HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf
LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan keskittymä pihoja ja kattoja lähes 15 ha Tiiriöön oli syntynyt suuri kauppakeskittymä- pihoja ja kattoja lähes 25 ha Sammon alue oli hankittu kaavoitettavaksi omakotirakentamiseen pohjavesi vajaan metrin syvyydessä
MITÄ LAKI MÄÄRÄÄ HULEVESISTÄ? Vesihuoltolaki ei sisällä määräyksiä hulevesien johtamisesta tai käsittelystä Vesilaki sisältää ojitusta koskevat asiat ja pohjaveden muuttamiskiellon Ympäristönsuojelulaki sisältää pohjaveden pilaamiskiellon Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vesihuollon tarkoituksenmukaista järjestämistä ja mm katujen kuivatus- ja sadevesien johtamista Pelastuslaki sisältää tulvatilanteiden lainsäädännön Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset käsittelevät mm auton pesua Kaupungin rakennusjärjestys määrää kiinteistön liittymään sadevesiverkkoon, jos sellainen on, muuten imeytettävä tai johdettava avo-ojiin.
NYKYTODELLISUUS Hulevedet kerätään tonteilla ja katualueilla sadevesikaivoilla ja salaojilla sadevesiviemäreihin, jotka laskevat ojiin, jokiin tai suoraan Vanajaveteen Vanhassa kaupunkikeskustassa paljon sekaviemäreitä, jolloin sadevedet menevät jätevedenpuhdistamolle. Keskusta-alueilla vain 5% sadevesistä päätyy pohjaveteen, hulevesiksi jää 65%. Luonnontilaisilla alueilla pintavalunta olisi vain 10 %. Kaupunkirakenne tiivistyy ja päällystettyjen pintojen osuus kasvaa -> sadevesiputkistot jäävät alimittaisiksi -> kaupunkitulvia Maaperän kuivuessa kasvillisuus kärsii ja pienilmasto äärevöityy Rankkasateet huuhtovat roskat ja pienhiukkaset päällystetyiltä pinnoilta -> vesistöt likaantuvat Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sateita ja Vanajaveden korkeusvaihteluiden ennustetaan kasvavan n. 10%
HULEVESISTRATEGIAN TAVOITTEET Hulevesien määrän vähentäminen Vesistöjen kuormituksen vähentäminen Pohjavesien pinnan laskun ehkäiseminen Kaupunkitulvien ehkäisy ja hallinta Kuivatustilanteen säilyttäminen hyvänä Hulevesien luonnonmukainen hyödyntäminen kaupunkikuvan elävöittämisessä Maisemanäkökohtien huomioiminen vesirakentamisessa Toimijoiden vastuiden selkiyttäminen
MITEN TOIMITAAN 1. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikalla -> imeytetään 2. Hulevedet johdetaan pois hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä -> ojat, kosteikot 3. Hulevedet johdetaan pois hulevesiputkistolla hidastus- ja viivytysalueille -> laskeutusaltaat, laajat kosteikot 4. Hulevedet johdetaan hulevesiputkistossa suoraan vesistöön -> kaivoissa sakkapesät ja öljynerotus
KÄYTÄNNÖSSÄ ON RATKAISTAVANA MONIA ONGELMIA Maaperän kyky imeä hulevesiä on selvitettävä Aiheutuuko imeytyksestä toisaalla ongelmia miten pohjavedet kulkevat Miten pintavedet kulkevat tämä pitää hyödyntää Kaavoituksessa on jätettävä runsaasti tilaa imeytykselle ja hidastavan järjestelmän reiteille Jos tehdään avo-ojia, tehdään ne luonnon uoman kaltaisiksi Keskustaan ei voi tehdä luonnonuomia urbaani vesiaihe Pihoilla tulisi suosia vettä läpäiseviä pintarakenteita Valtaojia hallitsevat erilaiset ojayhtiöt ja osuuskunnat vesien johtaminen niihin tai niiden muuttaminen voi olla byrokraattista ja vaikeaa
Kihtersuonojan laskeutusallaskosteikko
Moreenin alueen hulevesien perusratkaisu
Sammonojan maisemasuunnitelma
Sammonojan maisemasuunnitelma
Sammonoja rakennettuna kesällä 2009
Myllyojan Vuorentaan allas-kosteikko
Keinusaaren hulevesiongelman pohdintaa
Siirin asuntoalueen kosteikot kaavaluonnoksessa
Poltinahon imeytysratkaisu
Poltinahon imeytysratkaisu
Ojapainanne puistossa
Puro keskustassa
Allaskosteikko omakotialueella
Allaskosteikkoja omakotialueella
Oja keskellä katua