Ateria 2013 Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen - kenen on valta ja vastuu markkinoilla? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Nuorten ylipainoisuus ja obesiteetti Maailmassa yli miljardi ylipainoista ja 300 miljoonaa kliinisesti lihavaa huomio lapsiin ja nuoriin tulevaisuuden kuluttajina EU 11-15 vuotiaiden ylipainoisuus % (OECD 2010): - Malta 29,5 - Kreikka 18,8 - Portugal 18,8 - Italia 18,3 - Espanja 16,7 - Suomi 15,8 - Unkari 15,5 - Slovenia 15,3 - Tsekki 15,0 - Islanti 14,5 - EU 13,3 - Ruotsi 10,5 - Norja 10,0 - Tanska 9,7
Ruokajärjestelmän kehitys Aiempina vuosisatoina maatalous merkitsi paljolti raadantaa ja ajoittaisia yltäkylläisyyden ja nälän vaihteluita Tiede ja teknologia muuttivat maatalouden, elintarviketeollisuuden ja kaupan sekä paransivat naisten mahdollisuuksia työelämään lisäksi julkiset ruokapalvelut tai omat eväät kouluissa ja työpaikoilla Globaali kauppa muutti ruokajärjestelmää ruokaturva hyvin erilaisilla perusteilla eri EU-maissa Länsimainen ruokavalio ( fat, salt and sugar + eläinproteiinipitoinen ruokavalio), makumieltymykset (tarjonnan mahdollistama kysyntä) ja istuva elämäntapa > kielteisiä seurauksia kestävän ruokajärjestelmän kehittämisellel
SOS Nykyistä kestävämmän ruokajärjestelmän rakentaminen Vihreä talous Terve ympäristö Terve yksilö Terveen tuotanto- ja ruokailuympäristön rakentaminen ketkä osallistuvat ja miten? Yksilön valinnat tuotanto- ja ruokailuympäristöissä ketkä osallistuvat ja miten? Sairas ympäristö Sairas yksilö Vähemmän vihreä talous
Kasvaminen ja kasvattaminen vastuulliseen ravitsemukseen Koti ja sen ruokailutavat keskeisiä vastuulliselle ravitsemuskasvatukselle Julkiset ruokapalvelut ( captive catering ) nykyisin kasvattajia ravitsemussuosituksiin, demokraattiseen ruokailuun ja ruokakulttuurin kehittämiseen Julkisilla ruokapalveluilla nuorille vain 1/5-1/3 työpäivän ravitsemus(kasvatus)vastuusta Miten julkiset ruokapalvelut voivat kasvattaa nuoria vihreään talouteen ja tukea heidän kasvuaan vastuulliseen ravitsemukseen?
Vertailuasetelma Suomi-Tanska miten vastuullisesti nuoret syövät? 1 Tanskassa matpakke kotoa kouluun vaaleaa/tummaa leipää, maksapasteijaa, edellisen päivän lasagnea, nuudelisoppaa termoskannusta, hedelmiä (omena) Vanhemmat tai itse huolehtivat, usein rahaa mukaan aamukiireessä, hyvin kansainvälistynyt sanasto ja ruokakulttuuri, raaka-aineina monilla luomumunia, -maitoa, hedelmiä, -lihaa, jotkut toteavat: liian kallista Koulu(luomu)ruoka maksullista: burgerbox, sushi, isänleipä, curryateria, kakkua, kielteinen arvio: liian kallista 7-20 DKK, huonoa, liian pienet annokset, ilmoittautuminen etukäteen verkossa Nuoret eivät puhu koulun ruokapalveluhenkilökunnasta Aterioita jätetään väliin, koulussa ja kotona kaupallisesti burgereita, makkaraa, shawarmaa, pizzaa, karkkia, limua, kanaa, kalaa,hummeria, avocadoa, pestoa, oliiveja, kaprista, ravintolassa ruokailua Vahva pyrkimys maittavaan ruokaan, lidt specielt ja luomuun Voimakas tietoisuus terveellisestä, riittävästä ja ekologisesta ruoasta, painottunut maittavuuteen, ulkonäköön, oman itsen hyvinvointiin ja ruiskutetun ruoan paheksuntaan, jako Gargantua ja kohtuullisuus
Vertailuasetelma Suomi-Tanska miten vastuullisesti nuoret syövät? 2 Suomessa kouluruoka aterioiden kulutus n 85% ja ilmaisen terveellisen aterian arvostus hyvä Ruokakulttuurinen majakka, myös uusia tuulia Itsepalvelumalli mahdollistaa myös Gargantuamaisen kulutuksen: niitä otetaan tyyliin 30 kappaletta, opettajien kilpailu lihapullien syömisessä 80 kpl, opettaja sairaalaan Pinaattikeittoa pahan mielen hoitoon välituntikahinan jälkeen hyvän mielen ruokaa, lautasmalli tunnettu ohjaavana ateriana Luomu ja tavanomainen kiistakysymyksenä nuorten välillä koulussa, ympäristö tietoperustana Tulossa ruokakasvatusta kestävästä ateriasta lautasmalli pohjana alkuperä- ja hiilijalanjälkitiedolle, luomu vielä vaatimatonta Kodeissa enenevästi uutta ruokakulttuuria ja valmisruokaa, luomu vielä vaatimatonta Nuoret kuluttavat paljon myös pikaruokaa, pizzoja, limuja, energiajuomia, jako Gargantua ja kohtuullisuus (Moderation)
Kauniainen, Koulun ruokasali 2010 M. Mikkola
Uusia aloitteita vastuullistamiseen Yksilöiden vastuullistaminen markkinoilla kestävän ruokajärjestelmän tuottamiseksi Tanskassa aloite nuorten oman catering-yksikön perustamiseen (18 DKK/ateria), LOMA ja opetusministeri avaamassa koulukeittiön julkisen toimijan kasvatusaloitteena Suomessa aloite nuorten oman ruokailukäyttäytymisen kehittämiseen kasvattaminen kestävien aterioiden syömiseen ja ruoasta nauttimiseen tiedollisen pohjan ja cateringosaamisen avulla
Uusia suuntia vastuullisen ravitsemuksen vallan ja vastuun jakoon markkinoilla (vastuuttaminen) G Vähemmän kestävän ruokakulttuurin ympäristöissä oppiminen G- kasvaminen Buffet-tyyppisen tarjoilun mahdollistama annoskoon kasvu tai syömättä jättäminen G- kasvattaminen I P Oppiminen kestävään ruokakulttuuriin ja sen soveltaminen M- kasvaminen M Lautasmallin pohjalta Kestävän aterian tarjoaminen lähi- ja luomuruokaa, kotimaista ja reilua ruokaa, maittavaa ruokaa M-kasvattaminen