HONKAKYLÄN, LEHTIMÄENKYLÄN JA RISKUNMÄEN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2013

HONKAKYLÄN, LEHTIMÄENKYLÄN JA RISKUNMÄEN OSAYLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2013 29.11.2013 täydennykset 10.6.2014 Seinäjen kaupunki Tekniikkakeskus Kaupunkisuunnittelu ja kaavitus Kirkkkatu 6 PL 215 60101 Seinäjki P. 06 416 2111 (vaihde) kaavitus@seinajki.fi www.seinajki.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTEET 3 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TAUSTAA 4 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSEN RAKENNE 4 MAASTOKÄYNNIT 5 KAAVOITUSTILANNE JA AIKAISEMMIN SUOJELLUT KOHTEET 7 KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN 8 sr 1 8 sr 2 9 sk 1 9 KOOSTE KOHTEISTA 10 ARVOLUOKITUKSEN SAANEET KOHTEET 12 KOSKELANMÄKI 12 1 KOSKELA 14 2 YLIKOSKELA 15 3 ALA KOSKELA 16 LEHTIMÄENKYLÄ: PITKÄRANNANMÄKI JA SEINÄJOENTIEN TIENVARSIASUTUS 17 PITKÄRANNANMÄKI 17 4 PITKÄRANTA 19 5 RAJALA 20 6 MÄNTYLÄ 21 7 MURTOMÄKI 22 SEINÄJOENTIEN TIENVARSIASUTUS 23 8 VETTENRANTA 24 9 KOULURANTA (ent. Lehtimäen kyläkulu) 25 10 KIVIMÄKI 26 11 IKOLA 27 12 KUIVASAARI 28 13 ALARANTA 30 14 KUMPULA 31 16 KALLIO 32 YKSITTÄISET KOHTEET LEHTIMÄENKYLÄSSÄ JA LOUONMÄELLÄ 33 17 NIEMI 33 18 SAUNIO 34 19 PETÄJÄ 35 20 MYLLYNIEMI 36 21 KUJALANPALSTA 37 SUUNNITTELUALUEEN ETELÄOSAN KOHTEET SEINÄJOENTIEN VARRELLA 38 22 TAPIOLA (Alaviitatalan kulu) 38 23 SALONEN 39 24 KUJALA (Viitalan nurisseura) 40 OJAJÄRVENTIEN JA JÄRVIKYLÄNTIEN TIENVARSIASUTUS 41 25 HARJU 41 26 RAJALA 42 27 RINNE 43 28 JUSSILA 44 29 OJALUOMA 45 ARVOLUOKITUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET KOHTEET 46 15 SAUNAMÄKI 46 29 LEHTIMÄKI 47 31 KUJANPÄÄ 47 32 VÄLIMAA II 48 33 KOIVIKKO 48 34 TAPIOLA 49 35 VÄLIMÄKI 50 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYSKARTTA 1: 20 000

3 LÄHTEET Sumen maatilat, 1931 Peräseinäjen kirja, Timi Kangasniemi, 1995 Ilmajen vanhat inventinnit 1995 ja 1996 Uuden Seinäjen alueen kulttuuriympäristöselvitys 2005 Uuden Seinäjen alueen täydennysinventinnit 2005, Kulttuuriympäristöselvitys Liiteraprtti 1 Uuden Seinäjen alueen vanhan rakennuskannan kartitus 2005, Kulttuuriympäristöselvitys Liiteraprtti 2 Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja, Tellerv Lahti, Lehtimäenkylä Seura ry, 2012 Histriallisen ajan muinaisjäännökset maankäytön suunnittelussa esimerkkinä kylätntit. Kulttuuriympäristön ja rakennusperinnönhidn kulutuspäivä 24.9.2009 mniste Pitäjänkartta Rengnkylä 2222 07 1840 luku, Heikki Rantatupa Histrialliset kartat http://www.vanhakartta.fi/histrialliset kartat/maakirjakartat/ Etelä Phjanmaan maakuntakaava 23.5.2005

4 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TAUSTAA Hnkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen sayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys 2013 n kste aikaisemmista selvityksistä ja aluetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Se n kttu palvelemaan Hnkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen sayleiskaavatyötä. Osayleiskaava alueella sijaitsee khteita kahden vanhan kunnan alueelta Ilmajelta ja Peräseinäjelta. Alueet yhdistyivät Seinäjkeen vunna 2005. Osayleiskaavan nimessä ei esiinny Ojajärvenkylän nimeä, mutta sa Ojajärvenkylää sisältyy sekä sayleiskaavaan että kulttuuriympäristöselvitykseen. Hnkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen sayleiskaava alueella n tehty vanhan rakennuskannan inventinteja ja kartituksia useana vutena. Kunnat vat inventineet rakennuksia musevirastn inventintikrteille vusina 1995, 1996 ja 1999. Maa ja Vesi Oy n laatinut Uuden Seinäjen alueen kulttuuriympäristöselvityksen Seinäjen eteläisten alueiden yleiskaavituksen perusselvitysaineistksi vunna 2005. Selvitysalue li laaja käsittäen Ämmälänkylän sekä vuden 2005 kuntaliitksessa Seinäjkeen liitettyjä Ilmajen ja Peräseinäjen alueita. Kulttuuriympäristöselvityksessä hyödynnettiin vanhja inventinteja ja kartitettiin sekä luettelitiin kaikki selvitysalueen ennen 1960 lukua rakennetut khteet. Selvitysalueen laajuuden vuksi suunniteltuja lisäinventinteja tehtiin pääsin vain aluekknaisuuksien inventinteina ja jätettiin enin sa lisäinventinneista tehtäväksi jatksuunnittelun yhteydessä. KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSEN RAKENNE Kulttuuriympäristöselvityksessä 2013 edetään suraan maastkäyntitarkastelun, kaavitustilanteen, aikaisempien sujelukhteiden ja arvlukitusten kautta varsinaisiin khteisiin. Alueen kulttuuriympäristön yleiskuvauksesta ja kulttuurimaiseman minaispiirteistä n tiivistetysti tieta vunna 2005 tehdyssä Uuden Seinäjen alueen kulttuuriympäristöselvityksessä. Khteiden khdalla kerrtaan tarkemmin alueen ja rakennusten histriasta, maisemallisesta sijainnista ja erityispiirteistä sekä mainitaan khteiden arvt, jiden perusteella khde n arvtettu arvtustyöryhmässä. Osayleiskaava alueella sijaitsee klme kylää Hnkakylä, Lehtimäenkylä ja Ojajärvenkylä sekä Riskumäen asuntalue. Khteet n karkeasti jateltu Kskelanmäen alueeseen, Pitkärannanmäen alueeseen, Seinäjentienvarsi alueeseen, Ojajärventienvarsi alueeseen sekä yksittäisiin khteisiin. Khteet n numeritu edellä mainitun jattelun mukaan. Khdenumerinnin jälkeen n virallinen kiinteistönimi, suluissa n mahdllisesti entinen tilan tai suvun nimi, jlla khde n tunnettu, tämän jälkeen tulee rekisteritunnus ja suluissa n tunnus, jka viittaa vuden 2005 Uuden Seinäjen alueen kulttuuriympäristöselvitykseen. Viimeisenä n khteen site.

5 MAASTOKÄYNNIT Perusselvitysaineistjen phjalta Hnkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen sayleiskaava alueella levat khteet läpikäytiin maastkäynnillä syksyllä 2012. Maastkäynnin surittivat Seinäjen kaupungin kaavituksesta yleiskaava arkkitehti Jyrki Kuusinen, kaavitusassistentti Merja Sumela (rakennusknservaattri AMK) ja Etelä Phjanmaan maakuntamusesta rakennustutkija Sirkka Liisa Sihvnen. Valkuvatäydennyksiä käytiin ttamassa muutamista rakennuksista marraskuussa 2013. Maastkäynnin tarkituksena li tarkastella khteita lemassa levia kartituksia ja inventinteja apuna käyttäen ja nstaa esille ne khteet, jtka humiidaan sayleiskaavatyössä. Khteiden arvi perustuu maastkäynnin yhteydessä suritettuun rakennusten ja pihapiirien ulkisiin minaispiirteisiin sekä maisemaan sijittumisen silmämääräiseen tarkasteluun sekä aikaisempiin inventinteihin ja arviinteihin. Yleiskaavitus n lunteeltaan yleispiirteistä ja pääsin kknaisuuksiin keskittyvää maankäytön hjausta. Maastkäynnillä kiinnitettiin erityistä humita inventintikhteiden merkitykseen maisemassa ja aluekknaisuuden kannalta. Maasttarkastelussa arviitiin niitä khteita, jtka vitiin merkitä yleiskaavaan sr khteina. Inventintikhteet merkittiin aluksi yhteen khdelukkaan, jtta sayleiskaavatyö saatiin lunnsvaiheeseen marraskuussa 2012. Alusta asti tarkituksena li, että khteet arvtetaan arvtustyöryhmässä yleiskaavaehdtusvaiheeseen mennessä ja sr khteiden lukitusta tarkennetaan sekä khteet jaetaan useampaan arvlukkaan. Maastkäynnillä khteita arviitiin rakennushistriallisen, maisemallisen ja histriallisten arvjen perusteella. Osaa khteista tarkasteltiin aluekhteina. Aluekhteina tarkasteltavissa rakennuksissa yksittäisen khteen arv tukeutuu lähiympäristön arvihin ja vähemmänkin perinteisenä säilyneitä khteita tettiin mukaan ja susiteltiin säilytettäväksi ja/tai palautettavaksi. Välttämättä jllakin khteella ei le yksinään merkittävää kulttuurihistriallista arva, mutta khde saattaa lla merkittävä sa lähiympäristöä ja n siksi tettu mukaan aluekknaisuuteen. Aluekknaisuuteen vi sisältyä pihapiirejä, lähiympäristöjä ja ne vivat sisältää myös yksittäisiä sr khteita. Muutama hunkuntinen perinteisen ulkasun säilyttänyt rakennus jätettiin pis sr khteista, kska tällaisten khteiden kunnstaminen asettaisi khtuuttmia vaatimuksia rakennusten mistajille. Sinänsä kaikki vanhat perinteisen ulkasun säilyttäneet rakennukset tulisi säilyttää, mutta niiden säilymiseen ja arvihin vaikuttaa myös niiden kunt. Ei le merkityksellistä säilyttää maisemassa ränsistyneitä rakennuksia, jiden kunt vähitellen rapistuu entisestään, mutta tällaisten khteiden säilymiseen vidaan kannustaa mistajan niin halutessa. Nämä khteet vat kulttuuriympäristöselvityksen lpussa khdassa Puretut ja hunkuntiset khteet. Alueelta li purettu ja siirretty yksi khde vuden 2005 Uuden Seinäjen alueen vanhan rakennuskannan kartituksen jälkeen. Khde n sijainnut Lehtimäenkylässä ja se n tilanimeltään Lehtimäki. Khde kuvataan lyhyesti tässä selvityksessä khdassa Puretut ja hunkuntiset khteet.

Hnkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen sayleiskaavan aluerajaus. Kulttuuriympäristöselvitys 2013 n tehty palvelemaan kyseistä aluetta. 6

7 KAAVOITUSTILANNE JA AIKAISEMMIN SUOJELLUT KOHTEET Alueella ei le ennestään asemakaavalla tai rakennussujelulain njalla sujeltuja khteita. Khdealueella ainastaan Hnkakylän salla n vimassa vuden 1982 sayleiskaava, jssa sujelukhteita ei le merkitty. Tältä alueelta ei nytkään tdettu yhtään sr khdetta. Alueella ei le valtakunnallisesti arvkkaita maisema alueita tai perinnemaisemia, eikä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistriallisia ympäristöjä. Alueen eteläsaan ulttuu maakuntakaavassa (2005) sitettu Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvt n tettava humin siten, että varmistetaan niihin liittyvien arvjen säilyminen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvkkaisiin khteisiin vaikuttavissa hankkeissa n pyydettävä museviranmaiselta ja ympäristökeskukselta lausunt. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ulttuu Peräseinäjen keskustaajamasta Lunmäen eteläpulelle. Siihen kuuluvat suunnittelualueen eteläsan jkilaaks, peltalueet ja niihin sisältyvä rakennuskanta. Hnkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen sayleiskaavaan ehdtetaan humiitavaksi tältä alueelta klme sr khdetta: Nurisseurantal Svintla, Alaviitalan kulu ja Salsen phjalaistal pihapiireineen. Maakuntakaavan aluerajaus susitellaan merkittävän Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Ote Etelä Phjanmaan maakuntakaavasta 23.5.2005, jssa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue n merkitty sinisin pystyviivin. Suunnittelualueen eteläreunalla Seinäjentien itäpulella sijaitsee 1990 luvun alussa suunniteltu Riskunmäen asemakaava alue. Alueen rakennukset vat siten uudempaa tutanta.

8 Osayleiskaavalunns li nähtävillä 26.11.2012 4.1.2013. Inventintikhteet merkittiin kaavalunnkseen yhteen sr khdelukkaan: Kulttuurihistriallisesti arvkas khde: Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistriallisesti tai maisemallisesti arvkas rakennus tai rakennusryhmä. MRL 41.2 :n njalla määrätään, että rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkitettua lupaa. Khteen täydennysrakentaminen ja rakennusten krjaus ja muutstimenpiteet tulee suunnitella ja tteuttaa khteen arvn säilyttävällä tavalla. Museviranmaiselle tulee varata tilaisuus lausunnn antamiseen ennen sujelukhteita kskevien lupahakemusten ratkaisemista. Khdenumer viittaa kulttuuriympäristöselvityksen 2005 liiteraprtin 1 khdenumerintiin. KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN Arvlukitusta tarkennettiin kaavalunnsvaiheen jälkeen. Tavitteena li saada riittävästi tieta sayleiskaava alueella sijaitsevien kulttuurihistriallisten khteiden arvttamista varten. Alustavan arviinnin teki rakennusknservaattri Merja Sumela. Lpullinen arvtus tehtiin arvtustyöryhmän palaverissa 15.5.2014. Arvtustyöryhmään kuuluivat musejhtaja Susanna Tyrväinen, rakennustutkija Sirkka Liisa Sihvnen ja yleiskaava arkkitehti Jyrki Kuusinen sekä esittelijänä ja selvityksen kstajana Merja Sumela. Rakennusperinnön säilymisen perusedellytyksiä vat jatkuva hit ja luntevassa käytössä pysyminen. Säilymistä vidaan edesauttaa sujelemalla rakennus, mutta merkittävää n miten rakennusta käytetään ja hulletaan. Yleiskaavassa vidaan määritellä sr khteen purkamiseen tai krjausrakentamiseen liittyviä määräyksiä, mutta sujelemattmallakin khteella vi lla rakennustaiteellisia, histriallisia, teknisiä tai maisemallista merkitystä. Tämän vuksi jkaisen rakennuksen khdalla tulisi aina tapauskhtaisesti miettiä sitä, miten timenpiteet vaikuttavat kknaisuuteen. Arvkkaan rakennusperinnön säilyminen n parhaimmillaan yhteistyötä, jhn sallistuu mnta eri taha. Omistajien ja tavallisten kansalaisten tietisuuden lisääminen, rakennusperinnön vaalimiseen kannustaminen ja neuvntapalveluiden järjestäminen vat lennaisia asiita. Kuntien kaavitus ja rakennusvalvnta vat merkittävässä rlissa rakennusperinnön säilyttämisessä. Kaavaalueella, jnka kaavituksessa maankäyttö ja rakennuslakia svelletaan, rakentaminen, rakennuksen tai rakennussien purkaminen tai lennainen muuttaminen n aina luvanvaraista timintaa. Kulttuurihistriallisesti arvkkaiden khteiden kaavamääräyksillä ludaan knkreettisesti työkaluja rakennusvalvnnan hjaustyöhön. Khteet arvtettiin kulttuurihistriallisten, histriallisten ja maisemallisten kriteerien avulla. Khteet vat paikallisesti merkittäviä. Khteet jateltiin sr 1, sr 2 ja sk 1 lukkiin. Osa khteista eivät yltäneet näihin arvlukkiin. Tarkemmat arvt ja kaavallinen tavite kirjattiin jkaisen khteiden yhteyteen. Khteiden lukituksessa käytettiin apuna seuraavaa kahta sr khdelukkaa: sr 1 Rakennus, kulttuurihistriallisesti tai maisemallisesti arvkas khde. Khteen perinteinen ulkasu n säilynyt pikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan ja rakennus n hyvässä kunnssa. Rakennukseen ei le tehty merkittäviä muutksia, mm. ikkuna auktukset vat perinteisillä paikillaan. Mahdlliset ulkasuun tehdyt muutkset spivat mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja tyyliltään rakennuksen lunteeseen.

9 sr 2 Rakennus, kulttuurihistriallisesti tai maisemallisesti arvkas khde. Khde n säilynyt vähintään khtalaisesti perinteisessä asussaan ja sen kunt n vähintään khtalainen. Rakennukseen n mahdllisesti tehty perinteiseen tyyliin spimattmia muutksia esim. ikkunamuutkset. Palauttavat timenpiteet vat mahdllisia ja susiteltavia. KYLÄTONTIT Kylätntilla eli kylän tnttimaalla tarkitetaan sitä aluetta, jssa taljen tntit asuin ja talusrakennuksineen vat sijainneet. Yhdessä kylässä saatti lla useita tnttimaita. Osa näistä paikista n edelleen asuttuja. Edelleen asutuilla kylätnteilla sijaitsee yleensä eri ikäisiä pientalja talusrakennuksineen ja pihapiireineen. Myös nykyisin viljelyksessä leva kylätntti tai taln paikka vidaan katsa kiinteäksi muinaisjäännökseksi; vallitseva maankäyttö eli viljely vi kuitenkin jatkua khteessa. 1600 luvulla ja 1700 luvun alkupulella syntyneistä asuinpaikista (mukaan lukien trpat) kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkitaan vain autiituneet khteet. 1750 lukua nurempia asutushistriallisia khteita sujellaan muinaismuistlain njalla vain pikkeustapauksissa. Lisäarva kylätntille tu hyvin säilynyt kulttuurimaisema ja ympäristö, jnka kautta kylätntin suhde vanhihin elinkeinihin n edelleen hahmtettavissa. Osayleiskaavassa kylätntit vidaan merkitä sk alueina (kyläkuvallisesti arvkas alue tai alueen sa). Kskelanmäki ja Pitkärannanmäki susitellaan merkittävän sayleiskaavaan sk 1 alueena. Neljä muuta pienempää aluetta arviitiin myös aluekknaisuuden kannalta merkittäväksi ja susiteltiin niiden merkitsemistä kaavaan kyläkuvallisesti arvkkaina alueina. sk 1 Kyläkuvallisesti arvkas alue Alue n maleimainen ja sen rakennusperinne n arvkasta. Arvkkaan kyläalueen uudis ja krjausrakentamisessa tulee ttaa humin sen kulttuurihistriallinen lunne siten, että rakentaminen sveltuu sekä mittakaavaltaan, rakennustavaltaan että sijainniltaan lemassa levaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Kyläkuvan kannalta merkittävät rakennukset ja rakenteet sekä kulkureitit ja puust pyritään säilyttämään.

10 KOOSTE KOHTEISTA Hnkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen sayleiskaava alueella li vuden 2005 kartituksen perusteella 106 ennen vutta 1960 rakennettuja khteita. Tässä kulttuuriympäristöselvityksessä tarkasteltiin lähemmin 35 khteen kulttuurihistriallisia arvja. sr 1 khteet 17 kpl 1 Kskela 2 Ylikskela 3 Ala Kskela 5 Rajala 7 Murtmäki 9 Kuluranta (ent. Lehtimäen kyläkulu) 10 Kivimäki 11 Ikla 12 Kuivasaari 14 Kumpula 17 Niemi 19 Petäjä 21 Kujalanpalsta 23 Salnen 25 Harju 27 Rinne 28 Jussila sr 2 khteet 8 kpl 8 Vettenranta 13 Alaranta 16 Kalli 18 Sauni 20 Myllyniemi 22 Tapila (Alaviitalan kulu) 24 Kujala (Viitalan nurisseura) 26 Rajala 29 Ojaluma Kyläkuvallisesti arvkkaat alueet (sk 1) 3 kpl Kskelanmäki Pitkärannanmäki Kumpula ympäristöineen Kyläkuvallisesti arvkkaalla (sk 1) alueella sijaitsevat vanhat khteet, jtka eivät le sr khteita 2 kpl 4 Pitkäranta 6 Mäntylä

11 Ilman sr tai sk 1 merkintää levat khteet 6 kpl 15 Saunamäki 31 Kujanpää 32 Välimaa II 33 Kivikk 34 Tapila 35 Välimäki Puretut khteet 1 kpl 30 Lehtimäki

12 ARVOLUOKITUKSEN SAANEET KOHTEET KOSKELANMÄKI Kskelanmäellä, Ojajärventien varrella sijaitsee klme Kskelan tilaa, mudstaen maisemallisen ja rakennushistriallisesti kerrksellisen kknaisuuden. Viljelykset ympäröivät mäkeä. Lännestä aluetta rajaa Tampere Seinäjkirata, phjisesta ja idästä alue rajautuu Seinäjkeen. Ojajärventie kulkee tiljen välistä. Isjakkartta vudelta 1756 Ilmakuva vudelta 2006, phjisessa Ala Kskela, idässä Kskela ja lännessä Yli Kskela Kskelan kantatila mainitaan verluettelissa ensimmäisen kerran vunna 1704. Kskela n Peräseinäjen vanhimpia tilja, jka n perustettu pian Kihniän, Kärjen ja Kukkarin taljen jälkeen. Perimätiedn mukaan Kskelan kantatila n jaettu kahtia isjan aikana Kskelaksi ja Ala Kskelaksi. 1800 luvulla Kskela n jaettu Keski Kskelaksi ja Yli Kskelaksi. Yli Kskelan ja Keski Kskelan tilat vat alkuperäisesti mudstaneet yhdessä umpipihan. Isjak anti sysäyksen uudisasutukselle. Isjak suritettiin Ilmajella vusina 1768 1792. Peräseinäjella se saatiin päätökseen vasta lähes 100 vutta myöhemmin. Lpullinen päätös isjan lpettamisesta Peräseinäjella annettiin Ilmajen syyskäräjillä 1876. Aikaisemmissa inventinneissa puhutaan kiinteistörekisteristä piketen Yli Kskelasta ja Keski Kskelasta ja Ala Kskelasta. Kiinteistörekisteritiedissa mainitaan Kskela, Ylikskela ja Ala Kskela, jnka mukaan tilat n nimetty tässä selvityksessä. Vuden 1756 isjakkarttaa ja ilmakuvaa vertaillessa jen linjausta n suristettu. Vunna 1888 perustettiin meijeri Kskelamäelle ja sitä kutsuttiin paikan mukaan Kskelan meijeriksi. Rakennus sijaitsi jen rannalla Ala Kskelan kartann takana. Tämä meijeri siirrettiin Lunmäelle nykyisen Kujalan taln paikkeille ja sitä alettiin kutsua Ristilän meijeriksi.

13 Yli Kskelan ja Kskelan pihapiirit Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja kyläkuvallisesti arvkas alue (R, H, M) Alueella n histriallista merkitystä vanhana kylätnttina ja maisemallisia arvja hyvin säilyneenä kerrksellisena klmen taln tilakknaisuutena. Alue sisältää rakennuksia, jtka vat säilyttäneet hyvin perinteisen rakennustyylin, ja jilla n merkittäviä rakennushistriallisia arvja. Kskelanmäki n kyläkuvallisesti arvkasta aluetta ja kaikilla klmella tilalla sijaitsee rakennuksia, jtka vat sr khteita ja jiden säilymiseen tulee kiinnittää erityistä humita. Kaavallinen tavite (sk 1) Alue susitellaan merkittävän kaavaan kyläkuvallisesti arvkkaana sk 1 alueena, jnka ympäristö n merkittävää ja rakennusperinne arvkasta.

14 1 KOSKELA, 743 421 11 77, (LE52), Ojajärventie 146 Pihapiirissä sijaitsee 1 1/2 kerrksinen is asuinrakennus, jka n kttu v. 1952 puretun päärakennuksen hirsistä uudelleen. Asuinrakennusta vastapäätä sijaitsee sin sementtitiilinen karjarakennus (1939), liiveri ja aittarakennus sekä pihapiirin ulkpulella sauna, riihikartan, puulat, lava ja kaappikuivaaja (1960 luku) ja puujalstustehdas. Veljekset Kskelan Puunjalstustehdas perustettiin vunna 1957. Timinta lppui vunna 1995. Pihapiiri n aikaisemmin jakautunut selvästi mies ja karjapihaan: asuinrakennusta vastapäätä, nykyisen navetan paikalta n purettu tallirakennus, jnka väliköstä n kuljettu karjapihalle. Takana lleet vanha hirsinavetta ja sikala n purettu. Aitta liiverirakennuksen jatkeena llut luttiaitta n siirretty Lehtimäenkylään, taln tyttären perintönä. Ojajärventien varrelta, Kskelansillan kupeesta, n purettu paja. Kskelan päärakennus n kttu uudelleen v. 1952 vanhan taln hirsistä. Oikean puleinen kuva Kiskikultturiympäristösvelluksesta. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Khde n pihapiirikknaisuus, jka kuuluu merkittävänä sana Kskelanmäen kerrkselliseen ja maisemalliseen rakennusryhmään. Alueella n histriallista merkitystä vanhana kylätnttina. Rakennuskanta saunaa lukuun ttamatta n hyvässä kunnssa ja niiden säilymisedellytykset vat hyvät. Päärakennus n kttu vanhista hirsistä uudelleen 1950 luvun alussa ja n tyylillisesti kyseistä aikakautta kuvaava is maatilan päärakennus. Päärakennuksessa n säilynyt vanhasta rungsta keskeissali entisellään, muiden huneiden käyttötarkitusta n muutettu. Ikkunapuitteet vat 2 jakiset, katteena n sementtitiili, ulkverhuksena n pystyrimalauditus ja perustus n valettu betnista. Vanhat piharakennukset edustavat man aikakautensa rakennustapaa ja vat rakennushistriallisesti merkittäviä. Vilja aitta liiverirakennuksessa aittasassa n säilynyt pitkänurkkainen hirsirakenne ja liiverisa n rankrakenteinen. Hyvin säilynyt kaksisainen luuvallinen riihirakennus n alueella harvinainen. Sementtitiilinen navettarakennus edustaa varhaista sementtitiilirakentamista. Kaavallinen tavite (sr 1/sk 1) Pihapiirin rakennukset tulee humiida sr 1 merkinnällä sayleiskaavassa. Pihapiiri kuuluu laajempaan aluekknaisuuteen, jka susitellaan merkitsemään sayleiskaavassa kyläkuvallisesti arvkkaana sk 1 alueena.

15 2 YLIKOSKELA, 743 421 11 47, (LE53), Ojajärventie / Kskelanmäentie Pihapiirissä sijaitsee asuinrakennus (1929), karjarakennus, vilja aitta ja liiveri tallirakennus. Pihapiirin ulkpulella, phjisessa, riihikartanlle ja saunalle jhtavan kujan varrella n lutti aitta. Muistitiedn mukaan luttiaitta n aikaisemmin sijainnut uuden navetan paikalla ja lisi siirretty siitä nykyiselle paikalle vunna 1936. Riihirakennus ja sauna n purettu. Liiveri tallirakennuksen katt n sittain rmahtanut, muuten perustuksia lukuun ttamatta rakennukset vat hyvässä tai khtalaisessa kunnssa. Päärakennuksen maalipinta n haalistunut lähes lemattmiin, mutta räystäiden alla n selvästi nähtävissä kaunis keltainen väritys. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti merkittävä khde (R, H, M) Khde n pihapiirikknaisuus, jssa n säilynyt entisajan isille maatilille tyypillinen mies ja karjapiha. Khde mudstaa muiden Kskelanmäen taljen kanssa kerrksellisen ja maisemallisen talryhmän. Alueella n histriallista merkitystä vanhana kylätnttina. Päärakennus n rakennushistriallisesti merkittävä ja edustaa 1920 luvun klassismia: hirsirungn pitkien nurkkien nurkkaharkitus, vaakapnttilauditus, 6 ruutuiset ikkunat, sisäänpäin aukeava leveällä vaakapnttilaudituksella lauditettu ulk vi, ikkuniden ja ven yläpuliset listitukset, ulk ven kamanaikkuna. Myös hirsipintaiset ja pitkänurkkaiset vilja aitta ja lutti aitta vat j ikänsä pulesta rakennushistriallisesti merkittäviä. Vilja aitta: jalka aitta, jalkasan hirsikehikssa lukknurkat, aitta n mudltaan liuha, ven tsalaudassa kauniit ns. hammaslistat. Aitan ulkprtaana n myllynkivi. Kaksi päärakennusta vierekkäin, Kskela ja Ylikskela. Ylikskelan aitta. Kuva: Kiski Kulttuuriympäristösvellus. Kaavallinen tavite (sr 1/sk 1) Khde tulee humiida sr 1 merkinnällä sayleiskaavassa. Pihapiiri kuuluu laajempaan aluekknaisuuteen, jka susitellaan merkitsemään sayleiskaavassa kyläkuvallisesti arvkkaana sk 1 alueena.

16 3 ALA KOSKELA, 743 421 10 104, (LE54), Ojajärventie 147 Ala Kskelan pihapiirissä sijaitsee 1 1/2 kerrksinen asuinrakennus, karjarakennus, pihatupa ja ulkrakennusryhmä sekä vilja aitta. Uuden karjarakennuksen paikalta n siirretty pihapiirin ulkpulelle vanha hirsirunkinen navetta, jka n myöhemmin muutettu "knehalliksi". Lisäksi karjarakennuksen takana, phjispulella sijaitsee puintilat v. 1959 (keula 1965) ja viljankuivaaja vudelta 1973. 1800 luvun pulivälin jälkeen rakennettu vanha päärakennus n siirretty 1900 luvun alussa (nyk. as.rakennuksen valmistuessa) Kskenkrvanmäelle, nykyisen Pitkärannan tilan päärakennukseksi. Tilan vanha, purettu päärakennus n rajannut pihapiiriä phjisesta tiensuuntaisesti. Nykyinen päärakennus 1900 luvun alkupulelta sijaitsee pääty tielle päin. Ala Kskelan pihapiiriä. Kuvat: Kiski kulttuuriympäristösvellus. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Khde n pihapiirikknaisuus, jka mudstaa muiden Kskelanmäellä sijaitsevien rakennusten kanssa maisemallisen ja kerrksellisen rakennusryhmän. Khde n asuttu ja rakennukset hyvin hidettuja. Hirsirunkinen päärakennus n vurattu 1920 luvun klassisia piirteitä maavaan tapaan vaakapnttilaudituksella ja pitkät nurkat n ktelitu harkklaudituksella. Samanlainen lauditus n naapuritalssa Ylikskelassa. 1970 luvun peruskrjauksessa päärakennukseen tehdyt ikkuna aukkmuutkset alentavat sen rakennushistriallista arva. Päärakennus kuuluu kuitenkin leellisena sana ympäröivään pihapiiriin ja Kskelanmäen kerrkselliseen rakennusryhmään ja n aluekknaisuuden kannalta merkittävä. Vunna 1849 rakennetussa pihatupa lutissa n pitkänurkkainen hirsirunk, pihatupasa n pystyrimalauditettu ja siinä n 6 ruutuiset ikkunat. Rakennus n rakennushistriallisesti arvkas. Alueella n histriallista merkitystä vanhana kylätnttina. Kaavallinen tavite (sr 1/sk 1) Khde tulee humiida sr 1 merkinnällä sayleiskaavassa. Pihapiiri kuuluu laajempaan aluekknaisuuteen, jka susitellaan merkitsemään sayleiskaavassa kyläkuvallisesti arvkkaana sk 1 alueena.

17 LEHTIMÄENKYLÄ: PITKÄRANNANMÄKI JA SEINÄJOENTIEN TIENVARSIASUTUS Lehtimäenkylän kiinteä asutus alki 1830 luvulla, jllin Ilmajen Palnkylän viiden kantataln ulkmetsäsarille eli Ämmälän ulksaralle alettiin perustaa trppia. Nämä uudisasutukset livat kantatal Kahman numerlla 1 Pitkäranta, Lehtimäki, Pikkulehtimäki ja Saunamäki. Ketelän numerlla 2 livat Niemi ja Santala, Mattilan numerlla 3 Nevala. Jussilan numerlla 4 livat Kuusist ja Rajala sekä Latva Lpen numerlla 5 Kiviniemi. Lehtimäenkylän ensimmäiset asukkaat, trpparit, tulivat Peräseinäjen suunnalta, Kskelanmäeltä 1830 luvun alussa. Myöhemmin asukkaita tuli Ilmajeltakin. PITKÄRANNANMÄKI Pitkärannanmäki kuuluu Lehtimäenkylään ja se sijaitsee Seinäjentien ja jen välissä pienellä sin metsäisellä mäellä peltaukean ympäröimänä. Asutus Pitkärannanmäelle n tullut 1800 luvun alkupulella. Rajalan pihahiiriä. Niemen asuinrakennus ja Mäki Jussilan aitta kylätien varrella. Kyläkuvallisesti arvkasta Pitkärannanmäen kerrksellista rakennusrakennuskantaa.

18 Pitkärannan pihapiiriä kylätieltä kuvattuna. Pitkärannan mäki peruskartalla. Kyläkuvallisesti arvkas alue Pitkärannanmäellä n kerrksellista rakennuskantaa ja se mudstaa eri ikäisine rakennuksineen ja hyvin hidettuine pihapiireineen kyläkuvallisesti arvkkaan alueen, jssa uudisrakentaminen ja krjausrakentaminen tulisi surittaa lemassa leva ympäristö humin ttaen. Osin pihapiirit sijittuvat mutkittelevan kylätien varrelle mudstaen idyllisen kylänraitin. Kaavallinen tavite (sk 1) Pitkärannanmäki tulee humiida kyläkuvallisesti arvkkaana alueena.

19 4 PITKÄRANTA, 743 405 1 630, (LE67), Pitkärannantie 83a Pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta, vanhempi ja uudempi, punatiilinen navettarakennus ja useita maatilan ulkrakennuksia. Pihapiirin vanhassa päärakennuksessa n alkuperäinen hirsirunk 1800 luvulta, mutta rakennus n rakennettu vunna 1941. Ulkasu n muuttunut useaan tteeseen. Välillä päärakennuksessa n llut matala lisäsiipi, ja nykyisin rakennus n jatkettu samankrkuisena massana kuin alkuperäinen 1941 rakennettu sa, eikä matalaa lisäsaa le jäljellä. Uudempi puurakenteinen asuinrakennus n rakennettu vunna 1999. Tila n asuttu, vireä maatila tutanteläimineen ja tilan rakennukset vat käytössä, jten niiden säilyminen n tältä sin turvattu. Pitkäranta n Lehtimäenkylän ensimmäisiä trppia. Pitkärannan trpan kntrahti n vudelta 1834 ja se li Ilmajen Kahman taln trppa. Ensimmäiset asukkaat livat Kskelan trpparin pika ja hänen vaimnsa ja tulivat Kskelänmäeltä. Pitkärannan trppa tuli itsenäiseksi vuden 1880 tienilla. Pitkärantan tala n jatkettu ja väritystä n muutettu punaisesta vaaleanharmaaksi. Kyläkuvallisesti arvkas khde Tilalla n vanhana rakennuspaikkana merkittävää histriallista arva. Tilalla n kerrksellista rakennuskantaa. Päärakennus sveltuu viimeisten muutstöiden jälkeen ympäristöönsä, mutta sillä ei tdettu muuttuneen ulkasun vuksi levan sellaista rakennushistriallista arva, jtta se tulisi humiida yksittäisenä sujelukhteena. Pihapiiri mudstaa kuitenkin eheän kknaisuuden ja khde liittyy läheisesti Pitkärannanmäen muuhun rakennuskantaan. Pitkärannan vanhaa kiviaitaa n yhä jäljellä. Kaavallinen tavite (sk 1) Tila lähiympäristöineen tulisi humiida kyläkuvallisesti arvkkaana alueena sk 1 aluerajauksella.

20 5 RAJALA, 743 405 4 80, (LE 8), Pitkärannantie 97 Pihapiirissä n vunna 1939 valmistunut perinteisessä ulkasussaan säilynyt päärakennus, hirsinen purirati ja sittain savitiilinen talusrakennus. Rajalan trppa perustettiin Jussilan numerlle 4 vunna 1844. Ensimmäiset asukkaat vat tulleet Kskelanmäeltä. Rajala nimi tuli ilmeisesti sen sijaitessa aivan Peräseinäjen rajalla ja llessaan ensimmäinen Ilmajen puleinen sarka Ämmälän metsämaalla. Trpan alkuperäinen päärakennus valmistui vunna 1844. Trpan tiseen päähän tehtiin myöhemmin eläinten teurastushune. Suurempi asuinrakennus rakennettiin vunna 1880 ja vanhatupa jäi syytinkituvaksi. Rajalan trppa lunastettiin itsenäiseksi vunna 1893. Rajalan tilasta jaettiin Murtmäki ja Suranta vunna 1926. Rajalan päärakennus (v. 1939). Rajalan purirati. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R,M) Pihapiiri n tasapaininen ja kerrksellinen kknaisuus, jta ei le pilattu rakennusten liiallisilla krjauksilla. Khde n hyvä esimerkki alkuperäisenä säilyneestä pientilan eheästä pihapiiristä. Rakennuksilla n rakennushistriallista ja maisemallista arva. Puriradin kuntn tulisi kiinnittää humita. Hirsiseinää n tuettu följarilla. Pihapiiri sijaitsee kylän raitin varrella. Kaavallinen tavite (sr 1/sk 1) Khde susitellaan humiitavan sr 1 khteena. Pihapiiri kuuluu Pitkärannantien kyläkuvallisesti arvkkaaseen sk 1 alueeseen.

21 6 MÄNTYLÄ, 743 405 1 133, (LE 6), Pitkärannantie 64 Pihapiiri sijaitsee Pitkärannantien varrella. Pihapiirissä n hirsipintainen pitkänurkkainen päärakennus ja lautarakenteinen pitkä ulkrakennus. Päärakennuksen kuisti n myöhempää teka ja ikkunat n uusittu kaksi ja klmijakisiksi. Mäntylä li viides Kahman numerlle 1 perustettu asuinpaikka. Perustamisvusi lienee llut 1890. Mäntylä n Lehtimäenkylän ensimmäinen itsenäisenä tilana perustettu tal. Omistaja n llut Valentin Jaskari eli Sauna Valee, jka siirsi Mäntylän plassille Pitkärannanmäen phjispulelle Saunamäen trpan ensimmäisen tuparakennuksen. Tämä rakennus n yhä Mäntylän tilalla. Heikki Arvid Pitkäranta sti Mäntylän nin vunna 1900 ja laajensi rakennusta islla kamarilla. Mäntylän vanha tupa ja ulkrakennus pienen metsäsaarekkeen laidalla Pitkärannanmäellä. Kyläkuvallisesti merkittävällä alueella sijaitseva khde Rakennus tulisi kunnstaa perinteisin menetelmin, jtta sen rakennushistrialliset arvt säilyisivät. Rakennus n tyhjillään ja sen säilymistä susitellaan, mutta tämän hetkisen kunnn vuksi sitä ei kuitenkaan katsttu srkhteeksi. Vanha rakennuspaikka. Samasta paikasta Seinäjentieltä vi tavittaa silmiin Rannan, Vihantlan, Mäntylän ja Murtmäen päärakennukset talviaikaan kun puissa ei le lehtiä. Kaikilla näillä päärakennuksilla n merkittävä arv maisemassa mudstaessaan vanhan rakennusten kerrstuman uudempien rakennusten lmassa. Kaavallinen tavite (sk 1) Khde sisältyy Pitkärannanmäen kyläkuvallisesti arvkkaaseen sk 1 alueeseen, jssa uudisrakentaminen ja palauttava krjausrakentaminen tulisi surittaa lemassa leva ympäristö humin ttaen.

22 7 MURTOMÄKI, 743 405 4 163, (LE69), Pitkärannantie 74b Pihapiirissä sijaitsee vunna 1927 rakennettu hirsipintainen asuinrakennus sekä muutamia uudempia ulkrakennuksia. Ikkunat n luultavasti lleet 6 ruutuiset, mutta n vaihdettu 2 jakisiksi. Murtmäki mudstui alun perin Palkylän Jussilan tilaan kuuluneelle maa alueelle, myöhemmin tunnettiin Rajalan tilana, jsta Murtmäki jaettiin vunna 1926. Murtmäki sijaitsee Pitkärannanmäen itäpulella. Ensimmäiset asukkaat tulivat Yli Kskelasta, jssa Annikka s. Rajala li llut emäntänä vudesta 1914 lähtien aviiduttuaan Matti Yli Kskelan kanssa. Annikka ja Matti rakensivat man Murtmäki nimisen taln vunna 1927 jätettyään Yli Kskelan Matin tyttärelle ja hänen miehelleen. Murtmäen pienasumus. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Päärakennus n hirsipintainen, pitkänurkkainen, punamullattu klmirimahupakatteinen perinteisen ulkasun erityisen hyvin säilyttänyt rakennus, jnka säilyminen tulisi turvata. Päärakennus edustaa seudulle tyypillistä pienasumustyyppiä, jllaisia n säilynyt alueella klme. Khde n maisemallisesti merkittävä. Se sijaitsee peltaukean takana metsänreunalla. Samasta paikasta Seinäjentieltä vi tavittaa silmiin Rannan, Vihantlan, Mäntylän ja Murtmäen päärakennukset talviaikaan kun puissa ei le lehtiä. Kaikilla näillä päärakennuksilla n merkittävä arv maisemassa mudstaessaan vanhan rakennusten kerrstuman uudempien rakennusten lmassa. Kaavallinen sujelu (sr 1/sk 1) Khde susitellaan humiitavaksi sr 1 khteena. Se sisältyy myös kyläkuvallisesti arvkkaaseen Pitkärannanmäen sk 1 aluerajaukseen.

23 SEINÄJOENTIEN TIENVARSIASUTUS Seinäjentien tienvarressa n kerrksellista rakennuskantaa 1900 luvun alun päärakennuksista 2000 luvun päärakennuksiin. Yhtenäisin alue n Lehtimäen kylässä, jssa sijaitsee Kivimäen, Iklan, Rannan ja Vihantlan päärakennukset suhteellisen lähellä tisiaan mlemmin pulin Seinäjentietä. Tämä alue vidaan nähdä kyläkuvallisesti arvkkaana tihentymäkhtana, jka susitellaan merkittävän yleiskaavaan sk 1 alueena. Muuten vanhat rakennukset ja pihapiirit vat hajallaan uudemman asutuksen lmassa, eikä laajja yhtenäisiä alueita le. Lehtimäenkylän kiinteä asutus alki 1830 luvulla, jllin Ilmajen Palnkylän viiden kantataln ulkmetsäsarille eli Ämmälän ulksaralle alettiin perustaa trppia. Nämä uudisasutukset livat kantatal Kahman numerlla 1 Pitkäranta, Lehtimäki, Pikkulehtimäki ja Saunamäki. Ketelän numerlla 2 livat Niemi ja Santala, Mattilan numerlla 3 Nevala. Jussilan numerlla 4 livat Kuusist ja Rajala sekä Latva Lpen numerlla 5 Kiviniemi. Lehtimäenkylän ensimmäiset asukkaat, trpparit, tulivat Peräseinäjen suunnalta, Kskelanmäeltä 1830 luvun alussa. Myöhemmin asukkaita tuli Ilmajeltakin. Lehtimäenkylän kiertkulua pidettiin Rannan talssa ja sen naapurissa Lehtimäen talssa, myöhemmässä Tassin talssa. Oma tal kiertkululle tehtiin Iklaan. Rakennus purettiin kansakulun saatua uudisrakennus vunna 1920. Nykyisin Lehtimäenkylän entinen kyläkulu n asuinkäytössä. Kulutiminta siinä n lppunut keväällä 1958. Osayleiskaava alueella sijaitsee edelleen kaksi timinnassa levaa kyläkulua Alaviitalan kulu vudelta 1922 Seinäjentien varressa Peräseinäjen keskustaan mentäessä Viitalankylässä ja Hnkakylän kulu 1950 luvulta Hnkakylässä. Ote peruskartasta Lehtimäenkylän khdalta.

24 8 VETTENRANTA 743 405 17 0, (H22), Seinäjentie 1255 Pihapiiri sijaitsee Seinäjentien varressa. Pihapiirissä n päärakennuksen lisäksi säilynyt sin hirsirunkinen punamullattu ulkrakennus ja pystyrimitettu ulkrakennus. Päärakennus n rakennusrekisterin mukaan asumatn ja rakennettu vunna 1916. Päärakennuksen ikkunat n uusittu, mutta rakennuksen ulkiset mittasuhteet vat säilyneet perinteisinä. Seinäjentien pulella rakennuksen keskellä n pikkipääty. Vettenranta Seinäjentieltä kuvattuna. Vettenranta Seinäjentieltä kuvattuna. Maisemallisesti arvkas khde (M) Khtalaisen alkuperäisenä säilynyt pihapiiri. Ulkrakennukset vat punamullattuja ja säilyneet alkuperäisinä. Päärakennuksen ulkiset mittasuhteet vat säilyneet. Tienpulen pitkällä sivun keskellä n pikkipääty. Päätyklmiissa n jäljellä 9 ruutuiset ikkunat, muut ikkunat n muutettu perinteisestä pikkeaviksi. Päätyklmiiden ikkunalistituksessa n jäljellä mutillut tsalistat. Pihapiirillä n maisemallista merkitystä sijaitessaan maantien varressa ja khde n yksi Seinäjentien varren säilyneistä vanhista rakennuksista. Khteen maisemallinen arv tukeutuu vahvasti myös viereiseen hyvin säilyneeseen entiseen Lehtimäen kyläkuluun. Khteet mudstavat yhdessä maisemallisesti arvkkaan kknaisuuden. Kaavallinen tavite (sr 2) Khde susitellaan humiitavan sayleiskaavassa sr 2 khteena.

25 9 KOULURANTA 743 405 5 216, Lehtimäenkylän entinen kyläkulu, (H1), Seinäjentie 1247 Pihapiiri sijaitsee Seinäjentien varrella. Pihapiirissä n päärakennus pitkäsivu tien suuntaisesti ja sitä vastapäätä pihan tisella laidalla pitkä ulkrakennus. Kiviaita kristaa yhä maisemaa maantien varrella. Lehtimäenkylän kulu rakennettiin vunna 1920. Matti Ranta, Rannan tilan isäntä, lahjitti kulun rakennuspaikan. Kulu n timinut kevääseen 1958 saakka. Nykyisin kulurakennus n yksityisessä mistuksessa asuinrakennuksena. Kulurakennus n perustettu lhkkiville. Rakennus n pulitista kerrksinen. Kuluaikaan rakennuksen mlemmissa kerrksissa li yksi lukkahune. Opettajan asunt li taln phjispäädyssä. Alakerrassa entisen lukkahuneen khdalla n krkeat kuusiruutuiset ikkunat ja pettajan asunnn khdalla yhtä krkeat kristelluin tsalaudin varustetut neliruutuiset ikkunat. Päätyklmiiden ikkunat vat isja neliruutuisia. Päätyklmiissa n kristelistitus. Yläkerran lukkahunetta käytettiin veistlukkana. Kuluaikana ulkrakennuksessa li keittla, käymälät, saunatilat, puri, navetta ja puulat. Entinen Lehtimäen kyläkulu, nyk. Kuluranta, n yksityismistuksessa. Tinen kuva: Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Entinen kulurakennus kuuluu merkittävänä sana kylän histriaan. Rakennuksen ulkasu n säilynyt alkuperäisenä. Päärakennuksessa n punamullattu pystyrimalauditus, nurkissa valkinen vaakavuraus, ikkunat alakerran lukkahuneissa kuusiruutuisia ja pettajan asunnssa tsalaudiltaan kristeellisia neliruutuisia ristikarmillisia. Päätyklmiiden ikkunat vat isja pieniruutuisia. Päätyklmiissa n kristelistitus. Khde n edustava esimerkki vanhasta kulurakennuksesta, jka n muutettu asuinkäyttöön perinteinen ulkasu säilyttäen. Kiviaita kuuluu leellisena sana entisen kulun ympäristöön. Khde sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla maantien varressa. Kaavallinen tavite (sr 1) Entinen kulurakennus n merkittävä rakennussujelukhde, jnka säilyminen tulee turvata ja khde tulee merkitä sr 1 khteena yleiskaavaan.

26 10 KIVIMÄKI, 743 405 2 247, (LE1), Seinäjentie 1167 Pihapiiri sijaitsee Seinäjen tien varrella. Pihapiirissä n vanha päärakennus sekä uudemmat ulkrakennukset ja viljankuivaaja. Vanha Kivimäki n siirretty Peräseinäjen Viitalankylästä ja pystytetty vunna 1901 nykyiselle paikalle maantien varteen. (J.E. Kivimäen tal) Talssa timi kyytiasema 1920 luvulla. Talssa li mahdllista myös yöpyä kun tala laajennettiin vunna 1924 phjispään nurkka ja prstuakamarilla ja prstualla. Kivimäen kyytiasema lakkautettiin 1920 luvun lpulla. Rakennuksessa n lunnnkiviperusta. Yläkertaan n tehty huneet ja rakennusta n jatkettu myös etelään päin. Phjissalla harjansuunta pikkeaa vanhemmasta sasta. Ulkseinissä n vaakapntti vuraus ja talssa n kuusiruutuiset ikkunat ja kaksiruutuiset räystäsikkunat. Päätyklmiissa n puurimituksista tehty kristeellinen kuvi. Kivimäen pihapiiriä. Kuvat: Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Kapearunkinen 1900 luvun alun asuinrakennus, jssa pitkät nurkat n ktelitu valkiseksi maalatuin laudin, punainen vaakapnttilauditus, 6 ruutuiset ikkunat ja päätyklmiissa kristeellinen listitus. Rakennukseen n tehty lisäsia pihan pulelle, mutta ne eivät häiritse tien pulen julkisivua. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Seinäjentien varrella ja tienpulen julkisivu n säilynyt perinteisessä asussaan. Pihapiirin rakennukset mudstavat hyvän ja maisemaan spivan kknaisuuden. Khde sijaitsee irrallaan muista Seinäjentien varren perinteisenä säilyneistä khteista. Lähiympäristössä n säilynyt yksittäisiä khteita perinteisessä ulkasussa, mutta niistä n vaikea mudstaa yhtenäisiä aluekknaisuuksia. Kaavallinen tavite (sr 1) Päärakennus susitellaan merkittäväksi sayleiskaavaan sr 1 khteena.

27 11 IKOLA 743 405 1 309, (LE2), Seinäjentie 1143 Vanha rakennus sijaitsee Seinäjentien varrella. Rakennuksen takana n uudempi pihapiiri. Lehtimäki nimisestä trpasta n mainintja Peräseinäjen seurakunnan rippikirjissa vudesta 1849 alkaen. Niiden tietjen mukaan se n Maijalan tilan n: 10 trppa. Paikan tiedetään isjasta lähtien lleen Kahman taln aluetta. Ikla eli Pikkulehtimäki n kylän vanhimpia talja. Ikla n rakennettu vunna 1904. Lähes samalla paikalla n llut rakennus j vuden 1863 kartassa. Hirsipintainen tuvan, kamarin ja prstuan käsittävä rakennus edustaa seudun vanhimpien pienasumusten perustyyppiä. Taln avkuisti n myöhempi lisäys, ja se n mahdllisesti siirretty tisesta talsta. Ikla n kltaan kylän pienimpiä rakennuksia. Ikkuna aukkja n krtettu. Nykyisin rakennuksessa n 6 ruutuiset ikkunat. Tuvassa n takka ja kamarissa pystymuuri. Kamarissa n histriallinen pstikaappi. Se n ajalta, jllin Iklasta kannettiin kylän pstia. Jaakk Ikla li pstinkantaja ja hänen tyttärensä jatki tehtävässä isänsä jälkeen. Iklassa pidettiin myös pyhäkulua lapsille. Nykyiset mistajat vat kunnstaneet purku uhanalaisen rakennuksen 1990 luvun pulivälissä ktimusekseen. Iklan eli Pikkulehtimäen pienasumus. Kuva: Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Ikla n kylän pienimpiä ja vanhimpia pienasumuksia. Se edustaa seudun pienasumusten perustyyppiä. Rakennuksessa n tupa ja kamari. Rakennus n hirsipintainen, ikkuna aukkja n krtettu, mutta ikkunat vat vanhan malliset 6 ruutuiset, avkuisti n mahdllisesti siirretty tisesta rakennuksesta. Rakennuksen perinteinen ulkasu n säilynyt ja se n hyvä esimerkki entisajan pienasumuksesta. Rakennus n sa Seinäjentien varren vanhja säilyneitä rakennuksia. Kaavallinen tavite (sr 1) Rakennus susitellaan humiitavan sr 1 khdemerkinnällä.

28 12 KUIVASAARI (ent. Ranta) 743 405 1 631, (LE5), Pitkärannantie 4 Pihapiiri sijaitsee Seinäjentien varrella. Pihapiirissä n näyttävä phjalaistal, sementtitiilinen navetta, hirsiaitta ja lautarakenteinen ulkrakennus. Talssa n tyypillinen phjalainen is tupa ja tinen pää n 1930 luvulla malla sisäänkäynnillä rakennettu salipää. Tuvan ja salin välissä n kaksi vierekkäistä kamaria, jista tista santtiin puhelinkamariksi. Tinen n prstuakamari. Pitkärannan tila jaettiin klmeen saan vunna 1914. Tilasta mudstui kaksi uutta tilaa maantienpulelle Mäkiranta ja Lehtimäkeen maantien varteen Ranta. Matti Ranta (ent. Pitkäranta) sti 1900 luvun alkuvusina Takalan trpparakennuksen Peräseinäjen Kskelanmäeltä ja ti sen Pitkärannan pihapiiriin. Tilan jakamisen myötä rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen, jssa se n edelleen sana Rannan näyttävää phjalaistala. Pstiasema siirrettiin Lunmäeltä Rannan taln Matti Rannan aikaan. Pstin kantaminen siirtyi 1960 luvulla naapuritaln tehtäväksi. Lehtimäenkylän kiertkulua pidettiin Rannan talssa ja sen naapurissa Lehtimäen talssa, myöhemmässä Tassin talssa. Oma tal kiertkululle tehtiin Iklaan. Kuivasaari ent. Ranta. Kaksi yläpulella levaa kuvaa Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja. Kuivasaaren päärakennus. Kuivasaaren pihapiiri: taaempana ikealla sementtitiilinen navetta ja etualalla hirsiaitta.

29 Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Vanha päärakennus n hien perinteisessä asussaan säilynyt näyttävä eteläphjalainen talnpikaistal. Rakennuksessa n yksityiskhtia, jtka antavat sille perinteistä maalaistala hienstuneemman ilmeen. Khteen perinteinen ulkasu n säilynyt hyvin ja se n edustava esimerkki hienstuneemmasta talnpikaistalsta, jlla n merkittävää rakennushistriallista arva. Rakennuksessa n 6 ruutuiset ikkunat, päätyklmissa 9 ruutuiset ja kristeelliset haukanikkunat ristipuitteilla, mutillut ikkuniden tsalistat, vanhat ulk vet, ven kamanaikkunat, krkea kuisti sekä pienempi aumakattinen päätyklmilla varustettu kuisti. Sementtitiilinen navettarakennus ja hirsinen aitta vaatisivat kunnstusta säilyäkseen. Kuivasaaren (ent. Ranta) ja viereisen tilan Vihantlan päärakennukset mudstavat maisemallisen kknaisuuden pitkien julkisivujen näkyessä peltjen pikki Seinäjentielle. Kaavallinen tavite (sr 1) Päärakennus tulee humiida sr 1 khteena.

30 13 ALARANTA (Vihantla) 743 405 8 128, (LE 64), Pitkärannantie 10 Pihapiiri sijaitsee Seinäjentien varrella. Pihapiirissä n keltainen valkisin listituksin maalattu päärakennus ja punaiset ulkrakennukset. Vihantla n Mäkirannan tilasta ertettu tila. Mäkirannan tilan n alkujaan ertettu Pitkärannan tilasta. Vihantlan ensimmäinen asuinrakennus tehtiin Mäki Jussilan syytinkituvan hirsikehiksta vusina 1925 1926. Alaranta (Vihantla). tinen kuva: Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Pihapiirissä n säilynyt pienmaatilalle perinteisiä minaispiirteitä. Päärakennuksessa n ristikarmiset ikkunat, jssa alasassa n 4 ruutua ja yläsassa 3 ruutua sekä haukanikkunat. Päärakennus n keltainen ja listitukset vat valkisia. Rakennusten katteiden vaihtaminen perinteistä rakentamista kunniittavaksi lisäisi sen kulttuurihistriallista arva. Ulkrakennuksen navettasa n savitiiltä ja muissa siss n punaiseksi maalattu rimalauditus. Alarannan (Vihantlan) ja viereisen Kuivasaaren (ent. Rannan) tilan päärakennukset mudstavat maisemallisen kknaisuuden pitkien julkisivujen näkyessä peltjen pikki Seinäjentielle. Kaavallinen tavite (sr 2) Khde tulisi sittaa sr 2 merkinnällä sayleiskaavaan.

31 14 KUMPULA, 743 405 4 243, (LE 63), Mäki Jussilantie 47 Kumpulan tila näkyy Seinäjentielle peltjen ylitse, vaikka se sijaitsee hieman etäämmällä tiestä. Tilalla n kaksi asuinrakennusta ja useampia ulkrakennuksia. Vanhempi asuinrakennus Veijntupa valmistui Saunamäen etelärinteelle vunna 1947. Veijntuvasta etelään n uusi päärakennus, jka n rakennettu vunna 1987 näyttäväksi phjalaistalksi. Maisemallisesti merkittävä kknaisuus Veijntupa ja Kumpulan uudisrakennus. Kuva: Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja. Uudisrakennus Kumpula. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Vanha Kumpula, Veijntupa, n perinteisessä ulkasussaan säilynyt ja maisemallisesti merkittävä. Se n tyypillinen jälleenrakennuskauden tal, jka tulisi humiida säilytettävänä khteena. Kumpulan tilan kkas uusi päärakennus n maisemallisesti merkittävä, mutta uudisrakennuksena sitä ei humiida sr khteena. Asuttuna rakennuksena sen säilyminen n turvattu ja sen maisemallinen arv n merkittävä. Yhdessä Kumpulan tilan rakennukset mudstavat kyläkuvallisesti merkittävän aluekknaisuuden. Kaavallinen tavite (sr 2/sk 1) Vanha Kumpula tulee merkitä sayleiskaavaan sr 2 khteena. Mlemmat pihapiirit vidaan sisällyttää kyläkuvallisesti arvkkaaseen sk 1 aluerajaukseen.

32 16 KALLIO, 743 421 3 28, (LE 35), Seinäjentie 1042 Näkyvällä paikalla Seinäjentien varrelta hieman kauempana sijaitseva maatilan päärakennus, jnka perinteinen ulkinen hahm n säilynyt. Pihapiirissä sijaitsee lautarakenteiset ulkrakennukset. Rakennusrekisterin mukaan rakennus n rakennettu 1940 ja viimeisimmät muutstyöt n tehty 1988. Kallin pihapiiriä Seinäjentieltä kuvattuna. Maisemallisesti merkittävä khde (M) Satulakattinen, perinteiset mittasuhteet säilyttänyt pulitistakerrksinen päärakennus, jssa n uusitut 6 ruutuiset ikkunat ja haukanikkunat. Päärakennus tulisi periteisten mittasuhteiden säilymisen ja maisemallisen arvn vuksi katsa kuuluvan säilytettäviin khteisiin ja lukitella sr 2 khteeksi. Kaavallinen tavite (sr 2) Susitellaan merkittäväksi sayleiskaavaan sr 2 khteena.

33 YKSITTÄISET KOHTEET LEHTIMÄENKYLÄSSÄ JA LOUONMÄELLÄ 17 NIEMI 743 405 2 393, (H2), Niemenmäentie 45 Pihapiiri sijaitsee Seinäjentieltä erkanevan Niemenmäentien päässä. Pihapiirissä n päärakennus, ja is lautaverhttu ulkrakennus, hirsinen jyväpuri/liiveri ja varastrakennus. Pihaan tulevan tien varrella n vielä yksi ulkrakennus. Pihapiirin rakennukset vat vapaa ajankäytössä. Päärakennuksen n tehnyt kuuluisa tuvanrakentaja Iivari Knimäki vunna 1912. Jyväpuri ja liiveri vat peräisin vudelta 1890, jllin Hermanni Niemi (ent. Lehtimäki) sti tilan Antti Niemeltä. Ketelän eli kantataln n: 2 Niemi niminen trppa n perustettu tiettävästi vuden 1890 tienilla. Niemen ensimmäinen tuparakennus purettiin ja siirrettiin Ketelän saralle Iklan lähelle kiertkulutupa Pyrintöläksi. Niemen pihapiiriä. Ensimmäinen kuva: Kukanjälkiä Karvasun laidalta, Lehtimäen kyläkirja. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Khde n hyvin säilynyt tyypillinen maalaistaln pihapiiri, jnka säilyminen tulee turvata ja krjausrakentaminen tulee surittaa perinteistä rakennustapaa ja materiaaleja kunniittaen. Niemen tal pihapiireineen sijaitsee rautatien länsipulella ja näkyy hyvin junamatkustajille. Päärakennus n tyypillinen satulakattinen pulitistakerrksinen maalaistal ja se n tehty lhkkiviperustuksille. Päärakennuksen hirsirunk n rimalauditettu, pitkät nurkat n ktelitu. Osa ikkunista n vanhja, sa uudempia. Ikkunat vat 6 ja 9 ruutuisia. Sivuilla n haukanikkunat. Jyväpuri n hirsipintainen. Rakennukset vat punaisia, listat vat valkisia, ulkrakennusten vet krankeltaisia. Kaavallinen tavite (sr 1) Pihapiirikknaisuuden säilymistä susitellaan ja khde tulisi merkitä sr 1 khteena.

34 18 SAUNIO 743 421 3 46, (LE 36), Hangantie 12 Pihapiiri sijaitsee Seinäjentieltä erkanevan Hangantien varressa. Pihapiirissä n satulakattinen päärakennus, slalla varustettu ulkrakennus sekä saunarakennus. Päärakennus n lhkkiviperustainen, lmalauditettu rakennus, jnka pitkällä sivulla n pikkipääty. Ikkunat n uusittuja 6 ja 9 ruutuisia sekä päätyklmissa 2 ruutuisia. Päärakennus n vaalean kerman värinen ja ulkrakennus n punamullattu valkisin listituksin. Saunin päärakennus. Rakennushistriallisesti arvkas khde (R) Satulakattinen, pikkipäädyllinen, perinteiset mittasuhteet säilyttänyt pulitistakerrksinen päärakennus, jssa n uusitut 6 ruutuiset ja 9 ruutuiset ikkunat. Päärakennuksen kunnstuksessa perinteinen ulkinen lemus n säilynyt, vaikka kunnstuksessa ei lekaan käytetty kaikilta sin perinteisiä rakennusmateriaaleja / tapja. Ulkrakennus n punamullattu valkisin listituksin. Ikkunat vat 2 jakiset ja rakennuksen keskellä n sla. Ulkrakennus n ulkiselta lemukseltaan säilynyt perinteisenä. Katt n peitetty pressulla kuvaushetkellä. Kaavallinen tavite (sr 2) Khteen säilymistä vidaan edistää humiimalla se sr 2 khteena sayleiskaavassa.

35 19 PETÄJÄ 743 421 3 144, (LE65), Asematie 153, Silvsentie 53 Pihapiiri sijaitsee Pitkärannanmäen ja Seinäjentien välissä aivan junanradan vieressä. Pihapiirissä n päärakennus ja kkas L:n mutinen ulkrakennus. Päärakennus n rakennettu vunna 1910, mutta sitä n vusien aikana krjattu useita kertja. Taln hirret n siirretty Peräseinäjelta ja ilmeisesti talssa n hyödynnetty kahden vanhan rakennuksen hirsiä. Kkas talusrakennus n vudelta 1960. Petäjän päärakennus. Kuvat: Juni Pitkäranta. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Päärakennuksen kunt n hyvä, ja sen säilyminen n turvattu. Khteen kunnstukset n tehty perinteisiä rakennustapja mukaillen. Päärakennus n kkas lhkkiviperustainen, pulitista kerrksinen satulakattinen rakennus, jnka takasivulla n pikkipääty. Päärakennuksessa n klassismiin viittaavia piirteitä. Päärakennuksessa n vanhat 6 ja 9 ruutuiset ikkunat ja 2 ruutuiset haukanikkunat. Rakennus n vaakapanelitu kauttaaltaan, myös pitkät nurkat. Päärakennus n vaalean kerman värinen, listitukset vat sammaleen vihreät ja ikkunapuitteet valkiset. Ulkrakennus n L:n mutinen sementtitiilikattinen, peiterimitettu, punamultainen rakennus. Listitukset vat valkiset ja vet vihreät. Khde sijaitsee aivan junanradan läheisyydessä ja se näyttäytyy perinteisenä phjalaistaln pihapiirinä junamatkustajille. Khteella n rakennushistriallisten arvjen lisäksi maisemallista arva. Kaavallinen tavite (sr 1) Khde tulee merkitä sr 1 khteena sayleiskaavaan.

36 20 MYLLYNIEMI, 743 421 12 77, (LE28), Ojajärventie 11 Pihapiiri sijaitsee Lunmäentien ja Ojajärventien risteyskhdassa. Pihapiiriä hallitsee pulitistakerrksinen päärakennus ja kkas ulkrakennus, jssa n sementtitiilinen navettasa. Päärakennuksen rakennusvusi rakennusrekisterin mukaan n 1941. Myllyniemen pihapiiri n alueena eheä kknaisuus. Rakennushistriallisesti arvkas khde (R) Satulakattinen, rimalauditettu n päärakennus, jssa n 6 ja 9 ruutuiset ikkunat valkisine listituksineen ja 6 ruutuiset haukanikkunat. Ulkrakennus n kkas harjakattinen maatilan talusrakennus, jssa n sin sementtitiilinen navettasa, jssa n hlvatut ikkunakaaret. Rakennuksen keskellä n sla. Hyvä maatilan pihapiirikknaisuus, jssa nykyaikaiset krjaukset n tehty perinteinen ulkinen hahm säilyttäen. Kaavallisen tavite (sr 2) Khde susitellaan humiitavan säilytettävänä sr 2 khteena sayleiskaavassa.

37 21 KUJALANPALSTA, 743 421 12 66, (LE29), Ojajärventie 27 Pihapiiri sijaitsee Ojajärventien varrella. Pihapiirissä n kkas päärakennus ja is ulkrakennus. Päärakennus n valmistunut vunna 1901. L:n mutinen ulkrakennus, jnka kunt n khtalainen, rajaa pihapiiriä kahdelta sivulta mudstaen hyvän ja eheän pihapiirikknaisuuden. Khde n asuttu ja sen säilyminen n hyvä. Kujalanpalsta. Rakennushistriallisesti arvkas rakennus (R) Päärakennus n pulitistakerrksinen satulakattinen pitkänurkkainen hirsirakennus, jnka pitkällä sivulla n pikkipääty livalla kattkaltevuudella. Ikkunat n uusitut T karmiset. Ikkuniden tsalistitus n kristeellinen. Rakennuksessa n prfiilipeltikatt ja se n lmalauditettu jälkeenpäin. Ulkrakennus n L:n mutinen. Rakennus n sittain hirsirakenteinen ja sittain lautarakenteinen. Ulkrakennuksen nurkkauksessa n rakennuksen läpi menevä sla. Ulkrakennus kunt n khtalainen, sin heikhk. Hyvä ja eheä 1900 luvun alun pihapiirikknaisuus, jka perinteinen ulkinen lemus n säilynyt. Kaavallinen tavite (sr 1) Khde susitellaan merkittäväksi sr 1 khteena sayleiskaavaan.

38 SUUNNITTELUALUEEN ETELÄOSAN KOHTEET SEINÄJOENTIEN VARRELLA 22 TAPIOLA, Alaviitalan kulu, 743 421 7 17, (ent.kansakulu) (V69), Seinäjentie 791 Alaviitalan kansakulu n avattu vunna 1911. Kulun n tehty humattavia peruskrjauksia. Ulkiselta lemukseltaan se n kuitenkin säilyttänyt riittävän perinteisessä asussaan. Kulun pihapiirissä n nykyisin klme rakennusta. Keskimmäinen rakennus n alkuperäinen kulu. Alaviitalan kulun pihapiiriä Seinäjentieltä kuvattuna. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Kululla n merkittävä histriallinen arv kylällä. Maisemallinen arv n merkittävä sijaitessaan aukealla paikalla peltlakeuden reunalla. Rakennuksessa n säilynyt perinteiset ulkiset mittasuhteet. Kaavallinen tavite (sr 2) Vanha kulu susitellaan merkittävän sr 2 khteena sayleiskaavaan.

39 23 SALONEN 743 421 9 79, (V68), Seinäjentie 769 Pihapiiri sijaitsee Seinäjentien varrella. Pihapiirissä sijaitsee pulitistakerrksinen päärakennus, jka n kunnstettu sekä is maatilan ulkrakennus, jssa n sittain sementtitiilinen navetta sa. Rakennusrekisterin mukaan päärakennus n rakennettu vunna 1920. Tila n asuttu ja hyväkuntinen. Salsen pihapiiriä Seinäjentieltä kuvattuna. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Khde n säilynyt perinteisessä ulkasussaan ja sillä n rakennushistriallisia arvja. Rakennuksessa n lhkkiviperustus, pitkänurkkainen hirsirunk, savitiilikatt, peiterimalauditus, 6 ja 9 ruutuiset ikkunat, haukanikkunat, jiden tsalistitus n kristeellinen. Ikkuniden kauniit tsalistitukset vat säilyneet vain sassa haukanikkunita, muualla listitukset vat yksinkertaisempia. Kkkaassa ulkrakennuksessa n säilynyt sementtitiilinen navettasa. Salsen pihapiirikknaisuus n edustava esimerkki nykyäänkin timinnassa levasta perinteisen ulkasun säilyttäneestä maatilarakennuskknaisuudesta. Khteella n merkittävää maisemallista arva sijaitessaan peltalueen keskellä näkyvällä paikalla, ja kuuluessaan merkittävänä sana ja hyvin perinteisen ulkasun säilyttäneenä pihapiirinä Seinäjentien tienvarren nauhamaiseen rakennuskantaan. Kaavallinen tavite (sr 1) Khde tulee merkitä sr 1 khteena sayleiskaavaan.

40 24 KUJALA, Nurisseurantal, 743 421 9 30, (V67), Seinäjentie 751 Nurisseurantal sijaitsee Seinäjentien varrella. Viitalankylään perustettiin nurisseura vunna 1916. Sitä livat puuhaamassa Jaakk Viitala, J.N. Kaura ja Vihtri Krhnen. Oma nurisseuran rakennus Svintla valmistui vunna 1921. Viitalan nurisseura Svintla. Kuva Ggle Map. Rakennushistriallisesti, histriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, H, M) Khteella n merkittäviä histriallisia arvja ja sen säilyminen tulee turvata. Ulkasuun tehdyt muutkset, mm. ikkuna ja kuistimuutkset, heikentävät rakennuksen rakennushistriallisia arvja. Palauttavat timenpiteet vat susiteltavia. Rakennuksessa n jyrkällä kattkulmalla varustettu pikkipääty ja kaksi kattfrntnia. Rakennus n sa merkittävää seurantaljen rakentamisperinnettä. Maisemallinen arv n merkittävä sijaitessaan Seinäjentien tienvarren nauhamaisen asutuksen lmassa. Kaavallinen tavite (sr 2) Khde susitellaan merkittävän sayleiskaavaan sr 2 khteena.

41 OJAJÄRVENTIEN JA JÄRVIKYLÄNTIEN TIENVARSIASUTUS 25 HARJU, (ent. Rajala), 743 401 18 239, (O2), Järvikyläntie Tila sijaitsee Järvikyläntien varrella. Tilalla n hirsirunkinen päärakennus, jnka katssa n vusiluku 1911, sementtitiilinen navettarakennus, jhn yhdistyy sin hirsinen aittarakennus. Rakennusrekisterin mukaan rakennusta käytetään vapaa ajan asuntna. Entinen Rajalan päärakennus. Harjun pihapiiriä. Kuva Ggle Maps. Harjun päärakennus. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Rakennukset vat rakennushistriallisesti merkittäviä. Rakennusten perinteinen ulkasu n säilynyt ja tilan rakennukset mudstavat pihapiirikknaisuuden, jnka säilymistä tulisi edistää. Päärakennus n lhkkiviperustainen, satulakattinen, pitkänurkkainen hirsirakennus, jssa n peiterimitettu pystyvuraus ja yläsassa paanuvuraus. Rakennuksessa n ristikarmilliset 6 ruutuiset ikkunat ja haukanikkunat. Ulkrakennus n satulakattinen ja siinä n sementtitiilinen navettasa, jssa n 4 ruutuiset ikkunat ja hirsinen pitkänurkkainen aittarakennus, jka n punamullattu. Hirsisa yhdistyy muuhun ulkrakennukseen slalla. Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Järvikyläntien varrella metsän reunalla. Kaavallinen tavite (sr 1) Khde susitellaan merkittäväksi sr 1 khteena sayleiskaavaan.

42 26 RAJALA 743 401 17 154, (O3), Järvikyläntie 59 Pihapiiri sijaitsee Järvikyläntien varrella. Pihapiiriin kuuluu pieni asuinrakennus, hirsinen saunarakennus ja lautarakenteinen ulkrakennus. Rakennusrekisterin mukaan asuinrakennus n rakennettu vunna 1920 ja se n tyhjillään. Rajalan pihapiiriä. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Asuinrakennuksessa n kkas krkea kuisti ja 6 ruutuiset ikkunat. Alasan ikkunat n ulkpulisen lisäeristyksen vuksi syvällä rungn sisällä. Hirsipintainen saunarakennus, jssa n 6 ruutuinen ikkuna. Hyvä pienkhde, jnka säilymistä tulee edistää esimerkkinä 1920 luvun pienipiirteisestä pihapiiristä. Khde sijaitsee aukean pelln reunalla Järvikyläntien varrella. Kaavallinen sujelu (sr 2) Khde susitellaan merkittävän sr 2 khteena.

43 27 RINNE, 743 401 17 12, (O4), Järvikyläntie 77 Pihapiiri sijaitsee Järvikyläntien varrella. Pihapiirissä n kkas pulitistakerrksinen päärakennus ja useita ulkrakennuksia. Rakennusrekisterin mukaan päärakennus n rakennettu vunna 1920 ja se n asuinkäytössä. Ulkrakennukset n uudempia tai muuttuneita. Rinteen päärakennus. Rakennushistriallinen ja maisemallinen khde (R, M) Hyvä klassisia minaispiirteitä maava päärakennus, jka n säilynyt perinteisessä asussaan. Alakerran ikkunat vat uusitut 6 ruutuiset, päätyklmiiden ikkunat vat vanhja ristikarmillisia 6 ruutuisia ikkunita, jiden yläruuduissa n kristeelliset vint puitteet. Ikkuniden yläpuliset tsalaudat vat hillityn kristeelliset ja katssa n käsinsaumattu peltikate. Mahdllisia kunnstustöitä tehdessä tulisi humiida perinteisen ulkasun säilyminen. Khde sijaitsee näkyvällä paikalla peltaukean reunalla Järvikyläntien varrella. Kaavallinen sujelu (sr 1) Päärakennus susitellaan humiitavan sr 1 khdemerkinnällä sayleiskaavassa.

44 28 JUSSILA 743 401 18 43, (LE58), Järvikyläntie 5 Pihapiiri sijaitsee Järvikyläntieltä erkanevan eri pihapiirin läpi kulkevan tien päässä. Pihapiirissä n päärakennus ja kaksi ulkrakennusta. Pihapiirin päärakennus n rakennusrekisterin mukaan rakennettu vunna 1930 ja n nykyisin vapaa ajan käytössä. Jussilan pihapiiriä. Rakennushistriallisesti arvkas khde (R) Pihapiirin rakennusten ulkinen asu n säilynyt perinteisenä. Päärakennuksella n rakennushistriallista arva ja sen säilyminen tulisi turvata. Päärakennus n klmirimahupakatteinen, punamullattu, lyhytnurkkainen hirsirakennus, jssa n 6 ja 9 ruutuiset ikkunat. Krkea kuisti n ilmeisesti myöhempää teka. Päärakennuksen kunt n khtalainen. Khteen kunnstamisessa tulisi humiida perinteisen ulkasun säilyminen. Päärakennus edustaa seudulle tyypillistä pienasumustyyppiä. Pihapiiri sijaitsee Ojajärventien varrella levan rakennuskannan takana metsän reunalla, jten sen maisemallinen arv n vähäinen syrjäisen sijainnin vuksi. Se tulisi kuitenkin säilyttää hyvänä esimerkkinä 1900 luvun alkupulen pienasumuksesta. Kaavallinen tavite (sr 1) Khde tulisi merkitä sr 1 khteena sayleiskaavaan.

45 29 OJALUOMA, 743 406 7 629, (LE38), Ojajärventie 577 Pihapiiri sijaitsee Ojajärventien varrella. Pihapiirissä n pulitistakerrksinen päärakennus, hirsinen aittarakennus, uudempi piharakennus ja lautarakenteinen lat. Rakennusrekisterin mukaan rakennus n rakennettu vunna 1939 ja sitä n peruskrjattu myöhemmin. Pihapiirissä leva aitta n siirretty nykyiselle paikalleen myöhemmin. Ojaluman pääräkennus ja aitta. Rakennushistriallisesti ja maisemallisesti arvkas khde (R, M) Satulakattinen, krkea kuistinen päärakennus, jssa n 6 ruutuiset ikkunat ja rimalauditus. Päärakennusta n kunnstettu ulkpulelta, mutta sen ulkinen hahm n säilynyt ja sillä n maisemallista arva Ojajärventien tienvarsi asutuksessa. Pitkänurkkaisella hirsiaitalla n rakennushistriallista arva j ikänsä pulesta. Kaavallinen tavite (sr 2) Khde susitellaan merkittävän sr 2 khteeksi sayleiskaavaan.

46 ARVOLUOKITUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET KOHTEET 15 SAUNAMÄKI, 743 421 3 151, (LE37), Silvsentie 9 Nykyinen Seinäjentien varrella leva Saunamäen päärakennus n tyhjillään. Pihapiirissä n uusi tiilinen vunna 1982 valmistunut asuinrakennus. Muu pihapiiri ei tue khteen arvja ja katsttiin khteen jäävän arvlukituksen ulkpulelle. Saunamäen trpan kntrahti n vudelta 1869. Ja ainakin siitä lähtien n Saunamäessä asuttu. Saunamäen vanha tupa n siirretty Pitkärannanmäen phjispulelle, nykyiselle Mäntylän tilalle. Saunamäki alitti taipaleensa uudessa paikassa ennen 1900 luvun alkua. Saunamäki. Kaavallinen tavite Ei kaavallisia tavitteita. Khde sijaitsee uudemmassa pihapiirissä.

47 29 LEHTIMÄKI, 743 405 1 431, (Tassi), (LE4), Pitkärannantie 1, PURETTU Ilmajen Kahman taln pika Herman Miknpika Ojala Kahma eli Huhta Kahma, myöh. Lehtimäki asettui asumaan 1860 luvulla Kahman tilan ulksaralle nykyiseen Lehtimäenkylään. Hän rakensi paikalle trpan, jlle anti nimen Lehtimäki. Lehtimäestä tuli myöhemmin kylän keskeisin tal. Hermanni Lehtimäki eli Lehti Herru, li mnipulinen ja taitava mies. Hermanni pulisineen sai kievarinpit ikeudet talnsa n. vunna 1870. Lehtimäen vanha arvkas tuparakennus purettiin vunna 2010 ja siirrettiin muualle pystytettäväksi. Pihapiirissä n kunnstettu aitta sekä sin punatiilinen ulkrakennus. Lehtimäen eli Tassin rakennuksia. Vanha tupa n purettu vunna 2010. Kuva Ggle Maps. 31 KUJANPÄÄ, 743 421 12 24, (LE12), Lautatie 13 Pihapiirissä n hunkuntinen tyhjillään pitkään llut asuinrakennus, jka rakennusrekisteritietjen mukaan n rakennettu vunna 1946 sekä puurakenteinen ulkrakennus. Khde sijaitsee Luntieltä erkanevan Lautatien varrella, eikä sen maisemallinen arv le merkittävä. Kujanpään hunkuntinen päärakennus. Kaavallinen tavite Rakennuksen hunn kunnn vuksi khde susitellaan merkittävän yleiskaavaan ainastaan vanhana rakennuspaikkana, eikä hunkuntisia rakennuksia vida velvittaa kunnstettavan.

48 32 VÄLIMAA II, 743 401 16 109, (LE9), Ojajärventie 365 Pihapiiri sijaitsee syrjäisellä paikalla Ojajärventieltä erkanevan tien päässä metsäisellä kumpareella. Pihapiirissä sijaitsee päärakennus ja ulkrakennuksia. Kaikki rakennukset vat hunkuntisia. Nurkkakiville perustettu hunkuntinen päärakennus, jnka rakennusvudeksi mainitaan v. 1996 inventinnissa 1860. Taln n rakennettu ensin kamaripää takkineen ja heti perään tupasa. Pihapiirin navetta ja puri vat myöhempää n. 1950 luvun rakennuskantaa. Tal n llut asuttuna vuteen 1981, jllin uusi asuinrakennus n valmistunut muualle. Khteella ei le maisemallista arva syrjäisen sijainnin vuksi. Välimaa II hunkuntisia rakennuksia. Kaavallinen tavite Rakennuksen hunn kunnn vuksi khde susitellaan merkittävän yleiskaavaan ainastaan vanhana rakennuspaikkana, eikä hunkuntisia rakennuksia vida velvittaa kunnstettavan. 33 KOIVIKKO, 743 401 18 228, (LE39), Ojajärventie 567 Vanha rakennus sijaitsee uudemmassa pihapiirissä Ojajärventieltä itään erkanevan pihatien päässä. Uudempi asuinrakennus sijaitsee kuitenkin eri tilalla. Vanha rakennus n rakennettu vunna 1935 rakennusrekisterin mukaan ja n llut tyhjillään uuden päärakennuksen valmistumisesta vudesta 1997 saakka. Rakennusta käytetään lähinnä varastna. Valitettavan hunn kunnn vuksi sitä ei humiitu sr khteena. Khde n yksittäinen khde uuden tiilisen päärakennuksen pihapiirissä. Vanhan rakennuksen katt vutaa, ja se tulee siinä aikansa säilymään, mutta mistajien mukaan sen kunnstamiseen ei le aittu ryhtyä ja lisi khtuutnta vaatia rakennuksen kunnstamista ilman merkittäviä avustuksia.

49 Kivikn vanha tuparakennus. Kaavallinen tavite Rakennuksen hunn kunnn vuksi khde susitellaan merkittävän yleiskaavaan ainastaan vanhana rakennuspaikkana, eikä hunkuntisia rakennuksia vida velvittaa kunnstettavan. 34 TAPIOLA, (Peltniemi), 743 406 9 768, (H3), Hnkamäentie 39 Khde sijaitsee Hnkakylän asuntalueella Hnkamäentien varrella. Päärakennus n arviitu alun perin rakennetun 1800 luvun lpussa. Rakennusrekisterissä n maininta vudesta 1920. Nin kymmenen metriä talsta n vanha rakennuspaikka Faani. Khde n asumatn ja hunkuntinen, eikä sillä nähty sujeluarva. Tapilan hunkuntinen päärakennus. Kaavallinen tavite Rakennuksen hunn kunnn vuksi khde susitellaan merkittävän yleiskaavaan ainastaan vanhana rakennuspaikkana, eikä hunkuntisia rakennuksia vida velvittaa kunnstettavan.

50 35 VÄLIMÄKI, 743 408 2 393, (H9), Hnkamäentie 80 Vanha päärakennus sijaitsee uudemmassa pihapiirissä Hnkamäentien varrella ja n asumatn. Uusi asuinrakennus n valmistunut 1983. Rakennuksen säilymistä maisemassa vidaan susitella, mutta sitä ei nähty sr khteen arviseksi rakennukseksi. Välimäen vanha asuinrakennus. Kaavallinen tavite Ei kaavallisia tavitteita. Khde sijaitsee uudemmassa pihapiirissä. Seinäjella 29.11.2013, täydennykset 10.6.2014 Merja Sumela rakennusknservaattri AMK Kaupunkisuunnittelu ja kaavitus Seinäjen kaupunki