PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1
Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2
Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu -psyykkiseen kuormittumiseen hyvä tutkimus Ruokatorven paine (manometria) Yleistynyt, syynä epäselvät ylävatsa- ja rintakivut Saadaan tietoa suolen peristaltiikasta (paineaallot ja niiden eteneminen) Katetri ruokatorveen nenän kautta Unihäiriö-polygrafia (vrt. knf) EEG, EMG (vrt. knf) 3
PEF-seuranta (vrt. Moodi 3/2009) Hapenkulutus Olemassa maskin tyyppisiä laitteita - päiväksi töihin (esim. lentäjille) Kehon lämpötila Paikasta missä lämpötila vaihtelee vähän (korvakäytävä, suolisto, ei kainalo) Videointi ja liikeanalyysit 4
VERENPAINEEN PITKÄAIKAISREKISTERÖINTI kuinka luotettava yksittäismittaus on? Mm. valkotakkikammo, hetkelliset muutokset, vaihtelu vuorokauden eri aikoina - RR voi huomattavastikin vaihdella vuorokauden aikana Pitkäaikaisrekisteröinti yleistynyt Syitä mittaukseen: harkitaan verenpainelääkityksen aloittamista RR-lääkityksen tehon/hoidon seuranta ja arviointi RR:n vrk-vaihtelun häiriöt kohtaukselliset verenkiertohäiriöt raskauden aikainen hypertensio, lasten hypertensio mittaustilanteesta toiseen vaihteleva RR 5
Sekundaarisen verenpainetaudin selvittely Valkotakkihypertensio Autonomisen hermoston sairauksien selvittely Hormonaaliset häiriöt Lapsilla munuaisvauriot Menetelmistä Käsivarresta, sormenpäästä, suoraan valtimosta Painearvot mitataan tietyin väliajoin, yleisin 15 min päivällä ja 30 min yöllä. On myös ohjelma, jossa esim. mittaukset päivällä 20 min ja yöllä tunnin välein. Uusin menetelmä mittaa jatkuvasti, ns. lyönnistä lyöntiin Tallennus magneettimuistiin tai PC:lle Tulostus lukuarvoina ja graafisena (vrt. malli) 6
Ohjaus Ei yleensä vaadi erikoista valmistautumista Lääkitys normaalisti, ellei lääkäri määrää muuta Potilas elää normaalia elämää ja pitää päiväkirjaa (vrt. malli) Motivointi korostuu Neuvotaan menettely ongelmatilanteissa Matkapuhelinta ei saa pitää vyötäröllä eikä käyttää kuin hätätapauksissa Laite ei saa kastua eikä kolhiintua Ylävartalolla väljä vaatetus 7
Laite ja suoritus Asennukseen varataan aikaa n. 1 t, lopettamiseen n. ½ t Pieni vyötäröllä kannettava kalibroitu laite, mittaus mikrofonin avulla (kalibrointi 1 x 3 kk, akku ladattu < 1 vko) Kliinisessä käytössä olkavarsimansetti suositeltavin: Yleensä keskikokoinen mansetti (24 cm) Jos olkavarren ympärys >30 cm, valitaan 32cm:n mansetti Jos olkavarren ympärys < 20 cm, valitaan 17 cm:n mansetti Ei-dominanttiin käteen Paikka tarkistetaan (RR-mittari, UÄ-kynä) 8
Ohjelmointi tietokoneella Testimittaukset asennuksen jälkeen (laitteella sekä hoitaja Hg-mittarilla, max. ero 6 mmhg) Käsivarsi rentona ja liikkumatta mittauksen ajan 9
Lopetus Tarkistusmittaukset Päiväkirjan tarkistaminen Rekisteröinti puretaan tietokoneelle Mittaustapahtumat tarkistetaan ennen raportin tulostamista Raportin tarkastelu Kangasmansetti pestään Akku lataukseen, tarvittaessa kalibrointi kalibrointimittarilla ( 3 kk välein) 10
RUOKATORVEN PH:N VUOROKAUSINAUHOITUS Selvitetään, kuinka paljon tutkittavalla tapahtuu mahalaukun happaman sisällön takaisinvirtausta eli refluksia ruokatorveen Refluksi keskeinen ruokatorven tulehduksen eli esofagiitin synnyssä 11
Suoritus Nielu puudutetaan Taipuisa, ohut elektrodijohdin asetetaan nenän kautta ruokatorven alaosaan, paikka voidaan tarkistaa rtg:llä Johdin teipataan poskeen ja kaulaan Johdin yhdistetään kannettavaan rekisteröintilaitteeseen (nykyisin digitaalisia) Päiväkirja, ohjaus ja motivointi Usein mitataan myös paine samalla 12
OKSIMETRIA Happisaturaation (kyllästeisyyden) mittaus Verinäytteestä tai suoraan kudoksesta (esim. peukalo) Käytetään pitkäaikaisrekisteröinneissä, anestesiassa, tehohoidossa, rasitus-ekg:ssa ja potilaiden kuljetusten aikana 13