Vesienhoitosuunnitelmien toteutuminen metsätalouden osalta

Transkriptio

1 Vesienhoitosuunnitelmien toteutuminen metsätalouden osalta Antton Keto ja Kaisa Heikkinen, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi, Summassaari

2 Esityksen sisältö Mitä on vesienhoito Suomessa ja Euroopassa Metsätalouden toimenpiteiden edistyminen vesienhoidon näkökulmasta Miten metsätalouden vesienhoito muuttuu toisella vesienhoitokaudella Yhteisiä kehittämistarpeita 2

3 Mitä on vesienhoito? Yleiskäsite kaikelle toiminnalle, jolla pyritään ylläpitämään ja parantamaan pinta- ja pohjavesien tilaa Yhteinen harjoitus kaikille EU-jäsenmaille Perustuu lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset Maantieteellinen lähtökohta vesienhoitoalueet, joille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat Tavoitteena vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila, pohjavesissä määrällinen ja kemiallinen tila, viimeistään vuoteen 2027 mennessä 3

4 jokea (1.2 milj. km) järveä 1000 vaiheittumisaluetta ja 2950 rannikkoaluetta Euroopan vesien tila Tietokannat Kartat 26 maata 156 Vesienhoitoaluetta

5 Huonossa tilassa olevien vesien osuus eri alueilla Euroopassa Transitional and coastal waters % vesistä ei ole hyvässä tilassa

6 Mistä vesien huono tila Euroopassa johtuu? Ei paineita Pistekuormitus Hajakuormitus Vedenotto Vesirakentami nen Muut Osuus % 6

7 Suomessa on kahdeksan vesienhoitoaluetta Vesienhoitoalueet 1 Vuoksen vesienhoitoalue 2 Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalue 3 Kokemäenjoen Saaristomeren Saarijärvi kuuluu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueeseen Selkämeren vesienhoitoalue 4 Oulujoen Iijoen vesienhoitoalue 5 Kemijoen vesienhoitoalue Kansainväliset vesienhoitoalueet 6 Tornionjoen alue (yhdessä Ruotsin kanssa) 7 Tenon Näätämöjoen Paatsjoen alue (yhdessä Norjan kanssa) 8 Ahvenanmaa huolehtii itse vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

8 Vesienhoidon suunnittelun osa-alueet 8

9 Vesienhoito perustuu valuma-alueiden tarkasteluun Valuma-alue tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolinen, vedenjakajan rajaama alue, joka määritellään tavallisesti järven luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan Vesistön tila on riippuvainen sen valumaalueella tapahtuvasta maaperän ja muiden luonnontuotteiden kestävästä käytöstä maan, ilman ja veden välillä on lukuisia monimutkaisia vuorovaikutuksia Valuma-alueen kokonaisvaltainen tarkastelu on välttämätöntä 9

10 Vesienhoidon suunnitteluprosessi on kokonaisvaltainen Vesistön nykytilan arviointi Vesistön tavoitetilan määrittäminen Vesistöön kohdistuvan kuormituksen lähteet, määrä ja vaikutukset Vesistön hoidolle asetettavien tavoitteiden määrittäminen Vesistön hoitotoimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteiden vaikutusten seuranta 10

11 Vesien ekologinen tila päivitetty 11

12 Vesienhoidon toimenpiteiden seuranta YM:n asettama työryhmä valmisteli periaatteet toimenpiteiden toteutumisen seurannasta (YH ohjeita 1/2012). ELY-keskukset arvioivat, miten vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet ovat arviolta toteutumassa vuoden 2012 loppuun mennessä ja tallensivat tiedot ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmään. 12

13 Antton Keto, SYKE Miten paljon toimenpiteitä arvioitiin? Sektorit Yhteensä Haja ja loma asutus 549 Happamuuden torjunta 31 Maatalous 1316 Metsätalous 482 Turkistuotanto 85 Turvetuotanto 406 Vesistöjen kunnostus 631 Yhdyskunnat 251 Kemikaali ja öljysäiliöt 79 Liikenne 211 Maa ainesten otto 89 Pilaantuneet maa alueet 400 Pohjaveden tilan seuranta ja selvitykset 317 Pohjaveden suojelusuunnitelmat 347 Vedenotto 53 Yhteensä 5247 Lisäksi ohjauskeinot noin 80 kpl 13

14 Metsätalous 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Hakkuualueiden suojavyöhyke Lannoitusten suojakaistat Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Koulutus ja neuvonta Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu 14

15 Metsätalouden toimenpiteet v Toimenpide Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lannoitusten suojakaista Uudishakkuiden suojakaista Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (erillishankkeet) Toimenpidetyyppi Muu perustoimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Yksikkö ha ha ha kpl (vsrakenne) Kytkentä 1.kauden toimenpiteisiin Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (N) Lannoitusten suojakaista (N) Hakkuiden suojavyöhyke (N) Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta N/(L) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Koulutus ja neuvonta Ojitettujen soiden ennallistumaan jättäminen Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide Täydentävä toimenpide kpl (vsrakenne) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (L) ha/vuosi Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (L) kpl Ojitusten haittojen ehkäiseminen (pv alue) pohjavesialueilla (N) kpl / vuosi Koulutus ja neuvonta (L) ha/vuosi Uusi toimenpide KESELY/as 15

16 Työryhmän arvio metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden tehokkuudesta 1/2 16 Toimenpiteen nimi Pohjavesien riskien vähentäminen Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lannoituksen suojakaista Ei Ei Ei Ei Ei Helposti toteutettava. Uudistushakkuiden suojakaista Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Melko tehokas Melko tehokas Melko tehokas Melko tehokas Toteuttamiskelpoisuus Ravinnekuormitu ksen vähentäminen Kiintoainekuormituksen vähentäminen Toimenpiteen tehokkuus Humus Haitallisten kuormi aineiden tuksen kuormitukse vähentäminen n vähentäminen HyMopaineiden vähentäminen Tehokas Ei Ei Ei Ei Helposti toteutettava, sis. kunnostusojituksen suunnit. Tehokas Ei Tehokas Ei Melko tehokas (ka sit. aineet) Melko tehokas (kiintoaineeseen sit. aineet) Ei Ei Helposti toteutettava. Ei Ei Helposti toteutettava Muuta Hyvä toimivuus edellyttää vesiensuojelurakenteiden mitoitusta suositusten mukaisesti ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet. Poistaa kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita Kuuluu olennaisena osana lannoituksen suunnitteluun. Ongelmana turvemaiden lannoitus ja lannoitteiden joutuminen ojiin Suojakaistan suunnittelu kuuluu olennaisena osana leimikon suunnitteluun Kevyitä rakenteita on käytetty perinteisesti pitkään. Virtaamansäätötekniikka (putkipato) on vielä uusi ja ei vielä kaikkialla käytössä. Patorakenteiden käytön lisääminen todennäköisesti kasvattaa kokonaiskustannuksia sekä suunnittelun että toteutuksen ajankäytön osalta. Edellyttää myös koulutuksen lisäämistä.

17 Työryhmän arvio metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden tehokkuudesta 2/2 17 Toimenpiteen nimi Kunnostusojitukse n tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Koulutus ja neuvonta Ojitusalueiden jättäminen ennallistumaan Pohjavesihaittojen vähentäminen Tehokas Tehokas Ei Melko tehokas Ei Ei Toteuttamiskelpoinen Ei Ei Toteuttamiskelpoisuus riippuu paikallisista olosuhteista Tehokas Tehokas Ei Tehokas Ei Tehokas Helposti toteuttamiskelpoinen Melko tehokas Melko tehokas Toteuttamiskelpoisuus Ravinnekuormituk sen vähentäminen Kiintoainekuormituksen vähentäminen Tehokas Tehokas Ei Melko tehokas (kiintoaineeseen sit. aineet) Toimenpiteen tehokkuus Humus Haitallisten kuormi aineiden tuksen kuormituksen vähentäminen vähentäminen Ei Melko tehokas Melko tehokas HyMopaineiden vähentäminen Pohjavesien riskien vähentäminen Ei Ei Ei Ei Ei Erittäin tehokas Ei Muuta Edellyttää rahoituksen lisäämistä ja kohdistamista vesiensuojeluun. Parantaa kokonaisuuksien hallintaa. Vesiensuojelun yleissuunnittelu on tarpeellista, koska metsätaloustoimenpiteet toteutetaan yleensä valuma alueella pienempinä kokonaisuuksina, jolloin vesiensuojelurakenteet koskevat kerrallaan vain kyseistä toimenpidettä. Uusien päivitettyjen ohjeistojen vieminen käytäntöön edellyttää koulutustarjonnan lisäämistä eri toimijatahoille. Koulutuksen hyödyllisyyttä voidaan arvioida luontolaatuarviointien perusteella. Voi alussa lisätä kuormitusta, mutta pitkällä aikavälillä vähentää.

18 KESELY/as 18 Työryhmän arvio metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden vaikutuksista TOIMENPITEEN VAIKUTUS Pintaveden ekologinen tila Pintaveden kemiallinen tila Tulvariski kuivuusriski TOIMENPIDE Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lannoituksen suojakaista Uudistushakkuiden suojakaista Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Ilmstonmuutokseen varautuminen Monimuotoisuus Hygienia Maisema Ojitettujen soiden jättäminen ennallistumaan Koulutus ja neuvonta

19 Ehdotetut metsätalouden vesienhoidon ohjauskeinot v Ohjauskeinot Kemera lakia muutetaan niin, että tukea suunnataan erityisesti vesiensuojelurakenteiden, kuten laskeutusaltaiden, virtaamansäädön, pintavalutuksen ja kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen Hyödynnetään uudistamisvelvoitteen poistuminen ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden osalta käyttämällä tällaisia kohteita tilanteen salliessa mahdollisimman laajasti vesiensuojelussa pintavalutuskenttinä ja suojakaistoina. Viedään käytäntöön yhtenäistetyt metsätalouden vesiensuojeluohjeet, joita voidaan soveltaa yksityisten, yhtiöiden ja yhteisöjen metsiin Laajennetaan luonnonhoitohankkeiden soveltamispiiriä ja turvataan niiden riittävä rahoitus. Käytetään luonnonhoitohankerahoitusta nykyistä laajemmin vesiensuojelu ja hoitotoimiin Järjestetään rahoitus pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelulle Tehostetaan olemassa olevien paikkatietotyökalujen käyttöä metsätaloustoimenpiteiden ja niiden vesiensuojelun suunnittelussa Toteutusvastu u Aika taulu Ohjauskeino Yhteystahot MMM U Suomen metsäkeskus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätaloustoimenpiteiden toteuttajat Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja yhtiöt jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, jatkuvaa U Hankkeiden toteuttajatahot: SMK Metsäpalvelut, metsänhoitoyhdistykset, firmat MMM jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Tapio, MMM jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Tapio MMM jatkuvaa U Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, MHY:t, metsänpalveluyritykset 19

20 Ehdotetut metsätalouden vesienhoidon ohjauskeinot v Ohjauskeinot Kehitetään paikkatietosovelluksia ja tehostetaan esimerkiksi laserkeilausaineistojen käyttöä metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa Kehitetään metsätalouden vesiensuojelumenetelmiä erityisesti turvemaiden uudistamisen yhteydessä vapautuvan typen ja fosforin vähentämiseksi Kehitetään metsätalouden seurantaverkkoa aiempaa tarkemman tiedon saamiseksi kuormituksen kehittymisestä, alueellisesta vaihtelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta. Toteutusvast uu Aikataulu Ohjauskeino Yhteystahot MMM, 2013 U Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Aaltoyliopisto, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, GTK, ely keskukset MMM, jatkuvaa V Tapio, Metla, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, firmat, metsätaloushankkeiden toteuttajat MMM jatkuvaa V Metla, Tapio, Suomen metsäkeskus, SYKE, elykeskukset, metsätaloushankkeiden toteuttajat 20

21 Vesistötyöt -tietojärjestelmä, VESTY Ojitustietojen hallinnassa VESTYyn on mahdillisuus tallentaa paikkatietoon sidoksissa olevaa tietoa ojituksista VESTY järjestelmä otettu käyttöön vuonna 2005 Käyttö vaihtelee ELY-keskuksittain VESTYyn tallennetut ojitusmäärät ELY-keskuksittain Tyyppi UUDy VARy HAMy PIRy KASy ESAy POSy POKy KESy EPOy POPy KAIy LAPy AHV Yhteensä Ojat

22 Ojitusilmoitusten vieminen VESTYyn Osa ELY keskuksista tallentaa jo nykyisellään ojitusilmoitukset VESTYyn. Haettu tietojärjestelmäkehitysrahoitusta vuodelle Kehitetäisiin tietosisältöä vastaamaan paremmin vesilaissa edellytettyä ilmoitusmenettelyä Tietojensyöttöä Integroitaisiin osaksi ELY-keskusten sähköistä asiointia Kehitettäisiin tiedon käyttöä helpottavia kartta- ja raporttipalveluita

23 Esimerkki Kiiminkijoelta

24 Kehittämistarpeet Metsätalouden toimenpiteet (alueet, määrät) tulisi saada paikkatietona oijitusilmoitukset saatiin riittävällä tarkkuudella, mutta muilta osin toimenpiteet jyvitettiin metsäkeskustason tiedoista 24

25 Ojitusilmoitukset saadaan riittävällä tarkkuudella 25

26 Kehittämistarpeet Metsätalouden toimenpiteet (alueet, määrät) tulisi saada paikkatietona oijitusilmoitukset saatiin riittävällä tarkkuudella, mutta muilta osin toimenpiteet jyvitettiin metsäkeskustason tiedoista Metsäkeskus katsoisi tietyiltä valuma-alueilta metsänkäyttöilmoitusten perusteella toteutetut hakkuut ja tekisi arviot myös maanmuokkauksista (viimeksi mainitusta ei ole tietoa, mutta tämä voidaan arvioida maapohjasta). Metsäkeskus yhteistyössä ELYjen kanssa käyttäisi olemassa olevaa metsänkäsittelyä koskevaa aineistoa ja vesien tilatietoa ja tunnistaisi keskeisimmät toimenpidekohteet tarkemman suunnittelun pohjaksi Toimenpiteiden suunnittelu tehtäisiin aidosti yhteistyössä ja toimenpiteiden kuten luonnonhoitohankkeiden suuntaaminen perustuisi parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon 26

27 Vesistöt, joissa metsätalous on tilaa heikentävä tekijä (1. vesienhoitokausi) 119 vesimuodostumaa 27

28 KIITOS! 28