Epidemiaselvitykset THL 10.10.2013 TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö
THL:n rooli elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä VN:n asetus 1365/2011 Paikallisten epidemioiden selvitysvastuu kunnilla THL:lla vastuu ihmisistä ja talousvedestä eristettyjen taudinaiheuttajien tarkemmasta tutkimuksesta
THL:n rooli elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä Bakteriologian ja virologian yksiköt: vastuu ihmisistä eristettyjen epidemian aiheuttajien tyypityksestä ja seurannasta, toimii bakteeri- ja virustutkimusten tuki- ja referenssilaboratoriona Vesi ja terveys yksikkö: Tukee kuntia vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä, toimii ympäristönäytteiden tutkimuksen tukilaboratoriona Tartuntatautien torjuntayksikkö: Tukee kuntia ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä, koordinoi selvitystä tarvittaessa
PÄÄJOHTAJA Pekka Puska HYVINVOINTI- JA TERVEYSPOLITIIKAT -TOIMIALA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMIALA TERVEYDEN SUOJELUN TOIMIALA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT -TOIMIALA Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto Elintavat ja osallisuus - osasto Kansantautien ehkäisyn osasto Päihteet ja riippuvuus -osasto Rokotusten ja immuunisuojan osasto Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Ympäristöterveyden osasto Lapset, nuoret ja perheet osasto Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Palvelujärjestelmäosasto YHTEISET PALVELUT JA KEHITTÄMINEN TIETO-OSASTO VIESTINTÄOSASTO Kansainvälisten asiain yksikkö
TERVEYDEN SUOJELUN TOIMIALA Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Rokotusten ja immuunisuojan osasto Ympäristöterveyden osasto Tartuntatautien torjuntayksikkö Bakteriologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssiyksikkö Virologian yksikkö Rokotusohjelmayksikkö Rokotetutkimusyksikkö Immuunivasteyksikkö Kliinisten tutkimusten yksikkö Ympäristöepidemiologian yksikkö Ympäristötoksikologian yksikkö Kemiallisen altistumisen yksikkö Arvioinnin ja mallituksen yksikkö Vesi ja terveys -yksikkö Ympäristömikrobiologian yksikkö
Tartuntatautien torjuntayksikön (TART) rooli epidemiaselvityksissä Seuraa epidemiailmoituksia pyrkimyksenä havaita yksittäisten epidemioiden välinen yhteys Tukee kuntien selvityksiä (näytteenotto, kyselytutkimukset, analyyttiset tutkimukset, kenttäryhmä paikan päälle) Koordinoi poikkeuksellisen suurien tai maantieteellisesti laajalle levinneiden epidemioiden selvityksiä 2013
Tartuntatautien torjuntayksikön (TART) rooli epidemiaselvityksissä Vastaa kyselytutkimusten toteuttamisesta Epidemiologi, terveystieteilijä, tilastotutkija, tiedottaja, (tartuntatautilääkäri), (erikoistuva eläinlääkäri), (epidemiologikoulutettava) Selvitystyöhön osallistuu useita yksiköitä THL:sta ja THL:n ulkopuolelta 2013
TART-yksikön epitiimi Tammikuusta 2013 lähtien Epidemiologi, terveystieteilijä ja tilastotutkija Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiaselvitykset Epidemiaselvityksen prosessikaavion laatiminen ja selvitysprosessin kehittäminen Tiivis yhteistyö Eviran, kuntien viranomaisten ja referenssilaboratorioiden kanssa
Epidemioiden havaitseminen TARTissa Epäilyilmoitusjärjestelmä (1997 alkaen, RYMY-järjestelmä vuodesta 2010) Referenssilaboratoriot Kliinisen mikrobiologian laboratoriot Hoitavan lääkärin puhelinilmoitus epidemiailmoitus Hoitavan lääkärin tai potilaan haastattelu EHEC (Listeria) Tartuntatautirekisteri Sari 2013
RYMY-tietojärjestelmä Sähköinen ruokamyrkytysepidemiarekisteri Eviran ja THL:n yhteinen Kunnan selvitystyöryhmä tekee epidemiasta ilmoituksen viipymättä Tieto välittyy THL:n kautta Eviraan, sairaanhoitopiireille, aluevalvontavirastoille ja Valviraan Epäily varhain alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten tietoon
Epidemiaepäilyilmoitukset Ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteri (RYMY) Noin 70 (58-124) epäilyilmoitusta/ vuosi Joka neljännessä epäilyssä konsultoidaan THL:ta THL Evira Ilmoitus eteenpäin 1-2 h kuluessa virka-aikaan Epitiimi hyväksyy ilmoituksen Toimenpidepäätökset epidemiologi Epitiimi on yhteydessä ilmoittajaan jos konsultaatiopyyntö erityistapauksissa epidemiapalaveri kerran viikossa
Epidemian epäilyilmoitus Epäilyilmoitus tehdään aina jos: Kyseessä on laitoksessa esiintyvä epidemia (esim. koulu, päiväkoti, sairaala) Epäillään kaupallista elintarviketta tartunnan lähteeksi Epäillään ravintolassa saadun ruokamyrkytyksen johtuvan laajalle levinneestä raaka-aine-erästä Tapauksia on enemmän kuin viisi Tehdään sähköisesti osoitteessa: https://palvelut2.evira.fi/rymy/
Epidemian selvitysraportti Selvitystyöryhmä tekee raportin Eviralle, aluehallintovirastolle ja Valviralle Raportin tarkoituksena saada käsitys epidemiasta: mikrobi tapahtumapaikka riskitekijät tietoa, johon perustuen uusia suosituksia/käytäntöjä Viimeistään 3 kuukauden kuluessa epidemian päättymisestä Saapuneet selvitysraportit luokitellaan Evira-THL yhteistyössä kerran kuukaudessa Evira raportoi epidemiat vuosittain Euroopan komissiolle Evira ja THL tekevät yhteistyössä epidemiaselvityksistä kansallisen raportin 3 vuoden välein
Salmonella Enteritidis FT 1B- epidemia 9/2012 THL:n Bakteriologian yksikkö ilmoitti kotoperäisten Salmonella Enteritidis infektioiden lisääntyneen Suomessa 21/51 Salmonella Enteritidis FT 1B 13 tapauksella identtinen PFGE-profiili (SENT 117) Syvähaastatteluiden pohjalta alustava hypoteesi suomalaisen yrityksen pakkaama kanasalaatti yritykseen reklamaatio 9/2012 Samanaikaisesti Virossa SE epidemia (EPIS 11.9.2012) 86 henkilöä sairastunut syötyään pikaruokaravintolassa, epäilty elintarvike kanawrap
KOTIMAISET S. Enteritidis FT 1 ja FT 1b
Selvitystyö Laboratoriotutkimukset THL:n ja Eviran bakteriologian laboratoriot Elintarvikkeen jäljitystutkimukset kunnallisissa ympäristöterveydenhuollon yksiköissä ja Evirassa Kyselytutkimus THL epitiimi Yhteistyö Viron viranomaisten kanssa Health Board Tallin, Estonia Veterinary and Food Board Tallin, Estonia
Selvitysten tulokset 113 SE tapausta fenotyypitettiin 6/2012 1/2013 37/55 (67 %) identtinen PFGE-profiili Suomen ja Viron epidemioita yhdisti saman kiinalaisen tuotantolaitoksen pakastetut esikypsennetyt kanakuutiot Jatkotyypitys Suomen ja Viron epidemiassa eristetyt kannat identtiset Herkkyysmääritys: Nal R Faagityypitys: FT 1B Osalle kannoista PFGE: SENT 117 Suomessa tehdyissä elintarviketutkimuksissa salmonellaa ei todettu
Selvitysten tulokset Kyselytutkimustulosten mukaan kanasalaatin syöminen yhteydessä sairastumiseen Elintarvikejäljityksissä tapaukset (yhtä lukuun ottamatta) yhdistettiin suomalaiseen hankintayritykseen, joka toi maahan epäilyn kohteena olevia kanakuutioita UK RASFF (11/2012) identtinen salmonellakanta Epidemiologiset-, mikrobiologiset - ja elintarvikejäljitystutkimukset tartunnan lähde kiinalaiset kanakuutiot
Torjuntatoimenpiteet/Suositukset Suomessa kanakuutiot saatiin pois markkinoilta pitkällisen jäljitystyön avulla Salmonellatutkimuksia tulisi harkita vastaavista maahantuoduista pakastetuotteista siitä huolimatta, että tavarantoimittajalta saatu salmonellavapaustodistus
Kryptosporidioosiepidemiat 2012
Kryptosporidioosi Cryptosproridium-alkueläin Inkubaatioaika 3-22 pv (keskimäärin 1 vk) Infektoitunut erittää >10 5 ookystaa / g ulostetta Eritys kestää useimmiten 1-2 vk Akuutti itsestään rajoittuva ripuli vakava, krooninen ripuli Vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu Taudin kesto yleensä 1-10 päivää Tartunta voi olla myös oireeton Immuunipuutteisilla tartunta voi levitä suolen ulkopuolelle ja johtaa kuolemaan
Kryptosporidioosi Tarttuu ulosteesta ookystina ruoan tai juoman välityksellä tai suoraan kosketustartuntana www.dpd.cdc.gov Suomessa taudin todellinen ilmaantuvuus voi olla oleellisesti suurempi kuin on raportoitu, sillä tauti on vähän tutkittu ja siten alidiagnostisoitu (Rimhanen-Finne ym. 2011)
Kryptosporidioosi Suomessa, 1997-2013 (9/2013) 60 1 0,9 50 0,8 Tapausten lukumäärä 40 30 20 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Ilmaantuvuus/ 100 000 10 0,2 0,1 0 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosi 30.9.2013
Kryptosporidioosiepidemiat 2012 Loka-marraskuussa 2012 RYMY-järjestelmään ilmoitettiin 5 epidemiaa itämisajan ja oireiden perusteella epäiltiin taudinaiheuttajaksi Cryptosporidium-alkueläintä Epidemiaselvitykset kuntien, THL:n ja Eviran yhteistyönä Kaikissa ilmoitetuissa epidemioissa tartunta-ajankohta ajoittui lokakuulle Sairastuneita yhteensä yli 250
Epidemiologinen tutkimus Tutkimukseen valittiin kaksi epidemia, joiden selvittämiseksi oli tehty kohorttitutkimus Epidemiat liittyivät lounasruokailuun Yleisimmät tapausten raportoimat oireet: ripuli 58/66 (88 %) vatsakivut 57/66 (86 %) päänsärky 31/65 (48 %) kuume 27/66 (41 %) Lääkärin hoitoon hakeutui 16/65 (25 %) tapausta
Epidemiologinen tutkimus Esitutkimusten ja jäljitystutkimusten perusteella todennäköisin kaikkia epidemioita yhdistävä tekijä oli hollantilainen friseesalaatti Henkilöt, jotka olivat kyselyssä vastanneet syöneensä lounassalaattia sairastuivat lähes 3-kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, jotka olivat jättäneet ilmoittamatta söivätkö vai eivätkö syöneet kyseistä salaattia
Elintarvikkeiden jäljitys- ja laboratoriotutkimukset Kasvistoimittajalle useita reklamaatioita hiekasta lokakuisissa friseesalaattitoimituksissa Kyseinen salaatti peräisin kahdelta hollantilaiselta viljelijältä Kasvatusaikana rankkoja sateita Euroopan parasiittitutkimusten referenssilaboratorio Italiassa tutki 22 pakastettua näytettä Kryptosporideja ei todettu Pakastetuille näytteille ei validoituja tutkimusmenetelmiä
Potilasnäytteiden laboratoriotutkimukset Cryptosporidium todettiin 15/51 potilaan ulostenäytteestä sekä 2/2 sekundaaritapauksen näytteestä Identtinen C. parvum IIdA17G1 todettiin yhteensä 6 potilasnäytteessä Tutkimukset tehtiin Evirassa vasikoiden ripulitutkimuksia varten pystytetyillä tyypitysmenetelmillä
Johtopäätökset Kryptosporidiepidemioiden aiheuttaja oli todennäköisesti lounasruokailuissa tarjolla olleiden salaattien ainesosana ollut friseesalaatti Osa epidemioista tuli viranomaisten tietoon ja ilmoitettiin RYMYjärjestelmään viiveellä. Tähän saattaa vaikuttaa taudin pitkä itämisaika ja taudin harvinaisuus. Kryptosporidinäytteitä otetaan potilaista harvoin ja potilasnäytteistä todettuja kryptosporideja ei tyypitetä kliinisissä laboratorioissa. Tyypitys on edellytys epidemiaselvitykselle. Kryptosporidien tunnistusmenetelmiä ei ole validoitu pakastetuille elintarvikenäytteille
Suositukset Pitkään jatkunut vesiripuli ja voimakas kramppimainen vatsakipua epäile kryptosporidioosia Kryptosporideja ei voida varmuudella todeta ulosteen tavanomaisesta parasiittitutkimuksesta lääkärin tulee pyytää ulosteen värjäys- ja antigeeninosoitustutkimus Tartuntoja voi torjua hyvällä käsihygienialla: kädet tulee pestä saippualla ennen ruuan valmistusta, ennen ateriaa ja WC-käynnin jälkeen Pintojen mekaaninen puhdistus, huolellinen huuhtelu ja kuivaus ovat tärkein tapa torjua ympäristövälitteisiä Cryptosporidium-tartuntoja
Kiitos