Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

Samankaltaiset tiedostot
Perhearviointi. Kun perhe tarvitsee (tavallista enemmän) tukea

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

Lapsiperheen arjen voimavarat

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Perhe on enemmän kuin yksi

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Vuorovaikutuksen arviointiasteikko, GARF

Lapset puheeksi -menetelmä

Toimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Vastuuhenkilö: Laadittu:

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Perhetyön päivät Tuula Lampela

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Ilo ja oppiminen näkyviksi

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

TOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN

ICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

ARKI HALTUUN Väestöliiton perhetyön kehittämishanke

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

KOMIASTI KOTONA JA OPINTIELLÄ

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja

Isän kohtaamisen periaatteita

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto

OPS Minna Lintonen OPS

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Sukupolvia yhdistävä. toiminta

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

Arkistot ja kouluopetus

Lapsi, sinä olet tähti!

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

TERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

ERILAISET OPPIJAT. Harrastusmahdollisuudet ja heille suunnattavissa oleva toiminta Haapavesi Raija Näppä ja Kalle Tolonen

Transkriptio:

Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä 31.10.2017 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus Marjukka Laukkanen, Psykoterapeutti VET 1

Perheen toimintamalli Perhejärjestelmän sopeutuvuus (roolit ja elämänvaihe) Kehityksen edistäminen Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu Riitojen ratkaisu ja hallinta Suhteet sukuun ja yhteisöön Yksilön itsenäisyys ja omanarvontunto Perheen yhteys Sukupolvien rajat Parisuhde Vanhemmat Vanhemmat ja lapset; lapset ja Perheen järjestäytyminen/ arki Perhetausta Perheen ominaisluonne/ elämä vanhemmat Sisarukset Kiintymyssuhteiden luonne Lasten ohjaus, hoito ja rajoittaminen Viestien ilmaiseminen ja vastaanottaminen Osallistuminen Jatkuvuus Tunteiden ilmaiseminen ja vastaanottaminen Ihmissuhteiden luonne Osallistuminen Ilmapiiri 2

Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä =, ei perheen arviointi Tutkitaan yhdessä perheen kanssa, miten perheen arki sujuu (perheen järjestäytyminen) ja minkälaista on perheen elämä (perheen ominaisluonne); minkälaiset ovat perheenjäsenten väliset suhteet; miten perheessä vastataan lasten muuttuviin tarpeisiin ja miten vanhemmuus toimii sekä mikä on perheen toimintakyky Voimavarat ja vahvuudet toivo, motivaatio, sitoutuminen 3

lapsikeskeinen ja perustuu lapsen kehitykseen lähestymistavaltaan ekologinen, lasta tuetaan ja hoidetaan hänen omassa kehitysympäristössään yhteydessä hänelle kuuluviin ihmissuhteisiin ja arkeen tasa-arvoinen, läpinäkyvä edellyttää työskentelyä perheiden ja lasten kanssa perhe on aktiivisena osallistujana, mahdollisuus tulla uudelleen määritellyksi käsittelee yhtä lailla voimavaroja kuin vaikeuksia soveltuu käytettäväksi moniammatillisessa palvelujen tarjonnassa puolistrukturoitu menetelmä, joka on hyvin sovellettavissa arviointi on hoidollinen ja interventiivinen prosessi 4

Mistä arviointi koostuu? Perheen toimintamalli Ongelmien ja huolenaiheiden kartoitus Perheen sopeutuvuus Vanhemmuus Kommunikaatio Tunne-elämä Liittoutumat (perheenjäsenten väliset suhteet) Identiteetti Perhetausta Perheprofiili (yhteenveto-osio) Ei oletuksia eikä tulkintoja, vaan tarkkoja ja yksityiskohtaisia kuvauksia Menetelmät perheen vuorovaikutuksen edistämiseksi (perhetehtävät, kysymykset) Tallennelomakkeisto ja arviointiasteikko (kirjaaminen!) 5

Perheen toimintamalli Perhejärjestelmän sopeutuvuus (roolit ja elämänvaihe) Kehityksen edistäminen Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu Riitojen ratkaisu ja hallinta Suhteet sukuun ja yhteisöön Yksilön itsenäisyys ja omanarvontunto Perheen yhteys Sukupolvien rajat Parisuhde Vanhemmat Vanhemmat ja lapset; lapset ja Perheen järjestäytyminen/ arki Perhetausta Perheen ominaisluonne/ elämä vanhemmat Sisarukset Kiintymyssuhteiden luonne Lasten ohjaus, hoito ja rajoittaminen Viestien ilmaiseminen ja vastaanottaminen Osallistuminen Jatkuvuus Tunteiden ilmaiseminen ja vastaanottaminen Ihmissuhteiden luonne Osallistuminen Ilmapiiri 6

Perhearvioinnissa käytettäviä kysymyksiä Millä tavalla kysytään, on merkityksellistä keskustelun kannalta tavoitteena on lisätä perheenjäsenten välistä keskustelua, kahdenvälisen (työntekijä ja yksittäinen perheenjäsen) keskustelun sijaan Tavoitteena on saada selkeämpi kuva perheen näkemyksistä sekä saada tietoa perheen vahvuuksista ja vaikeuksista Työntekijä voi vaikuttaa käyttämillään kysymyksillä keskustelun kulkuun ja siihen, että kaikilla perheenjäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun kaikkien ääni kuuluville 7

Perhetehtävät Perheelle annettavia tehtäviä, jotka auttavat hankkimaan tietoa perheen arjen ja elämän eri osatekijöistä tehtävän suorittaminen tuo esiin perheen vahvuuksia ja vaikeuksia sekä perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta Työntekijä ei osallistu perhetehtävän tekemiseen vaan toimii havainnoijana nostaen esiin vahvuuksia ja vaikeuksia, keskustellen 1 perhetehtävä / istunto; perhe tekee perhetehtävää n.5-7 minuuttia ja kaikkinensa perhetehtävän äärellä työskennellään n.20-30 minuuttia 8

Perhearvioinnin prosessi Havainnoi ja kuuntele Kuvaile Analysoi koottu tieto ja tee arviointi + keskustele Laadullinen Määrällinen Yhdessä perheen kanssa tutkittuun tietoon perustuva arviointi 9