjoispuolella sijaitsevan kevyen liikenteen väylän ja uuden korttelirakenteen välille varataan istutusvyöhyke. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita kulttuuriympäristöjä eikä todettuja muinaisjäännöksiä. 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavaratkaisu tukeutuu nykyisiin väyliin. Uudet liittymät sijaitsevat paikoissa, joissa näkyvyys on riittävä. Alueella on kattava kevyen liikenteen verkosto. Uusi kevyen liikenteen yhteys Tyvikadulta Haukiluomanpuistoon sekä pohjois- eteläsuuntainen kevyen liikenteen yhteys täydentävät tätä verkostoa. 5.4.6 Vertailu ns. nollavaihtoehtoon Ilman täydennysrakentamista Haukiluoman puisto säilyisi laajempana viheralueena, mutta toisaalta rakentamisen positiiviset vaikutukset eivät toteutuisi.
5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelua lukuun ottamatta kaavan lähialueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Kantakaupungin alueelle tehdyn laskennallisen meluselvityksen (Tampereen kaupungin meluselvitys 2012) mukaan liikenteen päivämelutason 55 db:n raja-arvo ylittyy Myllypuronkadun varressa. Nykytilanteessa kadun varren metsäisten vyöhykkeiden merkitys on meluntorjunnan kannalta oleellinen. Kaavaratkaisuun liittyvä meluselvitys ja -suunnitelma osoittavat, että Myllypuronkadun varteen rakennettavilla 3-4-kerroksisilla asuinrakennuksilla ja niiden välisillä talousrakennuksilla sekä aitarakenteilla voidaan estää tehokkaasti melun eteneminen uusien asuinkorttelien sisäosiin, ja suojata samalla melulta myös kaava-alueen pohjoispuolen olevia asuinrakennuksia ja niiden ulkoalueita. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on käytetty vakiintuneessa käytössä olevia määräyksiä 5.7 Nimistö Asemakaava-alueen katujen ja viheralueiden nimet valmistelee ehdotusvaiheeseen Tampereen kaupungin kadunnimitoimikunta.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kortteleiden toteuttajat suositellaan valittavaksi tontinluovutuskilpailun perusteella. 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutuksesta on laadittu yleispiirteinen havainnepiirustus. Lisäksi asuinkortteleiden toteutusta ohjaamaan laaditaan rakentamistapaohje (rol-8497). Siinä annetaan ohjeita mm. asuin- ja talousrakennusten massoittelusta, materiaaleista, väreistä sekä pihatoimintojen sijoittelusta ja kasvillisuudesta. Tavoitteena on kehittää tamperelaista mallia tiiviille kaupunkimaiselle pientalorakentamiselle ja erityisesti omakotirakentamiselle perustuen kytkettyyn talotyypistöön. Katualueiden ja teknisen huollon toteutusta ohjaavat katujen ja hulevesihallinnan yleissuunnitelmat. Viheralueiden hoitoa ja käyttöä ohjaa viheryleissuunnitelma. 6.3 Toteuttamisen laatua ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset Piha-alueen ja tontin liittymistä luontaisesti ympäristöönsä ohjataan merkinnällä maa-5. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla (ist-7). Rakennusalojen ulkopuolelle jäävät alueet pyritään säilyttämään puustoisina merkinnällä i-11. 6.4 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.