Tyyntä myrskyn edellä

Transkriptio

1 Tyyntä myrskyn edellä - hulevesien ja hulevesitulvien hallinta - viitekehyksenä ajankohtaiset lakimuutokset - kunnan vastuut - kustannustehokkuus Henry Westlin, Vantaan kaupungininsinööri Ulla-Maija Rimpiläinen, DI Kunta-infra

2 Mitä hulevesien hallinta on? Hulevesien hallinta on rakennetun ympäristön tarvitsemana tekninen järjestelmä, jonka kautta alueelta lähtevät vedet kulkeutuvat vesistöön. Hulevesien hallintaan liitetään usein muita tavoitteita, esimerkkeinä kaupunkikuva, virkistys sekä luonnon ja ympäristön suojelu. Vantaan Leinelän lähiympäristösuunnitelma 2007, Ramboll

3 Hulevesien hallinnan tekniset perustoiminnot I II III IV Tontilla syntyvän hulevesimäärän vähentäminen Tontin hulevesien laadun parantaminen sekä vesimäärän hallinta Tulvan ja suurtulvan hallinta Varautuminen sekä maankäytön- että ilmastonmuutokseen Vantaan Sysipuisto Tuusulan Kulomäentien allas ja Vantaan Kartanonkoski

4 Luonnonmukaiseksi puroksi palautettu Vihdin Nummelan Kilsoinoja

5 Kunnan tehtävät hulevesien hallinnassa I II III IV V Kattava hulevesien kokonaishallinta Hulevesien hallinta maankäytön ohjauksessa Merkittävien hulevesitulvariskien tunnistaminen Nykyisten hulevesihaittojen vähentäminen Kunnan vastuut sen omien alueiden hulevesien hallinnasta Osumapuisto sateen jälkeen

6 Tulevaisuuden kattava hulevesien kokonaishallinta Ajatus kattavasta hulevesien kokonaishallinnasta on esitetty lakimuutosten perusteluissa. Lisäksi kunnille kunnille on jo aiemmin osoitettu vastuuta hulevesitulvariskien hallinnasta. Pitkän ajan tavoitteena onkin laatia kunnille kattava suunnitelma hulevesien kokonaishallinnasta, jossa hulevesien hallinta tapahtuu valuma-aluelähtöisesti ja Valtakunnallisia alueiden käytön tavoitteita (VAT) toteuttaen. Marja-Vantaan hulevesien hallintasuunnitelma 2009, FCG

7 Vesistölähtöinen hulevesien hallinta Hulevesien kattavan kokonaishallinnan lähtökohtana ovat vastaanottavan vesistön tila: sen vesi-ekosysteemit, vedenlaatu, virtaamat ja tulvat. Suunnitelmassa varaudutaan vielä lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Vesistöön johdettavan, luonnonmukaisesti käsitellyn huleveden laatu on aiempaa parempaa. Kun avoimessa järjestelmässä kulkevaa hulevettä ei enää pääse jätevesiviemäreihin, vähentyvät jätevedenpuhdistamojen ohitukset sekä vesihuollon riskit. Hulevesien hajautettu hallinta alkaa jo hulevesien syntypaikalla. Kylmäojan valuma-alue sekä Vantaa ja Tuusulan yleiskaavat, Gerald Krebs diplomityö, TKK 2009

8 Kunnat ja kattava hulevesien kokonaishallinta Kunnan tehtävistä ei ole kuitenkaan vielä säädetty selväpiirteisesti, eikä Suomessa vielä ole riittäviä ohjausvälineitä hulevesien kokonaishallintaan. Kattava hulevesien kokonaishallinta edellyttäisi nykyistä parempaa ohjeistusta. Kyseessä voisivat olla esimerkiksi normit, lait ja asetukset. Uuden lainsäädännön mukaisesti hulevesien kokonaishallinnan suunnittelu tapahtuu vuorovaikutuksessa kaikkien osallisten kanssa. Vihdin Nummelanportin kosteikko

9 Lammaslammen tulopuron kosteikko

10 Hulevesien hallinta maankäytön ohjauksessa - ehdotus MRL Kunnalla on vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla. Halutessaan kunta voi ottaa vastuulleen muidenkin alueiden hulevesien hallinnan. Yleiskaavaan olisi tehtävä hulevesien hallinnan aluevarauksia. Tulvareittien tarvetta ja sijainteja pitää harkita jo alueiden käytön suunnittelun yhteydessä. Asemakaavassa voi olla määräyksiä hulevesien hallinnasta - esimerkiksi varastoinnista ja viivyttämisestä. Samoin kunnan rakennusjärjestyksessä sekä myönnettävissä rakennusluvissa voi olla hulevesimääräyksiä. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Tuusulan Kulomäentien työpaikka-alue, FCG 2006

11 Kunnan vastuut hulevesitulvariskien hallinnassa Laki tulvariskien hallinnasta määräsi kuntien tehtäväksi alueellaan sijaitsevien hulevesien tulvariskialueiden alustavan arvioinnin v Alueita on voitu nimetä merkittäviksi tulvariskialueiksi, joille kunta laatii ja hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman. Näille alueille laaditaan vielä sekä tulvavaara- että tulvariskikartta. Tulvavaarakartassa kuvataan tulvan leviämisalueet ja tulvariskikartassa tulvan mahdolliset vahingolliset seuraukset. Hulevesitulva 2013, Vantaan Varisto

12 Yhteisjärjestely hulevesien alueellisessa hallinnassa Kiinteistökohtaiseen hulevesien hallintaan on tarkoitus puuttua vasta uusien rakennuslupien yhteydessä, eikä kiinteistöille aseteta lakiuudistuksessa lisävelvoitteita nykyiseen verrattuna. Kuitenkin hulevesistä johtuvan haitan poistamiseksi voi kunnan monijäseninen toimielin antaa kiinteistöä koskevia määräyksiä. Jos tarvitaan usean kiinteistön alueellista yhteisjärjestelyä, toimielin voi kuultuaan eri osapuolia määrätä kiinteistöjen hulevesien johtamisesta. Yhteisjärjestely on paras uusien lakimuutosten tarjoama työkalu. Vantaan Kirkonkylänojan hulevesien tulvariskialueita

13 Kunnan vastuut omien alueittensa hulevesien hallinnasta Kiinteistön on huolehdittava siitä, etteivät rakentamisesta johtuvat vedenjuoksun muutokset aiheuta naapureille huomattavaa haittaa. Kunnan vastuut hulevesistä ulottuvat paitsi omistamiinsa ja hallitsemiinsa julkisiin rakennuksiin myös yleisiin alueisiin, joita ovat esimerkiksi katu-, tori-, pysäköinti- ja puistoalueet. Rajauksella voi olla vaikutusta yleisiltä alueilta syntyvään hulevesimäärään. Leikkipaikka Vantaalla kesällä 2004

14 Kylmäojan itäinen haara luonnontilaisena

15 Hyvä hulevesien hallinta tilavaraukset Hulevesien hallinnan suunnittelussa hyödynnetään alueen maaperää ja sen muotoja. Vesi kulkeutuu luontaisesti maaston alavimpia paikkoja pitkin. On edullista käyttää jo olevia reittejä, jotka olisikin varattava hulevesijärjestelmälle jo alueen suunnittelun alkaessa. Vantaan Pähkinärinne 4, maisemaselvitys 2013, Elise Lohman, kaava Johanna Rajala

16 Hyvä hulevesien hallinta vesien johtaminen Jos luontaisia reittejä ei ole, rakennetaan vesille mahdollisimman luonnonmukaiset reitit. Vesien johtamisessa suositaan avouomia. Joskus käytetään lyhyitä putkituksia. Hulevesiä ei pumpata. Pahimmissa tilanteissa sähköt ovat poikki ja veden määrä on huomattava. Hulevesialtaan yleissuunnitelma, Vantaan Kivistön asuntomessut 2015, Harald Arlanderin diplomityö 2013

17 Hyvä hulevesien hallinta avo-uomat Avo-uoma on putkijohtoa joustavampi. Uoman välityskyky on parempi kuin uomaan rakennetun viemärin ja uoman vähimmäiskaato on vain kolmannes viemärin tarvitsemasta. Avo-uomaa ei tarvitse paaluttaa ja sen rakentaminen on usein edullista. Avo-uoman ei pidä olla mahdollisimman lyhyt vedet viipyvät kauemmin mutkittelevassa uomassa! Avo-uoma kuitenkin tarvitsee tilaa kaupunkirakenteessa. Avo-uoma talvella ja kesällä

18 Vihdin Nummelanportin kosteikko

19 Hyvä hulevesien hallintasuunnitelma - yleistä Hulevesijärjestelmä hahmotetaan koko valuma-alueen osana. Lisäksi käytetään riittävää mitoitusta. Mitoitussateen ylittyessä alkaa tulvia. Suunnittelualueelle tehdään sekä tulvaettä suurtulvatarkastelu. Myös tulvareitit on suunniteltava. Rekolanojan valuma-alue ja Vallikylän hulevedet, yleissuunnitelma, TKK suunnittelualue on kartassa keltaisena

20 Hyvä hulevesien hallintasuunnitelma - lähtötiedot Riittävät pohjatutkimukset tehdään jo esisuunnitteluvaiheessa. Erityisesti selvitetään kallion ja pohjaveden taso sekä maaperän soveltuvuus imeytykseen. Yllätyksenä tuleva tieto kallion tai pohjaveden tasosta joko lisää kustannuksia tai estää asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Myös vedenlaatua on tutkittava. Osumapuiston maalajikartta Senaatinkartta v. 1874

21 Hyvä hulevesien hallintasuunnitelma - yksityiskohtia Kun järjestelmässä on allas, pitää altaan alkupäässä olla laskeutusosio. Virtauksen mukana kulkeutuvaa kiintoainesta laskeutuu altaan pohjalle, kun virtausnopeus pienenee veden saavuttua altaaseen. Järjestelmä on myös voitava huoltaa. Mukulakivialtaiden pohja puhdistetaan koneellisesti. Laskeutusosion huoltoon käytettävät raskaat ajoneuvot tarvitsevat ajoyhteyksiä. Altaasta lähtevää virtausta on voitava säätää esimerkiksi kaivon avulla. Tuusulan Kulomäentien läntisen tasausaltaan säätö, FCG 2010

22

23 Tulvien hallinta alkaa jo hulevesien syntypaikalla Sateiden vaihtelu on suurta; vaihteluväli on vuorokaudessa 0,1-200,0 mm. Suurimpia vesimääriä ei kyetä hallitsemaan. Kaupungistuminen ja erityisesti vettä läpäisemättömän pinnan määrä vaikeuttavat tilannetta entisestään. Vahinkojen välttämiseksi vesiä ohjataan tulvareittejä pitkin - esimerkiksi katuja. Vettä voi myös varastoida esimerkiksi pihoille, puistoihin tai pysäköintialueille. Kesätulva 2004 Vantaalla: Rekolanoja Ojalehdossa, Kylmäojan Peltolantien rummut ja Rekolan asema

24 Hulevesien hallinta ja vaihtelevat sateet Syntyvän huleveden määrän vähentäminen kaikki sateet imeytys, veden käyttö tontilla, viherkatot (0,1 200,0 mm) pohjavesiesiintymien säilyttäminen pienimpien virtaamien säilyttäminen Hulevesien puhdistus pienet sateet parantaa vedenlaatua (0,1 10,0 mm) Hulevesien viivytys ja varastointi keskisuuret sateet virtaaman hallinta tontilla (10,0 20,0 mm) Tulvan hallinta suuret sateet varastointi sekä tontille että yleisille alueille (20,0 30,0 mm) tulvareitit (30,0 50,0 mm) Suurtulvan hallinta hyvin suuret sateet tulvan hallintaa vesistössä (50,0 200,0 mm) Hulevesiopas 1/ 10 vuodessa toistuva sade Vakuutusyhtiöiden korvausperusteena ovat 1/ 50 vuodessa toistuvat sateet vähintään 30 mm:n tuntisade tai vähintään 75 mm:n vuorokausisade

25 Vantaan Osumapuiston allas

26 Kustannustehokas hulevesien hallinta alkaa tontilta Kunnalle on edullista, jos hulevesiä hallitaan hyvin jo tontilla. Kun tontilla syntyy vähemmän hulevettä, yleisten alueiden rakenteet voivat olla pienempiä ja edullisempia. Muodostuvaa huleveden määrää vähentävät esimerkiksi hulevesien käyttö jo tontilla, maahan imeytys ja viherkatot. Yleisesti rehevä kasvillisuus kasvualustoineen varastoi hyvin vettä. Hulevesihaitan aiheuttajan tulisi maksaa seurauksista. Jos yksityisten tonttien hulevesiä hallitaan yleisillä alueilla, syntyy kustannuksia rakentamisesta, ylläpidosta ja maan hinnasta. Vantaan Osumapuiston rakentaminen

27 Hulevesien hallinnan kokonaiskustannukset Hyvin luonnonmukaisen ratkaisun kustannukset painottuvat suunnitteluun ja rakentamiseen. Ratkaisu tuottaa lisäksi ympäristöhyötyjä, mutta tarvitsee sopivan ja riittävän tilan. Raskaasti rakennetun kohteen kunnossapitokustannukset saattavat nousta merkittäviksi. Jos ratkaisu edellyttää voimakasta ympäristön muokkausta, syntyy yleensä suuria rakennuskustannuksia. Tuusulan Kulomäentien allas Osumapuiston allas

28 Vihdin Nummelan Kilsoinojan V-pato Kiitos!