GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3714/-97/1/10 Sodankylä Kaaresselkä Eelis Pulkkinen 12.1.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KAARESSELKÄ 2, KAIV.REK. N:O 4445/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
JOHDANTO Kaaresselän kultaesiintymä sijaitsee Kaarestunturin kartta-alueella 3714 01 (1:20 000) noin 20 km Sodankylän kirkonkylästä luoteeseen. Liikenne Kaaresselkään kulkee reittiä: 6 km 4-tietä Sodankylästä pohjoiseen, josta käännytään länteen Jeesiöjoen tielle. Sitä kuljetaan noin 18 km, jolloin ollaan Kaaresselässä. Kultaesiintymälle pääsee Jeesiöjoen tiestä pohjoiseen haarautuvaa Kaaresseläntie-nimistä metsäautotietä (0,5 km). Koko matka on kesällä henkilöautolla kuljettavaa tietä ja Jeesiöjoen tie on aurattu talvisin. Geologisesti Kaaresselkä sijoittuu ns. Jeesiöjokijaksoon. Sen eteläpuolen kivilajit Jeesiöjoen molemmin puolin ovat pääasiassa emäksisiä intrusiiveja, mutta myös graniiteista on havaintoja. Näitä vasten ovat pohjoispuolella sijaitsevat vulkaanis- ja sedimenttisyntyiset kivet hiertyneet ja mahdollisesti ylityöntyneet. Kaaresselän välittömässä läheisyydessä ei ole aikaisemmin tehty havaintoja kultaesiintymistä, mutta Cu-Zn-Pb-esiintymiä on tutkittu 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Kaaresselän merkittävin venymäsuunta on havaittavissa magneettisen matalalentomittauksen kaakosta luoteeseen suuntautuvana anomaliana. Alueellisen geokemiallisen kartoituksen tuloksissa on Kaaresselässä kaksi anomaalista (yli 10 ppb Au) kultapitoisuutta. Perusmetalliprospektauksen yhteydessä tehdyn geofysikaalisen maastomittauksen tulokset tarkentavat em. venymäsuunnan ja Slingram-mittauksen imaginäärikomponentin keskitason anomalia sijoittuu tässä raportoidun kultaesiintymän kohdalle. Kultatutkimukset alkoivat siitä, että perusmetalliprospektauksen yhteydessä näytteiden joukossa oli ruskeaa, Fe-Mn-rikasta karbonaattia. Koska sellaiset karbonaattikivet usein sijoittuvat kultaesiintymien yhteyteen, tehtiin niistä analyysit. Niissä Au-pitoisuus oli 100-300 ppb. Tämän perusteella tutkimukset aloitettiin Sattasvaaran alueen kultatutkimusten
yhteydessä vuonna 1987. Kenttätyöt on tehty E. Pulkkisen johdolla GTK.n Sodankylän henkilökunnan avustuksella. Alustavan raportin perusteella päätti GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimiston Malminetsintäryhmän päällikkö O. Auranen tutkimuskairauksen suorittamisesta v. 1991. TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET Tutkimusten kulku tapahtui seuraavasti: 1) Alueellinen geokemiallinen kartoitus osoitti alueen moreenissa olevan Au-anomalian. 2) Kohteellisen geokemiallisen näytteenoton (tiheydellä 50 x 50 m) tulokset paikansivat Au-anomalian ko. valtausalueelle. Au-analyysit tehtiin 1 g:n punnituksesta GAASmenetelmällä kemian laboratoriossa Rovaniemellä ja muu analytiikka (Al, Fe, Mg, Ca, K, Ti, V, Cr, Mn, Cu, Co, Zn ja Pb) emission kvantometrillä Otaniemessä. 3) Valtausalueelle perusmetalliprospektauksen aikana tehtyjä sekä sähköistä mittausta (Slingram) että magneettista (Jalander) mittausta (Härkönen, 1980), jotka ulottuivat myös tässä raportoitavan Au-anomalian alueelle, hyödynnettiin kohteen paikallistamiseksi. Kallion pinnasta otettiin näytteet kevyellä iskuporakalustolla 50 m:n linjavälein ja 5 m:n pistevälein. Analyysit tehtiin jauhetuista näytteistä 1 g:n punnituksesta GAASmenetelmällä. Tulokset osoittivat kallioperässä olevan vähintään 350 m pitkän Auesiintymän, jossa maksimipitoisuus on 730 ppb Au. Au-esiintymä sijoittuu Slingrammittauksen imaginäärikomponentin keskitason anomalian yhteyteen. Anomalia-alueen poikki kaivettiin tutkimusoja, josta otetut, osittain rapautuneet palanäytteet analysoitiin kuten edellä. Kultapitoisuus oli hyvin vaihteleva ja korkeimmat pitoisuudet olivat 2-10 ppm Au. 4) Tähän kairattiin T56-kalustolla vuonna 1991 kaksi tutkimuskairausprofiilia (yht. 320 m), joissa molemmissa kairattiin kolme reikää Au-esiintymän syvyysulottuvuuden ja geologisen ympäristön selvittämiseksi. Kairasydänten Au-pitoisuus analysoitiin 1 m:n jaoksina 20 g:n alkupunnituksesta GAAS-menetelmällä.
5) Tulokset osoittivat Au-esintymän ulottuvan ainakin 50 metrin syvyyteen. Esiintymä on lähes pystyasentoinen. Sen maksimipitoisuus on reiässä R112 13-16 ppm Au syvyydellä 44.00-47.00. Kairasydäntä halkaistaessa sahalla useissa kairasydämmissä näkyi pieniä (0,1-0.5 mm) kultahippuja. 6) Au-esiintymä sijoittuu albiitti-karbonaatti-serisiitti-kiisukiveen, jonka alkuperä on läpikotaisesta muuttumisesta johtuen toistaiseksi määrittämätön. AIHEEN ARVIOINTI Aiheen todellisen kultamäärän arvointi tehdyn tutkimuskairauksen perusteella ei ole mahdollista, koska esiintymä on rajaamatta sekä itään että länteen. Lisäksi näytteen murskauksen jälkeen kahtioimalla jauhettavaksi otettu otos, 200 g, on hippukultaesiintymän tapauksessa liian pieni. Tästä syystä alueelle on tehty uusi valtaus ja tutkimukset jatkuvat. Geologi Eelis Pulkkinen LIITTEET 1. Kaareselän valtausalueen sijainti Location of the Kaaresselkä claim 2. Kairareikien sijainti Location of the drillholes 3. Luettelo syväkairausreistä List of the drillholes
LIITTYY Härkönen, I. 1980. Selostus malmitutkimuksista Sodankylän Kaaresselän alueella 1987-1979. Rap. N:o M19/3714/-80/1/10. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 1) Geofysikaaliset kartat: Slingram interpoloitu reaalikartta Q-24.112/371401/96 Slingram interpoloitu imaginäärikartta Q-24.111/371401/96 Magneettinen interpoloitu kartta Q-22.11/371401/96 2) Kairareikäraportit M52.5/3714/R408 - R413 3) Kairareikäprofiilit M52.7/3714/R408-R413 4) Syväkairausnäyteanalyysit Analyysinumero M52/3714/R408 37957 M52/3714/R409 37958 M52/3714/R410 37959 M52/3714/R411 37960 M52/3714/R412 37961 M52/3714/R413 37962
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 4.9.1997 Tekijät Raportin laji Valtausraportti Eelis Pulkkinen Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Sodankylän kunnassa valtausalueella Kaaresselkä 2, kaiv.rek. N:o 4445/1 suoritetuista malmitutkimuksista Tiivistelmä Kaaresselän kultaesiintymä sijoittuu geologisesti Jeesiöjokijaksolle. Sille ovat tyypillisiä sedimentti- ja vulkaniittikerrostumia leikkaavat gabrot ja diabaasit. Näihin liittyy yleensä voimakas albiittiutuminen (adinolimuodostuma). Lisäksi alueen kallioperässä on luonteenomaista serisiittiytyminen ja kloriittiutuminen. Kaaresselässä kultaesiintymän isäntäkivi on peitteisyydestä ja voimakkaasta muuttumisesta johtuen tuntematon. Noin sadan metrin päässä sen pohjoispuolella on vulkaanista konglomeraattia ja eteläpuolella mainitut emäksiset intrusiivit. Itse kultaesiintymän kivilajit ovat albiitti-karbonaatti-serisiitti-kloriitti-kiisukiviä. Kultapitoisessa vyöhykkeessä on myös epäyhtenäinen, ohut, vaihtelevan grafiittipitoinen liuske. Täten esiintymä on seurattavissa geofysiikan keinoin. Tutkimuskairaus osoitti pintanäytteenotolla paikannetun kultaesiintymän ulottuvan ainakin 50 metrin syvyydelle. Kultaesiintymä paikannettiin jokaisella kuudella reiällä ja parhain leikkaus on 13-16 ppm Au/3 m. Koska esiintymä jäi rajaamatta sekä itään että länteen ja koska sahatuissa kairasydämissä näkyi kultahippuja, päätettiin jatkaa tutkimuksia. Paikalle on tehty uusi valtaus. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kaaresselkä, valtaus, raportti, kultaesiintymä Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lapin lääni, Sodankylä, Jeesiö, Kaaresselkä Karttalehdet 3714 01 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Valtausraportti M06/3714/97/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 7 Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Sept. 4, 199 Authors Type of report Claim report Title of report Eelis Pulkkinen Commissioned by Geological Survey of Finland Exploration report on the claim area of Kaaresselkä 2, Mine Reg. N:0 4445/1 in the municipality of Sodankylä Abstract The gold deposit at Kaaresselkä is located at the so called Jeesiöjoki range, which is characterized by sedimentary and volcanic rocks intruded by gabros and diabases. An intensive albitization is associated with the contacts of the intrusive rocks. In addition both seritization and chloritization are typical in the local bedrock. The host rock of the Kaaresselkä mineralization is partly not determined, yet, due to the extending soil cover and pervasive alteration. But volcanic conglomerate occur about 100 metres north of the mineralization and the basic intrusives lie on the southern side. Gold is associated with albite-carbonate-serisite-chloritesulphide-rock. There is an uncontinuous, thin schist layer with varying graphite content within the mineralization. As a consequence the goldbearing horizon can be outlined with geophysical methods. Drilling showed that the goldbearing horizon formerly outlined by surficial sampling extends at least to the depth of 50 metres. The horizon was penetrated by all the six drillholes and the best cutting is at the interval of 3 m 13-16 ppm Au. Because the mineralization was not outlined to the east and to the west and because the drill cores contained visible gold grains the exploration programme was decided to be continued. A new claim was made on the whole target. Keywords Kaaresselkä, claim, report, gold Geographical area Finland, Province of Lapland, Sodankylä, Jeesiö, Kaaresselkä Map sheet 3714 01 Other information Report serial Archive code Claim reports M06/3714/97/1/10 Pages Language Price Confidentiality 7 Finnish