Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu STM Kaste -ohjelma

Transkriptio

1 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu STM Kaste -ohjelma Kainuun keittämisosio Liikkuuko asiakas, ammattilainen vai bitti?

2 Liikkuuko asiakas, ammattilainen vai bitti? Odotukset, mm. Uudistaa palveluja Lisätä liikkuvia palveluja Lisätä konsultoivia työmuotoja Tarjota lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja ensisijaisesti heidän arkisessa elinympäristössään Asiakkaan ja perheen osallisuus, mukaan päätöksentekoon Asiakkaan valinnanvapaus Omahoidon tukeminen Sähköisen asioinnin mahdollistaminen lähikontaktien rinnalle STM, Mieli 2009 ohjelma STM, Kaste-ohjelma Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Laki ehkäisevästä päihdetyöstä alk.

3 Kainuun kehittämisosion toiminta-alue

4 Hankeen Kainuun kehittämisosion kehittämistehtävät Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen toimintamalli otetaan käyttöön ja juurrutetaan organisaatioiden olemassa oleviin rakenteisiin, johtamiseen ja käytäntöön Tehtävät Kehitetään ja koordinoidaan ehkäisevän päihdetyön palveluja kunnissa yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa Asiakaskohderyhmät: lapsiperheet ja nuoret Pääprosessit Polku työpari: lapsiperheet ja nuoret (alle 18 v.) Alueellinen (7 kuntaa ja sote kuntayhtymä), kohderyhmän palveluihin verkostoituva, liikkuva, konsultoiva, - toiminnan pääpaino ennaltaehkäisevässä päihdetyössä Ehkäisevän päihdetyön matalan kynnyksen palvelut kunnissa (alle 29 vuotiaat). Kehittää ja koordinoida ehkäisevän päihdetyön toimintaa ja palveluja kunnissa, - järjestöt, yhdistykset, kunnan nuorisotoimi, sote, vertaistuki, osallisuus 1) Nuorten päihdehoitoryhmä, Polku -työpari 2) Ehkäisevän päihdetyön matalan kynnyksen palvelut kunnissa

5 Hankkeen Kainuun kehittämisosion kehittämistehtävät, jatkuu Tehtävät Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön toimijoiden vastuut ja roolit selkiytyvät. Nuorten päihdehoitoketju on kuvattu ja se ohjaa toimintaa Henkilöstön ja toimijoiden osaaminen vahvistuu ja roolit selkiytyvät Työstetään organisaation sisäinen päihdeosaamisen geneerinen malli Hankkeen toimijat verkostoituu kunnissa olemassa oleviin lasten ja nuorten hyvinvointiryhmiin sekä muihin verkostoihin, pienryhmiin ja toimijoiden työpareiksi kunnissa ja kuntayhtymässä Infot, esittelyt tilaisuuksissa, esittelylehtiset Polku työparin toimintamalli, Matalan kynnyksen kuntakohtaiset palvelukuvaukset ja verkko- ja mobiilipalvelut -selvitys Osaamisen vahvistuminen Ehkäisevän päihdetyön ensisijaisuus Tuetaan lapsiperheitä ja nuoria heidän normaaleissa arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä Vastuunotto Tuen tarpeen tunnistaminen, Varhaisen tuen menetelmät ja mittarit Huoli puheeksi valmennuspilotit, henkilöstön kyky ottaa puheeksi Päihdeosaamisen geneerinen malli, osaamisen perus-, erikois- ja eritysosa-alueet, moniosaaminen

6 Kainuun kehittämisosion kehittämistehtävät, jatkuu Tehtävät Terveysneuvontapiste, selvitetään suonensisäisiä huumeita käyttäville tarkoitettua palvelua terveysneuvontarvetta ja sisältöä Terveysneuvontapisteen tarpeen selvitys ja sisällön kuvaus Tavoitteena tuottaa tietoa Kainuun soten organisaation päätöksenteon tueksi Kyseessä yli 18 vuotiaille suunnattua palvelua Kehittämistyön vaikuttavuuden arviointi, ulkoinen arviointi Haketoimijoiden itsearviointi Prosessiarvioinnin ulkoinen arviointi Polku -toimintamallin juurruttaminen sote- ja kuntaorganisaatioon Jatkuva itsearvionti-prosessi

7 Tapausesimerkkinä Polku -työpari Toiminnalliset osa-alueet: 1. Päihteisiin ja päihdehaittoihin liittyvä tiedotustoiminta 2. Kohdennetun ennaltaehkäisevän tuen tarjoaminen eri ryhmille 3. Asiantuntijatuen tarjoaminen (työparityöskentely) kuntien ja Kainuun soten työntekijöille

8 Polku työparimalli, ehkäisevä päihdetyö

9 Polku-työpari käytännössä Toiminta-alueena yhteinen sote-organisaatio: 7 kunnan perusterveydenhuolto, 7 kunnan sosiaalitoimi sekä alueellinen erikoissairaanhoito ja erityishuolto Työ painottuu sektorirajat ylittäviin avopalveluihin: perusterveyden huoltoon ja sosiaalitoimeen sekä perhevalmennukseen, varhaiskasvatukseen, peruskouluun, opisk. terv.huoltoon, Toimii linkkinä korjaaviin palveluin ja erikoispalveluihin Vaikutetaan sekä suojaaviin tekijöihin että ongelmille altistaviin tekijöihin nuoren ja lapsiperheen elinympäristössä Tapauskohtainen ja tarpeenmukainen työskentelymalli Varhainen puheeksi otto, välittäminen, varhaisen avoimen yhteistyön - kuntapilotit Luovutaan poislähettämisen kulttuurista, tilalle vastuunotto ja työskentelyn aloittaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla ja niitä täydentäen

10 Polku-työpari käytännössä, jatkuu Yhdessä työskentelyä tilanteissa, joissa päihdeproblematiikkaa nuorilla ja/tai lapsiperheillä, varataan riittävästi aikaa työskentelyyn, jatkuvuuden turvaaminen Tuodaan käytäntöön uusia työskentelymalleja, menetelmiä, mittareita, näkyväksi tekemistä Korostaa asiakkaan ja lähipiirin osallistumista sekä vuorovaikutusta hoitavien henkilöiden välillä, huomioiden ongelmien ylisukupolvisuus Haasteita: Uusi toimintatapa haastaa kahdenkeskisyyden ja omat asiakkaat - työtavat pari- ja ryhmätyöskentelyyn, myös tarpeen uudistua Uuden toimintamallin muutosvastaisuus, halutaan pysyä totutuissa työskentelytavoissa Työparin pyytäminen vaatii joskus luopumista omista toimintamalleista Eri tieteen alojen asiantuntemuksen mukaanottoa, hyväksymistä ja hyödyntämistä asiakastyössä Ennalta ehkäisevän työn arvostus ja merkityksen ymmärrys, odotukset siirtymisestä korjaaviin palveluihin, kiire ja suuret asiakasmäärät kuormittavat

11 Polku -työpari Kehitetty mm. Tunnistettu/tunnustettu päihdepalvelujen tarve alle 18 -vuotiaille Päätöksentekijät - resursseja ehkäisevään työhön Yksilötyöstä työpari- ja ryhmämuotoiseen työhön Toimintamallien uudistaminen, mm. perhevalmennuksen päihdeosio ja peruskoulun päihdekasvatusmalli osaksi koulutyötä 5 lk. alkaen Henkilöstön osaamisen vahvistuminen Varhaiskasvatuksen työntekijän huoli puheeksi, rohkeutta puhua vaikeista asioista aikuisten kesken rakentavasti Kehitettävää mm. Ehkäisevän työn ensisijaisuus lapsiperheiden ja nuorten kanssa Luottamuksen rakentaminen Kuntatyöhön panostaminen, esim. varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö sekä vanhemmat ja yhteisöt Työntekijöiden liikkuvuus kuntiin lapsen/nuoren arjen ympäristöihin Asiantuntijuuden ylläpitäminen

12 Kainuun soten alue, integraatio Keskitetty päätöksenteko -> Kainuun soten hallituksen päätös hanke-ehdotuksesta rahoittajalle Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö -> keskitetty soten hankkeiden hankevalmistelu, hallinnointi ja hankehenkilöstön rekrytointi ja esimiestyö, tuki hanketoimijoille Integraation hyötyjä: laaja toiminta-alue -> mahdollisuus alueelliseen kehittämistyöhön sekä toimintamallien ja palveluprosessien kehittämiseen Sote ja kuntatoimijoiden resurssien ja mahdollisuuksien tuntemus, tuttuus Keskitettyjä palveluja, mm. sähköset järjestelmät, logistiikka ja täydennyskoulutus Pohdittavaa: työntekijöiden ja esimiesten sitoutuminen tavoitteiden kirkastaminen toimijoiden eri tasoilla ja työskentelyyn osallistuminen, ajan antaminen kehittämistyöhön totutuista toimintatavoista luopumista - halua muutokseen omassa työssä ja toimintatavoissa kuntien äänen kuuluminen kehittämistyössä, hyte-työn painopistealueet kunnissa

13 Kiitos!