Vesienhoito ja metsätalous. Vesiensuojelu metsätaloudessa - koulutus & keskustelutilaisuus Ansa Selänne KESELY

Transkriptio

1 Vesienhoito ja metsätalous Vesiensuojelu metsätaloudessa - koulutus & keskustelutilaisuus Ansa Selänne KESELY

2 Alustuksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Keski-Suomen ravinnekuormitus ja pintavesien tila Metsätalouden vesienhoitotoimet ja toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon toinen suunnittelukausi (toimenpiteiden ohjeistus, metsätalouden toimenpiteet ja ohjauskeinot) 2

3 Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Vesienhoidon suunnittelun tavoitteet: pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene Työ perustuu: Vesipuitedirektiivi Laki vesien- ja meren hoidosta Asetus vesienhoitoalueista Asetus vesienhoidon järjestämisestä pinta- ja pohjavesien tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään Vesienhoidon suunnittelu: Vesistöaluekohtainen suunnittelujärjestelmä Eri toimijoiden yhteistyö ja kansalaisten osallistuminen on keskeinen osa vesienhoitotyötä vesienhoidon yhteistyöryhmä, viralliset kuulemiset Vesienhoidon keskeinen työkalu on vesienhoitoalueelle laadittava vesienhoitosuunnitelma Suunnittelu tapahtuu kuuden vuoden sykleissä 3

4 7 Kansalliset vesienhoitoalueet 6 1 Vuoksi 2 Kymijoki - Suomenlahti 5 3 Kokemäenjoki - Saaristomeri - Selkämeri 4 Oulunjoki - Iijoki - Perämeri 5 Kemijoki 4 Kansainväliset vesienhoitoalueet 6 Tornionjoki 7 Tenojoki - Paatsjoki 8 Ahvenanmaa, huolehtii itsenäisesti vesienhoidon toimeenpanosta

5 Vesienhoidon keskeiset asiakirjat Keski-Suomessa Vn hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat päätöksellään joulukuussa K-S:n toimenpideohjelmat Vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutus käynnissä 5

6 Vesienhoidon toteutusta (vastuutahot, aikataulut) on tarkennettu ja toimenpiteiden seurantaa ohjeistettu Vn hyväksyi periaatepäätöksellään Vesienhoidon toteutusohjelman Alueelliset toteutussuunnitelmat valmisteltiin syksyllä 2011 ELYissä YM:n asettama työryhmä valmisteli periaatteet toimenpiteiden toteutumisen seurannasta Komission palaute saatu 1.kierroksen suunnitelmista Suomi raportoinut EU:lle toteutuksesta joulukuussa

7 Vesien ravinnekuormitus Keski-Suomessa (K-S:n pintavesien toimenpideohjelma) Fosfori Typpi 0,7 % 3,4 % 0,7 % 4,4 % 11,1 % 0,3 % 2,2 % 10,2 % 0,6 % 25,4 % 33,4 % 30,4 % 21,3 % 0,2 % 0,1 % 5,6 % 10,2 % 3,2 % 2,4 % 34,3 % Laskeuma Luon. huuhtouma Haja-asutus Metsätalous Hulevesi Maatalous Teollisuuden puhd. Kalankasvatus Yhdyskunnat Turvetuotanto 7

8 Fosforin hajakuormitus kg/km 2 vuodessa sekä pistekuormitus kg/v. Metsätalouden kuormitusosuus valuma-alueen 8 kokonaiskuormituksesta %:na

9 Vesien tila Keski- Suomessa Järvistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa 76 % lukumäärästä ja 80 % pintaalasta Joista hyvässä ja erinomaisessa tilassa 57 % lukumäärästä ja 54 % jokipituudesta 9

10 Metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet kaudella Keski-Suomessa Toimenpiteet Nykykäytäntö Määrä v Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Hakkuualueiden suojavyöhyke Lannoitusten suojakaistat Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Lisätoimenpiteet Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Koulutus ja neuvonta ha 840 ha 300 ha 80 kpl 170 kpl 220 kpl ha/vuosi 440 kpl/vuosi 10

11 Toteutuksen seuranta metsätaloudessa Seurataan vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteutumista SYKE on pyytänyt Metlalta keskitetysti kunnostusojitus-, hakkuu- ja lannoitusala-tiedot vuosilta ja toimittanut ne ELYille ELY on kysynyt metsätalouden organisaatiolta toimenpiteiden toteutumisesta: - Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu, metsätalouden eroosiohaittojen torjunta, tehostettu vesiensuojelusuunnittelu sekä koulutus ja neuvonta ELYn omat tiedot: kunnostusojitusilmoituksista vuodelta 2012 ja TASO-hankkeen (koulutus) kautta saatuja tietoja ELY-keskukset tekivät arviot toimenpiteiden toteutumisesta ja syöttivät tiedot tietojärjestelmiin Koordinoivat ELYt tekivät yhteenvedot tietojärjestelmistä 11

12 Miten metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet ovat edistyneet Keski-Suomessa Toimenpide Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha) Suunniteltu määrä Toteutunut määrä Toteutuma % * Hakkuiden suojavyöhykkeet (ha) Lannoituksen suojakaistat (ha) Eroosiohaittojen torjunta, kpl vsrakennetta Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu, kpl vs-rakennetta Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (ha/vuosi) Koulutus ja neuvonta (kpl/vuosi) *Kunnostusojituksia tehty vuosina vähemmän kuin vesienhoidon suunnittelussa arvioitiin. Vesiensuojelullisesti on sitä parempi mitä vähemmän ojituksia tehdään. 12

13 Keski-Suomen ELY-keskus, ojitusilmoitusten ojitusala ja vesiensuojelutoimet v ha Ojitusala % koko ojitusalasta m Ojapituus % koko ojapituudes ta Laskeutusaltaita (kpl) Pintavalutuskenttiä % ojitusalasta Pohja- tai putkipatoja % ojitusalasta ,6 2,9 % ,0 % ,1 2,7 % ,8 % ,8 56,2 % ,9 % ,2 2,9 % ,9 % ,0 19,0 % ,9 % ,4 3,9 % ,7 % ,2 1,2 % ,2 % ,8 0,9 % ,0 % ,6 4,7 % ,2 % ,3 4,6 % ,7 % ,9 % ,6 % Yhteensä 2677,0 100,0 % ,0 % * 15* * keskimääräinen % koko ojitusalasta 13

14 Toisen vesienhoitokauden suunnittelu alkanut Kuuleminen vesienhoidon keskeistä kysymyksistä Toimenpiteiden suunnittelun ohjeistus valmistuu keväällä 2013 Vesimuodostumien rajaukset ja tyyppittely on tarkistettu ja vesien luokittelu käynnissä ELYissä Suunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen alkaa ELYissä ja vesienhoitoalueilla loppukeväästä 2013 alkusyksyyn 2014 Suunnitelmaehdotuksista kuuleminen lokakuu/2014- maaliskuu/2015 Valtioneuvostokäsittely joulukuu /2015 Raportointi komissiolle joulukuu/

15 Toimenpiteiden suunnittelun ohjeistustyö Ympäristöministeriö on asettanut hankeryhmän sekä sektorikohtaiset tiimit ohjeistustyön valmisteluun Sektoritiimejä 5 kpl Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet Yhdyskunnat ja asutus Maatalous, turkiseläintalous ja happamat sulfaattimaat Metsätalous ja turvetuotanto Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostus Lisäksi nimetty yhteyshenkilöt seuraavien toimialojen ohjeistusta varten: teollisuus ja yritystoiminta, kalankasvatus ja öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta 15

16 Toimenpiteiden suunnittelun ohjeistustyö Lisäksi nimetty vastuuhenkilöt opastuksen valmisteluun seuraavien horisontaalisten teemojen osalta: Ympäristötavoitteiden asettaminen Uusien hankkeiden huomioiminen tavoitteiden asettamisessa Toimenpiteiden hyötyjen arviointityökalun laatiminen Haitallisista aineista aiheutuvien haittojen vähentäminen toimenpiteiden suunnittelussa Ilmaston muutoksen, tulvien ja kuivuuden huomioiminen toimenpiteiden suunnittelussa Luontodirektiivin tavoitteiden huomioon ottaminen tavoitteiden asettelussa ja toimenpiteiden suunnittelussa 16

17 Sektoritiimi on valmistellut toimenpiteiden suunnitteluun liittyvää opastusta seuraavista asioista: Toimenpideohjelmissa ja vesienhoitosuunnitelmissa käsiteltävät toimenpiteet Toimenpiteiden kustannusten arviointiperusteet Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi Nykyiset rahoitusjärjestelmät ja ohjauskeinot ja niiden kehittämistarve Taloudelliset vaikutukset ja kustannusten kohtuullisuus Toimialaan kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten arviointi Toimialaa koskevien poikkeamien perusteiden arviointi Toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja seurattavat muuttujat Toimenpiteiden ohjeistuksen suunnittelussa otetaan huomioon 1. suunnittelukierrokselta saatu palaute sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 17

18 Metsätalouden toimenpiteet 2. suunnittelukaudella Metsätalous- ja turvetuotantotiimin jäsenet : Samuli Joensuu Harri Karjalainen Kaisa Heikkinen Arja Koistinen Juha Kotanen Petri Liljaniemi Pertti Manninen Ansa Selänne Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (YM, saakka) SYKE, sihteeri KESELY ESAELY LAPELY ESAELY KESELY, pj 18

19 Toimenpide Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lannoitusten suojakaista Hakkuuiden suojavyöhyke Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (erillishankkeet) Toimenpidetyyppi Muu perustoimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Metsätalouden toimenpiteet v Yksikkö ha ha ha kpl (vsrakenne) Kytkentä 1.kauden toimenpiteisiin Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (N) Lannoitusten suojakaista (N) Hakkuuiden suojavyöhyke (N) Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta N/(L) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide kpl (vsrakenne) ha/vuosi kpl (pv-alue) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (L) Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (L) Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla (N) Koulutus ja neuvonta Ojitettujen soiden ennallistumaan jättäminen Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide kpl / vuosi ha/vuosi Koulutus ja neuvonta (L) Uusi toimenpide 19

20 Työryhmän arvio metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden tehokkuudesta 1/2. Toimenpiteen nimi Pohjavesien riskien vähentäminen Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lannoituksen suojakaista Uudistushakkui den suojakaista Metsätalouden eroosiohaittoje n torjunta Melko tehokas Melko tehokas Melko tehokas Melko tehokas Toteuttamiskelpoisuus Ravinnekuormitu ksen vähentäminen Kiintoainekuormituksen vähentäminen Toimenpiteen tehokkuus Humus- Haitallisten kuormi- aineiden tuksen kuormitukse vähentäminen n vähentäminen HyMopaineiden vähentäminen Tehokas Ei Ei Ei Ei Helposti toteutettava, sis. kunnostusojituksen suunnit. Ei Ei Ei Ei Ei Helposti toteutettava. Tehokas Ei Tehokas Ei Melko tehokas (ka sit. aineet) Melko tehokas (kiintoaineeseen sit. aineet) Ei Ei Helposti toteutettava. Ei Ei Helposti toteutettava Muuta Hyvä toimivuus edellyttää vesiensuojelurakenteiden mitoitusta suositusten mukaisesti ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet. Poistaa kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita Kuuluu olennaisena osana lannoituksen suunnitteluun. Ongelmana turvemaiden lannoitus ja lannoitteiden joutuminen ojiin Suojakaistan suunnittelu kuuluu olennaisena osana leimikon suunnitteluun Kevyitä rakenteita on käytetty perinteisesti pitkään. Virtaamansäätötekniikka (putkipato) on vielä uusi ja ei vielä kaikkialla käytössä. Patorakenteiden käytön lisääminen todennäköisesti kasvattaa kokonaiskustannuksia sekä suunnittelun että toteutuksen ajankäytön osalta. Edellyttää myös koulutuksen lisäämistä. 20

21 Työryhmän arvio metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden tehokkuudesta 2/2. Toimenpiteen nimi Kunnostusojitukse n tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelusuun nittelu Koulutus ja neuvonta Ojitusalueiden jättäminen ennallistumaan Pohjavesihaittojen vähentäminen Tehokas Tehokas Ei Melko tehokas Ei Ei Toteuttamiskelpoinen Ei Ei Toteuttamiskelpoisuus riippuu paikallisista olosuhteista Tehokas Tehokas Ei Tehokas Ei Tehokas Helposti toteuttamiskelpoinen Melko tehokas Melko tehokas Toteuttamiskelpoisuus Ravinnekuormituk sen vähentäminen Kiintoainekuormituksen vähentäminen Tehokas Tehokas Ei Melko tehokas (kiintoaineeseen sit. aineet) Toimenpiteen tehokkuus Humus- Haitallisten kuormi- aineiden tuksen kuormituksen vähentäminen vähentäminen Ei Melko tehokas Melko tehokas HyMopaineiden vähentäminen Pohjavesien riskien vähentäminen Ei Ei Ei Ei Ei Erittäin tehokas Ei Muuta Edellyttää rahoituksen lisäämistä ja kohdistamista vesiensuojeluun. Parantaa kokonaisuuksien hallintaa. Vesiensuojelun yleissuunnittelu on tarpeellista, koska metsätaloustoimenpiteet toteutetaan yleensä valuma-alueella pienempinä kokonaisuuksina, jolloin vesiensuojelurakenteet koskevat kerrallaan vain kyseistä toimenpidettä. Uusien päivitettyjen ohjeistojen vieminen käytäntöön edellyttää koulutustarjonnan lisäämistä eri toimijatahoille. Koulutuksen hyödyllisyyttä voidaan arvioida luontolaatuarviointien perusteella. Voi alussa lisätä kuormitusta, mutta pitkällä aikavälillä vähentää. 21

22 TOIMENPITEEN VAIKUTUS Työryhmän arvio metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikutuksista TOIMENPIDE Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lannoituksen suojakaista Uudistushakkuiden suojakaista Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Ojitettujen soiden jättäminen ennallistumaan Koulutus ja neuvonta Pintaveden ekologinen tila Pintaveden kemiallinen tila Tulvariski kuivuusriski Ilmstonmuutokseen varautuminen Monimuotoisuus Hygienia Maisema

23 Ohjauskeinot Kemera-lakia muutetaan niin, että tukea suunnataan erityisesti vesiensuojelurakenteiden, kuten laskeutusaltaiden, virtaamansäädön, pintavalutuksen ja kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen Hyödynnetään uudistamisvelvoitteen poistuminen ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden osalta käyttämällä tällaisia kohteita tilanteen salliessa mahdollisimman laajasti vesiensuojelussa pintavalutuskenttinä ja suojakaistoina. Viedään käytäntöön yhtenäistetyt metsätalouden vesiensuojeluohjeet, joita voidaan soveltaa yksityisten, yhtiöiden ja yhteisöjen metsiin Laajennetaan luonnonhoitohankkeiden soveltamispiiriä ja turvataan niiden riittävä rahoitus. Käytetään luonnonhoitohankerahoitusta nykyistä laajemmin vesiensuojelu- ja hoitotoimiin Järjestetään rahoitus pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelulle Tehostetaan olemassa olevien paikkatietotyökalujen käyttöä metsätaloustoimenpiteiden ja niiden vesiensuojelun suunnittelussa Toteutusvastu u Aika-taulu Ohjauskeino Yhteystahot MMM U Suomen metsäkeskus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätaloustoimenpiteiden toteuttajat Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja yhtiöt jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, jatkuvaa U Hankkeiden toteuttajatahot: SMK Metsäpalvelut, metsänhoitoyhdistykset, firmat MMM jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Tapio, MMM jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Tapio MMM jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, MHY:t 23

24 Ohjauskeinot Kehitetään paikkatietosovelluksia ja tehostetaan esimerkiksi laserkeilausaineistojen käyttöä metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa Kehitetään metsätalouden vesiensuojelumenetelmiä erityisesti turvemaiden uudistamisen yhteydessä vapautuvan typen ja fosforin vähentämiseksi Kehitetään metsätalouden seurantaverkkoa aiempaa tarkemman tiedon saamiseksi kuormituksen kehittymisestä, alueellisesta vaihtelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta. Kehitetään tietojärjestelmä, jolla voidaan koota valuma-aluetason tiedot metsätaloustoimenpiteiden todellisista toteumista Toteutusvast uu Aikataulu Ohjauskeino Yhteystahot MMM, U Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, GTK, ely-keskukset MMM, jatkuvaa V Tapio, Metla, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, firmat, metsätaloushankkeiden toteuttajat MMM jatkuvaa V Metla, Tapio, Suomen metsäkeskus, SYKE, elykeskukset, metsätaloushankkeiden toteuttajat MMM, YM 2015 U Suomen metsäkeskus, Metla, Metsähallitus, elykeskukset, SYKE, Tapio Viedään käytäntöön valtakunnallisesti yhtenäinen metsätaloustoimenpiteiden laadun varmennus ja omavalvontamalli Tapio, Suomen metsäkeskus, MO-liitot U Metsätaloushankkeiden toteuttajat 24

25 Ohjeistusten aikataulu Luonnokset valmistuivat joulukuussa 2012 Työpajat ja Ohjeistuksesta pyydettiin kommentteja joulutammikuussa : yhteistyöryhmät, ELYt, sidosryhmät Ympäristöministeriö antaa ELY-keskuksille toimenpiteiden suunnittelua ja ympäristötavoitteiden asettamista koskevat ohjeet keväällä 2013 Opastuksella tuetaan ELY-keskuksien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatimista ja varmistetaan eri vesienhoitoalueiden tarkastelujen yhdenmukaisuus. 25

26 Kiitos! Kuva: Lauri Kaisto 26