MV 24.4.2006 Influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A- viruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa ihmisille uusi virustyyppi. Kun ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta vastaan, sairastuu pandemiaan suurempi osa väestöstä kuin vuotuisiin tavanomaisiin influenssaepidemioihin. Sen aiheuttama tauti voi myös olla keskimäärin seurauksiltaan vakavampi kuin tavanomaiset influenssat. Viime vuosisadalla oli kolme pandemiaa, "espanjantauti" 1918-1919, "aasialainen" 1957-1958 ja "hongkongilainen" 1968-1969. Seuraavan pandemian ajankohtaa ei pystytä ennustamaan. Kaakkois-Aasiassa vuoden 2003 lopussa puhjennut ja edelleen alueen linnuissa leviävä H5N1- lintuinfluenssaepidemia on lisännyt maailmanlaajuisen pandemian uhkaa. WHO (World Health Organization) on toistuvasti varoittanut, että nyt linnuista huonosti ihmiseen tarttuva H5N1- virus voi muuntua, viruksien luontaista variaatiomekanismia noudattaen, ihmisestä ihmiseen helposti tarttuvaksi muodoksi, mikä on pandemian syntymisen edellytys. Toistaiseksi kaikki ihmisillä todetut lintuinfluenssa- tapaukset ovat aiheutuneet hyvin todennäköisesti sairastuneesta siipikarjasta ihmiseen tartunnan seurauksena, vaikkakin yksittäisissä tapauksissa perheiden sisäisissä rypäissä ei ole voitu ihmisestä ihmiseen tartuntaketjun mahdollisuutta kokonaan sulkea pois. Tähän mennessä (24.4.2006) vuosina 2003-2006 todennetut 204 tapausta ovat johtaneet 113 potilaan kuolemaan. H5N1- viruksen leviäminen Eurooppaan ei sinänsä lisää KTL:n (Kansanterveyslaitos) näkemyksen mukaan pandemian uhkaa. Toistaiseksi ei lintuinfluenssan vuoksi ole asetettu matkustusrajoituksia, mutta ohjeita matkustajille, missä kiinnitetään huomiota erityisesti huomiota "käsi- ja tossu-hygieniaan" on annettu KTL:n toimesta. Influenssa A- virukset ovat monimuotoinen, erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä. Valtaosa influenssa A- viruksen alatyypeistä on taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja eikä aiheuta linnuille sanottavia oireita. Kahteen alatyyppiin (H5 ja H7) kuuluu kuitenkin myös viruksia (esim. H5N1), jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita ja suuria menetyksiä siipikarjataloudelle. Kaikki lintujen influenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, joskin alatyyppien välillä on eroja. Taudinaiheuttamiskyky linnuissa ei suoraan kerro tarttumiskyvystä ihmiseen, joten myös taudinaiheuttamiskyvyltään heikosta viruksesta voi kehittyä muuntumalla pandemian aiheuttaja. Koska lintuinfluenssa on vakava ja helposti leviävä siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen eläintauti, on tärkeätä, että sen leviäminen pyritään estämään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti eläinlääkinnällisin toimenpitein niissä maissa,
joissa tautitapauksia on todettu. Tällä on nyt Suomelle erittäin suuri merkitys lintujen erityisesti vesilintujen kevätmuuton päästessä täyteen vauhtiin.. Jos pandemia alkaa, sitä edeltää todennäköisesti muutamien viikkojen tai kuukausien ajan uuden viruksen alatyypin aiheuttamien ihmisten välisten influenssatartuntojen kiihtyvä esiintyminen pieninä tautiryppäinä perhe- tai yhteisökeskeisesti (varuskunnat, koulut, yms.). Aikaisemmista pandemioista saatujen kokemusten perusteella on arveltu, että ensimmäisen aallon jälkeen voi olla odotettavissa 3-9 kuukauden jälkeen vielä 1-2 uutta aaltoa, joiden tuhoisuus riippuu siitä onko virus muuttanut olomuotoaan vai ei pandemian aikana. Arvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana 25-35 % väestöstä. (STM:n pandemiatyöryhmän raportin mukaisesti suunnittelun pohjana on tilanne, missä ensi aallon aikana sairastuu 35 % väestöstä. Aallon pituus on 8 viikkoa, jolloin huippuviikkojen 3-4 aikana on 10 % väestöstä sairaana vaikka yksittäisissä työpisteissä voi olla enemmänkin sairastuneita. Sairastuneista sairaalahoidon tarpeessa on 11-37 000 ja 3-9 000 saattaa kuolla). Sairaus aiheuttaa 1-2 viikon työkyvyttömyyden. Suomessa sairaalahoidon tarve ylittää käytettävissä olevan kapasiteetin ja lisäksi kotihoidon järjestelyt sitovat merkittävästi resursseja. Yritysten kannalta tämä tarkoittaa arviolta 50-60% henkilöstöä on joko sairaana tai hoitamassa läheisiään kotona. Pandemiasta aiheutuu kokonaisuudessaan mittavia kansantaloudellisia vahinkoja ja lisäksi yhteiskunnan monet elintärkeät toiminnot ovat uhattuina. Vahinkojen minimoimiseksi pandemian vaikutuksia tulee ennakoida ja varautua niiden rajoittamiseen. Nyt, kun lintuinfluenssaepidemian uhka on lisääntynyt merkittävästi ja sen aiheuttaman sairauden vakavuus on todettu, on Suomessa aloitettu viranomaisten toimesta sekä lintuinfluenssaan että pandemiaan varautuminen ministeriöiden kansliapäälliköiden muodostaman valtioneuvoston valmiuspäällikköryhmän koordinoimana. Kansanterveyslaitos on antanut ohjeita sekä lintuinfluenssan esiintymisalueille matkustaville että terveydenhuoltohenkilöstölle, kansainvälistä ja viranomaisten välistä yhteistyötä on lisätty, suunnitelmia ajantasaistettu, koulutusta ja harjoituksia päätetty järjestää, seurantaa tehostettu. Pandemian täsmärokotteen hollantilaisen valmistajan kanssa on tehty sopimus täsmärokotteen hankkimisesta koko Suomen väestölle (Suomi on varauslistalla neljäntenä. Rokotetteen valmistamista ei voi aloittaa ennen pandemian alkamista, koska on tiedettävä tarkasti pandemian aiheuttavan viruksen tyyppi).
Mallirokotteen hankintasopimus on allekirjoitettu 23.3.2006. Sopimuksen laajuus on mallirokotevalmius koko Suomen väestölle vuoden 2006 2007 aikana. Mallirokotteet koostuvat linnuista peräisin olevista, mahdollisesti myöhemmin pandemiaa aiheuttavista virustyypeistä. WHO on suositellut, että mallirokotteita varastoidaan ja käytetään erityisesti pandemian alkuvaiheessa, jolloin varsinainen pandemian täsmärokote ei ole vielä käyttövalmis. Muita tämän hetken ajankohtaisia varautumisen muotoja ovat mm. MMM:n antama siipikarjan ulkona pidon kieltoa koskeva asetus ja EELA:n antamat ohjeet ja tietopaketit eläinlääkintäalan ammattilaisille, siipikarjan tuottajille ja väestölle, UM:n tehostettu tilanteen seuranta ja matkustusohjeiden jatkuva päivitysvalmius, suunnitteilla olevat laajahkot viranomaisten lintuinfluenssa- ja pandemiatilanneharjoitukset sekä Huoltovarmuuskeskuksen varaamat ja varmuusvarastoimat 1,3 miljoonaa annosta Tamiflu- lääkettä ja PTS:n antamat pandemiaan varautumisen velvoitteet valmiusyrityksille (noin 1300 kpl). Pandemiaa edeltävässä uuden viruksen aiheuttamien lisääntyvien tautiryppäiden vaiheessa tartuntoja pyritään hidastamaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Keinoihin kuuluvat väestön ja terveydenhuollon tehostettu ohjeistus tapausten havaitsemiseksi mahdollisimman varhain, ei- välttämätöntä matkailua ja sen mahdollisia rajoituksia koskevat suositukset, sairastuneiden normaalimenettelyistä poikkeava ohjaaminen sairaanhoidossa ja laajat tartuntaeristystoimet sekä tartunnalle altistuneiden asettaminen karanteeniin sekä ehkäisevä hoito mallirokotteella. Rokotuksia voidaan ao. virustyyppiin täsmäytettynä toimeenpanna vasta sitten, kun on todennettu viruksen tarkka tyyppi ja koostumus sekä on ehditty tehdä tarvittava uusi täsmärokote, mikä vie pandemian käynnistymisestä noin 5-6 kuukautta ja varsinaiset rokotukset alkaisivat näin ollen noin 7-8 kuukauden kuluttua. Varsinaisessa pandemiavaiheessa pyritään vähentämään yksilön sairastumisriskiä tartunnan leviämistä hidastamalla, jonka tavoitteena on sairaushuippujen madaltaminen ja lisäajan hankinta täsmärokotetuotannolle sekä lievittämään taudin vakavuutta tavoitteena pelastaa mahdollisimman paljon elinvuosia. Tartuntariskiä vähennetään vaikuttamalla väestön käyttäytymiseen (tehostettu hygienia, käyttäytyminen sairaana, tartuntatilanteiden vähentäminen esim. sulkemalla oppilaitokset, yleisötilaisuuksien kieltäminen, yms). Tautitapausten vakavuutta pyritään vähentämään rokotuksilla ja viruslääkkeillä. Jos pandemian aiheuttaa nykyisen lintuinfluenssaviruksen muunnos, KTL järjestää koko väestön rokotuskampanjan mallirokotteella heti pandemian alettua. Kun ao. pandemiavirusta vastaan kehitetty täsmärokote saadaan käyttöön, väestö rokotetaan uudelleen täsmärokotteella mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Varautumisen tason ja vaadittavien toimenpiteiden mitoittamiseksi olisi tarkoituksenmukaista jakaa mahdolliset pandemian ilmenemismuodot vakavuusasteeltaan luokkiin, esim. Vaikutusten jako voisi olla esim. SS: satunnaisia sairastuneita eri puolilla OYAB:n ja OYAB:n alueella toimivien urakoitsijoiden organisaatioita VS: sairastuneita 5-15 % OYAB:n alueella toimivista PS: sairastuneita yli 15 %. OYAB:n toimintatavoitteet voisi myös jakaa esim. NT: OYAB:n normaalitoiminnan jatkaminen OT: OYAB:n perustuotannon jatkaminen ja OYAB:n uudisprojektin toteutuksen aikatauluihin merkittävästi vaikuttavan toiminnan jatkaminen olennaisilta osin VT: OYAB:n välttämättömän perustoiminnan jatkaminen. On määriteltävä realistiset lähtökohdat eri toimintatavoitteille pandemian vaihe ja sen vaikutukset huomioon ottaen. Tavoite Tilanne Vaikutukset NT A,B SS OT B VS VT C VS, PS
On määriteltävä OYAB:n Erityistilannesuunnitelman täydentämiseksi menettelyt ja tarvittavat ohjeet, millä pyritään vaikuttamaan luvussa 3 olevien periaatteiden mukaisesti OYAB:n toimintatavoitteita tukevien toimintaedellytysten ylläpitoon ja varmistamiseen. Tilanteen erikoislaatuisuuden ja mahdollisen poissaolevan henkilöstön kasautumien varalta olisi tehtävä ja dokumentoitava järjestelmän henkilöriippumattomuuden varmistamiseksi pandemiatilanteen eri vaiheille ominaisten asioiden varautumistehtäviä. Varautumista ja etukäteisratkaisuja vaativia asioita ovat pandemian eri vaiheissa ainakin: * Yksityiskohtaisten menettelyjen ja ohjeiden määrittely mm. lintuinfluenssan Suomeen ja OYAB:n alueelle tuloa varten (kuolleet/sairaat luonnon linnun) sekä yhteysmenettelyistä sopiminen eri yhteistyötahojen kanssa * Yleisten koko väestöä koskevien suositusten mahdolliset sisäisillä määräyksillä vahvistettavat menettelytapojen toteutukseen saattamiset ja mahdolliset tiukennukset. * Henkilöstön eri ryhmien/yksilöiden tarvittavuusharkinnat eri tilanteissa kutakin toimintatavoitetta varten ml. urakoitsijat ja ulkoistetut palvelut sekä keskeiset yhteistyötahot (PTS:n ja ao. poolin vaatimukset). Tietotekniikkatoimittajat!! *Lisäkoulutusten aloittaminen tarvittaessa kriittisten ryhmien/henkilöiden varahenkilöiden pätevöittämiseksi. Tuotannon vuoropäälliköt, palomiehet ja vartijat yms. * Tuotantotoiminnan henkilöstöä koskevien erityismääräysten turvallisuusanalyysit mahdollisten normien mukaisten toimintojen osalta tarvittavien erivapausanomusten ja hyväksymisten varalle. * Työkuntoisuuden/terveyden tilan määrittämiskriteereiden tarkistaminen influenssan osalta ("Pikkusairaana aina töihin"- kulttuurin muutos!!). Henkilöstön töihin tulokäytäntöä on muutettava "ei töihin flunssaisena"-suuntaan! * Lääkinnällisten keinojen käytön mahdollisuuksien selvittäminen eri tilanteissa ja vaikutustasoilla. Tamiflun ja muiden influenssalääkkeiden käyttömahdollisuudet ja mahdollisten mallirokotteiden sekä erityisesti täsmärokotteiden jakelujärjestys ja jakelumenettely on selvitettävä. * Vartio-ohjeiden tarkistus kuolleiden lintujen käsittelystä. Kuolleena löydettyjen luonnon lintujen käsittely- ja ilmoitusohjeiden tarkistus sekä tarvittavat suojavarusteet käyttöön otettaviksi.
* Lintuinfluenssasta ja pandemiasta tiedottaminen henkilöstölle. Perustiedote asiasta on jaettava ja tiedotteessa on yhteystiedot sekä nettiosoitteet annettava lisätiedon hankintaa varten. * Lintuinfluenssan tuloon varautuminen. Linnunpesien kartoitus sisätiloissa on tehtävä ja poistamissuunnitelma käynnistettävä viipymättä. Kettujen, supikoirien ja minkkien tehostettu pyyntikampanja on suunniteltava ja toteutusmahdollisuudet selvitettävä ja toteutettava?? * Tarvittavien toimintamenettelyjen ja ohjeiden toimeenpanoon siirtymisen toteuttaminen Matkustusrajoitukset OYAB:n ja uudisprojektin henkilöstön osalta, uudisprojektin hallitun keskeytyksen valmistelu, karanteeniajat mahdollisella tautialueella käyneille, reservihenkilöstöjärjestelmän luominen ja käynnistäminen sairastuneitten korvaamiseksi., yms.). Asioiden valmisteluvastuut on todettava viipymättä ja varauduttava tilanteen mukaisesti ajoitettuun toimeenpanoon OYAB:n johtoryhmän ja/tai viranomaisten päätöksillä. * OYAB:n henkilöstön perheenjäsenten hoitojärjestelyjen suunnittelu välttämättömien toimintojen hoitajien osalta. On laadittava kotihoidon hoitojärjestelyjen toimintasuunnitelma sekä selvitettävä osaajat/ vapaaehtoiset toimintaan osallistujat. * Mallirokotteen käytöstä huolehtiminen OYAB:ssä mahdollisimman pikaisesti. Tehtävä suunnitelma mallirokoterokotusten sujuvalle suorittamiselle. Toteutus viranomaisten päätöksellä? * Yksityiskohtaisten sairastumisen välttämisohjeiden toimeenpano. Lisättävä "käsi- ja tossu-hygienian" toteutusmahdollisuuksia, kertakäyttökäsipyyhkeet, desifiointiaineet yms. Kättelykielto voimaan, matkat minimoitava ja turhat kokoontumiset ja osanotot joukkotilaisuuksiin kiellettävä jne. * Henkilöiden työkuntoisuusvarmistusmenettelyn käynnissä pitäminen sekä sairastuneiden toipumisennusteiden tekeminen ja seuranta. Järjestelmä ja vastuuhenkilöt varahenkilöineen on nimettävä ja on-line järjestelmä suunniteltava sekä sairastumisilmoitusten vastaanotto ja kirjausmenettelystä sovittava ja tiedotettava henkilöstölle.
* Hoitoavun järjestämisestä huolehtiminen tarvittaessa on- line. Suunnitelman mukaisesti on vastuuhenkilöt ja järjestelmän toteutuksessa tarvittavien henkilöiden yhteystiedot ja tarveilmoitusten vastaanottonumerot selvitettävä ja tiedotettava henkilöstölle. * Ei- välttämättömän liikenteen lopettaminen OYAB:n alueelle. Liikenteen rajoittamiskriteerit on mietittävä ja ohjeistettava. Toimeenpano OYAB:n johtoryhmän päätöksellä. * OYAB:n uudisprojektin hallitun keskeytyksen toimeenpano. Suunnitelma ja kriteerit/perustelut mahdolliselle tilapäiselle työtauolle on tehtävä yhteistyössä pääurakoitsijoiden kanssa. * Täsmärokotteella tehtävistä rokotuksista huolehtiminen. Mallirokotesuunnitelmaan on tehtävä pandemiatilanteen olosuhteiden vaatimat tarkennukset. Toteutus viranomaisten päätöksellä? Toimeenpanovastuu varautumisesta on OYAB:n "henkilöstöjohtajalla", jolla on apunaan erikseen nimetty varautumisen koordinointiryhmä. Tässä ryhmässä on edustajat ainakin OYAB:n organisaatioista, joiden vastuulla ovat eri toimintatavoitteiden mukaiset toiminnot. Lisäksi on koordinointiryhmän alatyöryhmänä suppeampi "Influenssatilanteen seurantaryhmä" tilanteen jatkuvaa seurantaa ja yhteyksien ylläpitoa sekä tarvittavien päätösten valmistelua varten. Varsinaisista valmistelu- ja varautumistehtävistä vastaavat koordinointiryhmän toimeksiantojen mukaisesti OYAB:n linjaorganisaation ao. yksiköt. Valvontavastuu varautumisen riittävyydestä ja toimeenpanosta on OYAB:n johtoryhmällä. Luvussa 5 esitetyille varautumis-/suunnittelutehtäville on nimettävä tehtäväkohtaiset vastuuhenkilöt, joiden tulee huolehtia perustoimintalinjojen suunnittelusta sekä tilanteen muutokset huomioon ottavasta toimeenpanosuunnitelman tekemisestä viipymättä.