Marja-Vantaan keskusta-asuminen 3

Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Marja-Vantaa-projekti Kivistö, kaupunginosa 23 Marja-Vantaan keskusta-asuminen 3 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen ja tonttijaon selostus, joka koskee 10.12.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 231400. Kuvaliiteri, Heimo Rajaniemi

1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Marja-Vantaan keskustassa, Riipiläntien ja Vanhan Nurmijärventien välisellä alueella, tulevan Kehäradan Kivistön asemasta itään. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Kanniston koulu-päiväkoti-asukastilat sisältävä palvelurakennus ja länsi- ja pohjoispuolella Kivistön pientaloaluetta sekä Lipputien päiväkoti. Asemakaava-alueen rajaus ilmakuvassa

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessien vaiheet... 4 2.1.1 Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230 600... 4 2.1.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 231 400 (Marja-Vantaan keskusta-asuminen 3) valmistelu... 5 2.1.3 Nähtävillä oloaikana saadut muistutukset... 6 2.1.4 Saadut lausunnot... 6 2.1.5 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkistukset... 7 2.1.6 Kokoukset ja päätökset... 7 2.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus... 7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 8 3 LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 12 3.1.4 Maanomistus... 15 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 21 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 21 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 21 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 22 4.3.1 Osalliset... 22 4.3.2 Vireille tulo... 22 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 22 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 23 4.4.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteet... 23 4.4.2 Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet... 23 4.4.3 Liikennesuunnittelun tavoitteet... 26 4.4.4 Julkisten palveluiden tavoitteet... 27 4.4.5 Laatukriteerit... 28 4.4.6 Rakentamisen määrä... 29 4.4.7 Taiteen tavoitteet... 29 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 30 4.5.1 Suunnitelman sisältämät vaihtoehdot... 30 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 33 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 34 5.1 Kaavan rakenne... 34 5.1.1 Mitoitus... 36 5.1.2 Palvelut... 36 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 38 5.3 Aluevaraukset... 39 5.3.1 Korttelialueet... 39 5.3.2 Muut alueet... 41 5.3.3 Tekninen huolto... 41 5.4 Kaavan vaikutukset... 43 5.4.1 Sosiaaliset vaikutukset... 43 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 45 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 47 5.4.4 Vaikutukset talouteen... 48 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 49 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 49 5.7 Nimistö... 50 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 50 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 50 6.2 Toteuttaminen... 50 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 50 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 50

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava- ja asemakaavan muutos nro 231 400, Keskusta-asuminen 3 (Marja- Vantaan asuntomessualueen muutos) Kaavatyön lähtökohtana on muuttaa asemakaavaa nro 231 000 siten, että alueella oleva liito-oravien elinpiiri ja pesäpuut säilyvät. Uusi asemakaava käsittää puistoaluetta, jolla suojellaan liito-oravan elinpiiriä. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Suomen asuntomessujen järjestäminen alueella 2015. Kaavamuutoksella tarkistetaan asemakaavan 231 000 läntisimpiä asuinrakennusten kortteleita ja Lipputien linjausta. Rubiiniaukio poistetaan. Kaava mahdollistaa asuinkerrostalojen, päivittäistavarakaupan sekä näiden pysäköintitilojen rakentamisen. Kerrosalaa koko kaava-alueelle tulee yht. n. 28 000 ka-m 2, josta asumisen osuus on 27 000 ka-m 2. Asemakaavan kumoaminen koskee kahta korttelia asemakaavasta nro 231 000 Sinikvartsinkadun varresta. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tilastolomake Asemakaavakartta ja -määräykset Havainnekuva, Marja-Vantaa-projekti Katukartta ja katupoikkileikkaukset, Ramboll Finland Oy 2012 Vesihuollon yleissuunnitelma, Vantaan kaupunki 2012 Liito-oravien kolopuut ja elinpiirin rajaus (kartta), Uudenmaan ELY-keskus 2012 Muut liitteet: Marja-Vantaan liito-oravaselvitys, Faunatica Oy 2012 Marja-Vantaan keskusta-asumisen alueen ja asemakaavaan 231000 päivitetty meluselvitys, 2012, WSP Group Finland Oy 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaava ja asemakaavan muutos nro 231 000 (kv. 21.5.2012) selvityksineen ja liitteineen Marja-Vantaan asuntomessualueen rakentamisohje ja taideohje Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230600 selvityksineen ja liitteineen Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma; Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, 14.3.2011 Marja-Vantaa, asemakaavaluonnoksen loppuraportti, Arkkitehtitoimisto Harris - Kjisik Oy Marja-Vantaan pyöräilykaupunkiselvitys, 2010, Strafica, Motiva Design Manual, 2011, WSP Group Finland Oy Liito-oravaselvitys Lapinkylä, 2009, Tmi Marko Schrader Marja-Vantaan lepakkokartoitus 2009, 2010 Faunatica Oy Metsäsuunnitelma 2008-2017, Kivistön aluesuunnitelma, Vantaan kaupunki Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma, 2011 FCG Oy, päivitetty 2012 Viheralueiden yleissuunnitelma, Sito Oy 2012 Hulevesien hallinnan periaatteelliset esimerkit, Ramboll Finland Oy 2012

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessien vaiheet 2.1.1 Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230 600 Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen havainnekuva 11.4.2011, Marja-Vantaa-projekti Asemakaavatyö laadittiin koko Marja-Vantaan tulevalle keskustalle siinä laajuudessa kuin se oli ajankohdassaan oleellista. Suunnittelualue ulottuu etelässä Tikkurilantieltä Kivistön olemassa olevaan pientaloalueeseen pohjoisessa, Vanhalta Hämeenlinnantieltä lännessä Murtotien asemakaavoittamattoman asuinalueen reunaan idässä. Asemakaavan muutosluonnos käsitteli Kehäradan voimassa olevaa asemakaavaa, erityisesti rata-alueen kattamista. Kaupunginhallitus hyväksyi 11.4.2011 aineiston jatkosuunnittelun pohjaksi. Keskustan laaja, noin 12 000-14 000 asukkaan asuinalue rakennetaan sopivan kokoisina osaalueina ja niille laaditaan asemakaavaehdotukset suoraan toteutukseen liittyen. Marja- Vantaan asuntomessualueen asemakaavatyö 231000, jota tämän kaavatyön muutososa koskee, laadittiin ensimmäiselle osa-alueelle keskustan koillisosaan. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos perustuu v. 2008 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtiryhmien kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Voitaneen työn laatijat, Arkkitehdit Harris-Kjisik Oy toimivat myös asemakaavatyön konsultteina. Kilpailun keskeinen tavoite oli löytää uutta, 2000 -luvun urbaania kaupunkikeskustaa kuvaava

5 kokonaisratkaisu, joka liittäisi Kehäradan pohjois- ja eteläpuoliset korttelit yhdeksi kokonaisuudeksi ja johon liittyisi julkisten ulkotilojen huomioiminen kansalaisten olohuoneina. Pääasiassa Liikenneviraston ja Finavian lausuntojen vuoksi kaavaratkaisua muutettiin. Liikenneviraston Kehärataprojektissa oli kesällä 2010 tullut esiin uutta tietoa pohjavesien virtaamien määrästä. Sen vuoksi radan tasausta oli syytä nostaa, paikoin jopa 4 metriä. Tämän seurauksena kaupunkirakenne rata-alueeseen rajautuvilla osuuksilla oli syytä miettiä uudestaan ja mm. rata-alueen ylittävän sillan paikkaa siirtää n. 20 metriä länteen. Myös Riipiläntien sillan korkeusasemaa nostettiin ja siksi tarkistettiin liikennesuunnitelmia. Finavian lausunnon perusteella Tikkurilantiehen rajautuvien asuinkortteleiden avautumista lentoreittien suuntaan muutettiin ja lisättiin kaavamääräyksiin, että materiaalivalinnoilla ei saa lisätä melun heijastusvaikutuksia. Keskustan kaavaluonnoksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia tutkittiin syksyllä 2010 ja niitä koskevat raportit huomioitiin kaavaluonnoksen tarkistuksissa mm. kaavamääräyksissä. Raportit ovat keskustan kaavaselostuksen oheisaineistoa. Syksyllä 2010 laadittiin alustava taideohje, jonka teemana on Kivistön historiaan ja nimistöön liittyen eri kivilajit ja niiden käyttömahdollisuudet. Ohjeen on laatinut arkkit.yo ja taiteen maisteri Anna-Riitta Kujala. Myös kaavaan sisältyvän Tikkurilantien varren meluvallin mahdollisuuksia ympäristötaideteoksena tutkittiin. Tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos asiakirjoineen sekä saadut mielipiteet ja lausunnot vastineineen hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 4.4.2011 ja edelleen kaupunginhallituksessa 11.4.2011 jatkosuunnittelun pohjaksi. Luonnosaineistoa ei viety kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Osayleiskaavan virkistysalueeseen verrattuna asemakaavaluonnokseen rajattiin enemmän puistoaluetta liito-oravien pesimäalueen läheisyydessä: levähdys- ja pesimäalue jää kaava-alueen koillispuolelle. Kaavaluonnoksen suunnitteluvaiheessa huomioitiin myös liito-oravien liitoreitit, joiden vuoksi muodostettiin kaava-alueen sisäosaan koillis - lounais -suuntainen puisto. 2.1.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 231 400 (Marja-Vantaan keskusta-asuminen 3) valmistelu Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.5.2012 Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan (nro 231 000), mutta päätöksestä valitettiin: Askiston omakotiyhdistyksen mukaan asemakaava ei täytä maankäyttö-rakennuslain sisältövaatimuksia erityisesti suhteessa lentomelun läheisyyteen. Vantaan kaupunginhallitus antoi valituksesta vastineen 13.8.2012 ja totesi valituksen aiheettomaksi. HHO hylkäsi valituksen 31.10.2012. Vantaan kaupunki on kuuluttanut voimaan 28.11.2012 asuntomessualueen asemakaavan nro 231000. Kesäkuussa 2012 Vantaan kaupunki sai tiedon aiemmin tiedettyä laajemmista liitooravaesiintymistä alueella. Asemakaavaan 231 000 liittyi Marja-Vantaan liitooravaselvitys, johon työhön liittyen saatiin marraskuussa 2011 lausunto Faunaticalta. Sen mukaan 231000 kaavan alueella olisi kaksi mahdollista pesäpuuta. Kaupunkirakennetta muutettiin sen perusteella. Kevään maastotutkimusten aikana asiantuntijat saivat havaintoja mahdollisista muista pesäpuista alueella. Kesäkuussa 2012 varmis-

6 tui, että kaava-alueen länsireunalla on kolme pesäpuuta, jolloin käynnistettiin välittömästi asuntomessualueen 231000 asemakaavan muutostyö. Asemakaavatyön 231400 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 22.8.2012 Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Neuvottelussa tarkasteltiin pääasiassa liito-oravien levähdys- ja lisääntymisalueen suojelun edellyttämiä lähtökohtia. Tuolloin saatiin käyttöön ELY:n asiantuntijoiden laatima elinpiirirajaus, joka oli Faunatican konsulttityön rajausta laajempi. Tulkinnan saamiseksi säilytettävän elinpiirin laajuudesta tehtiin maastokäynti alueelle ELY:n asiantuntijoiden, Marja-Vantaaprojektin, Faunatican ja Vantaan ympäristökeskuksen voimin 28.8.2012. Kaavan muuttamisesta laadittiin useita vaihtoehtoja ja kaavaratkaisua tutkittiin aktiivisesti yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Vantaan ympäristökeskuksen ja Marja-Vantaa-projektin kesken. Kaavan laatimisen aikana päivitettiin katu- ja vesihuollon suunnitelmia sekä hulevesiratkaisua. Elokuussa 2012 laadittiin asemakaavatyön 231400 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota esiteltiin Kanniston koululla 5.9.2012. Asemakaavatyötä on valmisteltu yhteistyössä linjaorganisaation sekä Vantaan asuntomessut projektin edustajien kanssa. Kaavasuunnittelun aikana on huomioitu TTY:n luonnonvaratasapainoisen asuinrakennuksen tutkimusaineistoa ja mahdollistettu sen mukaan toteutettava rakentamishanke. Myös muut asuntomessuprojektissa meneillään olevat hankkeet on mahdollisuuksien mukaan huomioitu kaavamuutoksessa. Marja-Vantaa-toimikunnalle esiteltiin asemakaavatyötä ja se hyväksyi kokouksessaan 13.8.2012 osaltaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaksi kaavallista perusvaihtoehtoa viranomaisneuvottelua varten ja kaavatyön aikataulun. Marja-Vantaa-toimikunta käsitteli kaava-aineistoa 1.10.2012. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen 1.10.2012 ja kaupunginhallitus päätti 8.10.2012 asettaa ehdotuksen nähtäville. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 24.10. 23.11.2012 ja siitä pyydettiin lausunnot. Nähtävillä olon ja lausuntojen antamisen aikana on järjestetty kaksi avointa yleisötilaisuutta kaikille osallisille, mutta erityisesti lausunnonantajia varten: 26.10. kaupungintalon valtuustosalissa ja 20.11. Kanniston asukastila, Kannussa. Tilaisuuksissa oli paikalla liito-oravien elinolosuhteita tutkineet asiantuntijat Faunatica Oy:stä. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on Marja-Vantaa toimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä yhdessä lausuntojen ja niihin laadittujen vastineiden kanssa 10.12.2012. 2.1.3 Nähtävillä oloaikana saadut muistutukset Nähtävillä oloaikana ei saatu yhtään muistutusta. 2.1.4 Saadut lausunnot Lausuntoja pyydettiin 17 kpl ja saatiin 5 kpl.

7 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) totesi lausunnossaan, että ei huomautettavaa sisältöön, tekninen korjaus kumottavaan kaavaan liittyen. Vastineessa on todettu, että teknistä korjausta ei tarvita. Vantaan omakotiyhdistys ry ilmoitti lausuntonaan, ettei se ehdi antaa lausuntoa annetussa ajassa. Yhdistyksen puheenjohtajan kanssa on sovittu puhelimitse 23.11.2012, että he toimittavat lausuntonsa ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousta 10.12.2012. Lausuntojen perusteella asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta ei ole tarpeen muuttaa. 2.1.5 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkistukset Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tarpeen tehdä tarkistuksia. 2.1.6 Kokoukset ja päätökset Asemakaavaehdotuksen suunnitteluaineistoa on käsitelty maankäyttö - ympäristön johtoryhmässä (joka toimii myös Marja-Vantaa-projektin johtoryhmänä) ja kokouksissa linjaorganisaation asiantuntijoiden kanssa. Työ on Marja-Vantaa projektin suunnitteluohjelmassa syyskaudelle 2012, jolloin siitä on kerrottu myös kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginhallitukselle työohjelmien esittelyn yhteydessä. Kaavatyöstä tiedotettiin osallisille 5.9.2012 ja projektin nettisivuilla. Marja-Vantaa-toimikunta hyväksyi 13.8.2012 osaltaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaksi kaavallista perusvaihtoehtoa viranomaisneuvottelua varten ja kaavatyön aikataulun. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 22.8.2012. Lisäksi Uudenmaan ELY - keskuksen edustajille kaavaratkaisua esiteltiin kuukausikokouksessa 19.9.2012. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus oli Marja-Vantaa-toimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyissä 1.10.2012 ja kaupunginhallituksessa 8.10.2012, joka asetti sen nähtäville ja siitä pyydettiin lausunnot. ELY-keskuksen ja kaupungin yhteisessä kuukausikokouksessa 19.9.2012 todetun mukaan kaupunki haki Ruusukvartsinkadun rakentamiselle poikkeamislupaa Uudenmaan ELY-keskukselta. Poikkeamislupaa tarvitaan luonnonsuojelulain mukaisen eläinlajin elinpiirin heikentämiseksi eli elinpiirin kautta kulkevien katujen ja kunnallisteknisten vesihuollon verkkojen rakentamiseksi. Uudenmaan ELY- keskus on myöntänyt 6.11.2012 liito-oravien elinpiirin heikentämisluvan Ruusu-, Lumi- ja Sinikvartsinkadun sekä vesihuollon edellyttämän kunnallistekniikan rakentamiseksi. Päätökseen sisältyy reunaehtoja: mm. rakentamistöitä ei saa suorittaa liito-oravien pesimäaikana. 2.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus Asemakaavaehdotus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan ja pääosin Marja-Vantaan osayleiskaavan mukainen. Asemakaavalla toteutetaan Marja-Vantaan visiota sekä Vantaan kaupungin ja Marja-Vantaan strategisia tavoitteita. Asemakaavatyö sisältää Vantaan kaupungin omistamia maita. Kaupunki on ostamassa Erikas Oy:n osaomistusta eli 15 % vastaavat maa-alueet Barker-Littoiselta joulukuussa 2012.

8 Korttelit sisältävät asuinkerrostaloja sekä liike-, palvelu- ja pysäköintitiloja. Tavoitteellisen uudisrakentamisen asuinkerrosala on noin 28 000 ka-m 2. Kerrostalojen autopaikat sijoitetaan yhteen tai kahteen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen, kaikkiaan n. 270 kpl. Pysäköintilaitoksiin sijoittuvat myös päivittäistavarakaupan autopaikat ja osa APkortteleiden sekä asemakaavan nro 231 000 kaupunkipientalojen autopaikoista. Kaava mahdollistaa 1000 ka-m 2 laajuisen päivittäistavarakaupan rakentamisen. Liito-oravan elinpiiri on turvattu kaavassa puistoalueena, jonka käyttöä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä valvoo Vantaan ympäristökeskus. Ruusukvartsinkatuun rajautuva kortteli voidaan toteuttaa uudentyyppisenä, tehokkaana hybridikorttelina, jossa pysäköintilaitos sijoitetaan korttelin keskelle ja asuminen kehämäisesti sen ympärille. Tässä ratkaisussa tulee jatkosuunnittelulla varmistaa asuintilojen avautuminen parhaisiin ilmansuuntiin. Asuinrakennuksia matalampana toteutettavan pysäköintitalon katto voidaan rakentaa asuinkerrostalojen kansipihaksi. Liiketila voidaan sijoittaa tähän rakennuskokonaisuuteen, Ruusukvartsinkadun varteen. Tavoitteena on tuoda kaava-alueelle myös kivijalkakerroksiin pienimuotoisia palvelutyötiloja. Nämä tilat tulee heti alussa rakentaa muita kerroksia korkeampina tiloina, jotta ne voidaan myöhemminkin ottaa monipuolisesti liike-palvelu-työ -käyttöön eikä niitä lasketa rakennusoikeuteen. Arviolta em. tiloja voi asemakaava-alueella olla kaikkiaan n. 600 ka-m 2. Lisäksi maanpäällisiin pysäköintitaloihin tulee rakentaa asukastiloja yht. n. 400 ka-m 2, ja niitä tiloja hallinnoi todennäköisesti Vantaan kaupunki, mutta pysäköintiyhtiötä ja asukastiloja koskevat päätökset tehdään erikseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava-alueen rakentaminen toteutetaan Vantaan Asuntomessut 2015 yhteydessä. Ruusukvartsinkadun ja kunnallisteknisten verkostojen rakentaminen alkaa 2013. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta, osin asemakaavoitettua luonnontilaista metsää ja taimikkoa. Se sijaitsee Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavaja asemakaavan muutosluonnoksen koillisosassa. Alueella on sarkaojia. Kaava-alueen pohjois- ja luoteispuolella on asemakaavoitettua Kivistön pientaloaluetta sekä Kanniston koulu-, päiväkoti-, nuoriso- ja asukastiloja sisältävä rakennus. Riipiläntie kulkee alueen itäpuolella n. 400 metrin päässä ja Kehäradan linjaus n. 200 metrin etäisyydellä alueen eteläpuolella. Kehäradan Lapinkylän seisakkeen varaus sijaitsee Riipiläntien ja radan risteyksessä. Seisakkeen käyttöönottovuotta ei tiedetä syksyllä 2012. Suunnittelualue on ollut kuntalaisten vapaamuotoisessa käytössä ulkoilu- ja marjastusmaastona.

9 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Asemakaava-alue sijoittuu suurmaisemassa kohtaan, jossa laaja suurimuotoinen reunamoreeniselänne vaihettuu jokilaaksoksi. Alue on lännessä olevan laajemman selänteen, Sotilaskorven kalliomäkien ja Kanniston ja Koivupään pienempien mäkien välisessä kainalossa. A-kortteleiden kohdalla sijaitseva umpeen kasvava pelto on savitasankoa. Pieni pelto esiintyy vuoden 1936 pitäjänkartassa ja se on alkanut kasvaa umpeen joskus 1960- luvun jälkeen. Maasto muuttuu metsäiseksi rinteeksi lounaaseen päin mentäessä. Metsätyyppi on Vantaan metsäsuunnitelman 2008-2017 mukaan pääosin lehtomaista kangasmetsää. Maan kasvukyky on siis hyvä ja edellytykset puutarhojen perustamiselle hyvät. Hiekkakuopasta kaakkoon laskevalla rinteellä, jolla kaavan kumottavat korttelit sijaitsevat, metsätyyppi on lehtomainen kangas, metsä varttunutta ja pääpuulaji kuusi. Alue ei ole pienilmastoltaan erityisen lämmin tai kylmä. Metsäisyys suojaa tuulilta. Metsän ja pellon kuivattamiseksi kaivettuja ojia pitkin vedet virtaavat Koivupäänojaan ja siitä Vantaanjokeen. Alueen maisemakuva on sulkeutunut ja metsäinen. Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Koko Marja-Vantaan alueella on tehty liito-oravakartoitus kaupungin toimesta v. 2004 ja 2012. Marja-Vantaan liito-oravaselvityksessä v. 2012 asemakaava-alueella havaittiin kokonaan uusi liito-oravaesiintymä. Tämän elinpiirin pohjoisosa on vanhaa peltoa, jossa kasvaa runsaasti varttunutta haapaa. Eteläosa on tiheää kuusivaltaista kasvatusmetsää, jossa on myös runsaasti järeitä haapoja. Elinpiirillä havaittiin kolme liito-oravan pesäpuuta ja yksi kolopuu. Metsä soveltuu liito-oravalle erittäin hyvin: siinä on runsaasti suojaavia kuusia, haapaa eri järeysasteina ja lisäksi lähiseudulla on muita asuttuja esiintymiä, joihin on olemassa kulkuyhteys. Kaava-alueen ulkopuolella koillissuunnassa sijaitsee toinen liito-oravaesiintymä. Näiden kahden välisellä alueella on liito-oravalle hyvin soveltuvaa metsää ja alueelta on havaittu useita kolopuita. Kulkuyhteys esiintymien välillä on tärkeä.

10 Liito-oravahavainnot Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan ympäristössä, Faunatica Oy 2012 Kaava-alueen ulkopuolella yllä mainitun esiintymän länsipuolella sijaitsi osayleiskaavaan kirjattu Kanniston liito-oravaesiintymä (Länsi-Vantaan liito-oravakannan suojelusuunnitelma, Vantaan kaupunki, Ympäristökeskus ja Luontotutkimus Solonen Oy, C6:2005). Tällä alueella ei havaittu v. 2012 selvityksessä enää liito-oravien pesintää tai levähdyspaikkoja. Eläin näyttää siirtyneen itään päin sille paremmin soveltuvalle alueelle. Marja-Vantaan ydinkeskustan alueella ei ole muita liito-oravaesiintymiä. Tulevassa kaavoituksessa on kuitenkin huomioitava kulkuyhteys asuntomessualueen esiintymältä etelän suuntaan Piispankylän liito-oravaesiintymälle. Marja-Vantaan alueen kasvillisuus ja eläimistö tunnetaan varsin tarkasti. Marja- Vantaan osayleiskaava-alueelle on tehty lepakkoselvitys, liito-oravaselvityksiä, kääpäja kasvillisuuskartoituksia, sammakko- ja matelijakartoitus sekä linnustoselvityksiä. Koko Vantaan kattavassa kääpäinventoinnin esiselvityksessä (Keijo Savola) ei alueella todettu sellaisia vanhan metsän kuvioita, joihin olisi ollut tarpeen kohdentaa yksityiskohtaista lajistoselvitystä kääpien tai muun lahopuulajiston osalta. Sama todetaan myös Metsätähti Oy:n tekemässä rata-alueen ympäristöineen kattaneessa luontoselvityksessä. Marja-Vantaan alueen metsälinnusto tulee rakentamisen takia korvautumaan osittain kaupunkilajistolla, mutta myös säilyy itä- ja pohjoisosien luonnontilaan jätettävillä puistoalueilla. Linnustossa ei ole Luontotutkimus Salonen Oy:n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia lajeja. EU:n luontodirektiivin nelosliitteen lajeista Marja-Vantaan alueella esiintyy myös lepakoita, joista teetettiin selvitys vuonna 2009. Lepakoilla ei todettu suunnittelualueella olevan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, joita tulisi suojella.

11 Lepakoiden kulkureitit ovat samoja kuin liito-oravalla ja otetaan huomioon suunnittelussa. Muut asemakaava-alueella mahdollisesti tavattavat lajit ovat sellaisia, joilla Suomessa on todettu elinvoimainen kanta, joten niiden esiintymistä alueella ei tarvitse erikseen selvittää. Matelijoitten ja sammakkoeläinten elinolosuhteet alueella saattavat jopa parantua alueelle rakennettavien hulevesialtaiden ja ojien ansiosta. Maaperä ja pohjavesi Kaava-alueen yleispiirteiset pohjasuhteet on esitetty jäljempänä olevassa maaperäkartassa. Maaperä on pääosin savea tai savea ja silttiä. Maanpinta vaihtelee tasolla noin +42,5...+45. Kalliopinnan arvioidaan olevan noin 10...20 m syvyydessä maanpinnasta. Savi tai siltti on ominaisuuksiltaan sitkeää ja kuivakuoren omaista, ulottuen paksuimmillaan noin 7 m syvyyteen maanpinnasta. Saven alla on paksuja ja löyhiä kitkamaakerroksia. Pohjaveden painetaso on alueen itäosaan vuonna 2011 asennetusta pohjavesikaivosta mitattuna tasolla noin +38, ollen noin 4 m syvyydellä luonnonmukaisesta maanpinnasta. Maaperäkartta Rakennettavuus maaperän suhteen Savikerroksesta ja löyhistä kitkamaakerroksista johtuen rakennukset joudutaan perustamaan paaluilla kovaan pohjaan. Paalupituudet ovat pääsääntöisesti 7-20 metriä.

12 Pohjaveden pinta on alueella noin 3-5 m syvyydellä luonnon maanpinnasta, jolloin alueelle on mahdollista rakentaa kellari pohjaveden pinnan yläpuolelle. Pohjaveden virtaus on alueen kitkamaalajien hyvän vedenläpäisevyyden takia arvioitu runsaaksi, jolloin rakentamista pohjaveden pinnan alapuolelle ei suositella. Pohjavedenpinnan alapuolelle rakentaminen vaatii hankekohtaisen pohjavedenhallintasuunnitelman. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualue on tällä hetkellä asumaton. Keskustan kaava-alueelle on sijoittumassa 12 000 14 000 asukasta, josta arviolta 520 sijoittuu tälle asemakaava-alueelle. Kaava-alue kuuluu Kivistön kaupunginosaan nro 23, jossa suunnittelualueen pohjoispuolella asuu tällä hetkellä noin 2700 asukasta. Yhdyskuntarakenne Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Kivistön pientaloalue. Kivistön nykyinen keskusta on vaatimaton. Marja-Vantaan keskustan asuntoalue tukeutuu alkuvaiheessa osittain nykyisiin keskustan palveluihin: alueelta löytyy ruokakauppa, baari, kioski ja kirkko. Marja-Vantaan osayleiskaavan mukaan tärkeimmät kaupunginosatasoiset palvelut tulevat sijoittumaan uuden Kehäradan Kivistön aseman läheisyyteen. Kaupungin tavoitteeksi on Marja-Vantaan kaupunkikeskustan asemakaavatyön yhteydessä asetettu, että Kivistön rautatieaseman ympärille sijoittuvaan ns. Colosseumin kortteliin saadaan ruoka- ja erikoiskauppaa heti ensimmäisten uusien asukkaiden muuttaessa Kehäradan vaikutuspiriin Kehäradan valmistumisen jälkeen. Kauppakeskuksen asemakaavatyöt käynnistyvät kumppaneiden valinnan jälkeen, arviolta alkuvuodesta 2013. Asemakaava-alueelle voi sijoittua myös päivittäistavarakauppa. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Nykyiset lähimmät julkiset lähipalvelut ovat Kivistössä: siellä on useita päiväkoteja, neuvola, Kivistön koulu (ala-aste) sekä vuonna 2011 käyttöön otettu Kanniston koulu (ala-aste), jonka yhteydessä toimii nuoriso- ja asukastila sekä hammashoitola. Lähin yläasteen koulu on Vantaankosken koulu. Muut julkiset palvelut sijaitsevat Martinlaaksossa ja Myyrmäessä. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Kivistön lisäksi Vantaanpuistossa. Aluekeskustason palvelut ovat Myyrmäessä. Lähimmät nykyiset työpaikka-alueet ovat keskustan eteläpuolella Piispankylässä, Åbyssä ja Vantaankoskella. Valtatie 3:n varteen tulee sijoittumaan keskustan työpaikka- ja palvelualue. Marja-Vantaan eteläosaan ja oman Kehäradan aseman ympärille sijoittuvan Vehkalan työpaikka-alueen yleissuunnittelu on meneillään keväällä 2012. Aurinkokiven koulu-, päiväkoti-, lastenneuvola-, kuvataide- ja musiikkiopetuksen tiloja sisältävästä rakennuskokonaisuudesta järjestettiin yleinen suunnittelukilpailu kesällä 2012. Kilpailun tulokset ratkaistaan loppuvuodesta 2012. Rakennuksen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön joko v. 2015 tai 2016: tätä koskevat päätökset tehdään erikseen. Rakentuessaan Aurinkokivi korvaa nykyisen Kivistön koulun. Aurinkokiven asemakaava- ja asemakaavan muutos tonttijakoineen on ollut lausunnoilla kesällä 2012. Virkistys

13 Alueella ei ole asemakaavoitettuja virkistysalueita. Luoteessa alue rajautuu Lipunkantajanpuistoon, jonne rakennetaan ulkoilureitistöä ja urheilukenttä. Alueen pohjoispuolella on rakenteilla Kenraalinpuisto, jonne tulee ulkoilureitistöä sekä monipuolisia, eri asukasryhmille suunnattuja toimintoja. Pohjoisessa sijaitsee myös Kanniston urheilukenttä. Nykyistä metsää käytetään virkistykseen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä tai muinaismuistoja. Liikenne Alueelle ei ole rakennettu teitä. Lähimmät bussireitit kulkevat Riipiläntietä pitkin. Keskustan pääkaduilla tulee kulkemaan busseja ja lähimmät bussipysäkit sijoittuvat kaavaalueen eteläosaan Rubiiniaukiolle, Sinikvartsinkadulle ja Lipputielle. Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuolto Marja-Vantaan asuntomessualue liitetään Marja-Vantaan keskusta-alueelle rakennettavaan vesihuollon runkoverkostoon. Alueella ei ole rakennettua kunnallistekniikkaa. Hulevedet Alue on nykyisin rakentamatonta ja sen sade- ja sulamisvedet johdetaan avoojissa ja painanteissa. Alue on Koivupäänojan latvaosia. Vedet johtuvat Koivupäänojan kautta länteen Vantaanjokeen. Vastaanottavat vesistöt Valumavesiä vastaanottavista vesistöistä sekä Vantaanjoki että Koivupäänojan alajuoksu ovat tulvaherkkiä vesistöalueita. Koivupäänoja on Vantaan pienvesiselvityksen mukaan linjaukseltaan muokattu uoma, josta 98 % on nykyisellään avouomaa. Vesistössä on pienvesiselvityksen mukaan luontoarvoja (luokka 3). Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun merkittävin jokivesistö. Sen valuma-alueen pintaala on 1680 km 2 ja valuma-alueella asuu yli miljoona suomalaista. Jokeen kohdistuu huomattavaa kuormitusta. Vantaanjokea on viime vuosikymmeninä kunnostettu mittavin toimin. Vantaanjoki on pääkaupunkiseudun raakaveden varalähde, valtakunnallisesti arvokas maisema- ja luontokokonaisuus sekä merkittävä virkistysympäristö. Energiahuolto Alueella ei ole energiahuollon reittejä. Kaukolämpöverkon rakentaminen alueelle käynnistyy muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä arviolta vuoden 2013 alkupuolella. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melulähteet ja meluselvitys Merkittävimmät melunlähteet, jotka rasittavat kaava-aluetta, ovat lentoliikenne ja alueen tulevien pääkatujen liikenne. Suunnittelualue sijaitsee niin kaukana Kehäradasta, että rataliikenteen mahdollisesti aiheuttama melu ei yllä kaava-alueelle.

14 Tiedot lentomelusta ja sen kehityksestä perustuvat Finavian julkaisemiin lentomelun verhokäyriin, jotka ovat vahvistuneet Uudenmaan maakuntakaavassa ja edelleen Marja-Vantaan osayleiskaavassa. Asemakaava perustuu osayleiskaavan ratkaisuun lentoliikenteen melun osalta, jonka mukaan lentoliikenteen melu ei aseta rajoituksia asumisen sijoittamiselle kaava-alueella. Lentomelu voidaan torjua rakenteellisesti. Marja-Vantaan keskustan pääkatuverkon tulevia liikennemelun määriä on selvitetty keskustan asemakaavatyötä nro 230600 varten laaditussa meluselvityksessä (Marja-Vantaan keskusta-asumisen alueen meluselvitys, WSP Finland Oy, 25.3.2010, päivitetty 3.3.2011). Selvitys on päivitetty asuntomessualueen osalta kyseisen kaavatyön yhteydessä (WSP Finland Oy, 12.1.2012). Tätä selvitystä on voitu soveltaa tämän asemakaavaehdotuksen laadinnassa. Meluselvityksessä tie- ja katuliikenteen melulaskennat perustuvat vuodelle 2035 laadittuihin liikenne-ennusteisiin. Lentomelu Lentoliikenteen melua on kuultavissa koko kaava-alueella. Asemakaava-alue on lentomeluvyöhykkeellä m3 (Lden 50 55 db), joka ei estä uusien asuinalueiden rakentamista. Lentomeluvyöhykkeen m2 (Lden 55 60 db:n) raja kulkee pienimmillään 600 m etäisyydellä alueesta kaakon suunnassa. Keskustan asemakaavaluonnosta varten laaditussa meluselvityksessä tutkittiin lento- ja maaliikenteen aiheuttaman melun yhteisvaikutusta. Selvityksen mukaan niiden yhteisvaikutuksen ei voida katsoa kasvavan merkittävästi: yhteisvaikutus 1-2 db:n luokkaa. Tie- ja pääkatuverkon liikennemelu Nykytilanteessa suunnittelualueella ei ole tieliikenteestä aiheutuvaa melua. Maaperän haitta-aineet Alueella ei ole pilaantuneita yms. maita. Kemikaalien varastointi Transmeri Oy:n alue sijaitsee 1,5 km päässä asemakaava-alueesta, joten kyseiseen asemakaavaehdotukseen kemikaalien varastointi ei aseta reunaehtoja. Ilman epäpuhtaudet ja pienhiukkaset Keskustan asemakaavaluonnoksesta pyydettiin asiantuntijoiden lausunto ilman epäpuhtauksien ja pienhiukkasten osalta. Valtatie 3:n ilmanpuhtauden seuranta ei ulotu kaava-alueelle. Suunnittelualueella ei ole ilman epäpuhtauksia tai pienhiukkasia aiheuttavia toimintoja. Tulevaisuudessa liikennemäärien aiheuttamat ilman epäpuhtaudet pystytään hallitsemaan normaalein menetelmin eli kasvillisuuden, ilmastoinnin ja pihojen suojaisuuden avulla.

15 3.1.4 Maanomistus Alueen maanomistajat ovat Vantaan kaupunki ja Kiinteistö Oy Vantaan Erikas, josta 85 % omistaa Vantaan kaupunki ja 15 % Barker-Littoinen Oy. Vantaan kaupunki on ostamassa Barker-Littoisen osaomistusta joulukuussa 2012.

16 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, erityisesti tuomalla uusia asukkaita erinomaisten, ilmastonmuutosta hillitsevien raideliikenneyhteyksien vaikutusalueelle. Maakuntakaava (YM 8.11.2006) Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen.

17 Marja-Vantaan osayleiskaava (KV 19.6.2006, lainvoimainen 9.7.2008) Suunnittelualue on osayleiskaavassa tehokkaan asumisen aluetta (A1). Suunnittelualue on lentomeluvyöhykettä m3 (LDEN 50 55 db), joka ei estä asuntorakentamista. Kaava-alueen ulkopuolelle koillisessa sijoittuu osayleiskaavan lähivirkistysalueen ohjeellinen ulkoilureitti ja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka.

18 Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos 230 600 (KH 11.4.2011) Marja-Vantaan ydinkeskusta, asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos, nro 230600 Muutosluonnoksen osuus käsitteli Kehäradan voimassa olevaa asemakaavaa. Rautatiealuetta on paikoin esitetty kavennettavaksi. Rata-aluetta on myös määrätty katettavaksi aikaisempaa enemmän. Keskustan kaavatyön yhteydessä tavoitteena oli mm. osayleiskaavaa tehokkaampi maankäyttö, jotta saataisiin Kehäradalle ja sen joukkoliikennepalveluille enemmän käyttäjiä. Luonnoksen laatimisen yhteydessä osayleiskaavan PY-alueiden sijoitusta muutettiin jonkin verran. Syynä olivat erityisesti linjaorganisaation toiveet sekä tarkentuneet asukasennusteet. Osayleiskaava-vaiheen selvityksiä täydennettiin kaavatyön 230 600 yhteydessä ja asemakaava-aineistoon sisältyykin huomattava määrä uusia selvityksiä. Näitä taustaaineistoja on hyödynnetty tämän asemakaavan suunnittelussa. Suunnitteluratkaisu mahdollistaa hyvin erilaisten asuntojen toteuttamisen eri kansalaisuuksia ja eri varallisuustasoja edustaville, erilaisille ihmisille erilaisine tarpeineen tasaisesti sijoitettujen julkisten palvelujen vaikutuspiirissä. Myös kohtuuhintainen ja erityisryhmiä palveleva asuntotuotanto on huomioitu. Hyvät ja esteettömät yhteydet keskusta-alueelta Marja-Vantaan laajoille virkistysalueille, esim. Vantaajoen varteen sekä liito-oravien elinympäristöjen turvaaminen huomioitiin suunnittelussa.

19 Keskusta-asumisen kaavasuunnitelman kaupunkirakenne muodostuu lähes suorakaiteen muotoisesta kaupunkibulevardien kehästä, joka länsipäässään liittyy tulevan Kehäradan Kivistön asemaan ja bussiterminaaliin. Olemassa olevan pientaloasutuksen uusi keskusta rajautuu virkistysalueisiin. Etelässä Tikkurilantietä on esitetty siirrettäväksi noin mittansa verran kauemmaksi radasta, jolloin tien varteen saataisiin lentomeluttomalle alueelle enemmän asuinkortteleita. Luonnoksen pohjalta laaditaan osa-alueittain asemakaavaehdotukset valtuuston hyväksyttäväksi. Näistä ensimmäisenä on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan (nro 231000) toukokuussa 2012. Hyväksymispäätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. HHO hylkäsi valituksen 31.10.2012. Vantaan kaupunki kuulutti asuntomessualueen asemakaavan voimaan 28.11.2012. Seuraavina tehtiin Aurinkokiven ja Keskusta-asuminen 1:n (ns. aloituskorttelit) kaavaehdotukset. Aurinkokiven asemakaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2012 ja siitä pyydettiin lausunnot. Keskusta-asuminen 1 on nähtävillä ja siitä on pyydetty lausunnot syksyllä 2012. Asemakaavaehdotus nro 231 400 poikkeaa rakentamisen rajauksiltaan jonkin verran keskustan asemakaavaluonnoksesta. Liito-oravan elinpiirin osalta asuinkortteleita on muutettu puistoalueeksi ja Lipputien linjausta on muokattu kiertämään liito-oravan elinpiiri itäpuolelta. Toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävästä Rubiiniaukion kokonaisuudesta on jouduttu luopumaan ja siihen kaavaillut palvelutilat on sijoitettu koillisemmaksi Ruusukvartsinkadun varteen. Viheralueiden määrä kasvaa ja rakentaminen vähenee; rakentamisen määrää pyritään kompensoimaan tulevissa kaavatöissä. Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 231 000 (Marja-Vantaan asuntomessualue) Marja-Vantaan asuntomessualue, asemakaava- ja asemakaavan muutos, nro 230 100

20 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 231000 21.5.2012. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, erityisenä perusteluna lentoliikenteen aiheuttama melu alueella. HHO hylkäsi valituksen 31.10.2012. Vantaan kaupunki kuulutti asuntomessualueen asemakaavan voimaan 28.11.2012. Asemakaavaa muutetaan kortteleiden 23130, 23170-23171 ja 23175-23176 sekä Lipputien, Timanttikiteenkujan ja Ruusukvartsinkadun katualueiden osalta. Rubiiniaukio poistetaan suunnitelmasta. Lisäksi kaavasta kumotaan kortteli 23181 ja osa korttelia 23180. Lipputiehen rajautuvien kortteleiden rakenne on muuttunut eniten ja pysäköintiratkaisua on tutkittu nivoutumaan mahdolliseen päivittäistavarakupan toteutukseen. Kumottavien kortteleiden myötä asuntomessuille potentiaalisesti toteutuvaa rakentamisen määrää on kompensoitu muuttamalla kaksi AP -korttelia A -kortteleiksi. Suunnittelussa on huomioitu muutettavan alueen liittyminen asuntomessualueen asemakaavan muihin osiin. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistöt ovat Vantaan kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Vantaan hulevesiohjelma on hyväksytty Vantaan valtuustossa 2009. Sen jälkeen hulevesien hallinnan lähtökohdat ja periaatteet Marja-Vantaalla on selvitetty ja määritelty Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelmassa (25.2.2009 FCG Planeko Oy). Suunnitelma on hyväksytty kunnallistekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoksessa 17.3.2009. Marja-Vantaan keskusta-alueen hulevesien hallinnasta on laadittu tarkennettu hulevesisuunnitelma (14.1.2010 FCG Oy), joka noudattaa osayleiskaava-alueelle määriteltyjä hulevesien hallintaperiaatteita ja on mitoitukseltaan tarkennettu vastaamaan asemakaavaluonnoksen maankäyttötehokkuutta. Tarkastelualueena on ollut keskustan asemakaava-alue siihen liittyvine valuma-alueineen, yhteensä kokonaispinta-alaltaan noin 2,4 km 2. Suunnitelma on päivitetty koko keskustan osalta talvella 2011 (FCG OY). Keskusta-alueen yleisille puisto- ja aukioalueille sijoittuvien hulevesien hallintarakenteiden maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet ja periaatteet on esitetty Marja- Vantaan keskustan maisemasuunnitelmassa. Maisemasuunnittelun jälkeen on laadittu Design Manual (WSPGroup, 2011) erityisesti katujen, aukioiden ja puistojen teknisten rakenteiden ja kalusteiden valinnan aineistoksi. Keskustan putkijätejärjestelmän mahdollisuuksia on selvitetty vuoden 2012 aikana. Kaupungin hallitus on päättänyt putkikeräysjärjestelmän hankinnasta. Järjestelmän rakentaminen on huomioitu kaavasuunnittelussa.

21 Marja-Vantaan (asukas-) pysäköintiä toteuttamaan ja hallinnoimaan tarvitaan pysäköintiyhtiö, jonka perustamiseen, taloudelliseen toteutettavuuteen, toimintaperiaatteita on selvitetty vuoden 2012 kuluessa. Pysäköintiyhtiötä koskevat päätökset tehdään erikseen. Asemakaavasuunnittelu perustuu keskitettyyn pysäköintiratkaisuun, erityisesti maanpäällisiin pysäköintitaloihin. Kaikki selvitykset ja suunnitelmat on kirjattu selostukseen tausta-aineisto-osaan. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen pohjois- ja koillispuolelle jää voimaan Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaava. Pohjoisessa ja lännessä on asemakaavoitettua Kivistön pientaloaluetta. Kaava-alueen luoteispuolen Aurinkokiven asemakaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla kesällä 2012. Kaavatyö mahdollistaa Aurinkokiven palvelurakennuksen (yhtenäiskoulu, päiväkoti, lastenneuvola, asukastilat, ym.) toteuttamisen, ja kaavaan sisältyy Lipunkantajan puisto urheilukenttineen. Aurinkokiven suunnittelusta on järjestetty yleinen arkkitehtikilpailu, jonka tulokset ratkaistaan helmikuussa 2013. Kaavatyö viedään valtuuston käsittelyyn, kun asuntomessualueen kaava on saanut lainvoiman. Kivistön aseman läheisyydessä oleva aloituskortteleiden asemakaava eli keskustaasuminen 1 on nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä 2012. Tavoitteena on kaupunginvaltuuston käsittely loppuvuodesta 2012. Keskusta-asuminen 2:n eli Ruusukvartsinkadun ja Kehäradan välisen alueen asemakaava etenee hallinnolliseen käsittelyyn loppuvuodesta 2012. Marja-Vantaan kaupunkikeskuksen, joka sisältää mm. kauppakeskuksen, kaavatyöt käynnistyvät kumppaneiden valinnan jälkeen v. 2013. Kehärata-projektiin liittyen Kivistön aseman lähikatujen kuten Vanhan Nurmijärventien rakennussuunnittelu etenee syksyllä 2012. Myös Ruusukvartsinkadun ja muiden keskustan katujen sekä kunnallistekniikan suunnittelu etenee kokonaisuutena: Kehäradan rakentaminen katkaisi Kivistön vesihuoltoreitit, joille rakennetaan korvaavia linjauksia. Radan rakentaminen etenee Kivistössä v. 2012. Vantaanjoen ylittävä ratasilta on valmis. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Marja-Vanta-projektin keskeinen tavoite on turvata uuden kotikaupungin toteuttamismahdollisuudet. Suunnittelun tarve liittyy kaupungin strategisiin tavoitteisiin tuoda pääkaupunkiseudunkin näkökulmasta merkittävää kaupunkirakennetta erityisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Vantaan kaupunki on hakenut järjestettäväkseen vuoden 2015 asuntomessuja. Asemakaavan muutos kohdistuu Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavaan (nro 231 000), jota todettiin tarpeelliseksi muuttaa uusien liitooravahavaintojen takia. Samasta syystä kaavaan sisältyy myös uutta asemakaavaa. Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu asuntomessujen järjestämiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on käynnistetty Vantaan kaupungin toimesta ja se sisältyy Marja-Vantaaprojektin keskeisiin työtehtäviin vuodelle 2012.

22 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Alueen ja viereisten alueiden omistajat, vuokralaiset, asukkaat, yritykset ja työntekijät (naapurit). Kaupunginosan ja lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukasyhdistykset ja muut yhdistykset Keimolan omakotiyhdistys Kunnan jäsenet Suomen Asuntomessut Kaupungin viranomaiset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, HSL, HSY, RHK, Tiehallinto, Finavia, Museovirasto, Tukes Vantaan Energia Oy, Gasum Oy, Elisa Communications Oyj Kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat. Ne, jotka katsovat olevansa osallisia 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavatyön nro 231 400 aloittamisesta ja vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 25.8.2012 sekä kirjeitse (MRL 62 ) alueen maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Asuntomessualueen asemakaavatyö on ollut Marja-Vantaan suunnitteluohjelmassa vuodelle 2012 ja asuntomessualueen muutos on syksyn 2012 työohjelmassa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 17.8.2012. Asemakaavaehdotusta on valmisteltu yhteistyössä Uudenmaan ELY -keskuksen, liitooravakonsultin (Faunatica Oy), katusuunnittelun konsulttien (Ramboll Oy) sekä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. OAS:n kuulemisaikana järjestettiin kaikille osallisille avoin tilaisuus Kanniston asukastilassa 5.9.2012. Kuulemiskirjeisiin (OAS 17.8.2012) saatiin seuraavat mielipiteet: 1. Museovirasto 29.8.2012 Virastolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta asiaa hoitaa Vantaan kaupunginmuseo. 2. Vantaan Energia Oy 7.9.2012 Ei huomautettavaa. 3. Vantaan Energia Sähköverkot Oy 12.9.2012 Muuntamoiden ja sähköverkon sijainti on huomioitava asemakaavaehdotuksessa. Vastaus: Muuntamoiden ja sähköverkon sijainti on huomioitu asemakaavaehdotuksessa alustavasti. 4. Jukka Ylimutka 21.8.2012

23 Toivottiin valokuitupohjaisen tietoliikenneverkon ulottamista alueelle. Muu tiedottaminen osallisille Suunnittelu on organisoitu laajaan yhteistoimintaan perustuen, jolla on turvattu mahdollisimman hyvät vuorovaikutusmenettelyt. Projektissa toimii linjaorganisaation edustajien kanssa asumisen, liikenne - ympäristön ja palvelut - kulttuurin yhteistyöryhmät, joissa suunnittelukysymyksiä on pohdittu eri näkökulmista. Kaavatyöstä kerrottiin Marjan päivien kaupunkitapahtumassa 19.8.2012 Kanniston asukastilassa ja työstä on kerrottu projektin internet-sivustoilla. Vantaan Asuntomessut 2015 -projektin henkilökunta vastaa erityisesti messujen järjestämiseen liittyvästä tiedottamisesta ja osallistamisesta. Asemakaava-aineiston nähtävilläolon aikana järjestettiin kaksi kaikille osallisille avointa tapaamista, 26.10.2012 Vantaan kaupungintalolla ja 20.11.2012 Kanniston asukastila Kannussa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Marja-Vantaan visiota noudattaen tavoitteet muodostuvat toiminnallisista, visuaalisista ja kestävän ympäristön mukaisista tavoitteista. Näihin liittyen tavoitteena on kotikaupunki, taidekaupunki ja kestävä kaupunki. Kotikaupunki tarkoittaa mm. elinympäristöä, jossa asuminen sijoittuu lähelle työntekoa sekä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia. Taidekaupungin tavoite on visuaalisesti erinäköinen kaupunki, jossa käytetään monipuolisesti värejä ja taidetta rakennusten arkkitehtuurissa sekä ympäristörakentamisessa. Kestävä kaupunki puolestaan ympäristöä, jossa kestävän kehityksen mahdollisuudet on huomioitu mahdollisimman laajasti. Edellä mainittujen lisäksi tämän asemakaavan erityisenä tavoitteena on liito-oravan elinolosuhteiden säilyttämisen ja tiiviin kaupunkirakentamisen yhteensovittaminen. Tavoitteena on, että alueella järjestetään asuntomessut v. 2015. 4.4.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteet Alueen suunnittelun tärkein lähtökohta on muodostaa tulevan Marja-Vantaan kotikaupungin keskustan osa, joka voidaan toteuttaa Asuntomessut 2015 yhteydessä. Alue liittyy Kehäradan ympäristöön ja keskustatoimintojen alueeseen sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti. Pääosa suunnittelun tavoitteista on määritelty asemakaavatyön 230600 yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen aineiston 11.4.2011 käytettäväksi jatkosuunnittelun pohjana. Tavoitteita täsmennetään kaavaprosessin kuluessa. Tärkein teema on kestävän kaupunkisuunnittelun eri tavoitteet ja niiden mukaiset toteutukset. 4.4.2 Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteiden valintaa varten on Marja-Vantaalle laadittu työkaluksi "kestävä ostoslista", josta on käytetty myös nimeä ekologinen ostoslista. Alkuperäisen aineiston ovat työstäneet Harris-Kjisik Arkkitehdit Oy ja erityisesti arkkitehtiylioppilas Ilkka Törmä. Aineistoa on kaupungin toimesta kehitetty ja keskustelutettu useissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet on kohdennettuna tälle kaava-alueelle seuraavassa sanallisena koosteena, aiheesta on myös saatavissa laajempi, Marja-Vantaata varten laadittu erillinen, kuvitettu raportti.

24 Kestävän kaupunkisuunnittelun ostoslistan keskeinen tavoite on toimia kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden asettelun ja valintojen työvälineenä eri suunnitteluhankkeissa. Siihen ei sisälly yleisiä lainsäädännön, eri asetusten ja rakentamismääräysten jo sisältämiä velvoitteita. Ostoslistan tavoitteita voidaan sisällyttää asemakaavamääräyksiin, sopimuksiin ja edelleen jatkosuunnittelussa rakentamistapaohjeisiin niin haluttaessa. Ostoslistan laatimisen aikana ei vielä ole vakiintunutta käytäntöä ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen tarpeiden huomioimiseksi laadituista uuden ajan asemakaavamääräyksistä tai muista konkreettisista suunnittelun toimintamalleista, joten ostoslistaa voi olla tarpeen päivittää lähivuosina. Kestävän kaupunkisuunnittelun ostoslistan tavoitteet toteutuvat myös lukuisten yksittäisten henkilöiden, ei pelkästään kaupunkisuunnittelun suunnitteluprosessien valintojen myötä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tuetaan asukasosallistumista ja asukkaiden sitoutumista alueeseen: heille tarjotaan mahdollisuus mielipiteen ilmaisemiseen ja vaikuttamiseen esimerkiksi tietoverkkosovelluksissa. 1 Asuminen Marja-Vantaan keskustan asuntomessualueella asutaan monipuolisesti lähellä palveluja ja virkistysalueita. Alueen tulee rakentua omaleimaisista rakennuksista, katu- ja ulkotiloista. Asuntojen tulee olla kooltaan, tilaratkaisultaan, rahoitus- ja hallintamuodoiltaan vaihtelevia, teknisesti ja esteettisesti joustavia ja niiden tulee voida mukautua erilaisiin elämän vaiheisiin ja tyyleihin. Näillä keinoin lisätään ihmisten viihtyvyyttä, varaudutaan tulevaisuuden muutostarpeisiin ja pidennetään rakennusten elinkaarta. Erilaisten asumismahdollisuuksien lisäksi kannustetaan ihmisiä tarttumaan näihin muuntomahdollisuuksiin: tavoitteena on, että asukkaat sitoutuvat asuinalueeseensa, tuntevat siitä vastuuta, huolehtivat ja kehittävät sitä edelleen. tavoite A1 Tarjotaan alueella erilaisia muuntojoustavia asuntoja eri elämäntyyleihin ja -tilanteisiin. tavoite A2 Työnteko tulee olla mahdollista kotona tai lähellä kotia. Etätyöntekoon tarjotaan houkuttelevia mahdollisuuksia. Turvataan kivijalkakerrosten hyödyntäminen muuntojoustavasti liike- ja työtiloina. tavoite A3 Messualue tukeutuu pääosin keskustan monipuolisiin palveluihin, jotka sopivat eri elämäntyyleihin ja -tilanteisiin. Alueen palvelutilojen käyttöä tehostetaan mahdollistamalla tilojen vuorottaiskäyttö ja suunnittelemalla tilat monipuolisesti eri käyttöön soveltuviksi. Tämä vähentää rakentamisen tarvetta, tehostaa rakennusten käyttöastetta, jakaa käyttökustannuksia ja tarjoaa monipuolisia toimintamahdollisuuksia yksityisille, yhteisöille ja yrityksille. tavoite A4 Kehitetään yhteisöllisyyttä ja tehostetaan tilankäyttöä asuintalossa (esim. yhteissaunat ja pesutilat. Yhdistetään taloyhtiön tai koko korttelin resursseja esim. asukkaiden yhteistiloissa ja siten tehostetaan tilankäyttöä ja energiankulutusta ja luodaan laadukkaita koko asuinyhteisöä palvelevia tiloja. tavoite A5 Tarjotaan asukkaille mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristöönsä, mikä edesauttaa asukkaita kotiutumaan alueelle ja sitoutumaan ympäristöönsä. Otetaan tulevat asuk-