KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Suunniteltu maankäyttö 3.2 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun 3.4 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet 4 SUUNNITELTAVAT RATKAISUVAIHTOEHDOT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet 4.2 Tonttikohtainen hulevesien hallinta 4.3 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta 4.4 Katualueiden hulevedet 4.5 Tulvareitit 4.6 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 2

3 STARKIN ALUEEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 1 JOHDANTO Työn suunnittelualue on ns. Starkin alueen asemakaava-alue. Aluetta rajaa pohjoisesta Helsinki-Lahti junarata, lännessä Helsingintie sekä idässä ja etelässä Muorinkuja, Kullankukkulanpolku ja Länsiharjunkuja. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 3

4 Alueen kaavoituksen tavoitteena on muuttaa entinen liike- ja teollisuusrakennusalue asuinalueeksi. Alueella oleva toimistorakennus säilytetään, hallirakennukset puretaan. Hulevesisuunnittelun tavoitteena on estää hulevesien aiheuttamat haitat alueen etelä puolella. Kaavoitusvaiheen hulevesisuunnitelmaan sisältyy hallintamenetelmien periaatteet, sijoittumiset ja mitoituksen yleispiirteinen suunnittelu. Suunnitelmassa tutkitaan erityisesti kaava-alueen hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn edistämistä sekä keinoja ulevesien vähentämiseksi Keijupuiston suunnalla, jonne alueen hulevedet jo nykyisin johdetaan. Hulevesien hallintasuunnitelman pohjalta tehdään alueen muut kunnallistekniset suunnitelmat sekä myöhemmin tonttikohtaiset rakennussuunnitelmat. Kaavoitusvaiheessa suunnittelua ohjaa Rakennusosakeyhtiö Hartela. Hulevesisuunnitteluun osallistuu myös arkkitehti ja pohjarakennesuunnittelija sekä myöhemmin kadunsuunnittelu ja tonttikohtaisesti LVI-suunnittelijat. Hulevesisuunnitelmasta pyydetään lausunto Lahti Aqualta. 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö muodostuu asfalttipintaisista piha-alueista ja hallirakennuksista. Suunnittelualue on päällystetty lähes kokonaan vettä läpäisemättömillä asfaltti- ja kattopinnoilla. Alueen nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu ilmavalokuvassa (Kuva 1). 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit Kaava-alueelta lähtee kaksi hulevesiviemäriä etelään. Keijupuistossa ne yhtyvät avo-ojaan. Tarkastellun valuma-alueen pinta-ala on noin 7,5 hehtaaria. Hulevesiviemäristä on ylivuotoputki, joka mahdollistaa tulvareitin käytön rankkasateilla. Kuva 2. Hulevesien purkureitit Kullankukkulan eteläpuolella. 4

5 2.3 Maaperä ja pohjavedet Suunnittelualue kuuluu 1. luokan pohjavesialueeseen. Pohjaveden virtaussuunta on suunnittelualueen kohdalla etelä-kaakkoon. Pohjaveden muodostumisalueita ja pohjavesialuetta on havainnollistettu alla olevissa kuvissa. 5

6 Kuva 3: Pohjaveden virtaussuunta Pohjaveden pinta on alueella suhteellisen syvällä. Kiinteistön luoteis- ja koillispuolella on radanvarressa (radan eteläpuolella) muutama pohjaveden havaintoputki, joissa molemmissa pohjaveden pinta on noin tasolla +77 m mpy. Putkien sijainnit näkyvät kuvassa sinisinä symboleina. Suunnittelualueen maaperä on heikosti vettä läpäisevää vaihdellen hiekasta ja silttimoreenista silttiin. 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Suunniteltu maankäyttö Suunnittelualueelle on asemakaavassa esitetty asuinrakennusten aluetta, jossa tärkeän osan Muodostavat pihat, puistot ja katujen viheralueet. Alueen länsi reunalle rakennetaan pysäköintitalo ja nykyinen toimistorakennus kaakkoiskulmalla säilytetään. Suunniteltua maankäyttöä on havainnollistettu arkkitehdin laatimassa 3d-kuvissa. 6

7 Kuvat 4 ja 5. 3D kuvat suunnittelualueesta 7

8 3.2 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtausreitteihin Rakentaminen ei muuta mainittavasti valuma-aluerajausta. Alueen itäreunalla maasto on muotoiltava siten, ettei pintavedet valu omakotitalojen pihoille. Asia huomioidaan ao. tonttien hulevesisuunnitelmissa. 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Suunnitteluratkaisulla alueen läpäisemät pinnat vähenevät ja alueelle tulee hulevesien hidastamiseksi ja imeyttämiseksi suunniteltuja viheralueita ja rakenteita. Tavoitteena on, että hulevesien määrää saadaan vähennettyä alueelta lähtevissä hulevesiviemäreissä nykyisestä. 3.4 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Myöhemmin tärkeään rooliin tulee alueen hulevesirakenteiden huolto ja sen avulla saatava varmuus järjestelmien toimivuudesta. Asia tulee huomioida kiinteistökohtaisesti laadittavissa käyttö- ja huolto-ohjeissa (Huoltokirjat). 4 SUUNNITELTAVAT RATKAISUVAIHTOEHDOT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan lähtökohtana on ehkäistä hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa sekä pyrkiä säilyttämään veden kiertokulkumahdollisimman luonnollisena. I. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan eli hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen suunnitellaan tonttikohtaisesti. II. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen ja viivyttäminen maassa ja maan pinnalla) puisto ja muut viheralueet. III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen alueelta lähteviin hulevesiviemäreihin johtamista (viivyttäminen avojärjestelmissä). Rakennusten kattovedet mahdollisuuksien mukaan. IV. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä alueelta lähteviin hulevesiviemäreihin, katualueet, pysäköintitalo ja kaupan pysäköintialue. Suunnittelualueella hulevesien hallinnan pääperiaatteena on edellä kuvattujen toimintatapojen I III tehokas yhdistäminen. Tällöin hallintamenetelmien ketju alkaa hajautetusti hulevesien syntypaikalta, tonttien sisältä, ja päättyy yleisillä alueilla sijaitseviin keskitettyihin hulevesien hallintajärjestelmiin. Erityyppisiä hallintamenetelmiä yhdistelemällä voidaan vaikuttaa tehokkaimmin sekä hulevesien määrään että laatuun. 4.2 Tonttikohtainen hulevesien hallinta Kattojen hulevesien hallinta Kattovedet pyritään ohjaamaan imeytysrakenteiden kautta viheralueille ja sieltä eteenpäin hidastettuna hulevesiviemäreihin. 8

9 4.2.2 Piha-alueiden hulevesien hallinta Pihojen viheralueiden muotoiluilla ja korkeusasemalla hidastetaan ja imeytetään hulevesiä. Viheralueille johdetaan myös kattovesiä esim. kivipesien kautta. Rankkasadetilanteita varten kivipesistä tulee olla aina varmatoimiset ylivuotoreitit esimerkiksi hulevesiviemäriin tai katualueelle. Viivytysrakenteet vaativat säännöllistä ylläpitoa kuten roskien poistoa ja talvella lumen ja jään poistamista. Rakenteen tukkeutuessa tai jäätyessä vesien tulee päätyä turvalliselle tulvareitille poispäin rakennuksista. Piha-alueella muodostuvia hulevesiä voidaan suodattaa salaojitettujen rakenteiden, kuten kiveysten ja kasvillisuuskerrosten läpi, jolloin hulevesien muodostumista saadaan vähennettyä tavanomaisilla sadetapahtumilla huomattavasti. Rankkasadetilanteissakin hulevesivalunnan muodostuminen hidastuu sadetapahtuman alkuvaiheessa. Rankkasadetilanteissa kaikki piha-alueiden hulevedet eivät pysty suotautumaan rakenteiden läpi salaojiin, joten ylimääräisille hulevesille on järjestettävä turvalliset pintavaluntareitit yleisen alueen järjestelmiin. Piha-alueen salaojat kytketään yleisen alueen hulevesiviemäriverkkoon. 4.3 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Pintajohtaminen ja hulevesiviemäröinti Yleisillä alueilla tehtävän hulevesien hallinta alkaa katualueella muodostuvien hulevesien hallitulla keräämisellä. Muodostuneiden hulevesien virtausta voidaan hidastaa käyttämällä hulevesiviemäröinnin rinnalla hulevesien pintajohtamista esimerkiksi kouruja, kivettyjä painanteita ja linjakuivatusta. Periaatteena voi olla, että pintaratkaisuja käytetään hulevesien keräämiseen pienikokoisten hulevesiviemäreiden sijasta, ja vasta keskittyneet virtaamat ohjataan huleveden kokoojaviemäreihin. Hulevesiviemäröinti toimii näin myös pintaratkaisujen tulvareittinä. Pintaratkaisuilla voidaan kerätä hulevedet piha-alueilta ja johtaa ne hulevesiviemäriin. Pintajohtamisen etuna on hulevesien hitaampi virtausnopeus, mikä alentaa hetkellisiä virtaamapiikkejä hulevesiviemäriverkon solmupisteissä. Pintajohtamismenetelmän yksityiskohdissa tulee huomioida talvikunnossapidon ja puhdistuksen vaatimukset Hulevesikanaali Suunnittelualueen itäreunalle tehdään maaston muotoilulla viheralueelle painanne/painanteita, joilla hulevesiä viivytetään ja estetään hulevesien valuminen omakotitalojen tonteille. Painanteet päättyvät ritiläkaivoon, josta hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin Järjestelmien kunnossapito Hulevesirakenteet vaativat vuosittain huoltoa ja kunnossapitoa. Asia tulee huolehtia taloyhtiöiden käyttö- ja huolto-ohjeissa. 4.4 Katualueiden hulevedet Katualueiden hulevedet on hallittava mahdollisimman hyvin jo katualueella. Perinteisesti katualueet on kuivatettu tehokkaasti hulevesiviemäröinnin avulla, jolloin hulevesien laatuun ei pystytä puuttumaan lainkaan. Katualueiden hulevedet johdetaan nykyisiin hulevesiviemäreihin kaivojen kautta. Jalkakäytävien hulevesiä voidaan osittain viivyttää kivipintaisilla painanteilla ja kouruilla. 4.5 Tulvareitit Alueen tulvareitti on Kullankukkulan eteläpuolella olevat avo-ojat, joista tulvivat hulevedet johdetaan Tapparakadulla olevaan Paskurinojaan laskevaan hulevesiviemäriin viivytettynä. 9

10 4.6 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee ottaa huomioon kohteen jatkosuunnittelussa.rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska hulevesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnittelualueen läpäisemättömien pintojen väheneminen ja tonteilla sekä puistoalueilla tapahtuvan hulevesien imeyttämisen jälkeen hulevesien määrä alueelta lähteviin nykyisiin hulevesiviemäreihin vähenee ja samoin myös tulvariski tulvareitillä pienenee. Kaava-alueen hulevesisuunnittelussa tärkein yksittäinen tavoite on minimoida suunnittelualueella tonttikohtaisesti suunnittelun avulla syntyvien hulevesien määrää. Pysäköintialueiden ja kadunrakenteiden osalta suunnittelussa myös huomioidaan imeyttämisen mahdollisuudet. Rakennusosakeyhtiö Hartela 10