Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään"

Transkriptio

1 Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään

2 Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus Synnytys Raskaudenaikaiset tutkimukset ja häiriöt

3 Hedelmöityksestä syntymään Raskauden kesto hedelmöityksestä 38 viikkoa Solunjakautumisvaihe viikot 1-2 Alkiovaihe viikot 1-8 Varsinainen sikiövaihe viikot Grosse_derGebarmutter_in_den_einzelneMonaten_derSchwangersch aft.gif/244px- Grosse_derGebarmutter_in_den_einzelneMonaten_derSchwangersch aft.gif

4 Solusta eliöksi? Hedelmöittyneen munasolun kehityksen ihmiseksi mahdollistavat 4 perustapahtumaa: 1) solujen määrän kasvu koko yksilönkehityksen ajan 2) solujen erilaistuminen koko yksilönkehityksen ajan 3) kaavoittuminen = kolmiuloitteisuus (oikea-vasen, selkä-vatsa, pää-häntä) yksilönkehityksen alussa 4) muotoutuminen = elinten ja ruumiinosien synty raskauden 1/3 aikana

5 Missä ja miten sukusolujen synteesi tapahtuu?

6 Kertaa parin kanssa kuukautiskierto!

7 Hormonit kuukautiskierrossa Hypotalamus erittää gonadotropiineja vapauttavaa hormonia GnRH à aivolisäkkeestä FSH ja LH f/f0/menstrualcycle.png FSH säätelee munasolun kypsymistä, ja munarakkuloiden solut erittävät estrogeenia Munarakkulan suurentuessa estrogeenia enemmän à FSH ja LH nousevat LH-piikki kierron keskivaiheilla saa munasolun irtoamaan, keltarauhasen muodostumaan irtoamiskohtaan ja erittämään progesteronia Progesteronin ja estrogeenin vähentyminen käynnistää kierron uudelleen

8 Hedelmöitys tapahtuu munanjohtimessa Munanjohdin Edellytyksenä yhdyntä tai keinohedelmöitys Tapahtuu munanjohtimen alkupäässä, jonne nopein siittiö pääsee emättimen ja kohdun kautta Scheme_female_reproductive_system-en.svg/481px- Scheme_female_reproductive_system-en.svg.png

9 Nopein siittiö hedelmöittää munasolun Siittiön tunkeuduttua munasolun solukalvo muuttuu muita siittiöitä läpäisemättömäksi ja munasolun meioosi etenee loppuun Siittiöltä irtoaa häntä, tumat yhtyvät à hedelmöittynyt munasolu = tsygootti

10 Tsygootti alkaa jakautua solunjakautumisvaihe, päivät 1-14 Solu alkaa jakautua mitoottisesti: 2-, 4-, 8-soluvaihe jne. Samalla hedelmöittynyt munasolu kulkee kohti kohtua Morula eli solurypäle: sisältää useita kymmeniä soluja Kohtuun päässeessä solurypäleessä jo satoja soluja: alkiorakkula(=blastokysta), joka kiinnittyy kohdun seinämään

11 Alkiovaiheen tapahtumat (viikot 1-8) 1. Alkiorakkula muodostuu: sisäsolut, ulkokerros ja alkiorakkulan ontelo 2. Uppoutuminen kohdun seinämään à alkiolevy kehittyy 3. Sikiökalvojen kehittyminen à ravinnonsaanti ennen istukkaa 4. Gastrulaatio: alkiolevystä alkiokerrokset 5. Istukan muodostuminen à ravinnonsaanti ja aineiden vaihto

12 1. Solurypäleestä alkiorakkulaksi - Sisäsolumassa = embryoblasti = sikiö + vesikalvo ja ruskuaispussi - Ulkosolumassa = trofoblasti = muut sikiökalvot + istukka Alkiorakkulaan kehittyy sisäsolut, alkiorakkulan ontelo ja ulkosolut Sisäsoluista alkiolevy à kaikki sikiön solutyypit ja osa sikiökalvojen ja istukan rakenteista Ulkosoluista istukan ja sikiökalvojen rakenteita Blastulation.png/800px-Blastulation.png

13 2. Morulan matka ja implantaatio

14 Sisäsolumassa jakautuu epiblastiin ja hypoblastiin

15 3. Gastrulaatio alkiolevyjen muodostuminen Alkiorakkulan sisäsoluista kehittyy alkiolevy, josta alkiokerrokset: Sisäkerros = endodermi Keskikerros = mesodermi Ulkokerros = ektodermi Gastrulation.png/300px-Gastrulation.png

16 Alkiokerrokset Endodermistä: ruoansulatuskanava ja elimet, hengityselimet Ektodermistä: keskus- ja ääreishermosto, iho Mesodermistä: luusto, lihaksisto, verenkiertoelimet, luuydin Huom: ituradan solut (sukusolut) eivät muodostu alkiokerroksista, vaan erottuvat omaksi populaatiokseen ennen gastrulaatiota!

17 4. Sikiökalvojen muodostuminen

18 Ravinnonsaanti alkiovaiheen alussa: sikiökalvot ja ruskuaispussi Ensimmäisen viikon tsygootti saa ravintoa munasoluun varastoituneista aineista Ennen istukan muodostumista ravinnonsaannista huolehtivat sikiökalvot ja ruskuaispussi, jotka kehittyvät alkiokehityksen alussa Ulompi suonikalvo (chorion) toimii hengityspintana ennen istukkaa Sisempi vesikalvo (amnion), jonka sisällä sikiö ui lapsivedessä

19 Sikiökalvot

20 Sikiökalvot suomeksi ja englanniksi Amnion = vesikalvo Ruskuaispussi = yolk sac Allantois eli rakkokalvo muodostaa napanuoraa Chorion eli suonikalvo = istukka

21 Istukan muodostuminen lukiokirjoissa Alkion suolesta pullistuu rakkokalvo, joka yhdistyy suonikalvoon =ravitsemuskalvo Ravitsemuskalvo kiinnittyy kohdun seinämään muodostaen istukan sikiönpuoleisen osan Rakkokalvon varresta muodostuu napanuora

22 Istukan muodostuminen oikeasti Ulkosolumassasta erilaistuneet solut työntyvät kohdun limakalvoon ja niiden määrä kasvaa. Chorionin eli suonikalvon solut lisääntyvät myös embryonaalisella puolella à istukkalevy + sikiökanta

23 Kertaa parisi kanssa sikiökalvojen muodostuminen ja gastrulaatio!

24 Istukan muodostuminen

25 Istukka Aineiden vaihto äidin ja sikiön välillä Erittää hormoneja progesteroni ja estrogeeni ylläpitävät kohdun limakalvoa istukan gonadotropiini hcg stimuloi progesteronin tuottoa (ensimmäiset kuukaudet)! Irtoaa synnytyksen jälkeen

26 Sikiön ravinnonsaanti Istukan ja napanuoran kautta Äidistä sikiöön: happea, vettä, ravintoaineita, hormoneja ja vasta-aineita Sikiöstä äitiin: hiilidioksidia ja virtsaainetta

27 Miten sikiön verenkierto toimii?

28 Sikiön verenkierto Äidin ja sikiön veret eivät ole välittömässä yhteydessä, vaan niiden välissä on solukerros aineiden kulkeutuminen diffuusiolla Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto ohitetaan (miksi?) eteisten välissä (soikea) aukko keuhkovaltimon ja aortan välissä valtimotiehyt

29 Solujen erilaistuminen Solurypäleen (morula) solut kaikkikykyisiä (totipotentti) Alkiorakkulassa (blastokysta) solut pluripotentteja: miksi tahansa aikuisen soluiksi Solut erilaistuvat tehtäviinsä naapurisolujen erittämien kasvutekijöiden ohjaamina Stem_cells_diagram.png/400px-Stem_cells_diagram.png

30 Kudosten erilaistuminen Geenien ohjaamana Mitä ovat Hox-geenit? Induktiot: solujen vuorovaikutukset viestiaineiden (kasvutekijät) välityksellä Apoptoosi eli ohjelmoitu solukuolema poistaa ylimääräiset solut

31 Sikiövaihe: viikot 8-38 (hedelmöityksestä) Sikiö kasvaa nopeasti, luut alkavat luutua 16. viikolla äiti tuntee sikiön liikkeet Sikiö oppii tunnistamaan äitinsä äänen

32 Monisikiöraskaus Erimunaiset kaksoset syntyvät, kun kaksi eri munasolua hedelmöittyy munanjohtimessa Identtiset (samanmunaiset) kaksoset syntyvät, kun munasolu jakautuu kahdeksi eri alkioksi Identtisillä kaksosilla on sama geeniperimä

33 Raskaudenaikaiset tutkimukset Raskauden toteaminen raskaustestillä: istukkahormoni hcg Ultraäänitutkimus: rakenteelliset poikkeamat Lapsivesitutkimus: sikiön solujen tutkimuksella sukupuoli, kromosomihäiriöt, perinnölliset sairaudet Embryo_at_12_weeks.JPG

34 Synnytyksen käynnistyminen Käynnistyy sikiön kehityttyä 38 viikkoa hedelmöityksestä Istukka alkaa rappeutua, kun progesteronin tuotto vähenee Kohtulihas supistuu oksitosiinin vaikutuksesta Prolaktiini stimuloi maidon tuotantoa

35 Synnytyksen vaiheet 1. Avautumisvaihe: kohdunkaula lyhenee ja avautuu läpimitaltaan 10 cm laajuiseksi 2. Ponnistusvaihe: sikiö työntyy kohdusta supistusten ja äidin lihastyön vaikutuksesta 3. Jälkeisvaihe: istukka irtoaa kohdunseinämästä

36 Häiriöitä raskaudessa Tavallisimpia keskushermoston, sydämen ja virtsateiden epämuodostumat Kromosomipoikkeavuudet yleensä munasolun meioosin häiriöistä Teratogeenit ovat sikiönkehitystä häiritseviä aineita Mm. alkoholi, tupakka, säteily, lääkeaineet, infektiot

37 Syntymän jälkeen Napanuora katkaistaan Lapsen itku on merkki omilla keuhkoilla hengittämisestä Sydämen eteisten välinen aukko ja valtimotiehyt sulkeutuvat Prolaktiini-hormoni käynnistää äidillä maidonerityksen

38 Integraatiot kemiaan ja fysiikkaan Kemia: diffuusio (äidin ja sikiön verenkiertojen välillä) Fysiikka: ultraääni, säteily Oleellisesti liittyvät biologian aiheet: hormonitoiminta, kuukautiskierto, verenkierto (erot sikiöllä ja aikuisella)

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu

Lisätiedot

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ

ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ 3. KUVA implantaatiosta ja trofoblasteista tarttumassa kohdun limakalvolle. Zona pellucida on hajonnut. Kuva on SEM-kuva. 4. Trofoblastien

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

Hormonit. Elina Itkonen

Hormonit. Elina Itkonen Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa)

KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) Kirsi Sainio, Hannu Sariola Kuvat (osaksi) Mikko Jalanko Moniste helpottaa Solusta yksilöksi jakson opiskelua. Monisteessa

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Kirsi Sainio Perimä ja kehitys 2017-2018 } Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. -2. } Sariola ym. Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, kappaleet

Lisätiedot

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

NAUDAN NORMAALI SYNNYTYS JA SYNNYTYSAVUN ANTO

NAUDAN NORMAALI SYNNYTYS JA SYNNYTYSAVUN ANTO NAUDAN NORMAALI SYNNYTYS JA SYNNYTYSAVUN ANTO TAVALLISIMMAT SYNNYTYKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT Naudan istukka Plasenta cotyledonaria, kohtukäpyset 70-120 kpl Epteloochoriaalinen, endometrium ja chorion

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

LUOKKAKOKOUS SYNTYMÄPÄIVÄT

LUOKKAKOKOUS SYNTYMÄPÄIVÄT Hyvä alku Kun olet raskaana, vanhat tapasi eivät yhtäkkiä olekaan itsestään selviä. Tämä vihkonen kertoo, miksi raskauden aikana on hyvä välttää alkoholia. Valinta on sinun mutta se ei vaikuta ainoastaan

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Varmennettu poikiminen osa 4.

Varmennettu poikiminen osa 4. Varmennettu poikiminen osa 4. Kaksoset, kolmoset: ruuhka Kaksosia syntyy muutama prosentti synnytyksistä. Kolmosia alle promille. Otetaan ulos, kuka helpommin tulee. Toista työnnetään samalla pois tieltä.

Lisätiedot

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2

Lisätiedot

Kehitysbiologia ja histologia

Kehitysbiologia ja histologia Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.

Lisätiedot

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Napa- ja niveltulehdukset ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Napanuora ja napa Napanuora kulkee lehmän istukasta (oikeastaan kymmenistä pikkuistukoista ) sikiökalvoja myöten kulkeviin

Lisätiedot

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen

Lisätiedot

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE 1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

FYYSINEN MINÄKUVA JA SEKSUAALISUUS RASKAUSAIKANA - Äitien kokemuksia minäkuvastaan ja äitiysneuvolan

FYYSINEN MINÄKUVA JA SEKSUAALISUUS RASKAUSAIKANA - Äitien kokemuksia minäkuvastaan ja äitiysneuvolan Sanna Maarit Emilia Lammi & Johanna Annika Ylinen FYYSINEN MINÄKUVA JA SEKSUAALISUUS RASKAUSAIKANA - Äitien kokemuksia minäkuvastaan ja äitiysneuvolan seksuaalineuvonnasta Sosiaali- ja terveysala 2012

Lisätiedot

Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa?

Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Aila Tiitinen Prof, linjajohtaja HY ja HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 1 Hedelmällisyys Suomessa 9.3.2018 2 Suomalaiset perheet 9.3.2018

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA

SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA SYNNYTYS ENSIVASTETOIMINNASSA Opinnäytetyö 2014 Markus Katajala & Arto Kähkönen Taustaa Palokunnan ensiapu- ja ensivastekurssit eivät sisällä synnytysoppia Synnytystehtävälle voidaan kuitenkin hälyttää

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Bemfola 75 IU / 0,125 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä kynässä Bemfola 150 IU / 0,25 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä kynässä Bemfola 225 IU / 0,375 ml injektioneste,

Lisätiedot

Laura Annukka Laitinen & Anu Laura Maria Rautakangas KIRJALLISUUSKATSAUS: RASKAUS, SYNNYTYS, RASKAUDEN- KESKEYTYS JA ADOPTIO

Laura Annukka Laitinen & Anu Laura Maria Rautakangas KIRJALLISUUSKATSAUS: RASKAUS, SYNNYTYS, RASKAUDEN- KESKEYTYS JA ADOPTIO Laura Annukka Laitinen & Anu Laura Maria Rautakangas KIRJALLISUUSKATSAUS: RASKAUS, SYNNYTYS, RASKAUDEN- KESKEYTYS JA ADOPTIO Sosiaali- ja terveysala 2010 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Ihmisen elämänkaari. Syntymä Ihmisen elämänkaari Jokainen meistä on saanut alkunsa, kun miehen siittiö on hedelmöittänyt naisen munasolun. Siitä on saanut alkunsa uusi elämä, uusi elämän tarina. Vaikka jokaisella on oma tarinansa,

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

2006 Matti Leinonen, Teuvo Nyberg, Heikki Tyrväinen, Johan Tast, Simo Veistola ja Kustannusosakeyhtiö Otava

2006 Matti Leinonen, Teuvo Nyberg, Heikki Tyrväinen, Johan Tast, Simo Veistola ja Kustannusosakeyhtiö Otava Lukio 4 Sisällys Piirtoheitinkalvoja ja monistepohjia... 6 Oppikirjan tehtävien vastaukset... 111 Lisätehtäviä... 124 Laborointien työohjeita... 128 YO-tehtäviä... 133 Kurssin itsenäinen suorittaminen...

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä

Lisätiedot

VAUVA TULEE PERHEESEEN

VAUVA TULEE PERHEESEEN VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa

Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa Raskaustoiveesta voi tulla maksutta keskustelemaan, kun toive omasta lapsesta herää! Raskauden suunnitteluvaihe: Hedelmällisyyttä on mahdollista kartoittaa

Lisätiedot

Kymsote Perhevalmennus 2019

Kymsote Perhevalmennus 2019 Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

11 vrk pp regressoituneet karunkkelit lochiometra

11 vrk pp regressoituneet karunkkelit lochiometra Naudan kohdun ultraäänitutkimus Juhani Taponen Sovellutukset fysiologiset tilat syklin aiheuttamat muutokset varhaiset tiineystarkastukset kaksosdiagnostiikka tiineyden keston arviointi sikiön sukupuolenmääritys

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi AMK 2011 Alkusanat Tämä opinnäytetyö on tehty Turun yliopistolla Biolääketieteen

Lisätiedot

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ BIOLOGIAN KOE 18.9.2017 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat. Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto

Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat. Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto Kiimakontrollista Ensikertalaiset, astuminen ei onnistu Iäkäs uros, uroksen saatavuus Astutusten määrä Keinosiemennys Tyhjäksi

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI / Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan

Lisätiedot

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Korhonen Veera Minkkinen Reeta OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Opinnäytetyö Hoitotyö Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Veera Korhonen

Lisätiedot

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus

Lisätiedot

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA NAISTEN TAUDIT Naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Naisten altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt Suomessa, mutta edelleen useat naiset toimivat ammateissa,

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11 HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE 1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

Munasarja alati muuttuva elin

Munasarja alati muuttuva elin Kuvat kertovat Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen tehtävänä on tuottaa hedelmöityskelpoisia munasoluja ja steroidihormoneja, jotka valmistavat kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun vastaanottoon. Ellei

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon Sandra Harjuhaahto 750376A LuK-seminaari ja tutkielma Biologia Oulun Yliopisto 20.5.2016 Avainsanat: alkionkehitys,

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ

Lisätiedot

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot