TUKEVA1 Kainuun osahanke



Samankaltaiset tiedostot
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Lasten, nuorten ja. terveyspalvelut Kainuussa Helena Ylävaara

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Otetaanko perheet puheeksi?

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Monitoimijainen perhevalmennus

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 ( )

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Perhekeskukset Suomessa

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan )

TUKEVA. Kainuun osahankkeen loppuraportti

Yhteistyöllä perheiden hyvinvointia

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Työryhmäkysymykset THL

LAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Yhdessä tehden ja yhdistellen kohti lapsen, nuoren ja perheen parasta monitoimijainen työote Kotkan lasten ja nuorten palveluissa 29.4.

P. Rasinkangas. Lapsiperheiden hyvinvointihanke

Perheesi parhaaksi - toimintamalli. Yhteistä työtä perheen parhaaksi Kangasalla

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Rovaniemen lapset ja perheet

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Lapset puheeksi -menetelmä

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Monitoimijainen perhevalmennus

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lapsen puheeksi ottaminen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Integratiivisen työn osa-alueet

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

Kainuun maakunnallinen perhekeskus

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu STM Kaste -ohjelma

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Transkriptio:

TUKEVA1 Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina Knuutinen Tiina Koskinen Jaana Pääkkönen Peruspalvelut Peruspalvelujen ensijaisuus Perhekeskus mmonitoimijaisena osaajana Erityispalvelut Vauvaperhetyö Huoli puheeksi Perhe lähtökohtana Vastuullisuus Soveltava taide voimaannuttajana Työparityöskentely 1

Lapsiperhepalveluiden verkosto laaja perhekeskustyöryhmä Tehtävänä laaja vaikuttaminen lasten kehitysympäristössä Asettaa lähitavoitteita oman alueen lapsiperhepalvelujen kehittämiselle Mukana perhepalvelut, varhaiskasvatus, opetus- ja nuorisotoimi, kolmas sektori, yrittäjät, muut tarpeelliset toimijat seudulta Tapauskohtaiset työryhmät Perhekeskustiimi Mukana perhepalvelut, aikuisten mielenterveysja sos. ja päihdepalvelut, varhaiskasvatus ja muut tarpeelliset toimijat Asiakkaan kanssa, asiakkaan asioista puhutaan asiakkaan kuullen Huolen kuullut pyytää lupaa asiakkaalta työparin / verkoston mukaanottoon Ylisektorinen työskentely mahdollista, tarpeen mukainen verkosto voimavarana Tehtävänä rakentaa seudullista perheiden palveluprosessia ja hoidon polkua, ammatillinen vertaiskonsultointi Tavoitteena vahvistaa moniammatillista osaamista, verkostotyöskentelyä, karsia toimintojen päällekkäisyyksiä, tehostaa toimintaa ja palvelujen tuottamista Onnistumisen seuranta ja arviointi mahdollista 2

Perhekeskuksissa ja asemilla on kolme tavoitteiltaan ja kokoonpanoltaan erilaista työryhmää: Laaja perhekeskustyöryhmä Työryhmän tehtävänä on vaikuttaa laajasti lasten kehitysympäristössä. Jäsenet on koottu alueellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, mukana on perhepalvelujen työntekijöiden lisäksi muun muassa järjestötoimijoita, yrittäjiä ja paikallisia vaikuttajia. Laajan työryhmän tavoitteena on kehittää oman alueen lapsiperheiden elinympäristöä vahvistamalla eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Perhekeskustiimi Moniammatillinen, ylisektorinen tiimi toimii lähellä perheiden arkea. Mukana ovat perhepalvelut, aikuisten mielenterveys-, sosiaali- ja päihdepalvelut, varhaiskasvatus ja muut tarpeelliset toimijat. Tehtävänä on rakentaa seudullista tai alueellista perheiden palveluprosessia ja hoidon polkua. Tiimissä mahdollistuu ammatillinen vertaiskonsultointi. Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista osaamista, verkostotyöskentelyä, karsia toimintojen päällekkäisyyksiä, tehostaa toimintaa ja palvelujen tuottamista. Tiimillä on pysyvä rakenne, yhdessä sovittu toiminta-ajatus ja yhteiset pelisäännöt. Tapauskohtaiset työryhmät Tapauskohtaisessa työryhmässä ovat mukana asiakas, hänelle tarpeellinen lähiverkosto ja työntekijät. Huolen huomannut työntekijä kutsuu asiakkaan kanssa yhdessä työparin / verkoston mukaan työskentelyyn. Työryhmässä asiakkaan kuuleminen ja osallistuminen on keskeistä, työskentely on prosessinomaista, yhteistä työskentelyä ja lopputulosta seurataan ja arvioidaan. 3

TUKEVA- TYÖOTE Ennaltaehkäisyä ja varhaista huomaamista palvelut tarjotaan perheille ensisijaisesti peruspalveluissa perhekeskuksessa tai -asemilla työtekijät tuntevat ja käyttävät sovittuja havainnointi-, arviointi- ja seurantamenetelmiä ja tuntevat toistensa työkäytännöt Varhaista tukemista perhe on ylisektorillisen työskentelyn lähtökohtana, koko perhettä kuullaan ja lähiverkostojen ja vertaisryhmien voimavarat otetaan käyttöön huolen huomannut työntekijä on mukana prosessissa koko ajan, vältetään asiakkuuksien siirtämistä ja lähetteitä yksiköstä toiseen, suositaan työparin mukaan kutsumista, tapauskohtaisia työryhmiä ja asiakkaan asioista puhumista vain asiakkaan kuullen arvioidaan ja seurataan prosessin etenemistä toimitaan vastuullisesti, oikea- aikaisesti ja riittävän intensiivisesti Työntekijän jaksamista työntekijän osaamisen ylläpidolla ja perhekeskustyöryhmän antamalla tuella turvataan työntekijän jaksaminen haasteellisessa työssä kehitetään moniammatillisia työnohjausmalleja ja kokeillaan soveltavan taiteen keinoja moniammatillisen tiimityön kehittämisessä ja voimaannuttajana kehitetään ylisektorisia johtamiskäytäntöjä 24.3.2011 4

Tukeva- työote / Työohje perhekeskustiimissä 1. Huolen puheeksi ottaminen - Mistä sinä työntekijänä olet huolissasi? - Millainen huoli on vanhemmalla, perheenjäsenellä? Asiakas sitoutuu vain itselleen tärkeään tai ymmärrettävään tavoitteeseen - Kysy, hoitaako perheen / vanhemman / lapsen asiaa jo joku muu työntekijä. Kuka? Voitko sinä olla häneen yhteydessä? 2. Kokoa tarpeenmukainen verkosto / pyydä työparia itsellesi asiakkaan tietäen Jos verkostotapaaminen viivästyy, huolehdi, että tapaat asiakasta eikä hän jää yksin 3. Ensimmäinen verkostotapaaminen - Tapaamisen tarkoituksena on tehdä yhdessä: A. Arvio tuen ja hoidon tarpeesta. Pohditaan yhdessä, mistä on kysymys ja missä järjestyksessä edetään asioiden hoitamiseksi B. Suunnitelma tarvittavasta tuesta ja hoidosta C. Sopimus toimenpiteistä ja vastuista - Tapaamisen vetäjänä toimii joku ulkopuolinen erityistyöntekijä perhekeskustiimistä. (esim. perheneuvolan työntekijä, vauvaperhetyöntekijä, muu) - Ulkopuolinen verkoston vetäjä antaa tilaa keskustelulle ja mahdollistaa uudet näkökulmat ja struktuurissa pysymisen - Valmistaudu tapaamiseen, kertaa omat tietosi, omat huolenaiheesi, mieti työskentelyn tavoitetta, ole rakentava - Kuuntele perheen huolenaiheet ja tarpeet huolellisesti - Kerro selkeästi ja toisia kunnioittaen, mistä itse olet huolissasi - Tehkää verkostopalaverin päätteeksi konkreettinen toimenpidesuunnitelma - Sopikaa seuraava tapaaminen ja verkoston koollekutsuja - Hyvä verkosto on kaikkien voimavara ja tukee kaikkien läsnäolijoiden työskentelyä - Hyvässä verkostossa ei ole vapaamatkustajia 4. Seuranta, arviointi - Hyvässä prosessissa on selkeä alku, työskentelyn vaihe ja selkeä lopetus - Kutsu koolle verkostossa mukana olleet, arvioikaa lopputulosta, työskentelyn onnistumisia ja kriittisiä kohtia. - Kiitä kaikkia mukana olleita - Oppiminen tapahtuu yhdessä! 5

HUOLI ODOTTAVASTA ÄIDISTÄ / PERHEESTÄ Mitä perheen tukemiseksi tarvitaan Varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtämisestä Tarpeenmukaisen verkoston kokoamista Rohkeutta huolen puheeksi ottamiseen, myös perheen huolen kuulemista Oikea-aikaisuutta, nopeutta Ennakoivaa toimintaa, suunnitelmallisuutta Kunnioittavaa ja arvostavaa asennetta Läsnäoloa, kuuntelua, äärelle pysähtymistä Kannattelua, koko perheen huomioimista Kohtuvauvan mielessä pitämistä Tiiviitä tapaamisia, kotikäyntejä Jatkuvuutta hoitoketjussa, mukanaoloa, yhteistyötä Jokaisen henkilökohtaista vastuuta ja merkitystä hoitoketjussa 6

Tukeva 1 hankkeen johtopäätöksiä pienten lasten perheiden palveluista HYVÄT KÄYTÄNNÖT Laadunhallintaan tehdyt palveluketjukuvaukset ja työ-ohjeet odottavien ja pienten lasten perheiden palvelujen osalta ( -3v), yhtenäinen prosessi mahdollistuu Perhekeskustiimejä 12, nimetyt osallistujat, säännölliset tapaamiset Vauva-vanhempi vertaisryhmät ja Vahvuutta Vanhemmuuteen vertaisryhmät ennaltaehkäisevänä toimintana Vauvaperhetyöntekijän roolin vahvistuminen varhaisen tuen vaiheessa odottavissa ja pikkuvauvaperheissä Vauvaverkoston toiminta ja hoitokäytäntöjen kehittäminen alkanut Riskien tunnistaminen, ennakoiva toiminta ja verkostotyöskentely riittävän ajoissa tuottaa tulosta Varhaiskasvatuksen kanssa tehty yhteistyö ja varhaiskasvatuksen jäsenyys perhekeskustiimeissä Huoli herännyt aiemmin ja otettu puheeksi entistä useammin äitiysneuvolassa, lapsivuodeosastolla ja keskolassa Neuvolan terveydenhoitajan ja aikuismielenterveystyöntekijän työparityöskentelystä neuvolassa hyviä kokemuksia - yhteydenoton helppous, oikea-aikaisuus, riittävän varhainen mukaantulo ja tuki - Yhteinen näkemys syntyy yhdessä tehdystä kotikäynnistä tai yhteisestä tapaaminen neuvolassa, voidaan sopia vastuista ja jatkotapaamisista - toimiminen samoissa tiloissa neuvolan yhteydessä tiettyinä päivinä viikossa madaltaa kynnystä yhteistyöhön - toinen toiselta oppimista, normaaliuden näkökulma Vauvaperhetyöntekijän ja aikuismielenterveystyöntekijän yhteistyöstä hyviä kokemuksia - kohtuvauvasta puhuminen valmistaa vanhemmuuteen, työparityöskentely, perheen kokonaisuuden hahmottaminen, molempien asiantuntemusta tarvitaan 7

MINKÄ TOIVOISIMME VIELÄ MUUTTUVAN: ASENTEISSA 1. Varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtämisen lisääntyminen eri ammattiryhmissä 2. Rohkeutta työskennellä verkostossa yli ammattirajojen itseen ja toisiin luottaen 3. Jokainen työntekijä on voimavara, erityisosaamista vahvistettava 4. Myönteisen ja sitkeän otteen ylläpitäminen haasteellisissa tilanteissa RAKENTEISSA Neuvolassa päihteiden käytön puheeksi ottaminen edellyttää, että tarjolla on mahdollisuus riittävän intensiiviseen tukeen ja jatkohoitoon Päihdetyöntekijöitä oltava riittävästi, jotta intensiivinen tuki ja työparityöskentely esim. odottavalle perheelle neuvolan terveydenhoitajan kanssa mahdollista Erikoissairaanhoitoon äitiyspoliklinikalle tarvitaan HAL- työryhmä ja päihde- ja riippuvuuksien hoidon osaamisen vahvistamista Vauva- ja pikkulapsiperheiden kanssa työskentelyyn tarvitaan aikuispsykiatrista osaamista Aikuispsykiatriaan tarvitaan varhaisen vuorovaikutuksen riskien tunnistamisen osaamista 8

Tukeva 1 johtopäätöksiä Vauvatyön verkostolle ja vauvaperhetyöntekijöiden työskentelylle luotava toimintaedellytykset Vauvaperhetyötä pitää vahvistaa, koulutettava uusia Kiikku-vauvaperhetyöntekijöitä, vauvaperhetyö rakennettava yhdeksi kokonaisuudeksi ( keskola, lastentaudit, lastenpsykiatria) Varhaisen vuorovaikutuksen hoitamiseen tarvitaan erikoistunut äiti-vauva osastopaikka silloin, kun äiti tarvitsee psykiatrista hoitoa Päihteitä käyttävän odottavan äidin / perheen laitoskuntoutuksen järjestäminen hoitoon erikoistuneista yksiköistä yhtenäisen linjauksen mukaan ja laitoksesta kotiutuneiden jälkihoidon järjestäminen Tarvitaanko matalan kynnyksen liikkuva moniammatillinen työryhmä, joka tekee työtä akuutisti perheissä, vetää vertaisryhmiä, konsultoi työntekijöitä, toimii perustason ja erityistason välimaastossa, joustavasti, lähetteittä, kehittävästi ja laaja-alaisesti vrt. LANU? Toimitaan onnistumisten suuntaisesti ja tehdään hyviä käytäntöjä tukevia päätöksiä ja rakenteellisia muutoksia 9