Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:

Transkriptio

1 Maksa & Munuaiset

2 Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla:

3 Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä?

4 Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon ylläpito Elektrolyyttitasapainon ylläpito Verenpaineen säätely (reniini - ANG I - ANG II) Happo-emästasapainon säätely EPO

5 Homeostasia Elimistöstä 60% on vettä (2/3 soluissa 1/3 ekstrasellulaaritilassa) Elimistön nesteen koostumuksen on pysyttävä vakiona (ph, Na+.) Säätelyyn osallistuu useita elinjärjestelmiä (Aivot, keuhkot, munuaiset, maksa )

6 Munuaiset Munuaisportti Ydin Munuaispikari 1. Munuaisenkotelo 2. Munuaisvaltimo 3. Munuaislaskimo 4. Virtsanjohdin 5. Munuaispyramidi Kuori

7 Munuaiset Munuaiset sijaitsevat selässä pallean alapuolella (T12 - L2) Niitä suojaa sidekudoksinen kotelo (munuaiskotelo), jonka päällä runsaasti rasvakudosta Yläpuolella sijaitsevat lisämunuaiset, jotka toimivat umpirauhasina

8 Munuaiset Munuaispyramidit sisältävät runsaasti nefroneita (Kuinka paljon? ) ja kokoojaputkia Munuaispikarit yhdistävät pyramidit munuaisaltaaseen Munuaisaltaasta lähtee virtsanjohdin virtsarakkoon

9 Nefronit munuaisen toiminnallinen yksikkö

10 Nefroni Yksi munuainen sisältää n. miljoona nefronia, joissa tapahtuu virtsan muodostaminen Nefronin munuaiskeräsen hiusuonten verenpaine on kolminkertainen normaaliin nähden (eli paljon?) -> veriplasma suodattuu keräsen koteloon -> Alkuvirtsaa (n. 160l /vrk) Veri tulee sekä lähtee glomeruluksesta VALTIMOITA pitkin! Verensolut ja suurin osa proteiineista eivät mahdu suodattumaan

11 Suodattumiskerrokset 1) Hiussuonen endoteeli EI verisoluja! 2) Hiussuonten tyvikalvo EI proteiineja! 3) Keräsen kotelon podosyytit EI albumiinia!

12 Virtsan muodostus nefroneissa Muodostuneesta alkuvirtsasta n. 99% imeytyy takaisin elimistöön munuaistiehyissä, joita ympäröi hiussuoniverkosta lähtevät kapillaarit (vasa recta) Aktiivisesti takaisin imeytyy glukoosi, aminohapot sekä Na- ja K- ionit Vesi ja rasvaliukoiset aineet (rasvat, etanoli) imeytyvät passiivisen diffusion avulla

13 kuutioepiteeli kuutioepiteeli Ammoniakki Glukoosi, aminohapot ADH levyepiteeli Väkevää! Urea, Na+

14 Virtsan muodostus nefroneissa Hiussuonista voi myös erittyä aineita virtsaan aktiivisesti (sekreetio) Näin poistetaan mm. hormoneja, lääkeaineta (ASA) ja muita vierasaineita Valmis virtsa eritetään kokoojaputkia pitkin munuaisaltaisiin, joista se jatkaa matkaa virtsanjohtimiin

15 Virtsaaminen 1. Munuaiset 2. Virtsanjohtimet 3. Virtsarakko 4. Virtsaputki

16 Virtsaaminen Virtsa kulkee munuaisaltaista virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon sitä mukaan kun sitä valmistuu Virtsarakko toimii virtsan väliaikaisena säilöntäpaikkana Virtsarakkoon mahtuu n ml virtsaa Virtsarakosta virtsa poistuu virtsaputkea pitkin, jonka sulkijalihaksia säädellään tahdonalaisesti

17 Virtsaaminen Virtsarakon täyttyessä sen seinämien venytys lähettää selkäytimeen / aivoihin viestin virtsaamisen tarpeesta Jos rakon tyhjennys on mahdollista, aivoista lähtevät hermoimpulssit käynnistävät prosessin Pikkulapsilla virtsaaminen on refleksi, jota vanhetessa opitaan kontrolloimaan Jos yhteys selkäytimestä aivoihin katkeaa, voi virtsaamisesta tulla taas refleksi (esim. Välilevytyrä)

18 Säätely Virtsan koostumusta ja määrää voidaan säädellä homeostasian ylläpitämiseksi Virtsan säätelyllä pyritään: - pitämään elimistön vesimäärä vakiona - ylläpitämään ionitasapainoa - poistamaan tehokkaasti kuona-aineita - ylläpitämään elimistön oikeaa ph:ta

19 ADH = antidiureettinen hormoni - Hypotalamus tuottaa ja aivolisäke erittää verivolyymin pienentyessä tai elimistön suolapitoisuuden kasvaessa - Lisää veden takaisinimeytymistä kokoojaputkesta - Vesimäärän noustessa ADH:n eritys vähenee MIKSI SUOLA TURVOTTAA?

20 Diureetit Diureetit lisäävät virtsan eritystä vähentämällä aivolisäkkeen ADH:n eritystä

21 Virtsan tutkiminen - Bakteereja virtsassa = Virtsateiden tulehdus - Glukoosia ylimäärin = Diabetes - Proteiineja = Munuaistulehdus - HCG-hormoni = Raskaus

22 Munuaisten muut tehtävät 1. Valmistavat erytropoietiinia -> punasolujentuotto luuytimessä tehostuu 2. Muuttavat D-vitamiinia aktiiviseen muotoon 3. Urean (proteiinien hajoamistuote) ja muiden vesiliukoisten kuona-aineiden poisto

23 MAKSA

24 Maksan rakenne

25 Maksan rakenne Maksa painaa n. 1,5 kg ja sijaitsee pallean alapuolella oikealla 70% maksan verenkierrosta on porttilaskimosta peräisin, loput 30% maksavaltimosta Maksan hiussuonisto on huomattavasti normaalia läpäisevämpää ja suurimmatkin molekyylit pääsevät niistä läpi maksakudokseen

26

27 Maksan tehtävät Voidaan jakaa karkeasti: 1. Varastointitehtäviin 2. Muokkaustehtäviin 3. Syntesointiin 4. Aineenvaihduntatehtäviin

28 Maksa varastoi 1. Haitallisia aineita, joita maksa ei pysty käsittelemään - Suojaa muuta elimistöä haitallisilta substansseilta 2. Glukoosin varastomuotoa glykogeenia - Vapauttaa tarvittaessa verenkiertoon 3. Rautaa sekä A- ja B12-vitamiineja 4. Verta

29 Maksa muokkaa 1. Vierasainemetabolia - Hepatosyytit muokkaavat ravinnon mukana tulleita haitallisia aineita vaarattomampaan/helpommin eritettävään muotoon (usein vesiliukoiseksi) 2. Aminohappojen hajoamistuotteista ureaa, ammoniakin vaaratonta kuljetusmuotoa 3. Ketoaineita varastorasvoista paaston aikana 4. Maitohaposta ja aminohapoista glukoosia

30 Maksa syntetisoi 1. Sappinestettä 2. Proteiineja (esim. Fibrinogeeni) 3. Kolesterolia (mihin kolesterolia tarvitaan?)

31 Maksan aineenvaihdunta 1. Glukoneogeneesi - Verensokerin laskiessa maksa kykenee muodostamaan maitohaposta ja joistain proteiineista glukoosia (ainut aivojen energianlähde) 2. Urean muodostus - Elimistölle vaarallinen NH3 muokataan vaarattomaksi ja virtsan kautta eritettäväksi - Välituotteilla yhteys sitruunahappokiertoon 3. Ketogeneesi

32 Alkoholi friend or foe? - Etanolin metabolia tapahtuu maksassa (etanoli -> asetaldehydi -> etikkahappo) - Runsas kuormitus saa aikaan rasvahappojen kertymistä maksaan -> Rasvamaksa - Synnyttää paljon happiradikaaleja -> kudosvaurio -> Maksakirroosi!!!

33 Hepatiitit - Hepatiitilla tarkoitetaan hepatiittiviruksen aiheuttamaa maksatulehdusta - Useita alaluokkia (A, B, C ) - Lisää maksasyövän ja kirroosin riskiä - Tartuntavaara on suuri huumeneulojen ja suojaamattoman yhdynnän yhteydessä