Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Transkriptio

1 Hormonitaulukko

2 Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin. Tämä säätelymekanismi lisää suorituskykyä muun muassa kasvattamalla sydämen sykettä ja lisäämällä glukoosin eritystä maksassa. Käytettiin toisessa maailmansodassa sotilaiden suorituskyvyn parantamiseen. Adrenaliinia käytetään: lääkkeenä anafylaksian, sydänkohtauksen, astman ja valekuristustaudin hoidossa.

3 Erytropoietiini Muodostuu munuaisissa. Vaikuttaa kohdesoluihin erytropoietiinireseptorin välityksellä. Vaikutukset ilmenevät luuytimessä. Edistää punasolu tuotantoa. Lääkkeenä anemiaan ja doping-aineena.

4 Glukagoni Peptidihormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Haiman Langerhansin saarekkeiden alfasoluista koko eliniän ajan. Insuliinin vastavaikuttaja. Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen. Voidaan käyttää vastamyrkkynä beetasalpaajan aiheuttaman myrkytyksen hoidossa. Vapauttaa adrenaliinin avustamana glukoosia maksan glykogeenivarastosta. Sairaalloisen korkea glukagonintuotanto voi johtua esim. glukagonoomasta

5 Insuliini Haima Edistää sokerin siirtymistä verestä soluihin ja varastoitumista maksasoluihin Tyypin I diabetes on insuliinin puutteen seuraus ja jos solujen reseptorit eivät reagoi insuliiniin niin tyypin II diabetes.

6 Kasvuhormoni eli somatotropiini Aivolisäkkeen etulohkosta. -Säätelee muun muassa kasvua -Heikentää insuliinin vaikutusta -Kiihdyttää proteiinisynteesiä useissa kudoksissa -Vaikuttaa luuston kehitykseen ja luiden pituuskasvuun -Lisää rasvojen pilkkoutumista rasvakudoksessa -Vähentää glukoosin soluunottoa -Kasvuhormoni vaikuttaa pääasiassa maksassa muodostuvien kasvutekijöiden kautta. -Muita kasvuhormoneja (pituuskasvuun vaikuttavia) ovat: kilpirauhashormonit, sukupuolihormonit ja insuliini. -Somatotropiinin eritystä lisää hypotalamuksesta erittyvä somatoliberiini ja sitä estää somatostatiini. -Somatotropiinin eritykseen vaikuttavat ruumiillinen rasitus,stressi, paasto ja alahinen verensokeriarvo. v=taqzatxnafi

7 Kortisoli Lisämunuaisen kuorikerroksesta. Lisää glukoneogenesiin tarvittavien maksaentsyymien määrää, kasvattaa siis glukoosin pitoisuutta veressä. Stressi lisää kortisolin tuotantoa ja siksi sitä kutsutaan stressihormoniksi.

8 Melatoniini Aivoissa olevasta käpyrauhasesta erityisesti illalla/yöllä Helpottaa nukahtamista, heikentää elimistön puolustusreaktioita, mielialaan, vuorokausirytmin mukaan erittyvien hormonien määriin kuten kasvuhormoni, kilpirauhashormoni ja prolaktiini. Laskee elimistön lämpötilaa Vähenee iän myötä, liian suuret määrät aiheuttavat kaamosmasennusta/masennusta /väsymystä, univaikeuksiin voi ottaa melatoniinia purkista. Stressi vaikuttaa melatoniinin tuotantoon

9 Noradrenaliini -Erittyy hormonina lisämunuaisytimestä -Välittäjäaineena ääreishermostossa, aivoissa sekä selkäytimessä (keskushermostossa) Vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja lisää vireyttä sekä aktivoi aivotoimintaa. Yksi niistä aineista jotka tuovat liikunnan jälkeisen hyvänolon tunteen.

10 Oksitosiini Oksitosiini valmistuu hypotelamuksessa ja erittyy aivolisäkkeestä Synnytyssupistukset ja maidon tuotanto. Rauhoittaa mieltä. Vaikuttaa sosiaaliseen käytökseen esim. empatiaan. Ihmisyyshormoni = säätelee anteliaisuutta, luottamusta, myötätuntoa.

11 Antidiureettinen hormoni (ADH) Syntyy hypotalamuksessa, erittyy aivolisäkkeen takalohkosta vereen. Vaikuttaa nestetasapainoon: Jos ADH:n puute tai toimimattomuus aiheuttaa vesitautia, jossa veden takaisin imeytyminen munuaisissa on häiriintynyt. Vettä siis poistuu virtsaan jatkuvasti, jolloin ihmisen tulee juoda runsaasti. Päinvastoin, jos ADH:ta erittyy liikaa, kärsii ihminen helposti vesimyrkytyksestä. elimistön nestevarastot alkavat vähentyä, veri väkevöityy ja ADH:n eritys lisääntyy. Elimistö vähentää nestehukkaa mm. virtsaamista vähentämällä ja samalla janon tunne pakottaa nauttimaan nestettä. Tällöin veri jälleen normalisoituu ja ADH:n eritys vähenee.

12 Tyroksiini Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Kilpirauhanen Solujen aineenvaihdunta (mitokondrioiden toiminta, proteiinisynteesi, entsymaattiset reaktiot.) Liiallisessa erittymisessä elimistön aineenvaihdunta käy ylikierroksilla. Vajaatoiminnassa vastaavasti hidastuu, mutta sitä on mahdollista hoitaa lääkityksellä. Struuma (=kilpirauhasen liikakasvu)

13 Parathormoni Erittyy verenkiertoon neljästä kilpirauhasesta. Säätelee veren kalsium-pitoisuutta: kun kalsium-pitoisuus veressä laskee, lisääntyy parathormonin eritys Kun veren kalsium-pitoisuus on saatu ennalleen, parathormonin eritys hidastuu Kalsium-pitoisuus vaikuttaa luustoon ja munuaisiin. Veren magnesium-pitoisuudella on vaikutus parathormonin eritykseen. Toiselta nimeltään parathormoni on lisäkilpirauhashormoni. Kilpirauhasen liikatoiminta tuottaa verenkiertoon liiallisen määrän parathormonia.

14 Kalsitoniini Kilpirauhasen C-soluissa (peptidihormoni) -Vähentää kalsiumpitoisuutta veressä -Lisää luuta muodostavien osteoblastien määrää ja vähentää luuta hävittävien osteoklastien aktiivisuutta -Lisää kalsiumin erittymistä virtsaan -Kalsitoniinin merkitys ihmisen veren kalsiumpitoisuuden lyhyen aikavälin säätelijänä on pieni nykytietämyksen mukaan. -Kalsitoniinia käytetään osteoporoosista kärsivien ihmisten hoidossa laajasti.

15 Gastriini Mahaportin sopen ja pohjukaissuolen limakalvojen epiteemisoluista Saa mahalaukun limakalvon solut erittämään suolahappoa mahanesteeseen. Se edistää myös limakalvon uusiutumista mahalaukussa, ohutsuolessa sekä paksusuolessa. Gastriinin eritys voi häiriytyä haiman kasvaimen seurauksena Zollinger-Ellisonin oireyhtymä

16 Estrogeeni Munasarjoista sekä jonkin verran lisämunuaisista ja rasvakudoksesta Säätelevät naiselle ominaisia sukupuoliominaisuuksia ja mm. kohdun ja limakalvojen toimintaa. Vaikuttaa myös verisuonten ja kudosten kimmoisuuteen, ihoon, rustoihin ja niveliin. Estrogeenituotanto alkaa murrosiässä - aiheuttaa tytöille valkovuodon, kuukautiskierron ja naisellisten muotojen kehittymisen. On tärkein maitorauhasen tiehyitä kasvattava hormoni.

17 Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) Aivolisäkkeen etulohko Naisilla munasarjoihin (munarakkuloiden toiminta), miehillä kiveksiin (kivesten rakenteiden kehittyminen, siittiötuotanto) Miehillä hormonin tuotanto tasaista, naisilla vaihtelevaa.

18 Keltarauhashormoni eli progesteroni Keltarauhasesta ja istukasta Muokkaa kohdun limakalvoa sikiölle sopivaksi. Se on naissukupuolihormoni keltarauhashormoni. Synteettisiä progestiineja käytetään ehkäisy valmisteissa.

19 Prolaktiini Aivolisäkkeestä Vaikuttaa rintarauhasten kehittymiseen ja maidon eritykseen, sekä sukurauhasten toimintaan. Korkeat prolaktiinitasot aiheuttavat infertiliteettiä (se että nainen ei voi saada lasta) ja amennoreaa naisilla ja impotenssia miehillä. Prolaktiinin eritys on sykäyksittäistä ja sen arvot ovat korkeimmillaan aamuyöstä.

20 Luteinisoiva hormoni (LH) Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Luteinisoivaa hormonia erittyy aivolisäkkeen etulohkosta. Aiheuttaa ovulaation ja siittiöiden kypsymiseen tarvittavan testosteronituotanno n, eli LH vaikuttaa sukupuolirauhasten toimintaan. Luteinisoivan hormonin avulla voidaan tutkia puberteettikehity stä. LH:n pitoisuus on lapsilla pieni, mutta se kasvaa murrosiässä.