Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009
Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa matkasta veren mukana hormonit vain kudosnesteen mukana suoraan erittävän solun naapurisoluihin (ns. parakriininen eritys) kudoshormonit
Hormoni = orgaaninen yhdiste, jota erikoistuneet solut erittävät verenkiertoon ja joka vaikuttaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina kohdesolujen toimintaan erittyvät umpirauhasista (eli sisäeriterauhasista eli endokriinisistä rauhasista), hermostosta, ruuansulatuskanavasta, munuaisista tai sydämestä
vesiliukoisia hormoneja aminohappojohdannaiset, peptidiketjut ja proteiinit rasvaliukoisia steroidit ja rasvaliukoisia steroidit ja prostaglandiinit
Solukalvon läpi soluliman tai tuman reseptoreihin menevät steroidit, D vitamiini ja kilpirauhashormonit lähetti RNA tuotanto lisääntyy
Solukalvon reseptoreihin vaikuttavat proteiinit, peptidit ja katekoliamiinit vaikutus ionikanavaan (avautuu tai sulkeutuu) tai toisiolähetin (esim. tai sulkeutuu) tai toisiolähetin (esim. camp eli syklinen adenosiinimonofosfaatti, cgmp eli syklinen guanosiinimonofosfaatti, kalsiumioni) syntyyn
1) Peptidi ja proteiinihormonit vesiliukoisia vähintään kolmen ja enintään muutaman sadan aminohapon muodostamia ketjuja ketjuihin kuuluvat kysteiinimolekyylit voivat rikkiatomiensa välityksellä muodostaa keskenään rikkisiltoja S S rikkisiltojen katkeaminen johtaa yleensä tehon häviämiseen monet proteiinihormonit ovat itse asiassa glykoproteiineja eli niissä on hiilihydraattiosa vaikuttavat solukalvoon (toisiolähetti)
a) Hypotalamuksen liberiinit (vapauttajahormonit) ja statiinit (estäjähormonit) säätelevät muiden umpirauhasten toimintaa tyreoliberiini kulkeutuu aivolisäkkeen etulohkoon ja vapauttaa sieltä tyreotropiinia eli TSH:ta, joka stimuloi kilpirauhasta (tyroksiinin ja trijodityroniinin tuotanto)
b) Aivolisäkkeen etulohkon (adenohypofyysin) hormonit kasvuhormoni eli somatotropiini tyreotropiini eli kilpirauhasta (tyreoideaa) stimuloiva hormoni kortikotropiini eli adrenokortikotrooppinen hormoni eli ACTH (edistää lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaa) gonadotropiinit eli gonadeihin (sukupuolirauhasiin) vaikuttavat hormonit follikkeleita stimuloiva hormoni eli follitropiini eli FSH luteinisoiva hormoni eli lutropiini eli LH prolaktiini (lisää maidoneritystä)
c) Aivolisäkkeen takalohkon (neurohypofyysin) hormonit oksitosiini (supistaa kohtua, lisää maidon ulostuloa) antidiureettinen hormoni eli ADH eli vasopressiini (alentaa virtsan vesimäärää)
d) Istukan hormonit koriongonadotropiini (raskauden ylläpito, keltarauhanen) korionmammotropiini (äidin metabolian sopeuttaminen raskauteen)
d) Istukan hormonit koriongonadotropiini (raskauden ylläpito, keltarauhanen) korionmammotropiini (äidin metabolian sopeuttaminen raskauteen)
f) Haiman Langerhansin saarekkeiden hormonit alfa eli A soluista glukagoni (lisää veren glukoosia) beeta eli B soluista insuliini (vähentää veren glukoosia) tyypin I diabetes = insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen ja siten insuliinin puute tyypin II diabetes = insuliiniresistenssi eli insuliinin vaikutuksen heikkeneminen, ns. insuliinista riippumaton sokeritauti (tosin samanaikaisesti voi olla häiriintynyt ja riittämätön insuliinieritys) diabeteksen yleisempi muoto voimakkaasti perinnöllinen
g) Ruuansulatuskanavan hormonit gastriini (lisää mahanestettä) sekretiini (lisää haiman ja maksan vetykarbonaatin ja veden eritystä) pankreotsymiini eli kolekystokiniini eli kolesystokiniini eli CCK (lisää haiman entsyymieritystä) mahan inhibitorinen peptidi eli gastric inhibitory peptide eli GIP (lisää insuliinin ja vähentää mahanesteen määrää) vasoaktiivinen suolipeptidi eli vasoactove intestinal peptide eli VIP (vähentää mahanesteen ja lisää suolinesteen määrää, laajentaa verisuonia)
h) Munuaisten ja maksan peptidihormonit angiotensiini eli angiotensiini II (syntyy maksan tuottamasta esiasteesta munuaisten reniinin vaikutuksesta, lisää aldosteronin eritystä ja janon tunnett, kohottaa verenpainetta) erytropoietiini eli EPO (syntyy pääasiallisesti munuaisissa, lisää punasolujen määrää)
2) Aminohappojohdannaiset enimmäkseen vesiliukoisia (kilpirauhashormonit myös rasvaliukoisia) muodostuneet entsyymien avulla aminohapoista vaikuttavat proteiinihormonien tavoin solukalvon reseptoreiden välityksellä (lisämunuaisytimen hormonit) tai steroidien tavoin tunkeutumalla itse solun sisään (kilpirauhashormonit) eräät toimivat myös hermoston välittäjäaineina
a) Kilpirauhashormonit tyroksiini eli T 4 (neljä jodiatomia) muodostunut tyrosiinista (aminohappo) trijodityroniini eli T 3 (kolme jodiatomia) muodostunut tyrosiinista tai tyroksiinista hypotalamuksen erittämä tyreoliberiini kulkeutuu aivolisäkkeen etulohkoon ja vapauttaa sieltä tyreotropiinia eli TSH:ta, joka stimuloi kilpirauhasta struuma = suurentunut kilpirauhanen (esim. jodin puutteesta)
Hypertyreoosi = kilpirauhasen liikatoiminta (esim. immunoglobuliinien stimuloimana) elimistö (ravintoaineiden pilkkoutuminen, hapen kulutus, hengitys, sydämen sykintä) käy ylikierroksilla laihtuminen silmämunan takainen sidekudos lisääntyy silmä pullistuu ulospäin (ns. exophthalmus)
Hypotyreoosi = kilpirauhasen vajaatoiminta (esim. jodin puutteesta) elimistö käy alikierroksilla uneliaisuus, aloitekyvyttömyys, hitaat liikkeet, lihominen, ihon pöhötys (ns. limapöhötauti eli myksödeema) kasvuvaiheessa johtaa pitkäaikaisena lyhytkasvuisuuteen siten, että kasvonpiirteissä ja ruumiin mittasuhteissa on epäsuhtaisuutta ensimmäisten elinvuosien aikana tuottaa vajaamielisyyden (ns. kretinismi) puutos voidaan todeta vastasyntyneeltä otetusta napanuoran verinäytteestä
b) Lisämunuaisytimen adrenaliini ja noradrenaliini lukuisia vaikutuksia aineenvaihduntaan ja sileään lihaksistoon (ns. katastrofihormonit) lisämunuaisydin on oikeastaan sympaattisen hermoston suurikokoinen erikoistunut hermosolmuke
c) Käpylisäkkeen eli käpyrauhasen melatoniini pimeähormoni, jota erittyy etenkin yöllä (erityshuippu pimeän aikana, mutta sen erittymistä ohjaa enemmän valon ja pimeän vaihtelu kuin unirytmi) vuorokausirytmi suuri määrä vähentää sukupuolihormonien tuotanto vuosirytmi
d) Serotoniini vapautuu verihiutaleista ja supistaa verisuonia
e) Histamiini laajentaa verisuonia ja lisää niiden läpäisevyyttä paikallinen turvotus lisää mahan haponeritystä
3) Steroidit rasvaliukoisia muodostuneet kolesterolista tunkeutuvat kohdesolun sisään ja vaikuttavat tumaan
a) Kiveksien androgeenit eli mieshormonit testosteroni, androsteroni jne. (miehen sekundaariset sukupuoliominaisuudet, siittiötuotanto, anabolinen vaikutus) erittyy pieniä määriä myös lisämunuaiskuoresta
b) Munasarjojen estrogeenit eli naishormonit estradioli jne. (naisen sekundaariset (naisen sekundaariset sukupuoliominaisuudet, kuukautiskierto)
c) Munasarjojen progestiinit eli keltarauhashormonit progesteroni jne. progesteroni jne. (kuukautiskierto, raskauden ylläpito, maitorauhasen toiminta)
d) Lisämunuaiskuoren kortikoidit eli kortikosteroidit glukokortikoidit (kortisoli jne.) säätelevät hiilihydraattien aineenvaihduntaa (veren glukoosipitoisuus nousee) ja vähentävät allergisia oireita mineralokortikoidit (aldosteroni jne.) säätelevät natrium ja kaliumaineenvaihduntaa (Na + :n eritys virtsaan vähenee, K + :n eritys kasvaa)
e) D vitamiini kolekalsiferoli eli D 3 vitamiini muodostuu ihossa, aktivoituu maksassa ja munuaisissa ja maksassa ja munuaisissa ja vaikuttaa kalsiumaineenvaihduntaan
4) Prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit rasvaliukoisia kuuluvat tyydyttymättömiin rasvahappoihin kudoshormoneja vaikutus kohdistuu proteiinihormonien tavoin solukalvoon
Prostaglandiinit (prostaglandiini I 2 eli prostasykliini jne.) vaikuttavat sileän lihaksen supistumiseen (kohtulihas, verisuonten seinämät, keuhkoputkien sileät lihassyyt), keuhkoputkien sileät lihassyyt), verihiutaleiden aggregaatioon (estää aggregaatiota eli yhteenliittymistä, kokkaroitumista), hiussuonien seinämien tiiviyteen...
Tromboksaanit (tromboksaani A 2 jne.) vaikuttavat verisuonten supistustilaan ja verihiutaleiden aggregaatioon (aiheuttaa aggregaatiota).
Leukotrieenit (leukotrieeni A 2 ) ovat allergisten ja muiden tulehdusten välittäjäaineita.
LÄHTEET Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen Ulmanen & Venäläinen: Bios 4, Ihmisen biologia. WSOY 2007. Hiltunen, Holmberg, Kaikkonen, Lindblom Ylänne, Nienstedt & Wähälä: Galenos, Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY 2009. Nienstedt, Arstila & Hänninen: Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY 2008.