1 2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma: Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjiä. SIVISTYSTOIMI HALLINTO Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta) asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostettiin Soisalo-opistolta. Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaettiin tasan pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus oli 8 205,38 euroa. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit 1-12 kk Tavoitteena on, että yhteistyötä naapurikuntien sivistystoimien kanssa jatketaan, osaamista ja työtä jaetaan Sivistystoimen yhteisten toimintojen suunnitteluun osallistuminen naapurikuntien sivistysjohtajien ja Opetussuunnitelman työn edistyminen Keski-Savon kuntien yhteinen veso-päivä pidettiin Varkaudessa 14.3. Aiheena ops 2016. Syyskauden Veso pidettiin rehtoreiden kanssa. Pieksämäellä 19.9. Ops- työtä tehtiin seudullisesti ja se edistyi suunnitellusti. Koulunkäyntialueiden tarkistaminen Opetuksen ja kuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen Kouluverkkosuunnitelman toteutuminen / tarkistaminen Kunnanvaltuusto päätti, että Joroisissa on yksi koulunkäyntialue. Opetuspalveluiden TVA-kriteerien päivittäminen ja rehtoreiden tehtävänkuvauksien tarkistaminen ja johtajuuden järjestäminen yhtenäiskoulussa Neuvottelut yhteistyössä asianosaisten kanssa TVA-kriteerit ja tehtävänkuvaukset laadittu TVA-kriteerit on laadittu ja ne on otettu käyttöön. Niitä tarkistetaan 2016 kevään aikana. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle oli yhteistyöhalun puute. Yhteistyö sujui hyvin eikä riski toteutunut.
2 Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00030100 Sivistystoimen hallinto TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 125 637,81 TOIMINTAKULUT -130 308,92-7 759-7 759-6 333,80 1 425,20 81,6 TOIMINTAKATE/ -4 671,11-7 759 0-7 759-6 333,80 1 425,20 81,6 Yllä oleva kustannus on irrotettu sivistystoimen hallinnon kustannuksista omalle kustannuspaikalle, jotta opetussuunnitelman laatimisesta aiheutuvat kustannukset eivät kohdistu hallinnon kulujen mukana muille sivistystoimen toimialoille. VARHAISKASVATUS Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luodaan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle suotuisa kasvuympäristö. Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja oli tammikuussa 69 (+ esioppilaat 45) ja syksyllä 98 (+ esioppilaat 48). Esiopetuksen järjestäminen Kuvansissa ja kirkonkylällä on päiväkotien talousarviossa, mutta toiminta tapahtuu koulun tiloissa. Perhepäivähoitopaikkoja oli keväällä 70 (ml. ryhmäperhepäiväkodit) ja syksyllä 60. Vuorohoitoa järjestettiin Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä. Esiopetus siirtyi koulun tiloihin pysyvästi Kuvansissa. Kirkonkylän esiopetus aloitti elokuussa Pikkukoululla. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja palkattiin 1.8. alkaen. Kuvansin päiväkodin tiilirakennuksen peruskorjaus valmistui maaliskuussa. Väistötila koulun vieressä toimi päiväkotia korvaavana tilana 31.5. asti. Muutamalle lapselle ostettiin päivähoitoa naapurikunnista. Tarvetta yöhoidon ostamiseen Varkaudesta ei ollut vuonna. Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Laadukas, Joroisten Pedagoginen Asiakastyytyväisyyskyse kunnan johtaminen: ly varhaiskasvatussuunnitelm perustehtävän tehdään joka toinen an mukainen selkiyttäminen, vuosi. Tavoitteena 3,5 varhaiskasvatus yhtenäiset asteikolla 1-5 mitattuna 1. Vanhempien lomakkeet ja (TAK). Seuraava kysely näkökulma. käytännöt tehdään keväällä 2016. Tavoitteena kaikissa varhaiskasvatukse asiakastyytyväisyys n yksiköissä. 3,5 (asteikolla 1-5) 2. Lasten näkökulma -Haastattelut, videointi, piirtäminen, (hymiöt) 1-12 kk Lasten osallisuus lisääntynyt: Mm. lapsen varhaiskasvatussuunnitelma an liitetään kotona kirjattava sivu: Päivähoitopäivä lapseni kertomana
3 3. Henkilökunnan näkökulma. Tavoitteena 3,5 (asteikolla 1-5) Esiopetuksessa otetaan käyttöön Wilma-ohjelma. Esiopettajille järjestetään koulutusta ohjelman käyttöön. - Työtyytyväisyyskysely. 3,5 asteikolla 1-5 (TAK). Syksy. Esioppilaiden oppimissuunnitelmat tehdään Wilmaohjelmaan. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely toteutettiin viikoilla 43-44. Kyselyn tulosten keskiarvo yksiköittäin vaihteli välillä 3,65-3,81 arviointiasteikon ollessa 1-5. Wilma-ohjelma on otettu käyttöön esiopetuksessa. Oppimissuunnitelmista 80 on Wilmassa. Keskeisimpinä riskeinä olivat henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot. Koulutettuja sijaisia saatiin palkattua ja henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä, joten riskit eivät toteutuneet. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00030500 Varhaiskasvatus TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 307 296,03 279 540 279 540 317 735,13 38 195,13 113,7 TOIMINTAKULUT -2 416 236,05-2 470 104-2 470 104-2 444 497,32 25 606,68 99 TOIMINTAKATE/ -2 108 940,02-2 190 564 0-2 190 564-2 126 762,19 63 801,81 97,1 Poistot ja -14 514,52-1 641-1 641-2 016,40-375,4 122,9 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALI -2 123 454,54-2 192 205 0-2 192 205-2 128 778,59 63 426,41 97,1 Tulojen ylittyminen koostuu hoitopäivämaksujen kertymän ylityksestä 15 975 euroa, työllistämistuesta 11 740 euroa ja työterveyshuollon kelakorvauksesta, joka oli 7970 euroa. Menojen alitus johtuu kotihoidontuen menojen alittumisesta 50 167 euroa. Lapsia oli arvioitua enemmän päivähoidossa, joten päiväkotien palkkamenot ylittyivät ja toimintakulujen alitukseksi jäi 25 606 euroa. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kirkonkylän päiväkoti -546 227 82 840-463 387-12 873-624 805 86 800-538 005-656 333 88 768-567 565 Kuvansin päiväkoti -507 708 72 473-435 235-648 988 79 500-569 488-698 139 116 453-581 686-375 Perhepäivähoito -414 321 65 241-349 080-1 641-413 184 62 000-351 184-1 641-377 497 58 533-318 964-1 641 Ryhmis Kaitainen -112 352 12 922-99 429-132 796 14 400-118 396-117 686 14 152-103 534 Ryhmis Kerisalo -53 231 10 381-42 850 0 0 0 0 Ryhmis Kolma -131 788 18 155-113 633-141 315 15 740-125 575-135 481 17 261-118 221 Ryhmis Sinikukka -121 797 20 034-101 763 0 0 0 0 Ryhmis Opintie -154 102 21 367-132 734-144 393 17 800-126 593-156 056 18 939-137 117 Avoin -71 832 834-70 997-82 565 2 300-80 265-61 519 1 324-60 195 varhaiskasvatustoim inta Lapsiperheiden -216 0 0 0 kotipalvelu Lasten -261491,03 0-261 491-255 223-255 223-204 972 0-204 972 kotihoidontuki Muu -41 172 3 048-38 123-26 835 1 000-25 835-36 813 2 305-34 509 lastenpäivähoito Yhteensä -2 416 236 307 296-2 108 724-14 515-2 470 104 279 540-2 190 564-1 641-2 444 497 317 735-2 126 762-2 016
4 Tunnusluvut: Tunnusluvut: TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP 2014 TA TA tot 1-12 kk Päiväkotihoidossa olevien lasten 96 95 96 98 126 98 + eo 99 + eo 48 lukumäärä 42 Perhepäivähoidossa olevien lasten 111 109 100 100 77 60 69 lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä päiväkodeissa / 13/ 13,5 13/ 13,7 13 / 13,5 13/ 13,3 15/ 11,9 12/ 12,3 14/ 10,7 Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten lukumäärä perhepäivähoidossa / 6 / 5,4 2/ 1,89 3 / 3,3 4 /4 5/ 6,4 4/ 6,7 5/ 7,2 Osallistujia avoimen 90 74 80 90 190 100 162 varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä 65 69 65 65 48 54 49 (perheitä) Kunnassa olevat 0-6 v. lapset 365 357 365 335 328 323 312 PERUSOPETUS Palvelusuunnitelma Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin sekä antaa hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet. Perusopetus huomioi erilaiset oppijat. ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostettiin päiväkodilta. Perusopetuksen erityisopetusta ostettiin muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Erityisopetus pyritään pääsääntöisesti järjestämään omassa lähikoulussa. Erityisopetuksen sisäiset järjestelyt 80 pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaista on omassa lähikoulussaan 31.12.. 78,6 pidennetyn oppivelvollisuuden oppilasta on omassa lähikoulussaan 31.12. Oppivelvollisen lähikouluratkaisut on tehty oppilaslähtöisesti erityisen tuen tarpeet huomioiden. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle oli, etteivät resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla ole riittävät. Riski toteutui osittain, koska Joroisten kunnassa ei ole toistaiseksi tarjolla pienryhmäopetusta.
5 Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00031100 Erityisopetus TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/ -78 627,71-106 964-106 964-88 212,28 18 751,72 82,5-78 627,71-106 964 0-106 964-88 212,28 18 751,72 82,5 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Ostettu erityisopetus -30 651-30 651-40 559-40 559-43 037-43 037 Joroisten erityisopetus -47 976-47 976-66 405-66 405-45 176-45 176 Yhteensä -78 628 0-78 628-106 964 0-106 964-88 212 0-88 212 YLEISOPETUS Palvelusuunnitelma Joroisten perusopetus toteutettiin oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kouluverkkotyöryhmä päivitti kouluverkkosuunnitelmaa vuosille -2020. Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta. Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Opetussuunnitelman laatiminen Kurre-ohjelmien hyödyntäminen työjärjestyksien laadinnassa Työhyvinvoinnin ja -kyvyn ylläpitäminen Opetussuunnitelmatyötä jatketaan yhdessä Keski- Savon kuntien kanssa ja osallistutaan OPSTuki2016 koulutuksiin ja osallistutaan kuntien yhteisen OPStyöryhmän toimintaan. Hankitaan Kurreohjelmat työjärjestyksien laatimiseen Opetushallituksen hyvinvointiprofiilien hyödyntäminen oppimisympäristön kehittämisessä Työ etenee Opetushallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukaisesti Työjärjestykset laadittu -2016 soveltuvin osin yhtenäiskouluun Hyvinvointiprofiilien teettäminen Opetussuunnitelman seudullinen työ on saatu päätökseen suunnitellusti. Kuntakohtaiset osuudet valmistuvat kevään 2016 aikana. Työjärjestykset on laadittu koko yhtenäiskoulussa Kurreohjelman avulla ja ne löytyvät Wilmasta. Yhtenäiskoulun 1.-6.- luokkien opettajat tekivät hyvinvointiprofiilit suunnitellusti. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle olivat yhtenäiskouluun siirtymiseen liittyvät haasteet. Yhtenäiskoulun rakentuminen on edelleen käynnissä, mutta yllä olevat tavoitteet saavutettiin odotetusti.
6 Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00031300 Yleisopetus TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 207 601,17 182 554 182 554 209 255,19 26 701,19 114,6 TOIMINTAKULUT -4 371 469,80-4 396 261 57 153-4 339 108-4 173 211,29 165 896,71 96,2 TOIMINTAKATE/ -4 163 868,63-4 213 707 57 153-4 156 554-3 963 956,10 192 597,90 95,4 Poistot ja -8,04-6 -6-525,33-519,33 8755,5 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALI -4 163 876,67-4 213 713 57 153-4 156 560-3 964 481,43 192 078,57 95,4 Yleisopetuksen poikkeama oli yli 190 000, josta henkilöstökulujen osuus oli hieman yli 140 000. Henkilöstökulujen poikkeama selittyy yli 36 000:n verran työllistämistukikirjauksesta, joka ei toteutunut. Tämän lisäksi kerhohankkeen, sekä opetusryhmän pienentämishankkeen kustannuspaikoille on kirjautunut n. 30 000 kuluja, jotka ilman hankkeita olisivat yleisopetuksen kuluina. Sijaiskuluihin sekä erilliskorvauksiin oli talousarviossa varattu liikaa n. 55 000. Muista alituksista merkittävimpiä olivat kotikuntakorvaukset, sekä sisäiset ateriapalvelut. Kotikuntakorvauksia saatiin lähes 20 000 ennakoitua enemmän. Sisäisiin ateriapalveluihin kului rahaa n. 40 000 ennakoitua vähemmän. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Yleisopetuksen -138 269 165 948 27 679-110 080 159 454 49 374-116 706 171 972 55 266 kotikuntakorvaus Kaitaisten koulu -269 425 885-268 540-276 029 450-275 579-266 764 795-265 969 Kolman koulu -377 235 1 243-375 992-362 973 750-362 223-286 766 883-285 883 Kuvansin koulu -870 460 4 337-866 123-856 657 1 650-855 007-846 542 5 140-841 402-493 Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 -2 785 522 10 250-2 775 272-6 -2 644 555 14 166-2 630 388-32 lk Perusopetuksen erityiskustannukset -3 038 0-3 038 LSL:n -1 563 17 382 15 818-5 000 10 000 5 000-8 839 16 298 7 459 sijoitett.ioo.perusopetus Kerisalon koulu -141 782 948-140 834 0 kirkonkylän koulu -927 350 4 271-923 079-8 0 Joroiten yläkoulu -1 645 385 12 587-1 632 798 0 Yhteensä -4 371 470 207 601-4 163 869-8 -4 396 261 182 554-4 213 707-6 -4 173 211 209 255-3 963 956-525 Tunnusluvut: JOROINEN OPPILASENNUSTE Koulut 20.9.2014 2013 2014 2016 2017 2018 2019 Kaitainen 33 28,5 24,5 22,5 22 18,5 13 Kolma 44,5 43 45 47,5 50 54,5 55,5 Kuvansi 133,5 117 101 94,5 87,5 85 82 Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk 329 331 334 332,5 321,5 Kerisalo 23 20,5 Kirkonkylä 120,5 129 ya 7-9 lk 181 172 Perusopetus yhteensä 535,5 510 499,5 495,5 493,5 490,5 472 Yksikkö perusopetus/esiopetus Opetustunti kpl h/oppilas/vko /oppilas TP 2014 TA TP TP 2014 TA TP TP 2014 TA TP Kaitainen 2 194 2 100 2 088 2,03 2,26 2,24 9 428 11 248 10 857 Kolma 2 614 3 146 1 628 1,60 1,84 0,95 8 748 8 049 6 353 Kuvansi 7 645 7 824 6 703 1,72 2,04 1,75 7 412 8 465 8 336 Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk 0 20 330 26 206 0,00 1,63 2,10 0 8 435 7 997
7 Kerisalo 1 079 0 0 1,39 0 0 6 883 0 0 Kirkonkylä 8 449 0 0 1,72 0 0 7 158 0 0 ya 7-9 lk 12 641 0 0 1,93 0 0 9 531 0 0 APIP -TOIMINTA Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa. APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut. 27.10.2009 85). Kuvansissa aloitettiin APIP-toiminta ilmoittautumisten mukaisesta (11 lasta), mutta lukuvuoden aikana lapsimäärä väheni. Toimintaa jatketaan 2016 alusta alkaen yhteistyössä esiopetuksen iltapäivähoidon kanssa. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Tarjota monipuolista ja suunnitelmallista lapsia tukevaa toimintaa Huoltajille järjestetyn tulokset olivat valtakunnallista tasoa. Toimintaa suunnitellaan aktiivisesti ja kehitetään yhdessä lasten kanssa, osallisuuden huomioiminen Toiminnan onnistumista mitataan huoltajille ja lapsille suunnatulla seurantakyselyllä. Mittarina on se, että 70 huoltajien vastauksista on tavoitteen mukaisia. Lapsille toteutettiin keväällä seurantakysely, jonka mukaan 69 lapsista tulee mielellään iltapäivätoimintaan. Lasten mielestä iltapäivätoiminnassa on mahdollisuus riittävään leikkimiseen, rauhoittumiseen, liikuntaan sekä erilaisiin teemapäiviin. Välipalaan oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle olivat suurehkot ryhmät tilat, toiminta, henkilöstö. Lapsimäärä oli ilmoittautuneita vähäisempi, joten riski ei toteutunut. Tilat olivat sekä kirkonkylässä, että Kuvansissa toiminnalle sopivat. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: TP 2014 Budj. 00031400 APIPtoiminta Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö 19 797,99 22 900 22 900 18 908,98-3 991,02 82,6 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -90 033,14-103 246-103 246-102 922,23 323,77 99,7 TOIMINTAKATE/ -70 235,15-80 346 0-80 346-84 013,25-3 667,25 104,6
8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jo kirkonkylän ip-toiminta -30 775 9 566-21 209-36 588 11 200-25 388-38 011 12 751-25 260 Kuvansin ip-toiminta -36 069 6 150-29 919-35 798 7 050-28 748-35 569 4 686-30 883 Kolman ip-toiminta -23 188 4 082-19 107-30 860 4 650-26 210-29 343 1 472-27 871 Yhteensä -90 033 19 798-70 235-103 246 22 900-80 346-102 922 18 909-84 013 Tunnusluvut: TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA Tot 1-12 kk lasten määrä 55 56 58 40 46 38 nettokust /v/lapsi 286,22 290,09 230,98 373,90 506,93 823,50 valtionosuus 52 265 52 440 55 130 55 427 55 427 52 804 Toiminnan nettokustannukset olivat yhteensä: Bruttomenot 102 922 - Tulot 71 713 (Tulot koostuvat: toiminnan tulot 18 909 + valtionosuus 52 804) = 31 209 Yllä olevassa taulukossa oleva lapsikohtainen nettokustannus on laskettu toiminnan kokonaisnettokustannuksista. (OKM Valtionosuus / rahoitussovellus 17.12. ) PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta seuraaviin hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen kerhotoiminnan kehittämiseen ja ICThankkeeseen. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Ryhmäkokojen pienentäminen oppimisedellytysten luomiseksi 2014- Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään resurssiopettajien ja 100 valtionavustuksesta käytetty loppuun mennessä. Projektin rahasta on käytetty 100 Monipuolisen kerhotoiminnan tarjoaminen 2014- Opettajien pedagogisten ICT-taitojen kehittäminen, perusopetuksen laadun parantamiseksi 2014-2016 jakotuntien avulla. Kerhotoiminnan lisääminen ICT-ohjausta antavien opettajien palkkaukseen ja matkakustannuksiin, uusien toimintatapojen käyttöönottamisen mahdollistamiseksi 100 valtionavustuksesta käytetty loppuun mennessä. 100 valtionavustuksesta käytetty 2016 loppuun mennessä. Projektin rahasta on käytetty 100 Projektin rahasta on käytetty 38 ja projekti jatkuu vuoden 2016 aikana. ProKoulu-hanke 2013-2016 Positiivisen käyttäytymisen tukeminen ja jalkauttaminen kouluilla Osallistuminen Itä- Suomen yliopiston Pro- Koulu tilaisuuksiin Kaikki kunnan koulut ovat Prokouluja ja prokoulu-opettajat ovat osallistuneet Itä-Suomen yliopiston koulutustilaisuuksiin.
9 Vuoden aikana on taulukossa olevien hankkeiden lisäksi aloitettu tai saatettu loppuun seuraavat hankkeet: - erityisopetuksen laadun kehittäminen - koulutuksellista tasa-arvoa edistävä hanke 2014- - koulutuksellista tasa-arvoa edistävä hanke -2016 - kerhotoiminnan kehittäminen -2016 - esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Tavoitteiden toteutumisen riskinä oli, että valtion erityisavustusta ei pystytä hyödyntämään optimaalisesti. Riski ei toteutunut. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00031500 Perusopetuksen projektit TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 188 318,19 100 611 34 723 135 334 122 847,06-12 486,94 90,8 TOIMINTAKULUT -194 814,06-105 284-38 069-143 353-154 008,24-10 655,24 107,4 TOIMINTAKATE/ -6 495,87-4 673-3 346-8 019-31 161,18-23 142,18 388,6 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Erityisopetuksen laadun kehittämishanke 15-16 -413 413 0 Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke -7 272 6 623-649 Ryhmäkoon pienent. Hanke 13 alk. -82 382 82 303-79 Kerhotoiminnan kehit. Hanke 13 alk. -16 077 11 403-4 674 Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke 14-15 -29 831 29 831-1 667 1 667 0-2 557 1 667-890 Kerhotoiminnan keh.hanke 14-15 -4 397 3 302-1 094-17 575 13 000-4 575-17 297 9 698-7 599 Ryhmäkoon pienent. Hanke 14-15 -54 353 54 353-81 954 81 856-98 -99 871 78 647-21 224 Pedagogisten ICT-taitojen kehit. -3 300 3 300 0-1 265 1 265 0 ProKoulu-hanke -503 503-2 455 2 455 0-1 276 1 276 0 Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke 15-16 -24 000 24 000 0-24 127 24 000-127 Kerhotoiminnan keh.hanke 15-16 -7 500 5 625-1 875-5 284 3 963-1 321 Esi- ja perusopetuksen toimintakult.kehit. -4 902 3 431-1 471-1 917 1 917 0 Yhteensä -194 814 188 318-6 496-143 353 135 334-4 673-154 008 122 847-31 162 SAIRAALAOPETUS Palvelusuunnitelma Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen ajalle. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00031600 Sairaalaopetus TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTAKULUT -9 600,19-15 000-15 000-15 297,70-297,7 102 TOIMINTAKATE/ -9 600,19-15 000 0-15 000-15 297,70-297,7 102
10 LUKIO-OPETUS Palvelusuunnitelma: Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Talousarviovuoden aikana oli tarkoituksena hakea lukiokoulutuksen järjestämislupaa yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja sopeutetaan toimintaa uusien rahoitusperusteiden mukaiseksi. Sipilän hallituksen aloitettua lukiokoulutuksen järjestämislupa-asia ei ole edennyt, joten järjestämislupaa ei tarvinnut hakea. Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen oppimisessa ja valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Hankitaan lukion aloittaville opiskelijoille mobiililaitteet, otetaan sähköisiä oppikirjoja ja muuta sähköistä materiaalia opetuskäyttöön. Opettajat kouluttautuvat edellä mainittujen materiaalien tehokkaaseen käyttöön. Sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon varmistetaan rakentamalla koetilaan tutkinnon edellyttämä lähiverkko ja riittävä sähkönsyöttö. Lukioon tuleville hankitaan leasingrahoituksella 36 tabletkonetta (ipad tai vast.), opettajista 80 kouluttautuu mobiililaitteiden käyttämiseen ja opettajat käyttävät niitä opetuksessaan. Ylioppilaskirjoitustilassa on toimiva lähiverkko ja sähkönsyöttö. Energiaa Mobiilisti-hanke päättyi 12/. Hankkeen avulla hankittiin luonnontieteiden opetuskäyttöön mittalaitteita ja järjestettiin opettajien tvtkoulutusta. Lukiolle on hankittu oppilaskäyttöön OPH:n Linux-hankkeen ( Linuxpohjainen langaton opiskeluympäristö ) kautta kannettavia tietokoneita yhteensä 39 kpl kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille sekä niitä halunneille toisen vuoden opiskelijoille. Osa tietokoneista on myös opettajien työkäytössä. Hankkeen kautta on hankittu opetuskäyttöön robotteja ja VR-kameroita. Jokainen opettaja käytti jossain määrin tietokoneita opetuksessaan ja ovat kouluttautuneet hankelaitteiden sekä sähköisten oppimisympäristöjen käyttöön. Opettajille on järjestetty sähköisen ylioppilastutkintojärjestelmän (Abitti) koulutusta.
11 Lukiokoulutuksen jatkumisen turvaaminen kunnassa 1.1.2017 jälkeen Opiskelijahuollon järjestäminen uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti Suunnitellaan yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteisen lukiokoulutuksen järjestämisluvan ja ylläpitämisluvan hakemista OKM:n ohjeiden mukaisesti Tehdään tarvittavat muutokset nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden kohtaan 4.3. Opiskelijahuolto Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Toimitetaan hakemukset ja selvitykset lukiokoulutuksen järjestämiseksi 8/ mennessä Lukion oppilashuollossa toimitaan uuden oppilashuoltolain mukaisesti. Oppilashuolto toteutuu sekä yhteisöllisenä, että yksilöllisenä oppilashuoltona Sähköisen ylioppilastutkinnon vaatima verkko on rakennettu ja testattu eri oppilaineiden kurssikokeissa. Valmistauduttiin erikoisesti syksyllä 2016 toteutettavien maantieteen, filosofian ja saksan sähköisten ylioppilaskokeiden harjoitteluun. Lukiokoulutuksen järjestämislupien hakeminen peruuntui. Hakuprosessiin valmistautumisen yhteydessä varauduttiin alueellisen yhteistyön lisäämiseen ja pohdittiin malleja lukiokoulutuksen turvaamiseksi tulevaisuudessa paikkakunnalla. Oppilashuollossa on toimittu uuden opiskelijahuoltolain mukaisesti yksilöllisenä ja yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lukiossa kokoontui yhteisöllisen oppilashuollon Ryhtiryhmä säännöllisesti. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi on järjestetty yksilöllisen oppilashuollon kokoontumisia yksittäisen opiskelijan asioissa. Lukio tekee yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa. Lukiosta eroavat on ohjattu etsivän nuorisotyöntekijän palveluihin. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: TP 2014 Budj. 00032000 Lukioopetus Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö 41 430,22 39 483 18 072 57 555 52 880,93-4 674,07 91,9 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -902 650,08-955 959-25 072-981 031-892 820,27 88 210,73 91 TOIMINTAKATE/ -861 219,86-916 476-7 000-923 476-839 939,34 83 536,66 91
12 Lukion tuntikehyksessä on aloittavan 1. luokan kohdalla varauduttu kaksisarjaiseen opetukseen. Osa opetuksesta on kuitenkin toteutettu yhdessä ryhmässä, joten säästöä on syntynyt henkilöstömenoista. Tämän lisäksi säästöä lukion talousarvioon nähden syntyi palveluiden ostoista ja sisäisistä vuokramenoista. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten lukio -872 073 20 715-851 358-912 157-912 157-822 281 1 627-820 653 Lukion oppilasasunnot -8 581 3 360-5 221-6 162 2 700-3 462-1 713 330-1 383 Emo Energiaa Mobiilisti-hanke -21 996 17 355-4 641-37 640 36 783-857 -46 098 35 195-10 904 Linux-pohjainen opiskeluympäristö-hanke -25 072 18 072-7 000-22 729 15 729-7 000 Yhteensä -902 650 41 430-861 220-981 031 57 555-923 476-892 820 52 881-839 939 Tunnusluvut: Lukio TP 2013 TP 2014 TA TA tot 1-12 kk Oppilaita 95 90 93 90 Opetustunteja 6 494 6 339 7 524 6298 Opetus/opp/vko* 2 2 2 1,84 Brmenot/opp 9 657 9 516 9 861 9 124 Tuotteistetut menot 917 405 856 454 912 157 821 180 Lukion projektit Palvelusuunnitelma Energiaa Mobiilisti-hankkeen rahoituksella hankittujen laitteiden avulla opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus käyttää ja hyödyntää nykyaikaista teknologiaa luonnontieteellisessä tutkimuksessa ja opiskelussa. Hankkeella oli jonkin verran yhteistyössä paikallisten yritysten ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana ei syntynyt vielä sellaista osaamispääomaa, jolla olisi saatu aikaan paikallista kaupallista oppimateriaalin tuotantoa. Hanke päättyi vuoden lopussa. Raportointi Energiaa Mobiilisti (EMO)- hankkeesta tehdään OPH:lle 2/2016 mennessä. Vuoden aikana saatiin myönteinen päätös OPH:n Linux-pohjainen langaton opiskeluympäristö - nimisen hankkeesta. Hankkeen avulla hankittiin syksyllä oppilaskäyttöön kannettavia tietokoneita ja robotteja. Hankkeen rahoituksella parannettiin edelleen koulun langatonta opiskeluympäristöä tukemaan muun muassa sähköistä ylioppilastutkintoa. Tämä hanke päättyy 12/2017. Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka Lukion oppilasasunnot Palvelusuunnitelma Joroisten lukioon hakeutui Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita salibandylinjalle. Lukio avusti ulkopaikkakuntalaisia salibandylinjan opiskelijoita (3) opiskelija-asunnon hankinnassa ja osallistumalla asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle kohtuuttomiksi. Avustus oli 75/kk/opiskelija. Vastuuhenkilö: Lukion rehtori KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO Palvelusuunnitelma: Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan
13 ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan eteläsavolaisen ja/tai keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toiminnan lähtökohtana ovat Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet. Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönottaminen osana laajempaa itäsuomalaista kirjastoyhteisöä. Osallistuminen maakunnalliseen uuden kirjastojärjestelmän käyttöönoton valmisteluun ja testaukseen. Kirjastojärjestelmän käyttöönotto Koha-kirjastojärjestelmä otettu käyttöön Toenperän kirjastossa 4.1.2016. Osallistuminen kunnassa järjestettäviin tapahtumiin. Alueen nuorten työelämään siirtymisen tukeminen tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa Tapahtumien määrä ja osallistujat Harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden määrä Joroinen 22, osallistujia 628 Juva 79, osallistujia 1831 Rsalmi 39, osallistujia 970 Jasso 3, osallistujia 425 Joroinen 2 kesätyöntekijää Juva 3 kesätyöntekijää ja 1 harjoittelija Keskeinen riski tavoitteiden toteutumiselle oli, että maakunnallista yhteistyötä kirjastojärjestelmän hankinnassa ei synny. Hankinta on kuitenkin toteutunut lähes maakunnallisesti. Ainoastaan Kangasniemi ja Sulkava jäivät Etelä-Savon kirjastoista yhteistyön ulkopuolelle. Pohjois-Savosta yhteistyössä on mukana Varkauden kaupunki. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00034100 Joroisten kirjastoyksikkö TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 9 011,74 7 000 7 000 5 856,16-1 143,84 83,7 TOIMINTAKULUT -262 419,73-296 012-296 012-292 819,75 3 192,25 98,9 TOIMINTAKATE/ -253 407,99-289 012 0-289 012-286 963,59 2 048,41 99,3 Poistot ja -352,54 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- -253 760,53-289 012 0-289 012-286 963,59 2 048,41 99,3 /ALI 00034110 Juvan kirjastoyksikkö TOIMINTATUOTOT 401 707,41 402 598 402 598 398 373,07-4 224,93 99 TOIMINTAKULUT -401 707,41-402 598-402 598-398 373,07 4 224,93 99 TOIMINTAKATE/ 0 0 0 0 00034120 Rantasalmen kirjastoyksikkö TOIMINTATUOTOT 269 600,37 274 604 274 604 266 143,39-8 460,61 96,9 TOIMINTAKULUT -269 600,37-274 604-274 604-266 143,39 8 460,61 96,9 TOIMINTAKATE/ 0 0 0 0
14 00034130 Kirjastoautotoiminta TOIMINTATUOTOT 81 064,97 87 277 87 277 82 434,09-4 842,91 94,5 TOIMINTAKULUT -121 812,90-130 845-130 845-125 028,85 5 816,15 95,6 TOIMINTAKATE/ -40 747,93-43 568 0-43 568-42 594,76 973,24 97,8 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Joroisten kirjastoyksikkö -262 420 9 012-253 408-353 -296 012 7 000-289 012-292 820 5 856-286 964 Juvan kirjastoyksikkö -401 707 401 707 0-402 598 402 598 0-398 373 398 373 0 Rantasalmen kirjastoyksikkö -269 600 269 600 0-274 604 274 604 0-266 143 266 143 0 Kirjastoautotoiminta -121 813 81 065-40 748-130 845 87 277-43 568-125 029 82 434-42 595 Yhteensä -1 055 540 761 384-294 156-353 -1 104 059 771 479-332 580-1 082 365 752 807-329 558 Tunnusluvut: Ka Suomi Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Kirjastokäynnit /as. 9,29 8,36 8,34 9,12 12 11,32 11,39 12,55 12,76 12,09 Lainat /as. 16,76 15 15,89 13,58 18,7 17,59 18,32 18,81 19,42 17,67 Kirjastoaineistokulut /as. 6,90 9,39 10,51 9,92 11,1 11 10,94 10,54 9,81 8,97 Taloudellisuusluku 1,48 1,68 1,68 1,68 1,42 1,59 1,47 1,53 1,58 1,70 Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) Vuoden kirjastotilastot, joista tunnusluvut on otettu, valmistuvat vasta 18.3.2016. KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT Palvelusuunnitelma: Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Aluehallintovirastolta. Vuodelle on saatu rahoitusta kahteen kokeiluprojektiin. 1. Monitoimihärpäkkeet Toenperälle Vastuuhenkilö: kirjastotoimen johtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Sähköisten palveluiden kehittäminen Hankkeen tarkoituksena on hankkia Toenperän kirjastoihin liikuteltavat laitteistokokonaisuudet, jotka mahdollistavat vanhojen kuva- ja äänitallenteiden digitoinnin, pelikonsoleiden käytön ja toimii Laitteet hankittuna ja projekti päätettynä vuoden loppuun mennessä. Ei vielä toteutunut. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta 12 000. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle lisäaikaa 31.5.2016 saakka.
15 koulutustilaisuuksien apuvälineenä. OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen 31.5.2016 mennessä. 2. Matkalla myllylle: sadunkerrontaa kirjateatterin keinoin Itä-Suomen kirjastoihin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Toenperän kirjasto tuottaa yhteistyössä Nukketeatteri Kukkaron kanssa esine- ja kirjanukketeatteriesityksen Matkalla myllylle. Nukketeatteri Kukkaro esittää valmistettua esitystä Juvan, Rantasalmen ja Joroisten kouluilla ja kirjastoissa yhteensä 20 esitystä. Viikonloppukurssit ovat toteutuneet vuonna 2014. Näytelmän kaikki esitykset eivät vielä ole toteutuneet. Loput esitykset järjestetään vuoden 2016 aikana. Matkalla myllylle - hankkeen tavoitteena on 20-60 nukketeatteriesityksen tuottaminen Itä-Suomen kirjastoille. Sen laajempana tavoitteena on uuden työmenetelmän - kirjateatterin tekeminen. Toenperän kirjasto ostaa näytelmän Matkalla myllylle esitysoikeudet 20 esitykseen. Toenperän kirjasto toteuttaa esityksen kahden viikonloppukurssin aikana, jolloin Janne Kuusitie sekä kouluttaa esine- ja kirjateatterin käyttöä että ohjaa esityksen 1-7 kirjastoon. Kurssille mahtuu 5-7 henkeä Itä-Suomen kirjastoista. Hanke toteutetaan marraskuussa 2014. Näytelmän esitykset toteutetaan keväällä. OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. 3. Kuinka Gottlund kesytetään Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Kuinka Gottlund kesytetään hankkeessa on tavoitteena paikallishistorian dokumentointi, juvalaisen paikallisidentiteetin vahvistaminen, Carl Axel Gottlundin kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen sekä kansanperinteen keräämisen uusien Hankkeessa on tavoitteena Gottlundin puistikko -sivuston päivittäminen 5-10 artikkelilla. Toenperän Juvan kirjaston järjestää myös kahtena kesänä Juvalla järjestettävän Gottlundviikon aikana luennon Gottlundista. Gottlund puistikko sivun artikkelien lisääminen ja luentojen määrä. Ei vielä toteutunut. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta 6000. Hankkeen toteutusaika päättyy 31.12.2016.
16 välineiden tunnetuksi tekeminen. 4. Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Toenperän Juvan kirjasto haluaa toteuttaa laaja-alaisen lasten ja nuorten hyvinvointihankkeen alueen taiteilijoiden kanssa. Juvan kirjasto haluaa tarjota juvalaisille lapsille mahdollisuuden taiteen toteuttamiseen niin kuvataiteen kuin sanataiteen avulla. Samalla kirjasto haluaa lisätä juvalaisten vanhempien ja muiden kasvattajien tietoisuutta taidekasvatuksen merkityksestä lasten kasvussa ja kehittymisessä. Kuvataidetuokioiden järjestämisen lisäksi Toenperän Juvan kirjasto jatkaa teatteriohjaajanukketeatteritaiteilija Katja Kähkösen luomaa Sadun ja Aatoksen satutuntiperinnettä kerran kuussa 2 ohjauskertaa 4-8- vuotiaille lapsille. Kirjasto tilaa taiteilija Katja Kähköseltä sanataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa kahden lukukauden ajan. Kirjasto tilaa taiteilija Eija-Riitta Parkkiselta kuvataidekylpyjä maahanmuuttajalapsille kerran kuukaudessa lukukauden ajan. Kuvataidetuokioiden, satutuntien, sanataidekylpy- ja kuvataidekylpytapahtumien määrä. Hanke on toteutunut suunnitellusti. Tapahtumia järjestettiin 13. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle avustusta 5000. 5. Lisää energiaa auringosta ja koko Toenperä vihreämmäksi Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Hankkeessa on tarkoitus tuottaa yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa selvitys Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastojen vaatiman sähköenergian tuottamisesta aurinkopaneelien avulla. Hanke toteutettaisiin tutkimusprojektina, jonka aikana - tutkitaan tekniset edellytykset ja laaditaan suunnitelma aurinkoenergian hyödyntämiseksi kirjastojen energiantuotannossa sekä kuinka jokaiseen Tutkimusprojektin loppuraportti valmiina Hanke ei toteudu. Aluehallintovirasto ei myöntänyt avustusta.
17 kirjastoon saadaan sähköautojen latauspiste - esitetään aurinkoenergian tuotannon kustannushyötyanalyysi - tutkitaan kirjastorakennusten kattorakenteet ja niiden soveltuvuus aurinkoenergian tuotantoon - etsitään vaiheen kaksi rahoitusta (vaihe kaksi = aurinkoenergian käyttöönotto) Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Aluehallintovirasto ei myönnä rahoitusta hankkeelle. Aluehallintovirasto ei myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Hanke ei toteutunut. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00034200 Kirjastotoimen projektit TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 7 655,51 12 000 12 000 1 501,71-10 498,29 12,5 TOIMINTAKULUT -7 655,51-20 917-20 917-1 501,71 19 415,29 7,2 TOIMINTAKATE/ 0-8 917 0-8 917 0 8 917,00 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Jasso vihreämmäksi -projekti -4 173 4 173 0 0 0 0 0 0 0 Matkalla myllylle, sadunkerrontaa -3 483 3 483 0-2 017 0-2 017 0 0 0 Monitoimihärpäkkeet 0 0 0-18 900 12 000-6 900 0 0 0 Kuinka Gottlund kesytetään- hanke -259 259 0 Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin -hanke -1 243 1 243 0 Yhteensä -7 656 7 656 0-20 917 12 000-8 917-1 502 1 502 0 SOISALO-OPISTO Palvelusuunnitelma: Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu, käsityökoulu, sanataidekoulu, taideleikkikoulu sekä 5-kielinen kantele, rumpuopetus, puhallinopetus ja yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö. Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on kirkonkylän ja Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle
18 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen kylillä Toteutuneiden kurssien määrä Kylillä on toteutunut 33 kurssia. (Kuvansi 13, Kerisalo 5, Kaitainen 8, Huutokoski 3 Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen järjestäminen Joroisissa Taiteen perusopetukseen Joroisissa osallistuu 80 joroislaista lasta ja Kolma 4) Taiteen perusopetukseen Joroisissa on osallistunut 81 joroislaista lasta Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle olivat tilojen löytymisen haaste sekä ikäluokkien pienenemisen myötä opiston käyttäjien väheneminen. Riski toteutui osittain. Soisalo-opiston kurssilaisten määrä väheni vuodesta 2014 yhteensä 85 oppilaalla. Tunteja toteutui aiempaa vähemmän erityisesti taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän puolella. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00035000 Kansalaisopisto TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -112 837,04-117 912-117 912-106 443,06 11 468,94 90,3 TOIMINTAKATE/ -112 837,04-117 912 0-117 912-106 430,52 11 481,48 90,3 Tunnusluvut: SOISALO-OPISTO TP 2013 TP 2014, 1-12 toteutuma toteutuma toteutuma tuntia / oppilasta tuntia / oppilasta tuntia / oppilasta Vapaa sivistystyö 3 624 h / 1 451 opp. 70 670 3610 h/ 1 493 opp. 70 384 3 583 h/ 1 415 opp. 69 870 Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä 858 h / 141 opp. 30 881 772 h/ 127 opp. 27 794 609 h / 115 opp. 21 854 Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä 662 h / 25 opp. 14 905 615 h/ 19 opp. 14 552 589 h / 24 opp. 14 485 VAPAA-AIKATOIMI Palvelusuunnitelma: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä. Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat, nuorten työpajan, työpaja II:n, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon. Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö LIIKUNTATOIMI Palvelusuunnitelma: Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan
19 edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä toimijoita käytännön työssä. Urheilutalon julkisivuremontti toteutettiin v. ja Kuvansin kuntorataa peruskorjattiin v.. Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Hyvinvointia tukevat ja lisäävät liikuntapalvelut turvataan kuntalaisille yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjattua liikuntaa erityisryhmille järjestetään kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Ikääntyville annetaan kuntosaliohjausta kaksi kertaa kuukaudessa keväällä ja syksyllä. Kuntosaliohjausta annettiin kahdelle ryhmälle pääsääntöisesti kerran viikossa, kesäaikana ei ole ollut ohjattuja kertoja. Urheiluseurojen toimintaa tuetaan ohjaaja-avustuksilla. Ohjattujen ryhmien määrä. Ohjaaja-avustuksia myönnettiin 16 ryhmän ohjaukseen (osallistujia yli 400). Yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdään Voimaa vanhuuteentyöryhmän ja muiden toimijoiden kanssa. Liikuntatapahtumia ja toimintaa järjestetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikat ja -alueet pidetään kunnossa ja niitä kehitetään suunnitelmallisesti. Kokoontumiskertoja vähintään yksi keväällä ja yksi syksyllä. Liikuntatapahtumia viisi vuodessa. Säännölliset tarkistukset. Kanavan frisbeegolfradalle lisätään yhdeksän uutta koria, jolloin käytössä on 18-korinen rata. Työryhmä kokoontui keväällä 20.5. (tietojen päivittäminen) ja syksyllä 8.9. (vanhustenviikko). Koko perheen talviliikuntapäivä järjestettiin 22.2., perinteinen salibandypuulaaki 10.- 11.4., Kanavan frisbeegolfin avajaistapahtuma 23.8. ja frisbeegolfin pitäjänmestaruuskilpailut 8.10. Rantauimakoulut järjestettiin kolmella rannalla (Kolppa, Kuvansi ja Kolma) 29.6.-3.7. Liikuntapaikat ja alueet tarkistettu säännöllisesti (alueet vastuutettu). Kanavan frisbeegolfradan pidentäminen toteutettiin kevään/kesän aikana ja käytössä on nyt 18- korinen rata. Myös kirkonkylään Rapilan ja terveyskeskuksen
20 puistoalueelle rakennettiin 6-korinen rata. Kotkatharjun ulkoilu- ja virkistysalueen yleissuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa syksyllä. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää liikuntapaikkoja. Riskit jäivät toteutumatta. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 00036100 Liikuntatoimi TP 2014 Budj. Muutosbudj 01-12 Poikkeama Käyttö TOIMINTATUOTOT 66 686,15 58 614 58 614 66 004,18 7 390,18 112,6 TOIMINTAKULUT -277 958,32-334 563-334 563-309 755,28 24 807,72 92,6 TOIMINTAKATE/ -211 272,17-275 949 0-275 949-243 751,10 32 197,90 88,3 Poistot ja -43 863,24-43 881-43 881-53 348,81-9 467,81 121,6 arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALI -255 135,41-319 830 0-319 830-297 099,91 22 730,09 92,9 Urheilutalon kiinteistökulut (lämmitys ja sähkö) olivat arvioitua pienemmät. Sekä liikuntatoimen että urheilutalon toimintatuotot olivat arvioitua suuremmat. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Liikuntatoimi TP 2014 TA TP Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Joroisten liikuntapalvelu -156 861 4 163-152 698-22 991-206 294 600-205 694-23 009-196 063 3 706-192 358-31 867 Urheilutalo -121 097 62 523-58 574-20 872-128 269 58 014-70 255-20 872-113 692 62 299-51 393-21 482 Yhteensä -277 958 66 686-211 272-43 863-334 563 58 614-275 949-43 881-309 755 66 004-243 751-53 349 NUORISOTOIMI Palvelusuunnitelma: Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorisotoimeen kuuluvat myös nuorten työpaja, työpaja II ja etsivä nuorisotyö. Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaaajanohjaaja ja nuorisotilaohjaaja toimivat työparina. Vastuuhenkilö: nuoriso-ohjaaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle (huom.sis. myös työpajan, projektit Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Toteutuma 1-12 kk Nuorille suunnatut palvelut tuotetaan lähipalveluina. Junnunuokkaritoimintaa järjestetään 3.-6- luokkalaisille ja avointa Nuorisotilat ovat toimintakauden aikana auki noin kahtena päivänä viikossa. Junnunuokkaritoimintaa järjestettiin kirkonkylällä ja Kuvansissa kerran viikossa.
21 nuorisotilatoimintaa alle 18-vuotiaille. Leiri- ja retkitoimintaa järjestetään lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Lukuvuoden aikana toteutetaan nuorten toiveesta erilaisia teemailtoja ja retkiä. Kesällä painopiste on junnutoiminnassa (yöleiri ja päiväleiri). Nuorten iltoja järjestettiin kirkonkylällä vähintään 3 kertaa viikossa, ei kesäaikana. Teemailtoja järjestettiin kerran kuukaudessa nuorisotiloilla ja nuorten iltoja pari Kolpan majalla. Yhteistyötä tehdään koulun, kotien, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Yhteisiä retkiä ja tapahtumia järjestetään vähintään joka lukukausi. Verkostoyhteistyötä tehdään pari kertaa kuukaudessa. Lasten kesäleiri Heihulinaa järjestettiin 22.-24.6. seurakuntamajalla. Nuorisotoimi oli mukana myös 4H-yhdistyksen järjestämällä päiväleirillä kirkonkylän nuorisotiloilla 1.-18.6. Koko perheen kesäretki Linnanmäelle ja Helsingin keskustaan järjestettiin 2.6. ja nuokkariretki Paintballia pelaamaan Pitkälänniemeen Varkauteen 22.5. Yhteistyössä kulttuuritoimen ja 4Hyhdistyksen kanssa toteutettiin 26.-27.5. museon teemapäivät 5.- 6.-luokkalaisille Nuorten kuulemistilaisuus järjestettiin 22.5. 7-luokkalaisten ryhmäytys järjestettiin yhteistyössä yläkoulun ja seurakunnan kanssa seurakuntamajalla 19.8. Elämä lapsellekonserttimatka 13-17- vuotiaille nuorille järjestettiin 17.9. yhteistyössä Juvan ja
22 Rantasalmen nuorisotoimien kanssa. Hilpeän Hämärän lasten ja nuorten osio järjestettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa (UV-glow party disco ja Spekti-artisti. Nuorten Joulu 13-17- vuotiaille nuorille oli kirkonkylän nuorisotiloilla 12.12. (yhteistyössä seurakunta ja 4H-yhdistys) Verkostoyhteistyötä tehtiin koulujen, 4Hyhdistyksen ja seurakunnan kanssa 1-2 kertaa kuukaudessa. Työpajan asiakkaista yli puolet on alle 29- vuotiaita. Työpajan toiminnan kautta opiskelu-, työkokeilu- tai työpaikka löytyy 8 asiakkaalle. Koulu-/työkykyisyyden arviointi, koulutus- /työhakemuksen tekemisen opastus ja työpaikkojen kartoittaminen. Alle 29-vuotiaiden osuus on suurempi kuin 50. Opiskelu-, työkokeilutai työpaikka löytynyt 8 asiakkaalle. Asiakkaita yhteensä 48, joista nuoria 28 (58,3). Työpaikka löytynyt yhdelle aikuiselle ja yhdelle nuorelle, opiskelupaikka löytynyt kahdelle nuorelle (selitys; avoimia, asiakkaiden koulutusta ja osaamista vastaavia työpaikkoja vähän Varkauden talousalueella sekä asiakkaiden terveydelliset tms. syyt, jolloin koulutus tai töihin meno eivät ole heille vielä ajankohtaisia). Jokainen ilmoitettu, apua tarvitseva nuori saatetaan etsivän nuorisotyön palvelujen piiriin. Kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja ohjataan hänet hänelle parhaiten soveltuvan palvelun piiriin (esim. oppilaitokset, sosiaalija terveystoimi ja tepalvelut). Ilmoitettu nuori/tavoitettu nuori. Etsivässä nuorisotyössä tilastoidaan tulleita ilmoituksia ja asiakkuuksia PARentohjelmiston avulla Etsivällä nuorisotyöllä oli 52 asiakasta. Etsivässä nuorisotyössä hyödynnettiin nuorisokeskusten tarjoamaa Nuottavalmennusta, Joroisista oli vuoden aikana kaksi ryhmää valmennuksissa.