LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos)

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) Liiteluettelo 1. Osallistumis ja arviointisuunnitelma 2. Raportti luonto olosuhteista liikuntahallin asemakaavan metsikköalueella 3. Liikenneselvitys 4. Maakuntamuseon lausunto osallistumis ja arviointisuunnitelmasta

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.9.2015 3.6.2015 Pälkäneen kunta

LIITE 1 30.9.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) Liikuntahallin asemakaavan suunnittelualue Osallistumis ja arviontisuunnitelma Suunnittelun aloittaminen Pälkäneen kunnanhallitus on laittanut Liikuntahallin asemakaavan vireille 18.3.2015 päätöksellään 69. Suunnittelualue Liikuntahallin asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Valtatie 12 ja Kehätien välissä Pälkäneen yhteiskoulun pohjoispuolella. Suunnittelualueen kiinteistöt omistaa kunta ja se sijoittuu osille kiinteistöjä Keskusvainio 635 424 1 383, Saarnila 635 424 1 283, Turkkila 635 424 1 231, Leirialue 635 424 1 85 ja Saarnimäki II 635 424 1 86. Suunnittelualueen Saarnilan kiinteistön osalla sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rivitaloja ja Keskusvainion puolella on puistikko sekä pysäköintialue. Eteläisen suunnittelu LIIKUNTAHALLIN AK / OAS Sivu 1 / 7 Pälkäneen kunta Keskustie 1 Kaavoittajan yhteystiedot: p. 03 579 11 36600 Pälkäne Aluearkkitehti Marja Kuisma www.palkane.fi 040 737 53 90 Y tunnus 2050961 3 marja.kuisma@palkane.fi

LIITE 1 30.9.2015 alueen muodostaa yhteiskoulun alue. Osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen on suunnittelualuetta laajennettu etelään koskemaan myös yhteiskoulua ja sen piha alueita koska liikuntahalli palvelee myös opetustoimintaa ja tulee näin olemaan olennaisena osana koulualuetta. Koko suunnittelualueen pinta ala on noin 25600 m 2. Suunnittelun tavoite Kaavahankkeen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että liikuntahallin rakentaminen koulun viereen on mahdollista. Lähtötilanne Suunnittelualueella on kaavoituksen käynnistämishetkellä yhteiskoulun alue, rivitaloja, pieni puistikko ja pysäköintialue. Pälkäneen kunta on selvittänyt vuonna 2008 liikuntahallin rakentamisen mahdollisuutta. Liikuntahallin hankesuunnitelman reunaehdot paikan sijainnille täyttää parhaiten yhteiskoulun lähistö. Ensisijaisena sijaintipaikkana tarkasteltiin Saarnilan kiinteistöllä sijaitsevaa rivitalotonttia, jonne sittemmin päätettiin käynnistää kaavoitus liikuntahallia varten. Paikalla sijaitsevien vaatimattomankuntoisten rivitalojen rahoittaja ARA on antanut luvan niiden purkamiseen. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Tavoitteet välittyvät kuntakaavoitukseen maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava Pirkanmaan liiton työn alla on parhaillaan maakuntakaava 2040. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015. Siinä liikuntahallin asemakaavan alueelle kohdistuva muutos on keskustaa osoittavan kohdemerkinnän muuttuminen aluemerkinnäksi. Maakuntakaavaote voimassa olevasta maakuntakaavasta; suunnittelualue c merkinnän kohdalla LIIKUNTAHALLIN AK / OAS Sivu 2 / 7 Pälkäneen kunta Keskustie 1 Kaavoittajan yhteystiedot: p. 03 579 11 36600 Pälkäne Aluearkkitehti Marja Kuisma www.palkane.fi 040 737 53 90 Y tunnus 2050961 3 marja.kuisma@palkane.fi

LIITE 1 30.9.2015 Liikuntahallin asemakaavan suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen kohdistuu voimassa olevassa maakuntakaavassa seuraavia merkintöjä: c Keskustatoimintojen alue Tällä kohdemerkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu, hallintoja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. A Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys, puisto ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen edullisuuteen ja tarkoituksen mukaiseen toteuttamisjärjestykseen sekä elinympäristön laatuun. Erityisesti tulee välttää asutuksen sijoittamista alueille, joihin kohdistuu merkittäviä ympäristöhäiriöitä (melu, haju yms.) vt Valtatie Merkinnällä osoitetaan valtatiet, jotka yhdistävät maakuntakeskuksia ja ylempiluokkaisia keskuksia toisiinsa ja toimivat tärkeimpinä ulkomaanliikenteen reitteinä. Käntatiet täydentävät valtatieverkkoa ja yhdistävät kaupunkikeskukset tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa. MAnm Maakunnallisesti arvokas maisema alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaita maisema alueita. Merkintä on alueen päämaankäyttöä täydentävä, usein eri aluevarauksia ja maankäyttömuotoja sisältävä alue. Suunnittelumääräys: Maakunnallisesti arvokkailla maisema alueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueidenkäytön on sovelluttava arvokkaiden maisema alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Suunnittelusuositus: Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema alueisiin ja maisemanähtävyyksiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. akv 144 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja kohteita. Merkintä on alueen päämaankäyttöä täydentävä, usein eri aluevarauksia ja maankäyttömuotoja sisältävä alue tai kohde. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja omi LIIKUNTAHALLIN AK / OAS Sivu 3 / 7 Pälkäneen kunta Keskustie 1 Kaavoittajan yhteystiedot: p. 03 579 11 36600 Pälkäne Aluearkkitehti Marja Kuisma www.palkane.fi 040 737 53 90 Y tunnus 2050961 3 marja.kuisma@palkane.fi

LIITE 1 30.9.2015 naislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Suunnittelusuositus: Valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Saarnilan rivitalokiinteistö on osoitettu vuonna 1996 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä AP 2: Asuinpientalojen alue, jossa rakennusmassat on liitettävä melua vähentävin rakentein toisiinsa. Kortteliin on osoitettu tehokkuusluku 0,3. Samaan kortteliin on vierekkäiselle tontille osoitettu VP merkinnällä puisto ja LP merkinnällä pysäköintialue. Lisäksi LP alueen poikki kulkee varaus maanalaiselle putkelle. Alue on asemakaavassa osoitettu olevan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, se ei kuitenkaan ole enää osana nykyistä luokiteltua pohjavesialuetta. Uuden laajennetun suunnittelualueen liitosalue on osoitettu YO merkinnällä opetustoiminnalle tai sitä tukevalle toiminnalle. Ajantasa asemakaava LIIKUNTAHALLIN AK / OAS Sivu 4 / 7 Pälkäneen kunta Keskustie 1 Kaavoittajan yhteystiedot: p. 03 579 11 36600 Pälkäne Aluearkkitehti Marja Kuisma www.palkane.fi 040 737 53 90 Y tunnus 2050961 3 marja.kuisma@palkane.fi

LIITE 1 30.9.2015 Muut suunnitelmat Kehityskuva 2025 Pälkäneen kunta on laatinut maankäytön kehityskuvan, joka valmistui vuonna 2012. Kehityskuvan tavoitteissa nostettiin esille seuraavia: Lapsiin ja nuoriin panostaminen tulevaisuuden pälkäneläisinä harrastusmahdollisuuksien kehittämisenä Uusien palvelumallien kehittäminen Onkkaalan kehittäminen monipuolisena palvelukeskuksena Liikuntahallin asemakaava toteuttaa osaltaan Pälkäneen kuntakehityksessä kehityskuva 2012 mukaisia tavoitteita. Liikuntahallitarkastelu Vuonna 2008 tehdyssä liikuntahallitarkastelussa on sen sijoittamisesta Saarnilan tontille teetetty tilatutkielma. Siinä on tarkasteltu kaksiosaisen hallin sijoittumista tontille. Käy ilmi, että rakennusmassa kaksiosaisena on monimuotoinen eikä liian raskas, kuten se olisi yksimassaisena. Näin ollen se soveltuu hyvin suunnitellulle paikalle, eikä synnytä mittasuhteiltaan sopimatonta ympäristöä tälle näkyvälle paikalle. Tarkastelusta käy myös ilmi, että alueen liikenne ja pysäköintijärjestelyihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilatutkielma 2008 Selvitykset Suunnittelualueelle on tarpeellista laatia: ajantasainen pohjakartta liikenneselvitys kulttuuriympäristö ja maisema analyysi hulevesiselvitys LIIKUNTAHALLIN AK / OAS Sivu 5 / 7 Pälkäneen kunta Keskustie 1 Kaavoittajan yhteystiedot: p. 03 579 11 36600 Pälkäne Aluearkkitehti Marja Kuisma www.palkane.fi 040 737 53 90 Y tunnus 2050961 3 marja.kuisma@palkane.fi

LIITE 1 30.9.2015 Vaikutusten arviointi Liikuntahallin asemakaavan muutoksen yhteydessä tullaan arvioimaan: vaikutukset kuntakeskuksen kehittämiseen ja elinkeinoelämään yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset yhdyskuntataloudelliset vaikutukset vaikutukset kulttuuri ja rakennettuun ympäristöön sekä maisemaan vaikutukset alueen liikennejärjestelyihin sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset kulttuurilliset vaikutukset ympäristövaikutukset vaikutukset palveluihin Osalliset Hankkeessa osallisia ovat: Pälkäneen asukkaat ja mahdolliset liikuntahallin käyttäjät Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaan liikuntahalli liittyy mukaan lukien Pälkäneen vanhusneuvosto Pälkäneen kunta o rakennuslautakunta o sivistyslautakunta o tekninen lautakunta o ympäristötoimi ELY keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan aluepelastuslaitos Osallistuminen Osallisilla on oikeus kaavoituksen eri vaiheissa tuoda esille näkemyksensä eri tavoin. Liikuntahallin asemakaavoituksesta järjestetään yleisötilaisuus sen luonnoksen ollessa nähtävillä ja lisäksi aluearkkitehti on tavattavissa (mielellään ajanvarauksella) kaavoitukseen liittyvissä asioissa. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista tehdä kirjallisia mielipiteitä kuntaan niiden nähtävillä ollessa. Kaavaehdotuksesta on mahdollista tehdä virallisia muistutuksia sen nähtävillä oloaikana. Viranomaisten kanssa pidetään viranomaisneuvottelu ja heiltä pyydetään lausunnot kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavoitusta varten perustetaan ohjausryhmä, joka kokoontuu hankkeen eri vaiheissa. Tiedottaminen Kaavoituksesta tiedotetaan kunnan internet sivuilla. Viralliset kuulutukset kaavoituksen kaikissa eri vaiheissa julkaistaan Sydän Hämeen lehdessä. LIIKUNTAHALLIN AK / OAS Sivu 6 / 7 Pälkäneen kunta Keskustie 1 Kaavoittajan yhteystiedot: p. 03 579 11 36600 Pälkäne Aluearkkitehti Marja Kuisma www.palkane.fi 040 737 53 90 Y tunnus 2050961 3 marja.kuisma@palkane.fi

LIITE 1 Kaavahankkeen aikataulu Vireille asettaminen 18.3.2015 69 Osallistumis ja arviointisuunnitelma nähtävillä 17.6. 3.7. ja 20.7. 31.7.2015 Kaavaluonnos nähtävillä 10 11 / 2015 Kaavaehdotus nähtävillä 12 / 2015 01 / 2016 Kaavan hyväksyminen 02 / 2016 30.9.2015 LIIKUNTAHALLIN AK / OAS Sivu 7 / 7 Pälkäneen kunta Keskustie 1 Kaavoittajan yhteystiedot: p. 03 579 11 36600 Pälkäne Aluearkkitehti Marja Kuisma www.palkane.fi 040 737 53 90 Y tunnus 2050961 3 marja.kuisma@palkane.fi

LIITE 2 1/2 PÄLKÄNEEN LIIKUNTAHALLIN ASEMAAVAN SUUNNITTELUALUEEN METSIKÖN LUONTOSELVITYSRAPORTTI 1.YLEISTÄ Kartoitettava metsikkö sijaitsee valtatie 12 vieressä, rivitaloalueen ja parkkipaikan välissä. Se on nykyisessä kaavassa puistoa. Kartoitukset tehtiin 24.7.2015 ja 13.8.2015, jolloin mukana oli Tapio Lahtonen, Pirkanmaan kasvitieteellisestä yhdistyksestä. Metsikkö on yli 50 vuotiasta koivikkoa. Alispuina kasvavat metsävaahtera ja kotipihlaja, pensaina em. lisäksi tuomi, punaherukka ja vadelma. Kenttäkerroksen kasvit mainitaan jäljempänä kasviluettelossa. 2.NISÄKKÄÄT Alueella havaittiin orava. Asukkaat kertoivat lisäksi siilihavainnoistaan. Metsikkö ei ole liito oravalle soveliasta elinympäristöä eristyneisyytensä takia. Lajille oleskeluun tarvittavia kolopuita ei tavattu. Myöskään jälkiä ei havaittu. 3.LINNUSTO Paikalla ja sen läheisyydessä havaittiin västäräkki, mustarastas, punarinta, lehtokerttu, peippo, pikkuvarpunen, sinitiainen, talitiainen, harakka ja varis. Ko. lajit ovat tavallisia pihapiirin lajeja. Uhanalaisia ja harvinaisia lintulajeja ei havaittu.

LIITE 2 2/2 4.KASVILLISUUS Metsikössä tavattiin seuraavat kasvilajit: metsäalvejuuri, metsäkorte, mahonia, rauduskoivu, hieskoivu, nokkonen, hevonhierakka, ahosuolaheinä, pihatatar, pihatähtimö, puna ailakki, mahonia, rönsyleinikki, kyläkellukka, tarhaillakko, harmio, punaherukka, vadelma, ahomansikka, kotipihlaja, komealupiini, metsäapila, puna apila, valkoapila, metsävaahtera, metsälehmus, särmäkuisma, maitohorsma, amerikanhorsma, vuohenputki, tarha alpi, niittyhumala, kissankello, harakankello, pujo, päivänkakkara, kalliovillakko, tarhapiisku, punanata, koiranheinä, timotei, idänkattara, nurmirölli ja juolavehnä. Uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja ei löytynyt. Esiintyvät kasvit ovat pääosin tyypillisiä pihojen, puistojen, peltojen ja niittyjen viereisten pikkumetsiköiden lajeja. Viereisen rivitalon pihasta metsikköön levinneitä perinteisiä puutarhakarkulaisia havaittiin mahonia, punaailakki, tarha alpi, tarhaillakko ja päivänkakkara. Erityisesti mahonioiden runsaus on merkillepantavaa. Mielenkiintoista on myös itäisten sotatulokaskasvien, harmio ja idänkattara esiintyminen alueella. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Metsikkö on maisemassaan mukava tilanjakaja sekä suoja tien ja asutuksen välissä. Vastaavanlainen tila ja suojaelementti voitaisiin istuttaa myös liikuntahallin yhteyteen. Mitään rakentamista estävää, erityisen arvokasta lajistoa ei alueelta löytynyt. Koivikon kulmassa kasvaa kaksi kookasta metsälehmusta, joista toinen olisi ehkä kunnoltaan säilyttämisen arvoinen. Tampereella 24.8.2015 Kari Laamanen, luontokartoittaja

Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan liikenneselvitys Laura mansikkamäki Laura Björn Juha Mäkinen 23.9.2015

Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan liikenneselvitys 2 (7) 23.9.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Johdanto... 3 1.2 Suunnittelualue... 3 2 LIIKENTEELLISET ARVIOT... 4 2.1 Liikenneverkko... 4 2.2 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste... 4 2.3 Jalankulku- ja pyöräily sekä joukkoliikenne... 5 2.4 Liikenneturvallisuus... 5 3 PYSÄKÖINTI... 6 4 KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 7

Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan liikenneselvitys 23.9.2015 3 (7) 1 Lähtökohdat 1.1 Johdanto 1.2 Suunnittelualue Tehtävänä oli laatia liikuntahallin asemakaavahanketta varten liikenneselvitys, josta käy ilmi pysäköintipaikkojen tarve aluevarauslaskelmineen sekä arvio liikuntahallin liikenteellisistä vaikutuksista ja kuormittavuudesta. Selvitys laadittiin syyskuussa 2015. Selvityksen laativat Sito Oy:stä Laura Mansikkamäki, Laura Björn ja Juha Mäkinen. Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneen keskustan tuntumassa valtatie 12 (Lahdentie) ja Kehätien välissä Pälkäneen yhteiskoulun pohjoispuolella. Kunta omistaa suunnittelualueen kiinteistöt ja se sijoittuu osalle kiinteistöjä Saarnila 635-424-1-283 ja Keskusvainio 635-424-1-383. Saarnilan kiinteistön osalla sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rivitaloja ja Keskusvainion puolella on puistikko sekä pysäköintialue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10000 m 2 ja liikuntahallin bruttokerrosalaksi arvioidaan enintään 3500 k-m2. Kuva 1 Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan muutos

Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan liikenneselvitys 4 (7) 23.9.2015 2 Liikenteelliset arviot 2.1 Liikenneverkko Kaava-alue sijaitsee Lahdentien (vt 12) ja Kehätien välissä. Kaava-alueen liikenne liittyy liikenneverkkoon Kehätien kautta, jota pitkin on yhteys Keskustielle ja Keskustieltä edelleen valtatielle 12 ja Onkkaalantielle. Lisäksi Kehätieltä on tonttikatumainen yhteys Onkkaalantielle Koulutien kautta. Pälkäneen ydinkeskusta sijoittuu Onkkaalantien varteen välille Mallasvedentie- Nenäpääntie. Lahdentieltä pääyhteys keskustaan on Keskustien liittymästä. Paikalliset asukkaat käyttävät liikkuessaan Onkkaalantietä, joka on Pälkäneen alueellinen pääväylä. Lyhin reitti keskustasta liikuntahallille kulkee tonttikatumaisen Koulutien kautta, mikä voi aiheuttaa sen, että osa paikallisesta liikenteestä tulee käyttämään Koulutietä läpiajoliikenteeseen. Liikuntahallin liikenne pyritään ohjaamaan Keskustien kautta. Suurin osa Pälkäneen asutuksesta sijaitsee keskustan eteläpuolella. 2.2 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Liikennetuotoksen laskenta perustuu Liikenteen tarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa ohjeeseen sekä annettuihin käyttäjämääräarvioihin ja kerrosalatietoihin. Liikuntahallilla arvioidaan olevan keskimäärin 500 600 käyttäjää/vrk, joista enintään 50 % oletetaan saapuvan autolla. Lisäksi jokaista ajoneuvoa kohden arvioidaan olevan 1,6 matkustajaa. Näin ollen liikuntahallin tuottamaksi kokonaisliikennemäärä arvioidaan noin 320-380 ajon./vrk. Liikuntahallin liikenne ohjataan Kehätien kautta Keskustielle. Keskustien Liikenneviraston tierekisterin mukainen liikennemäärä on 3050 ajon./vrk. Keskustieltä liikenne ohjautuu edelleen valtatielle 12 ja Onkkaalantielle. Valtatien 12 liikennemäärä Keskustien kohdalla on noin 7100 ajon./vrk ja Onkkaalantien 2900 ajon./vrk. Liikenteen arvioidaan suuntautuvan liikuntahallilta pääosin Keskustielle kohti Pälkäneen taajamaa. Osa liikenteestä käyttää myös valtatietä 12. Liikuntahallin aiheuttama lisäys liikennemääriin on vähäinen eikä aiheuta ongelmia muulle liikenneverkolle.

Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan liikenneselvitys 23.9.2015 5 (7) Kuva 2 Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne nykytilanteessa (ajon./vrk). 2.3 Jalankulku- ja pyöräily sekä joukkoliikenne Suunnittelualue sijaitsee houkuttelevan kävely- ja pyöräilymatkan päässä Pälkäneen muista palveluista ja on pyöräilymatkan (2-3 km) päässä suurinta osaa Pälkäneen asuinalueista. Koulutien pohjoisreunassa kulkee yhdistetty kävely- ja pyörätie. Kehätiellä Keskustien ja Kehäpolun välisellä matkalla on yhdistetty kävely- ja pyörätie väylän länsireunassa. Jalan ja pyörällä kulku liikuntahallille on houkutteleva vaihtoehto suurelle osalle kunnan asukkaista. Houkuttelevuutta lisää lähietäisyydellä sijaitsevat kunnan muut palvelut: Pälkäneen yläkoulu ja lukio sijaitsevat liikuntahallin välittömässä läheisyydessä. Koulureitti on turvallinen Koulutien kautta, jonka viertä kulkee yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Myös Pälkäneen kirjasto sijaitsee liikuntahallin vieressä Kehätiellä. Kaava-alueen lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Onkkaalantiellä, Keskustien molemmin puolin sekä keskustassa Kievarinkujan ja Nenäpääntien välissä. Yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ovat turvalliset. 2.4 Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella ei ole tapahtunut ajoradalla sattuneita liikenneonnettomuuksia. Viimeisten viiden vuoden (2010-2014) aikana. Kehätiellä on tapahtunut yksi henkilövahinko-onnettomuus, jonka onnettomuuspaikkana on ollut pysäköintialue tai piha. Sen sijaan suunnittelualueen ulkopuolella Kehätien ja Keskustien liittymässä on tapahtunut kaksi henkilövahinkoon johtanutta risteämisonnettomuutta.

Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan liikenneselvitys 6 (7) 23.9.2015 Kehätien ja lähialueen katujen liikenneturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää sen varrella sijaitsevien useiden lasten ja nuorten käyttämien palveluiden (koulu, liikuntahalli, kirjasto) vuoksi. Kehätien nopeusrajoitus tulee olla alhainen 30 km/h ja liikenneympäristön on myös tuettava sen noudattamista. Nykyisin Kehätiellä kirjastolta koululle päin kuljettaessa on heikot näkemät kaarteessa, jossa tontin orapihlaja-aita peittää näkemät. Liikennemäärien kasvaessa läpiajoliikenteen kieltäminen olisi suositeltavaa. 3 Pysäköinti Kuva 3 Onnettomuudet vuosina 2010-14. Pysäköintipaikkojen lukumäärä on arvioitu soveltamalla ympäristöministeriön julkaisua liikennetarpeen arvioinnista maankäytön suunnittelussa. Pysäköintipaikkatarpeeksi liikuntakeskukselle arvioidaan 40-50 autopaikkaa. Pysäköintialueen vaatima tila riippuu siitä, minne ja millaisena alue aiotaan toteuttaa. Suosituksena on, että pysäköintialueet suunniteltaisiin yksisuuntaisina. Pysäköintipaikat voivat olla vinopysäköintipaikkoja, jolloin ajosuunta ja järjestelyiden selkeys korostuu tai vaihtoehtoisesti paikat voidaan asettaa kohtisuorasti ajosuuntaan nähden. Kohtisuorien pysäköintipaikkojen etu on se, että alueen tilankäyttö on tehokkaampaa, mutta vinopysäköinti mahtuu ahtaampaan tilaan, vaikka kohtisuoriin pysäköintipaikkoihin nähden saman paikkamäärän kokonaisala vaatiikin enemmän tilaa. Pysäköintialueen vaatimaan pinta-alaan vaikuttaa myös se, kuinka korkealuokkaisena ja selkeänä pysäköintialue halutaan toteuttaa. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeessa (2002) on määritetty karkeasti maatasopysäköinnin vaatimaksi tilaksi 20-25 m 2 /ap istutusten määrästä riippuen. Tämä on kuitenkin ahdas neliömäärä. Jos ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa on n kpl autopaikkoja (2,7m 5m) kahdessa rivissä 90 asteen kulmassa ja näiden välissä on 7,5-8 m leveä ajoväylä, saadaan kutakuinkin vastaavan suuruinen alue, kuin kertomalla autopaikkojen määrä 25 m2 suuruisella alu-

Pälkäneen liikuntahallin asemakaavan liikenneselvitys 23.9.2015 7 (7) eella. Lisäksi pysäköintialueen ympärille on varattava tilaa esimerkiksi erotuskaistaksi katualueen ja pysäköintialueen väliin. Liikuntakeskuksen pysäköintialueen vaatima tila on ohjeen mukaan karkeasti:. Pysäköintialuetta ei tässä työssä ole tarkemmin suunniteltu mutta on katsottu sen mahtuvan hyvin kaava-alueelle. Laskennallisen arvion lisäksi suositellaan pysäköintialueen tarkempaa esisuunnittelua onnistuneimman pysäköintikokonaisuuden saavuttamiseksi. Liikuntahallin tapaisessa kohteessa on hyvä pohtia myös erillistä mopoille ja mopoautoille tarkoitettua pysäköintitilaa. Liikuntahallissa järjestetään myös erilaisia turnauksia, jolloin linja-autojen pysäköinti tai jättöpaikka Kehätien varteen on pohdittava. 4 Kehittämisehdotukset Kaavan lisäämä liikennemäärä 320-380 ajon./vrk on pieni eikä välttämättä vaadi infrastruktuurin kehittämistä. Läpiajoliikenteen kieltäminen Keskustien ja Koulutien välillä on tutkimisen arvoinen kehittämisehdotus. Keskustien Koulutien puoleinen pää on nykyisin kapea tonttikatumainen eikä se sinällään sovi liikuntahallin tuottamille liikennemäärille. Lisäksi tällä osuudella on heikot näkymät, mikä lisää onnettomuusriskiä erityisesti liikennemäärien kasvaessa. Mahdollisena toimenpiteenä suositellaan myös saarekkeen ja viitoituksen toteuttaminen Kehätielle Keskustien puoleiseen liittymään. Saareke selkeyttäisi liittymää ja estäisi nykyiseltä pysäköintialueelta oikaisun. Pysäköintialueelle suositellaan tarkempaa suunnittelua.