PALVELUTARPEIDEN JA ALUEIDEN KÄYTÖN suunnittelun k o o r d i n o i n t i Kehittämis- ja koordinointityöryhmä - 1/40 -
JOHDANTO Lohjan kaupungin organisaatioon asetettiin kesällä 04 kehittämis- ja koordinointityöryhmä valmistelemaan suunnittelun perusteena käytettäviä yhteisiä lähtötietoja, ennusteita ja mitoitusperusteita sekä koordinoimaan palvelutarpeiden, sektoreiden ja alueiden käytön suunnittelua. Työryhmä jatkaa alueiden käyttöönotto työryhmän työtä. Raportissa on kuvattu väestötietoja tilastojen valossa ja kerrottu ennusteperusteita. Vaikutusten tarkastelu on tehty osa-alueittain niin muuttoliikkeen, rakentamisen kuin asumisen osalta. Väestömuutoksen vaikutuksia päivähoitopalveluihin on tarkasteltu päivähoitotiimien mukaisella aluejaotuksella, vaikutuksia koulupalveluihin on tarkasteltu oppilasalueittain ja vaikutuksia vanhuspalveluihin on tarkasteltu osa-alueittain. Työryhmän jäseniä v. 04 ovat puheenjohtaja Kristiina Tikkala, Mikko Kerkola, Kristiina Neuvonen, Oili Laine, Heikki Rouvinen, Seppo Lötjönen, Erkki Eskola, Anja Siilanto-Parviainen ja sihteerinä Teija Liuska. Kehittämis- ja koordinointityöryhmän työskentely hakee muotoaan ja tämän raportin käyttäjiltä toivotaan kommentteja ja kehittämisehdotuksia jatkotyöskentelyyn. Kehittämis- ja koordinointityöryhmä PALVELUTARPEIDEN JA ALUEIDEN KÄYTÖN Kehittämis- ja koordinointityöryhmä, raportti 1/04 Toimittaja: Ulkoasu ja taitto: Kuvat: Kristiina Tikkala Merja Olari Lohjan kaupunki ja Merja Olari - 2/40 - - 3/40 -
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 1 VÄESTÖNKEHITYS JA VÄESTÖTAVOITTEET 3 1.1 Kaupungin väestönkehitys yleispiirteittäin 3 1.2 Maaseutualueiden väestönkehitys 5 1.3 Väestönkehitys osa-alueittain 6 1.4 Väestön ikärakenne 7 1.5 Ikäluokkien alueellinen kehitys 8 1.6 Väestönkasvun tavoitteet 11 2 ASUMINEN JA VÄESTÖ 12 2.1 Asuntokunnat ja asumisväljyys 12 2.2 Asuntotuotanto Lohjalla 1997-03 12 2.3 Vuokra- ja asumisoikeusasuntotilanne 14 2.4 Asuntotuotantotarve 15 3 ASUNTOTUOTANTOKOHTEET 04-08 17 3.1 Uusien asuntojen ja asukkaiden mitoitusperusteet 17 3.2 Kaavavaranto 17 3.3 Asuntotuotanto taajama- ja haja-asutusalueilla 04-08 18 4 ASUNTOTUOTANNON VAIKUTUS VÄESTÖNKASVUUN OPPILASALUEILLA 31 5 RAKENTAMISEN VAIKUTUS KOULU- JA PÄIVÄHOIDON TILATARPEESEEN 32 JOHTOPÄÄTÖKSET 34-4/40 - - 5/40 -
VÄESTÖNKEHITYS JA VÄESTÖTAVOITTEET 1 1.1 Kaupungin väestönkehityksen yleispiirteet Lohjan väestön kasvu oli vuosina 1997-03 keskimäärin 0,8 %. Vuosina 1997-03 nettomuuton vaikutus väestön kasvuun on ollut merkittävä, sillä väestön lisäyksestä (05 asukasta) nettomuuton osuus oli 1153 henkeä eli 58 %. Lohjan alueen väestökehityksessä suhdannevaihtelut ovat varsin suuret, sillä nettomuuton vaikutus väestönkehitykseen on ko. aikana vaihdellut jopa 10-85 %:n välillä. Vuoden 04 tammi-elokuussa väestön lisäys oli 229 henkeä eli 0,6 %. Vuonna 03 väestön kasvu oli 357 asukasta eli 1,0 %. Vuoden 03 lopussa Lohjan väestömäärä oli 36 004 henkeä. Kaupungin nettomuuttovoitto oli 215 henkeä ja luonnollinen väestönkasvu 142 henkeä. Nettomuutto pääkaupunkiseudulta oli 118 henkeä ja muualta Uudeltamaalta 263 henkeä. Muiden maankuntien kohdalla Lohjan muutto oli tappiollinen (-166 henkeä). Kaupungin alueen sisäisessä muutossa hyötyivät eniten mm. Ojamo, Moisio ja kaupungin keskusta-alue. Muille osa-aluille muutti eniten asukkaita Maksjoelta, Perttilästä ja Ventelästä. Kuviot 1-2. Väestönkehitys ikäluokittain 1990-03. Väestön kasvu 1990-luvun lopulla on kohdistunut voimakkaimmin Pohjois-Lohjan sekä Lohjan keskustan ja Nummentaustan alueille. Erityisesti Muijalan ja Gunnarlan uusille pientaloalueille suuntautunut muuttoliike on koostunut lähes yksinomaan nuorista perheistä, mikä on aiheuttanut nopeasti kasvaneita palvelutarpeita. Vuosina 1980-00 valtaosa (61 %) Lohjan väestön kasvusta on tapahtunut taajamaalueiden sisällä. Kasvusta 27 % on kohdistunut keskustaajaman laajenemisalueilla ja lievealueen haja-asutusalueilla kasvu on ollut peräti 12 %. (Ympäristöministeriö: seutujen väestömuutos ja alueellinen kasvu/julkaisu 03). Kaupungin osa-alueiden väestönkehityksen, ikärakenteen, ulkoisen ja sisäisen muuttoliikkeen ja syntyvyyden perusteella voidaan olettaa, että sukupolven vaihdosta on tapahtumassa Etelä-Lohjalla mm. Myllylammen, Maksjoen ja Vappula/ - 6/40 - - 7/40 -
Vieremän alueilla. Pohjois-Lohjalla väestö ikääntyy Perttilän ja Asemanpellon ja Nummentaustassa Gruotilan/Vienolan alueilla. Ikääntyvän väestön muuttoa tapahtuu jo haja-asutusalueilta lähemmäksi keskustan ja taajamien palveluja. 1.2 Maaseutualueiden väestönkehitys Lohjan maaseutuväestöön on laskettu taajama-alueen ulkopuolinen väestö (tilastoaluejako 1997). Lohjan maaseutualueet ovat pysyneet varsin asuttuna, sillä väestömäärä on kasvanut vuosien 1997-03 aikana. Vuonna 03 maaseudulla asui 4890 asukasta, jossa kasvua vuodesta 1997 yhteensä 378 eli 8,4 %n (keskim.+63 asuk./ vuosi.) Kuitenkin yleinen taajamoitumiskehitys näkyy siinä, että vuonna 1975 maaseudulla /haja-alueilla asui 15,5 % Lohjan väestöstä kun vuonna 03 osuus oli 13,6 %. Maaseutualueiden väestön kehityksessä on vuodesta 1997 tapahtunut muutoksia, sillä kasvu haja-asutusalueilla on ollut keskimäärin 1,4 % kun se koko kaupungissa on ollut 0,8 %. (Kun tilastoista poistetaan vuodesta 00 lähtien kaupungin osa-alueille tilastoitu laitosväestö, joka vaikuttaa mm. Paloniemen alueella yli 65 -vuotiaiden määrään, maaseutu-alueiden väestön kasvu on ollut 1,2 %.) 1.3 Väestönkehitys osa-alueittain Väestönkasvu on viime vuosina ollut suhteellisesti suurinta Pohjois-Lohjalla, jossa väestö on kasvanut vuodesta 1995 yli 10,5 % (+ 794 asukasta). Kasvu on kohdistunut suurelta osin Muijalan, Nummenkylän ja Lieviö - alueille, jossa Muijalan asuntoalueen rakentamisen ohella suuriosa Pohjois-Lohjan haja-asutusalueen asuntorakentamisesta on kohdistunut näille alueelle. Länsi- ja Etelä-Lohjan alueiden pysähdyksissä ollut väestön kasvu on kääntynyt pieneen nousuun. Etelä-Lohjan väestön kasvu vuosina 1997-03 oli 2,7 % ja Länsi-Lohjan 5,5 %. Osa-alueista suurin määrällinen kasvu on em. ajanjaksona kohdistunut kuitenkin Lohjan keskustan lähialueille, pääasiassa Nummentaustan asuntoalueille, jossa mm. Gunnarlan asukasmäärä on vuodesta 1997 kasvanut 340: lla ja Vienolan asukasmäärä 240 henkilöllä. Maaseudun ikärakenteessa on nähtävissä vanhusten määrän lisääntyminen samoin kuin kaupungin väestössä yleensä. Rakenteeltaan osa-alueet poikkeavat siten, että Pohjois-Lohjan haja-asutusalueilla sekä nuorten että vanhusten määrä on suurempaa kuin esim. Etelä- ja Länsi-Lohjalla. Kuvio 4. Väestön muutos osa-alueittain 1995-03. Kuvio 3. Taajama- ja haja-asutusalueiden väestön muutos 1990-03. - 8/40 - - 9/40 -
Taulukko 1. Taajama- ja haja-asutusalueiden väestönkehitys osa-alueittain 1997-03. Alue 1997 1998 1999 00 00 01 03 Muutos Kasvu 1997- % LOHJA,yht. 34172 344 34792 35243 35527 35647 36004 03 1832 5,4 -taajamaalue 299 29331 29590 30166 30317 30471 30734 1525 5,2 - haja-asutusalue 4512 4600 4693 4782 *) 4883 4838 4890 378 8,4 Alue tuntematon 451 489 509 295 327 338 380-71 -15,7 OSA- ALUEET Etelä-Lohja 7679 7660 7644 7798 7804 7831 7890 211 2,7 - taajamaalue 6598 6566 6532 6653 6611 6647 6693 95 1,4 - haja-asutusalue 1081 1094 1112 1145 1193 1184 1197 116 10,7 Länsi-Lohja 3015 3018 3046 3126 3186 3182 3180 165 5,5 - taajamaalue 2160 2149 2176 22 2258 2278 2280 1 5,6 - haja-asutusalue 855 869 870 924 *) 928 904 900 45 5,3 Pohjois-Lohja 7717 7927 8039 8257 8341 8308 8347 630 8,2 - taajamaalue - haja-asutusalue Lohja keskusta Alue tuntematon 5141 5290 5328 5544 5579 5558 5554 413 8,0 2576 2637 2711 2713 2713 2762 2793 217 8,4 15310 15326 15554 15767 15896 15988 167 897 5,9 451 489 509 295 327 380 380-71 -15,7 *Vuosien 00-03 osa-alueittaisiin lukuihin kuuluvat ko. alueiden laitosten asukkaat, jotka aikaisempina vuosina on sisältyneet kohtaan muu alue/alue tuntematon 1.4 Väestön ikärakenne Lohjan kaupungin väestöstä vuoden 03 lopussa 0-14 -vuotiaita oli 19,6 %, joista 0-6 -vuotiaita 8,5 %, 15-24 -vuotiaita 11,4 %, 25-64 -vuotiaita 55,8 % ja yli 65 - vuotiaita 13,2%. Väestössä nuorten ikäluokkien osuus vähenee. Suurinta vähennys on ollut 15-24 - vuotiaiden ikäluokissa (1990-03; -433 henk.), mihin vaikuttaa nuorten poismuutto. Vuosien 1997-03 nettomuutosta johtuen kuitenkin 7-14 -vuotiaiden ikäryhmä on kasvanut n. 359 henkeä. Kasvu on kohdistunut 1990-luvun loppupuolelle, sillä vuosina 1997-00 kasvu oli 350 henkeä, mutta vuosina 00-03 vain 56 henkeä. Alle kouluikäisten 0-6 -vuotiaiden kokonaismäärä väheni vuosina 1997-03 (-108 henk). Vaikka 0-6 -vuotiaiden määrä on ollut laskeva niin 00-luvulla tapahtunut enää yhtä suurta laskua. Vuonna 03 0-6 -vuotiaiden määrä jopa kasvoi (+). Aikuisväestön (25-64 -vuotiaat) määrä kasvaa erityisesti ikäluokissa 50-64, mikä johtuu mm. suurista ikäluokista. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa myös voimakkaasti, vuosina 00-03 kasvu oli n. 1 henkeä/vuosi. 1.5 Ikäluokkien alueellinen kehitys Ikäluokat 0-14 Etelä-Lohjalla on 0-14 -vuotiaiden kasvu on kääntynyt laskuun 02-03, mutta alueen sisällä kasvua on lähinnä Kirkniemen alueella. Myös Maksjoella alueella nuorten ikäluokkien määrä on kääntynyt nousuun, mihin vaikuttanee alueella alkanut sukupolven vaihdos. Länsi-Lohjan alueella Routiolla päivähoitoikäisten ja koululaisten määrät laskusuunnassa. Alueen uudisrakentamisen ja asuntorakenteen huomioon ottaen (kerrostalovaltainen/vuokra-asuntojen osuus merkittävä) palvelujen kysyntä tullee pysymään nykytasolla. Länsi-Lohjan haja-asutusalueilla 0-6 -vuotiaissa hieman kasvua, muutoin 0-14 ikäluokka edellisten vuosien tasolla. Pohjois-Lohjalla 0-6 -vuotiaiden määrä on vuosina 1997-03 vähentynyt, mihin vaikuttaa vuoden 03 kehitys, sillä vuodesta 00 0-6 -vuotiaiden määrä on vähentynyt 70 hengellä. Suurin vähennys oli Perttilän alueella (-56 ). Myös Muijalan alueella 0-6 -vuotiaiden kasvu näytti pysähtyneen. Sen sijaan kouluikäisten 7-14 -vuotiaiden määrä kasvoi. Vuodesta 1997 kasvu on ollut 165 henkeä, josta vuoden 03 kasvu 45 lasta, mikä tulee lähivuosina aiheuttamaan painetta yläasteella. Muijalan alueen 0-6 -vuotiaiden määrä (160) on edelleen varsin korkea eli 14,9 % alueen väestöstä, mikä tulee vaikuttamaan päivähoito- ja koulutilojen kysyntään edelleen useana seuraavana vuotena, mikäli vielä uutta rakentamista tapahtuu. Koko Pohjois-Lohjan alueella palvelujen kysyntää tasapainottava tekijä lähivuosina on se, että Perttilän alueella nuorten ikäluokkien määrä on edelleen aleneva. Ikäluokkien kehityksen valossa kuitenkin Perttilän ja Ventelän alueiden kohdalla on odotettavissa oleva sukupolven vaihtuminen, mikä lisää ko. alueilla nuorten lapsiperheiden määrää nuorten muuttaessa vapautuviin pientaloasuntoihin. Tällöin päivähoito- ja koulupalvelujen tarve kasvaa, mutta muutoksen nopeutta on vaikea ennakoida. Pohjois-Lohjan haja-asutusalueilla nuorissa ikäluokissa 0-6 -vuotiaiden määrä on vuonna 03 vähentynyt, mutta sen sijaan ikäluokissa 7-14 on kasvua. Nuorten 0-14 v. ikäluokkien määrä on erityisesti Maikkala-Lehmijärven alueilla (213 henk./ osuus 24,8 %) korkeampi kuin Pohjois-Lohjalla keskimäärin. Haja-asutusalueiden nuorten ikäluokkien määrän kasvu vaikuttaa myös kuljetuspalvelujen kysyntään. Nummentaustassa (Keskilohja) Gunnarlan ja Vienolan alueiden asukasmäärä on lisääntynyt vuodesta 00 noin 580 asukkaalla. Muuttajat ovat nuoria perheitä, joten 0-6 -vuotiaiden sekä 7-14 määrä ja osuus on ollut selkeästi kasvanut. Kasvu vuodesta 00 lähtien ollut näissä ikäluokissa 150 eli -30 %. Nummentaustan alueella 0-6 -vuotiaiden määrä on pelkästään vuosina 00-03 kasvanut n. 90 lapsella. Nummentaustan omakotialueilta tapahtuu vanhusväestön muuttoa myös kaupungin keskustaan sekä osittain Keskilohjan alueelle ja tilalle muuttavat lapsiperheet, mikä tulee pysyttämään myös vanhemman asutusalueen koulu- ja päivähoitopalvelujen kysynnän lähellä nykytasoa. Ojamon alueella on varsin laaja väestöpohja (n. 4500 asukasta). Nuorten ikäluokkien kasvua on myös nähtävissä Lahokallion ja Vohloisten rakentumisen johdosta, mutta esim. 0-14 -vuotiaiden kokonaismäärä on vielä 1990-luvun keskimääräisellä tasolla. Alueen asuntorakenne (mm. vuokra-asunnot, rivitalo- ja kerrostaloasunnot) ylläpitää nykyistä väestörakennetta ja palvelukysyntää. Uusien palveluinvestointien tarve aiheutuu lähinnä uuden rakentamisen nopeudesta ja asuntotuotannon rakenteesta (mm. vuokra- ja asumisoikeusasunnot ). Moision alueella nuorten ikäluokkien osuus ja määrä on ollut laskeva ja yli 65- vuotiaiden määrä lisääntyy, mikä ennakoi ikäpolven muutosta tapahtuvan edelleen - 10/40 - - 11/40 -
myös tällä alueella. Moision alueen väestön kasvun syynä vuonna 03 oli kaupungin sisäinen muuttoliike, sillä alueelle valmistui vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Etelä-Lohjalla vanhusväestön osuus on 13,2 % alueen väestöstä. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu oli vuosina 1997-03 on ollut 9,5 % (+151 henk.). Vanhenevin alue on Maksjoki (1997-03;+128), jonka kohdalla voidaan odottaa myös väestörakenteessa tapahtuvan sukupolven vaihdosta lähivuosien aikana. Maaseutualueilla vanhusväestön määrä ja osuus on myös kasvava, mikä tulee lisäämään Virkkalan keskustan vanhusväestöä ja asumispalvelujen tarvetta. Virkkalan keskustan vanhusväestö osuus on jo nyt varsin korkea eli noin 27 % Virkkalan keskusta-alueen väestöstä. Länsi-Lohjan alueella yli 65-vuotiaiden määrän kehityksen arviointia vaikeuttaa vanhusten hoitolaitosten asukkaat, jotka on sisällytetty alueen väestöön vuodesta 00. Yli 65-vuotiaiden osuus alueen väestöstä on 14,9 %, mihin vaikuttaa mm. Kartanonmäen vanhainkodin asukkaat. Muutoin vanhusväestö keskittyy Roution taajaman keskustaan, sillä yli 65-vuotiaiden määrä on 1997-03 kasvanut. (+80 henk.). Länsi-Lohjan maaseutualueella vanhusväestön määrä on laskemassa, jolloin on odotettavissa myös nuorempien ikäluokkien muuttoa alueelle. Roution asuntorakenteen ja palvelut (kerrostalot, rivitalot, vuokra-asunnot, lähipalvelut) huomioon ottaen vanhusväestön muuttoa alueelta ei myöskään tapahdu samassa määrin kuin esim. Nummentaustan ja Pohjois-Lohjan alueilta. Kuvio 5. Ikäryhmän 0-6 vuotiaat muutos osa-alueittain 1990-03. Pohjois-Lohjalla vanhusväestön osuus on alhaisempi (9,1 %) kuin kaupungin muilla osa-alueilla. Vanhusväestöä on eniten Ventelän ja Perttilän alueilla, jolloin erityisesti pientaloalueilta tullee seuraavan 10 vuoden aikana muuttoa palvelujen lähelle joko kaupungin keskustaan tai Mäntynummen kerrostaloalueille. Koikkalan-Paksalon ja Maikkalan-Lehmijärven maaseutualueilla vanhusväestön osuus on suhteellisesti hieman suurempi eli osuus on 12-13 %. Kuvio 6. Ikäryhmän 0-14 vuotiaat muutos osa-alueittain 1990-03. Vanhusväestö; +65 -vuotiaat Vanhusväestön kohdalla suurin kasvu kohdistuu Lohjan keskustaan, sillä vuosina 1997-03 yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi 333 hengellä eli 7,1 %. Erityisesti Lohjan ydinkeskustassa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja heidän osuutensa alueen väestöstä on jo n. 30 %. Myllylammen alueella kehitys on myös vanheneva, sillä yli 65-vuotiaiden osuus on noussut %:iin. Keskusta-alueen väestörakenteen monipuolistamiseksi asuntotuotannossa (mm. vuokra- ja omistusoikeusasunnot) olisi nykyistä enemmän painotettava sellaisten ydinkeskustaan tukeutuvien asuntoalueiden toteuttamista, mikä mahdollistaa mm. nuorten ja lapsiperheiden asumisen. Kuvio 7. Ikäryhmän yli 65 vuotiaat muutos 1990-03. Ojamon vanhusväestön osuus on kasvava (00-03; + 50 henk.). Vanhusväestön muuttoa kohdistuu suuressa määrin oman alueen asuntokantaan, sillä Ojamon alueella vanhusväestön kannalta liikenneyhteydet ovat hyvät sekä asumisen ja palvelujen tarjonta monipuolista, joten esim. Nummentaustan alueen kaltaista vanhusväestön muuttoa keskustaan ei ole odotettavissa. Ojamon alueella tuleekin lähivuosina esille myös vanhusväestön palvelujen kysyntä ja asumisen tukeminen. - 12/40 - - 13/40 -
1.6 Väestönkasvun tavoitteet Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuvaehdotuksessa on kaupungin tavoiteltavaksi vuosittaiseksi väestönkasvuksi määritelty 1 %:n vuosittainen kasvu. ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANTO 2 Taulukko 2. Väestötavoitteet alueittain 04-15. ALUE Osuus 1%:n väestönkasvusta Väestö 03 Väestötavoite 04 Väestötavoite 05 Väestötavoite 06 Väestötavoite 07 Väestötavoite 08 Väestötavoite 09 Väestötavoite 10 Väestötavoite 15 Keskusta 30 % 167 16315 16424 16534 16646 16758 16872 16986 17577 Etelä-Lohja % 7890 7962 8035 8108 8182 8257 8333 8409 8803 Länsi-Lohja % 3180 3252 3325 3398 3472 3547 3623 3699 4093 Pohjois-Lohja 30 % 8347 8455 8564 8674 8786 8898 9012 9126 9717 Väestö yht.* 100 % 36004 36364 36728 37095 37466 37841 38219 38601 40570 1%:n kasvu yht. ** - - 360 364 367 371 375 378 382 1969 *asuinalue tuntematon 380 henkilöä (vakio) ** 1%:n vuosittasella väestönkasvutavoitteella väestönkasvu 04-15 yhteensä 4566 henkilöä Taulukko 3. Väestönkasvutavoitteet alueittain 04-15. ALUE Osuus 1%:n väestönkasvusta Kasvutavoite 04-15 Kasvutavoite 04 Kasvutavoite 05 Kasvutavoite 06 Kasvutavoite 07 Kasvutavoite 08 Kasvutavoite 09 Kasvu- Kasvutavoite 10 tavoite 11-15 Keskusta 30 % 1370 108 109 110 111 113 113 115 591 Etelä-Lohja % 913 72 73 73 74 75 76 76 394 Länsi-Lohja % 913 72 73 73 74 75 76 76 394 Pohjois-Lohja 30 % 1370 108 109 110 111 113 113 115 591 1%:n kasvu yht. 100 % 4566 360 364 367 371 375 378 382 1969 2.1 Asuntokunnat ja asumisväljyys Vuosina 1997-02 kaupungin asuntokanta on kasvanut noin 965 asunnolla ja asuntokuntien määrä 1027 asuntokunnalla. Kasvu vuosina 1997-02 on ollut 1,1 % vuodessa, kun taas koko kaupungin väestön kasvu vastaavana aikana oli 0,8 % vuodessa. Asuntokunnissa asuvien henkilöiden määrä on kasvanut vain 0,6 %. Tämä kehitys näkyy asumisväljyyden kasvuna; asuntojen pinta-alan kasvamisena sekä toisaalta asuntokunnan keskikoon pienentymisenä. Asuntokunnan keskikoko vuonna 02 oli 2,26 henkeä (1997; 2,32) ja pinta-ala 36,8 m²/henkilö (1997; 34,8 m²/hlö) eli kasvu oli 1,07 %. Asumisväljyys on suurinta haja-asutusalueilla, joissa asuntopinta-ala on n. 43 m2/henk. (v.00). Asuntokuntien keskikoko ja asumisväljyys vaihtelee asuntoalueiden rakenteen (asuntotyyppi, omistussuhteet) mukaan. Vuonna 02 asuntojen keskikoko oli omakotitaloalueilla keskimäärin 2,8 henk./asunto, rivitalo-alueilla keskimäärin 2,3 henk./asunto ja kerrostaloalueilla 1,8 henk./asunto. (Tilastokeskus) Keskikoko vaihtelee myös alueellisesti uuden rakentamisen, rakennuskannan iän ja uusiutumisen mukaan. Aivan uusilla omakotitaloalueilla (esim. Muijala, Gunnarla) keskikoko on 3,4-3,6 henk./asunto ja rivitaloasunnossa 2,5-2,9 henk./asunto. Vanhemmilla pientaloalueilla asuntokunnan keskikoko on 2,5-2,7 henk./omakotitaloasunto ja 2,3-2,5 henk./rivitaloasunto. Henkilöluku omistusasunnoissa (Tilastokeskus/00) on keskimäärin 2,5 henk./ asunto ja vuokra-asunnoissa 2,0 henk./asunto. Kerrostaloalueilla, joilla on sekä vuokra- ja omistusasuntoja (esim. Routio, Kyrkstad/Lähdehaka, Mäntynummi) asuntokunnan keskikoko on keskimäärin 2,0 henk./asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkeskustassa ja sen ympäristössä, jossa keskikoko on 1,5 henk./asunto, mikä johtuu näiden alueiden asunto- ja väestörakenteesta (kerrostalot, pienemmät asunnot, vanhusten ja yksin asuvien osuus suuri). - 14/40 - - 15/40 -
2.2 Asuntotuotanto Lohjalla 1997-03 Vuosina 1997-03 asuntoja valmistui 1359 eli keskimäärin 194 asuntoa vuodessa. Omakotitalojen tuotanto oli keskimäärin 101 asuntoa, rivitaloasuntojen 29 ja kerrostaloasuntojen määrä 64 vuodessa. Vaihtelu vuosittain on ollut varsin suurta. Valmistuneiden omakotitalojen pinta-ala oli keskimäärin 164 k-m2, rivitaloasuntojen 87 k-m2 ja kerrostaloasuntojen pinta-ala keskimäärin 76 k-m2. Kerrostaloja on viime vuosina valmistunut etenkin kaupungin keskustaan. Rivitalokohteita on valmistunut Muijalaan, Gunnarlaan, Kartanonpuistoon ja Lempolaan. Omakotirakentaminen asemakaavoitetulla alueella on keskittynyt etenkin Muijalaan, Gunnarlaan ja Vappulaan. Muijalan alueelle ei ole lähivuosina suunnitteilla uutta omakotirakentamista yhtä laajassa mittakaavassa kuin 1990-luvulla. Taulukko 4. Asuntotuotanto 1997-03 (asuntoja kpl). Vuosi Talotyyppi Yhteensä AK AP/AR AO 1997 0 26 61 90 1998 27 27 61 115 1999 103 26 95 224 00 22 9 133 164 01 168 9 127 304 02 97 92 1 309 03 83 66 142 291 Kuva 1. Ympärivuotista asumista koskeneet suunnittelutarveratkaisut oppilasalueittain vuosina 00-03. 2.3 Vuokra- ja asumisoikeusasuntotilanne Kuvio 8. Valmistuneet asunnot 1997-03. Omakotirakentamisesta lähes kolmannes on viime vuosina suuntautunut haja-asutusalueille. Vuosien 00-03 aikana tehtiin yhteensä n. 160 (n. 40/ vuosi) ympärivuotista asumista koskenutta myönteistä poikkeamislupapäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Näistä noin 50 % sijoittui Pohjois-Lohjan alueelle. Oppilasaluejaolla tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Lehmijärvelle, keskimäärin 7 lupaa/vuosi. Muijalaan ja Nummenkylään myönnettiin keskimäärin 5 lupaa/vuosi ja Etelä- Lohjalle Ristin oppilasalueelle keskimäärin 4 lupaa/vuosi. Karstulle myönnettiin keskimäärin 4 lupaa vuodessa. Muille oppilasalueille myönnettiin lupia hajarakentamiseen 1-2 kpl vuodessa. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on Lohjalla alhaisempi kuin kaupungeissa keskimäärin. Vuokra-asuntoja oli 100 asukasta kohti vuonna 02 Lohjalla 14,4, kun vastaava luku Suomen kaupungeissa oli keskimäärin 18,8 ja koko maassa 15,8. Uudenmaan maakunnan keskiarvoluvusta 19,4 Lohja jäi selvästi. Aravavuokraasuntojen osuus Lohjalla (6,8 asuntoa 100 asukasta kohti) oli vuonna 03 maan valtakunnallista keskiarvoa (7,5) alempi. Uudenmaan maakunnassa ja koko Suomen kaupungeissa aravavuokra-asuntojen osuus (8,9; 8,7) on tuntuvasti suurempi kuin Lohjalla. - 16/40 - - 17/40 -
2.4 Asuntotuotantotarve Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttaa väestönkasvun/asuntoväestön kasvun sekä poistuman lisäksi asumisväljyyden kasvu, joka johtuu mm. asuntokuntien keskikoon pienentymisestä. Asuntotuotannon rakenteeseen (talo- ja huoneistotyyppi) heijastuu alueen sijainti, perhekoko ja ikärakenne. Väestön ikääntyessä vanhusasuntokunnat tulevat nuorten ohella kasvattamaan palveluiden lähelle sijoittuvien pienempien asuntojen kysyntää. Taulukko 5. Asuntotuotantotarve 00-15 (Ympäristöministeriö/Lohjan kaupunki). Kasvu keskim./ vuosi Vuosi Väestö Asuntoväestö Asuntokunta Keski- Koko Poistuma -arvio Varauma Asuntotuotanto/ vuosi Asuntokanta 00 35243 34732 15088 219 2,30 51 1021 246 16109 05 36730 36140 16279 238 2,22 49 1276 289 1755 10 38600 37984 17749 294 2,14 55 1521 343 19270 15 40570 39921 19961 393 2,00 55 1550 448*) 21510 ) tuotantotarve arvioitu olevan 90 %:a asuntokuntien kasvusta Asuntomarkkinoiden tasapainon, kehittyvän elinkeinoelämän ja kaupunkilaisten tarpeiden huomioiminen edellyttää, että Lohjalle valmistuu myös tulevina vuosina vuokra-asuntoja. Kaupunginvaltuusto päätti 29.1.03 liittyä Kunta-asunnot Oy:n osakkeenomistajaksi. Kunta-asunnot Oy:n saaminen mukaan Lohjan vuokra-asuntomarkkinoille varmistaa vuokra-asuntotuotannon jatkumisen. Lisäksi tarvitaan yleishyödyllisten yhteisöjen panosta sekä vuokra- että asumisoikeusasuntomarkkinoilla. Valtion tukeman asuntotuotannon tarpeeksi arvioidaan noin 50 asuntoa vuosittain. Tämä määrä taannee vuokra-asuntojen absoluuttisen määrän säilymisen, vaikka niiden suhteellinen osuus edelleenkin laskee ja omistusasuntojen osuus kasvaa. Vuokra- ja asumisoikeustaloissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät puolestaan varsin vakioina. Asukkaat muuttavat suurista vuokra- tai asumisoikeusasunnoista yleensä toisaalle viimeistään silloin, kun asunto käy tarpeettoman isoksi ja kalliiksi. Tilalle muuttaa yleensä uusi lapsiperhe. Tämä takaa palvelujen kysynnän suhteellisen stabiliteetin. Tältä kannalta alueiden monipuolinen asuntojen hallintamuotojakauma tukee palvelujen säilymistä alueilla, joissa esimerkiksi päivähoitotarpeen väheneminen muutoin uhkaisi jättää päiväkodin tyhjilleen tai vajaakäyttöön. Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon yleiset edellytykset ovat seuraavat: 1 soveliaita tontteja kyetään osoittamaan riittävästi 2 arava- ja korkotukilainamäärärahoja saadaan riittävästi 3 rakennuskustannukset saadaan optimaalisiksi 4 asuntojen tuottajiksi löytyy kiinnostuneita tahoja Suunnittelukaudella 05-07 asetetaan tavoitteeksi rakentaa arava- ja korkotukilainoitettuja vuokra- tai asumisoikeusasuntoja seuraavasti: Asuntotuotannon tarpeen arvioinnin lähtökohtana on käytetty kaupungin maankäytön kehityskuvan mukaista väestöennustetta, jonka mukaan väestönkasvu olisi 1 %. Laskelmassa on sovellettu ympäristöministeriön laatimaa (21.5.02) kunnittaista asunnontarvelaskelman perusteita, jonka mukaan alueen asuntoväestön osuus koko väestöstä säilyisi nykytasolla (98,4 %) sekä YM:n laskemassa käytettyä poistuma-arviota. Laskelmassa käytetty asuntokuntien keskikoon on arvioitu kuitenkin pienenevän hitaammin kuin YM:n laatimassa arviossa, sillä kaupungin oman väestöennusteen mukaan väestön kasvu ja erityisesti muuttovoitto (lapsiperheet) on korkeampi kuin YM:n käyttämä tilastokeskuksen väestöennuste. 05: 06: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * asumisoikeusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 25 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * asumisoikeusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) Asuntotuotannon määrä vuosina 05-10 on arvioitu olevan n. 300 asuntoa. Vuosien 10-15 kohdalla uusien asuntojen tuotanto, mikäli se vastaa asuntokuntien määrän kasvua, edellyttää asuntotuotannon painottumista pienempiin asuntoihin mm. vanhusasuntokuntien määrän kasvun johdosta. Asuntotuotannon rakenteeseen kehitys vaikuttaa myös ehkä siten, että asuntokannasta vapautuu suurempia (omakotitalot) asuntoja asuntomarkkinoille, mikä saattaa pienentää suurempien asuntojen tuotantotarvetta. Asuntotuotannon tavoitteet perustuvat siihen, että pääkaupunkiseudun asuntopolitiikassa ei tapahdu merkittävää muutosta, vaan muutto pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja Lohjalle sekä muu muutto Lohjan ja muiden kuntien välillä pysyy viime vuosien keskimääräisellä tasolla. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantotarve 07: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * asumisoikeusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) Vuokra- ja asumisoikeustalojen tonttitarpeet Lohjalla on toimintaa neljällä valtakunnallisella vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhteisöllä. Kunta-asunnot Oy tarvitsee tulevalle asuntotuotannolleen tontteja. YH- Suomi on ilmoittanut, että se on kiinnostunut kohtuuhintaisista tonteista palvelujen läheltä. Sato-konsernilla ei ole tarkoitusta lisätä vuokra-asuntojensa määrää uustuotannolla. Suomen Asumisoikeus Oy on Lohjalla keskittynyt pelkästään asumisoikeusasuntoihin. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvia tontteja on kaupungin omistuksessa varsin niukasti. Asuntomarkkinoiden tasapaino ja vireän elinkeinoelämän tarpeet edellyttävät sopivia tontteja myös vuokra-asunnoille. Siksi keskustan tuntumaan vireillä olevissa kaavoissa tulee huomioida tämä tonttitarve. - 18/40 - - 19/40 -
ASUNTOTUOTANTO- KOHTEET 04-08 3 3.1 Uusien asuntojen ja asukkaiden mitoitusperusteet Alueiden käyttöönoton ja rakentamisen vaikutuksen arvioinnissa lähtökohtana on käytetty kaava-alueille rakennettavien uusien asuntojen kerrosaloja. Asuntojen ja väestön laskennassa käytetyt muuntokertoimet ovat seuraavat: Rivitalo-/ Paritaloasunto Kerrostaloasunto Omakotitaloasunto Asuntojen mitoitus k-m2 75 86 1 asunto/tontti Asuntokuntien keskikoko - Keskusta (Lohja, Virkkala) 1,5 2,5 3,1 - lähikeskusta (Ojamo, Keskilohja jne) 2,0 2,5 3,1 - uudet asuinalueet 2,0 2,8 3,8 keskimäärin 1,8 2,3 2,8 Muuntokertoimet on muodostettu vuosien 1999 ja 02 asumistilastoista (Tilastokeskus: Lohjan kaupunki/asuminen osa-alueittain). Rakennettavien alueiden uuden väestön ikäjakauma on arvioitu profiloimalla jo olemassa olevien erityyppisten asuntoalueiden ikärakennetta ja uuden asuntotuotannon rakennetta. Suunnitellun vuosien 04-08 asuntotuotannon nettovaikutus väestön kasvuun on arvioitu olevan enintään 40 % uusiin asuntoihin muuttavasta väestöstä, sillä suuri osa muuttajista on joko alueen sisällä tai kaupungin muilta alueilta muuttavia. - /40 - - 21/40 -
3.2 Kaavavaranto Kaavavarantoon sisältyy kerrostaloasuntojen (AK) rakennusoikeutta 77 000 k-m2, rivitalojen (AR) rakennusoikeutta 158 000 k-m2 ja omakotitontteja (AO) 740 kpl. Laskennallisesti varanto riittää n. 9 300 asukkaalle. Kunnallisteknisesti valmista aluetta on seuraavasti: AK 68 000 k-m2, AR 74 000 k-m2 ja 440 AO-tonttia, mikä laskennallisesti riittää n. 5 600 asukkaalle. Kaavoihin sisältyvän tonttivarannon määrää koskevaa erillistä selvitystä päivitetään muutaman kerran vuodessa kaavoituksen ja tonttien rakentamisen perusteella. Inventointiin eivät sisälly eräiden vanhentuneiden kaavojen alueet eivätkä vajaasti rakentuneet tontit. Myöskään kaikkien keskeneräisten kaavojen tonttivarantoa ei ole otettu huomioon. Tämän raportin sisältämiin asuntotuotantoa koskeviin tilastoihin on valikoitu käytettävissä olevasta kaavavarannosta todennäköisimmin toteutuvia kaavoitettuja kohteita sekä todennäköisesti käyttöönotettavia uusia alueita. Osalla kohteista toteutuvan kerrosalan suuruudeksi on arvioitu tietty vuosittainen keskiarvo (ei tonttikohtaista kerrosalaa). 3.3 Asuntotuotanto taajama- ja haja-asutusalueilla 04-08 Alueiden käyttöönottosuunnitelman mukaan vuosina 04-08 on arvioitu valmistuvan n. 1 660 asuntoa eli keskimäärin 330 asuntoa vuodessa. Taajamien kaavaalueilla valmistuvien asuntojen lukumääräksi on arvioitu noin 1 460 ja haja-asutusalueilla 0. Taajama-alueella kerrostaloasuntojen määrä tuotannosta on 32 % (461), rivi- ja paritaloasuntojen 36 % (538) ja omakotitaloasuntojen 32 % (464). Mikäli asuntotuotantokohteet toteutuvat uudisrakentamisen aiheuttama nettoväestönkasvun on arvioitu olevan taajama-alueilla 280 asukasta ja maaseutualueilla 60 asukasta vuosittain. Jos syntyvyys pysyy keskimäärin viime vuosien tasolla (+ 400/vuosi) suunniteltu tuotanto mahdollistaa tarvittaessa myös väestöennustetta suuremman väestömäärän lisäyksen eli keskimäärin 1,3 %:n kasvun vuodessa. Taulukko 6. Arvioitu asuntotuotanto 04-08 (asuntoja kpl). Vuosi Taajama-alue Haja-asutusalue Asunnot yhteensä AK AR/AP AO Yhteensä AO 04 88 126 111 325 40 365 05 140 89 55 284 40 324 06 73 59 71 3 40 243 07 87 140 125 352 40 392 08 73 124 102 299 40 339 Yhteensä 461 538 464 1463 0 1663 Kuvio 9. Vuosina 1997-03 valmistuneiden asuntojen talotyyppijakauma ja jakauman arvio vuosille 04-08 (v. 04 valmistuvat ja alkavat kohteet, myöhemmin alkavat kohteet). Vuosien 04-08 aikana käyttöönotettaviksi arvioidut kohteet ovat pääosin asemakaavoitettuja tai niille on suunnitteilla asemakaava. Asuntotuotantoarvioihin sisältyviä vahvistamattomia asemakaava-alueita ovat Immula (Perttilä), Haukkavuori (Maksjoki) sekä Rajaportti (Hiiden alue). Myös Gunnarlan teollisuusalueen asemakaavan muutos asuinalueeksi on otettu huomioon arvioissa. Alueiden käyttöönottovuoden arvioinnissa on pyritty ottamaan huomioon alueen kunnallistekniikan valmiusaste sekä opetustilojen riittävyys. Asuntotuotannon ajankohdan arviointia hankaloittaa mm. asuntojen kysynnän ennustaminen sekä rakentajien tai maanomistajien reagointi kysyntään. Koska suunniteltu asuntotuotanto mahdollistaa 1,3 % vuosittaisen väestömäärän lisäyksen ja kaupungin vuosittainen väestönkasvutavoite on 1,0 %, asuntojen kysyntään vastaaminen ei edellytä kaikkien asuntotuotantokohteiden toteuttamista. Toteutettaviksi arvioitujen kohteiden lisäksi voidaan ajanjaksolla mahdollisina vaihtoehtoisina käyttöönottoalueina pitää ainakin Wärtsilä Oyj Abp:n omistuksessa olevaa Virkkalan Lasitehtaan aluetta (Risti), kaupungin osittain omistamaa Asemanrinteen rivitalokorttelia (Linder) sekä seurakunnan omistamaa Haukilahden rivitalokorttelia (Hiiden alue). Asuntotuotantokohteet taajamassa Etelä-Lohjalla asuntotuotanto sijoittuu suunnittelukaudella täydennysrakentamisena toteutumattomille, kaavoitetuille rakennuspaikoille sekä nykyisiä kaavoja tarkistamalla saataville alueille. Virkkalan keskustassa on useita kaupungin ja yksityisten omistuksessa olevia kaavoitettuja ja valmiin kunnallistekniikan piirissä olevia kerrostalotontteja. Vuoden 05 aikana vahvistunee Virkkalantien varteen sijoittuva, kolme kerrostalotonttia käsittävä asemakaavan muutos. Vappulan alueella on useita kaavoitettuja, valmiin kunnallistekniikan piirissä olevia kaupungin omistamia rivija pientalotontteja. Vappulantien pohjoispuolisen kaava-alueen kunnallistekniikka - 22/40 - - 23/40 -
rakennettaneen loppuun vuosien 05-06 aikana, jolloin kunnallistekniikan piiriin tulee n. uutta kaupungin omistuksessa ja yksityisessä omistuksessa olevaa pientalotonttia. Haukkavuoren käyttöönotto Maksjoella edellyttää suunnitellun asemakaavan vahvistamista sekä alueelle jo osittain rakennetun kunnallistekniikan jatkamista. Pohjois-Lohjan asemakaavoitetuista asuinalueista Ojalanpellon/Salinmetsän rivija omakotitaloalueen kunnallistekniikka valmistuu vuoden 05 alkupuolella. Kaupungin omistuksessa olevat 15 omakotitonttia rakentunevat ennen alueen 8 yksityisessä omistuksessa olevaa tonttia. Myös alueen rivitalot valmistunevat suunnittelukaudella. Mäntynummessa aloitetaan vuoden 05 aikana n. 40 asunnon vuokrakerrostalon rakentaminen. Ennakkomarkkinoidun, yksityisessä omistuksessa olevan rivitalokorttelin toteutuminen Lempolassa ei ole varmistunut. Immulan uuden asuinalueen asemakaava vahvistunee ja kunnallistekniikan rakentaminen alkanee vuoden 06 aikana. Suunnittelukaudella alueelle toteutunee n. 50 omakotitaloa ja n. 30 rivitaloasuntoa. Länsi-Lohjan alueella kunnallistekniikan piiriin liitetään vuosien 05-06 aikana Salmelan alueen asemakaavan muutoksissa vahvistuvat 23 kaupungin ja yksityisten omistuksessa olevaa omakotitonttia. Roution alueella on runsaasti kaavoitettuja, osittain valmiin kunnallistekniikan piirissä olevia kerrostalo- ja rivitalotontteja. Rivitaloalueita on arvioitu toteutuvan vuosittain n. asunnon verran vuodesta 06 eteenpäin. Vuoteen 09 ajoittuva moottoritien valmistuminen lisännee Routiolle suuntautuvaa asuntokysyntää. Rajaporttiin vuosina 07-08 toteutuviksi suunniteltujen omakotitonttien rakentuminen edellyttää alueen asemakaavan vahvistamista ja kunnallistekniikan rakentamista. Keskustan kerrostaloasuntotuotannoksi on suunnittelukaudella arvioitu kaksi n. 00 k-m2:n suuruista kohdetta vuodessa, mikä merkitsee n. 50 uutta kerrostaloasuntoa vuodessa. Kerrostaloasuntotuotanto toteutuu täydennysrakentamisena valmiin kunnallistekniikan piirissä oleville ydinkeskustan kerrostalotonteille, joista useilla on vireillä asemakaavan muutoksia. Ydinkeskustan kerrostalotontit ovat lähes poikkeuksetta yksityisessä (etenkin rakennusliikkeiden) omistuksessa. Keskustaan liittyvistä alueista Pitkäniemessä aloitetaan kaavoitetun ja lähes valmiin kunnallistekniikan piirissä olevan ns. Kiviniemenrannan pientaloalueen rakentaminen kahdessa vaiheessa vuosien 04-05 aikana. Alueelle rakentuu n. 80 pientaloasuntoa. Haikarin alueen toteutus aloitettaneen Kalkkitiehen rajoittuvasta korttelista vuoden 06 aikana. Hiidensalmen alueella on vireillä osayleiskaavoitus. Nummentaustan alueella on voimassa olevien kaavojen ja vireillä olevan Gunnarlan asemakaavan muutoksen perusteella on rakennettavissa runsaasti uusia asuntoja Gunnarlaan ja Vienolaan. Vienolassa on rakentamattomia tai rakenteilla olevia tontteja kunnallistekniikan piirissä 15. Lähivuosina voitaneen ottaa käyttöön tonttia lisää. Gunnarlassa vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa muodostuu n. 60 yksityisessä omistuksessa olevaa omakotitalotonttia, joista osa siirtyy kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä kaupungin omistukseen. Kunnallistekniikka toteutetaan vaiheittain vuosina 06, 08 ja 10. Jo kaavoitetuille tai asemakaavan muutoksen yhteydessä muodostuville Gunnarlan rivitalotonteille on arvioitu toteutettavan n. rivitaloasuntoa vuodessa. Vuoden 04 aikana Gunnarlassa alkaa kahden rivitalokohteen (yhteensä 41 asuntoa) rakentaminen. Kuva 2. Arvioidut asuntotuotantokohteet sekä hajarakentaminen vuosina 04-08. - 24/40 - - 25/40 -
Taulukko 7. KESKUSTAN OSA-ALUE: Käyttöönotettaviksi arvioidut kohteet 04-08. Tuotanto- Kunnallisajankohta muoto: tekniikan /VU/ASO valmius YHT. TYTYRI Tulevaisuuden kohde METSOLA OJAMO Yhteensä Keskusta: 2 krs-talokohdetta (4000k-m2)/vuosi; - Suurlohjankatu, kortteli 108 - Pellervonkatu, kortteli 14 - Pengerkatu, kortteli 44 - Amerikankatu, kortteli 18 - Laurinkatu, kortteli 18* - Laurinkatu, kortteli 26* - Laurinkatu, kortteli 26* - Laurinkatu, kortteli 221* - Kauppakatu, kortteli 28* - Koulukatu, kortteli 36* - Hietakatu, kortteli 26* (*kaikki kohteet eivät toteutune suunnittelukaudella) Pitkäniemi (Kiviniemenranta): Rajavartiostonkatu Tytyri-Hiidensalmen osayleiskaava-alue; AK:500, AP/AR:100, AO:15 Gunnarla: - Klinkkerikatu, 2 rt-kohdetta - 1 rt-kohde/vuosi - omakotialue Vienola:omakotialue Vappula: - 1 rt-kohde/vuosi, omakotialueet Haikari: - Kalkkitien aloituskortteli - muut omakotialueet - muut pientalo-/rivitaloalueet - kerrostalot 27 35 9 75 30 40 50 30 10 268-28 28 296 94 23 117 41 63 104 63 15 98 319 4 66 40 106 70 9 36 115 225 27 35 9 75 30 40 50 30 10 94 23 389 41 63 66 40 210 133 24 36 28 240 839 04 04-05 05 05-07 05-08 05-08 05-08 05-08 05-08 05-06 05-08 04-08 07-08 04-05 06-08 04-08 04-08 04-08 06 06-08 07-08 07-08 NCC NCC NCC Palmberg NCC YIT Skanska SSO Säästöpankki Osuuspankki NCC Lujatalo YIT Skanska, Palmberg Wärtsilä Wärtsilä, kaup., yks., yksityiset, yksityiset, yksityiset /VU/ASO osittain osittain osittain Kuva 3. Käyttöönotettavaksi arvioidut kohteet keskustan osa-alueella. - 26/40 - - 27/40 -
Taulukko 8. ETELÄ-LOHJA: Käyttöönotettaviksi arvioidut kohteet 04-08. Oppilas-alue Kohteet 04-08 Asuntojen lkm Toteutus- Maanomistus Tuotanto- Kunnallisajankohta 04 muoto: tekniikan /VU/ASO valmius MAKS- JOKI RISTI Harkittava/ Tulevaisuuden kohde RAUHALA Harkittava/ Tulevaisuuden kohde Yhteensä Haukkavuori: - omakotialue - rivitalokohde Virkkalan keskusta: 1 krs-talokohde (1500 k-m2) / vuosi - Riikuntie - Markkinakuja - Keskuskuja - Virkkalantie Lasitehtaan alue Asemakuja: kortteli 37 (asemakaava: 4 krs-taloa, á 1 255 k-m2; 67 asuntoa) AK AP/AR AO YHT. - 19 11 8 50 88 88 18 18-18 - 18 38 19 11 8 50 88 126 07-08 07-08 05-08 05-08 05-08 05-06 Kaup., yks./ NCC Wärtsilä /Yksityiset /ASO PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN Kuva 4. Käyttöönotettavaksi arvioidut kohteet Etelä-Lohjan osa-alueella vuosina 04-08. - 28/40 - - 29/40 -
Taulukko 9. POHJOIS-LOHJA: Käyttöönotettaviksi arvioidut kohteet 04-08. Tuotanto- Kunnallisajankohta muoto: tekniikan /VU/ASO valmius YHT. MUIJALA PERTTILÄ ASEMAN- PELTO LINDER Nälköönkuja: 3 rivitaloa Kajokuja: 2 rivitaloa Ojalanpelto/Salinmetsä: - rt- ja omakotialue Omakotialueen täydennysrakentam. Immula: - asemakaavoitettava omakotialue - asemakaavoitettava rivitaloalue Anna Slangintie: rt- ja omakotialue Mäntynummi: kerrostalokohde Lempola: pientaloalue (ennakkomarkkinointi 04) - - - 41 41 32 13 31 76 36 36 21 21 21 21 23 8 31 50 50 19 19-32 13 54 8 107 50 36 86 40 40 41 21 62 04 05 05-08 04-06 06-07 07-08 07-08? 05 04-05? Avoin YIT Rakennusliike Suominen&Korhonen /yksityiset Yksityiset Yksityinen Yksityinen /yksityiset /VU/ASO VU valmistuu 05 Harkittava/ Tulevaisuuden kohde Asemanrinne: kortteli 76 (asemakaava: AR 00 k-m2) 23 23 Yhteensä 41 154 100 295 Kuva 5. Käyttöönotettavaksi arvioidut kohteet Pohjois-Lohjan osa-alueella vuosina 04-08. - 30/40 - - 31/40 -
Taulukko 10. LÄNSI-LOHJA: Käyttöönotettaviksi arvioidut kohteet 04-08. Oppilas-alue Kohteet 04-08 Asuntojen lkm Toteutus- Maanomistus Tuotanto- Kunnallisajankohta 04 muoto: tekniikan /VU/ASO valmius ROUTIO HIISI Harkittava/ tulevaisuuden Kohde Yhteensä Hiidenmäentie: kerrostalokohde Salmela: - omakotialue Vehmalantien ympäristö: - omakotialueet Takaroution rivitaloalueet: n. 1500 k-m2/vuosi - Ratsutilantie* - Havukkakuja* - Ruotukuja* - Rautionkuja* - Routjoentie, Routjoenkuja* (*kaikki kohteet eivät toteutune suunnittelukaudella) Rajaportti: - asemakaavoitettava omakotialue Haukilahti: - asemakaavoitettu rivitalokortteli AK AP/AR AO YHT. 44 44-44 65 45 13 39 52-22 52 15 15 30 70 70 100 44 15 15 65 45 13 39 134 70 70 4 04-05 05-08 04 06-08 06-08 06-08 06-08 06-08 07-08 NCC /yksityiset Yksityiset Yksityinen Yksityinen Yksityiset Seurakunta valmistuu 05 PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN Kuva 6. Käyttöönotettavaksi arvioidut kohteet Länsi-Lohjan osa-alueella vuosina 04-08. - 32/40 - - 33/40 -
Omakotirakentaminen haja-asutusalueilla Asuntorakentamisen määräksi haja-asutusalueilla on arvioitu 40 omakotitaloa vuodessa. Arvio perustuu vuosina 00-03 haja-asutusalueelle myönnettyjen ympärivuotista asumista koskeneiden lupien määrään (160). Vuosien 04-08 rakentaminen toisi siten haja-asutusalueelle yhteensä 0 uutta omakotitaloa. Hajarakentamisen on arvioitu jakautuvan vuosina 04-08 edellisvuosien mukaisesti: - Pohjois-Lohja 53 % (167 asuntoa, 33 asuntoa/vuosi) - Länsi-Lohja 23 % (69 asuntoa, 14 asuntoa/vuosi) - Etelä-Lohja 22% (68 asuntoa, 13-14 asuntoa/vuosi) ASUNTOTUOTANNON VAIKUTUS VÄESTÖNKASVUUN OPPILASALUEILLA 4 Taulukko 11. Omakotirakentaminen haja-asutusalueilla oppilasalueittain vuosina 04-08. Oppilasalue Omakotitalot kpl/vuosi Omakotitalot 04-08 LEHMIJÄRVI 7 35 PULLI 3 15 MUIJALA 4 NUMMENKYLÄ 5 25 PERTTILÄ 2 10 ASEMANPELTO 1 5 ROUTIO 3 15 HIIDEN ALUE 3 15 KARSTU 3 15 MAKSJOKI 1 5 RAUHALA 2 10 RISTI 4 LOHJANSAARI 2 10 Yhteensä 40 0 Väestön ikäryhmittäistä muutosta on tarkasteltu ensisijaisesti oppilasalueittain (kaupungin oppilasaluejako). Päivähoitopaikkojen kohdalla tarkastelun taustana on ollut myös päivähoitotiimien aluejako. Tarkasteluajanjaksona rakentamisen vaikutus ko. alueiden väestöön ei aiheuta merkittävää kokonaislisäystä vuositasolla. Suurimmat nettokasvut vuosina 04-08 ovat Tytyrin (+270 henk.) ja Ojamon (+ 317 henk.) ja Metsolan (+274) alueilla. Lohjan ydinkeskusta-alueen (Tytyri) kasvu perustuu kerrostalorakentamiseen. Tämän oletetaan lisäävän lähinnä ikääntyvää sekä vanhusväestöä, mikä vaikuttaa lähinnä sopivien ja tarkoituksenmukaisten vanhuspalvelujen kehittämiseen. Sen sijaan Ojamon ja Metsolan alueiden rakentaminen on edelleen pientalovaltaista ja perheasuntomuotoista tuotantoa. Päivähoito- ja kouluikäisten määriin suunniteltu rakentaminen vaikuttaa lisäävästi eniten alueilla, joissa päivähoito- ja koulupalvelujen tarjonta ja kysyntä on kriittisimmillään. Ikäluokat 0-6 ja 7-15 kasvavat eniten Ojamon, Metsolan ja Linderin alueilla. Samoin Muijalan alueen uudis- rakentaminen pitää päivähoito- ja koulupalvelujen kysynnän edelleen korkeana. Linderin alueen palvelujen kysyntään vaikuttaa vuodeksi 05 suunniteltu kerrosvuokratalon toteutuminen. Asuntotuotantokohteiden valmistumiseen liittyvän väestönkasvun arvioinnissa on otettava huomioon kohteiden valmistumisen aikataulu, joka esim. omakotirakentamisen kohdalla saattaa olla muuta rakentamista hitaampaa. Koulutila- ja päivähoitotarpeeseen voi uudisrakentamisen tuomaa väestönlisäystä enemmän vaikuttaa pientaloalueilla tapahtuva sukupolven vaihdoskehitys Ikärakenteen kehityksen perusteella tämän suuntaista kehitystä on odotettavissa Etelä-Lohjalla mm. Myllylammen, Maksjoen ja Vappula/Vieremän alueilla. Pohjois-Lohjalla väestö ikääntyy Perttilän ja Asemanpellon ja Nummentaustassa Gruotilan/Vienolan alueilla. Ikääntyvän väestön muuttoa tapahtuu jo haja-asutusalueilta lähemmäksi keskustan ja taajamien palveluja. Kehityksen ennakointi edellyttäisi systemaattista ulkoisen ja sisäisen muuton seurantaa. Haja-asutusalueilla rakentamisen vaikutus on myös suurimmillaan alueilla, joissa - 34/40 - - 35/40 -
mm. koulupalvelujen kysyntä on ollut kasvava eli Pohjois-Lohjan alueilla. Mm. Nummenkylän ja Lehmijärven alueella haja-asutusalueen rakentaminen on ollut vilkasta ja kysynnän oletetaan pysyvän suurena sellaisilla Pohjois- ja Länsi-Lohjan alueilla, jotka liittyvät uuden moottoritien vaikutuspiiriin. PALVELUTARPEIDEN JA ALUEEN KÄYTÖN RAKENTAMISEN VAIKUTUS KOULU- JA PÄIVÄHOIDON TILATARPEESEEN 5 Taulukko 12. Arvioitu uudisrakentamisen aiheuttama väestön kasvu taajama- ja haja-asutus-alueilla vuosina 04-08. Oppilasalue Väestö alueittain v. 03 Väestön nettolisäys v. 04-08 Taajama Hajaasutus Väestön nettolisäys/ikäjakauma (taajama + haja-asutus) v. 04-08 Yht. 0-6 v. 7-12 v. 13-15 v. 16-64 v. +65 v. TYTYRI 5890 270-270 16 16 8 153 78 METSOLA 4775 274-274 40 32 14 177 11 OJAMO 5386 317-317 46 37 16 5 13 MAKSJOKI 1626 57 8 57 9 8 2 43 1 RISTI 3493 48 30 81 5 4 1 32 36 RAUHALA 2354-15 15 2 2 1 10 0 LOHJANSAARI 259-15 15 2 2 1 10 0 LEHMIJÄRVI 745-53 53 9 7 2 35 1 PULLI 562-23 23 4 3 1 15 0 MUIJALA 1360 136 30 166 25 21 7 108 0 NUMMENKYLÄ 511-38 38 6 5 2 25 0 PERTTILÄ 2430 114 15 129 19 17 7 88 3 LINDER 1214 46-46 28 25 4 56 8 ASEMANPELTO 1403 47 8 55 8 7 2 36 0 ROUTIO 2347 123 23 146 22 18 7 93 6 HIIDEN ALUE 408 106 23 129 17 6 85 1 KARSTU 357-23 23 4 3 1 15 0 Yhteensä 351 1538 304 1837 264 224 83 1186 163 Koulu- ja päivähoitopalvelujen tarpeeseen muuttoliikkeen lisäksi vaikuttavat alueellinen syntyvyys, työllisyystilan-teen muuttuminen sekä koulutoimen ja hoidon toimintojen uudistukset ja sisäiset järjestelyt. Vuonna 03 syn-tyneitä oli päivä- 422, joista noin 75 % kaupungin kasvualueilla. Lohjan keskustan alueilla syntyi 171 lasta, Etelä-Lohjan alueella 106, Pohjois-Lohjan alueella 106 ja Länsi-Lohjalla 35 lasta. Syntyvyys on vaihdellut vuosina 1995-03 aikana 350-430 välillä. Nummentaustassa Gunnarlan-Vienolan alueiden 0-6-vuotiaiden määrä on vuosina 00-03 kasvanut n. 90 lapsel-la, mikä näkyy alueen päivähoidon kysynnässä. Lisätiloja Nummentaustan päivähoitoon on saatu vuokraamalla tilapäisesti Puistokatu 1:stä rivitalokaksio 8-10 lapsen ryhmäperhepäiväkodiksi. Pysyvät lisätilat alueen päivähoitoon saadaan, kun entinen Oksasenkadun neuvola saneerataan Mäntylän päiväkodin lisätiloiksi 17 lapselle. Päiväkodin lisätilojen on arveltu kattavan päivähoitotarpeen vuoteen 08 asti. Lisätiloja saadaan myös Gunnarlan päiväkodin mahdollisesta laajennuksesta. Ojamo-Vappulan alueen päivähoitopaikkojen kysyntä on lisääntynyt Ojamon vuokrarivitalojen ja Vappulan alueen uudisrakentamisen myötä. Kartanonpuiston päiväkotiin on saatu lisäpaikkoja siirtämällä 13-lapsen esiopetusryhmä Ojamon koulun tiloihin. Ojamon alueella uusien alueiden käyttöönoton ja rakentamisen aiheuttama päivähoidon mahdollinen lisätilatarve painottuu lähinnä vuosille 07-08. Mikäli alueen päivähoitopalvelujen kysyntä lisään-tyy lisätilojen suunnittelut otetaan valmisteltavaksi. Keskustan (Moisio-Tytyri) päivähoitotiimissä toimii vuorohoitoryhmä, jossa on kirjoilla tällä hetkellä n. 40 lasta. Laadukkaat lisätilat (nukkumahuoneet) saadaan syksyllä 04 viereisen kerrostalon kahdesta saneeratusta asunnos-ta. Toiset kaksi asuntoa saneerataan vuoden 05 puolella, jolloin lisätilaa tulee n. 10-12 lapselle. Lintulan päivä-kodin/vuororyhmän pihapiirissä olevan kerrostalon saneeratut tilat riittänevät kattamaan alueen päivähoidon kysyn-nän vuoteen 08 asti. Myös Virkkalan alueen päivähoidon kysyntä on lisääntynyt kevään 04 aikana - 36/40 - - 37/40 -
lähinnä 0-1 vuotiaiden lasten koh-dalla. Väestörekisteritietojen mukaan vuonna 02 syntyneitä lapsia oli Virkkalan alueella 46 ja vuonna 03 synty-neitä 71. Lisätiloja alueen päivähoitotarpeeseen on saatu siten, että asuntotoimi on siirtänyt kaksi Omenankukan (ent. lastenkoti) ryhmäasuntoa 1.7.04 lukien toistaiseksi päivähoidon käyttöön. Samassa kiinteistössä toimii Virkkalan päivähoitotiimin 15-21-paikkainen Omppu-sisarusryhmä. JOHTOPÄÄTÖKSET Uudisrakentaminen ei tuo lisätarvetta Etelä-Lohjan koulupalvelujen laajentamiseen. Källhagens skola -Virkby gyn-masiumin koulukiinteistön laajennus- ja muutostyöt vuonna 06 perustuvat ruotsinkielisen oppilasmäärän lisäänty-miseen. Pitkään suunnitteilla ollut Järnefeltin koulutilojen lisärakentamisen toteutus on vuosina 05-06. Lisätilo-jen tarve perustuu koulun tuntimäärä- ja tilatarveselvityksiin opetus- ym. tilojen parantamiseksi ja opetustyön kehit-tämiseksi. Hanke sisältyy opetusministeriön rahoitussuunnitelmaan vuodelle 05. Muijalassa nykyinen koulutila- ja päivähoitopaikkojen tarve on varsin suurta. Alueelle kohdistuu myös uutta raken-tamista, sillä vuosina 04 05 alueelle valmistuu yhteensä 52 rivitaloasuntoa. Alueen vetovoima lisääntyy myös uuden moottoritien johdosta. Valmistuvat asunnot kiinnostavat Helsinki-Espoon seudulla asuvia lapsiperheitä, sillä tällä hetkellä Muijalan päivähoitotiimin päivähoitopalvelujen käyttäjistä n. 70 % on pääkaupunkiseudulta muuttanei-ta. Kasvavien koulutila- ja päivähoitotarpeen johdosta Muijalan koulua laajennetaan vuosina 05-06. Koulun laajennus- ja muutostyösuunnitelmat sisältävät myös Muijalan päiväkodin laajentamisen 21-paikkaisella osastolla. Valmistuvat lisätilat kattavat myös koululaisten iltapäivähoitotarpeen I -II-luokkalaisille. Ventelässä Linderin oppilasalueella oppilasmäärän kasvun johdosta Mäntynummen koulu tulee tarvitsemaan nykyis-ten koulutalojen tilat, minkä johdosta suunnitelmiin sisältyy Linderin-Mäntynummen koulun laajennukset vuosina 06 ja 08. Uudisrakentamisen aiheuttama päivähoidon lisätilat voidaan järjestää suunnitelmissa olevan Linderin koulun laajennuksen yhteydessä, mikäli Perttilän, Mäntynummen ja Asemanpellon alueen päivähoidon kysyntä li-sääntyy ennakoitua enemmän vuoteen 06 mennessä. Roution ja Hiiden alueilla uusien asuntoalueiden rakentamisen johdosta tarvittava päivähoitopaikkojen tarjonta pystytään kattamaan vuoteen 08 saakka Routio Keskusta-Moisio -päivähoitotiimien paikoilla. Paloniemen alueen rakentamisen käynnistyessä on varauduttava uuden päiväkodin rakentamiseen uudelle Paloniemen asuntoalueelle. Koululaisten iltapäivätoiminta: Koululaisten iltapäiväkerhoja aloittaa syksyllä 14, joissa kerholaisia on n 2. Kerhoissa on keskimäärin 12-26 lasta. Kerhotiloista ainoastaan Ojamon koulun iltapäivätoiminnan tilat ovat asialli-set, muut kerhotilat ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä ja toimivat tilapäisratkaisuna aina vuoden kerrallaan. Koululais-ten iltapäivätoiminnan tilainvestoinnit otetaan vuoden 05 aikana valmisteltavaksi. Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva vuoteen 25 asettaa väestönkasvutavoitteeksi 1 % / vuosi vuoteen 25 asti, mikä merkitsee 45 0 asukasta Lohjalla v. 25. Vuosina 1997-03 väestönkasvu on ollut keskimäärin 0,8 %, joten asetettu tavoite on realistinen. Väestössä nuorten ikäluokkien osuus vähenee. Suurin vähennys vuosina 1997-03 on ollut 15-24 vuotiaiden ikä-luokissa, mihin vaikuttaa nuorten poismuutto. 7-14 vuotiaiden ikäryhmä on kasvanut hieman, mutta 0-6 vuotiaiden ikäryhmä on sen sijaan pienentynyt. Ikäluokkien alueellinen kehitys osoittaa, että eräillä vanhoilla pientaloalueilla on alkanut sukupolvenvaihdos, sillä esim. Maksjoella nuorten ikäluokkien määrä on kääntynyt kasvuun. Vanhempien ikäluokkien osuus väestössä kasvaa. Ikäluokkien alueellinen kehitys osoittaa, että varsinkin Lohjan keskustassa yli 65 vuotiaiden määrä on kasvanut voimakkaasti, ydinkeskustassa yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on 30 %, kun koko kaupungissa yli 65 vuotiaita on 13 %. Vanhusväestön keskittymistä taajamiin voidaan havaita myös Routiolla ja Virkkalassa. Virkkalan keskustassa yli 65 vuotiaiden osuus on 27 %. Asuntotuotannossa on otet-tava huomioon muuttuva väestörakenne. Asuntokuntien määrä on kasvanut vuosina 1997-02 enemmän kuin väestö; asuntokuntien määrän kasvu on 1,1 %, kun väestönkasvu on 0,8 %. Asuntokunnan keskikoko v. 02 oli omakotitaloalueilla 2,8 henk./asunto, rivitaloalueil-la 2,3 henk./ asunto ja kerrostaloalueilla 1,8 henk./asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkes-kustassa, missä se on 1,6 henk./asunto. Asuntotuotannon määrään ja laatuun vaikuttaa siten myös pienenevä asunto-kuntakoko ja asumisväljyyden kasvu. Päivähoito- ja kouluikäisten kohdalla suunniteltu rakentaminen vaikuttaa eniten alueilla, joissa päivähoito- ja koulu-palvelujen tarjonta ja kysyntä ovat kriittisimmillään. Näitä alueita ovat Ojamon, Metsolan ja Linderin oppilasalueet. Koulutila- - 38/40 - - 39/40 -