Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus aiheuttaa? Vesistökuormituslähteet Mistä metsätalouden vesistökuormitus syntyy? Metsätalouden vesistökuormituksen ominaispiirteitä Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen Vesienhoidossa ehdotetut metsätalouden toimenpiteet 2010-2015
Mitä vesistökuormitus on 1/2? Voidaan jakaa ravinne- (pääasiassa fosfori ja typpi), kiintoaine-, metalli- ja happamuuskuormitukseen. Viime aikoina kiinnitetty huomiota myös humuskuormitukseen, jolla tarkoitetaan lähinnä liukoisen orgaanisen aineksen huuhtoutumista vesistöihin. Lisäksi vesistöihin voi päätyä haitallisia ja vaarallisia aineita ihmistoiminnan seurauksena.
Mitä vesistökuormitus on 2/2? Luonnonhuuhtouma ja Ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus Laskeuma Hajakuormitus Pistekuormitus Sisäinen kuormitus
Mitä vesistökuormitus aiheuttaa 1/2? Ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ilmenee esim. leväkukintoina, vesi- ja rantakasvillisuuden lisääntymisenä, pyydysten, laitureiden ym. pintojen limoittumisena, kalaston särkivaltaistumisena sekä veden ja kalojen haju- ja makuvirheinä. Kiintoainekuormitus merkitsee yleensä veden samentumista hienoaineksesta, karkean aineksen kulkeutumista veden mukana ja sedimentoitumista virtauksen hidastuessa pohjien liettyminen, kalojen ja rapujen mätimunien sekä piilo- ja kutupaikkojen peittyminen sekä kidusten tukkeutuminen.
Mitä vesistökuormitus aiheuttaa 2/2? Ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisääntyminen voi johtaa happikatoon sekä vaikeuttaa vesistöjen virkistyskäyttöä. Etenkin happamien sulfaattimaiden alueilla happamuus- ja siihen liittyvä metallikuormitus (etenkin rauta ja alumiini) voivat aiheuttaa kaloille kidusvaurioita, heikentää kalojen lisääntymistä sekä johtaa kalakuolemiin.
Vesistökuormituslähteet www.ymparisto.fi ja Keski-Suomen ympäristökeskus ym. 2009
Mistä metsätalouden vesistökuormitus syntyy? Metsätalouden toimenpiteistä: Hakkuut ja maanmuokkaus (729 000 ja 97 594 ha 2010, metsätalousmaata 26 milj. ha) Kunnostusojitus (59 217 ha 2010,) Lannoitus (45 109 ha 2010) Kannonnosto (lämpö- ja voimalaitokset 2010: 1 003 000 m 3 )
Metsätalouden kuormituksen ominaispiirteitä Itä- ja Pohjois-Suomessa metsätalouden kuormitus järvien osalta vastaa maatalouden kuormitusta. 1 Metsätalouden kuormitus laaja-alaisempaa talousmetsien osuus maa-alastamme n. ⅔. 2 Metsätalouden kuormitus kohdistuu etenkin puhtaina säilyneisiin latvavesiin. 3 1 Päivänen 2007: Suot ja suometsät. 2 Rekolainen ym. 2006: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Taustaselvitys, Osa II, Rehevöitymisen vähentäminen. 3 Ympäristöministeriö 2007: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015.
Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen Laadukas suunnittelu vesiensuojelun osalta Metsätaloustoimenpiteiden oikea valinta (esim. muokkaus) Oikeat ja oikein mitoitetut toimenpiteet oikeisiin paikkoihin Laadukas vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus Kunnostusojitustarve ja kunnostusojituskelpoisuus?
Vesienhoidossa ehdotetut metsätalouden toimenpiteet 2010-2015 Suomi Saarijärven reitti Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha) Lannoituksen suojakaistat (ha) Hakkuiden suojavyöhykkeet (ha) Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta + kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (kpl) Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (ha/v) Koulutus ja neuvonta (kpl/v) 525 000 2 200 12 800 5 400 + 2 700 77 000 12 600 6 750 48 135 110 + 135 3 000 80 Lähteet: Vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä kaudelle 2010-2015 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015
Kiitos!