SISÄLLYS. TerveysKampus

Yhteenveto / toimitusjohtaja Yhtymähallitus 16.9.2014 Päivitys 15.10.2014 Yhtymähallitus 28.10.2014

SISÄLLYS 1 Tausta tilatarkastelulle... 4 1.1 aluehallintoviranomaisen tarkastus ja kehotus / koljonvirran kiinteistö... 5 1.2 voimassa olevat kuntayhtymän päätökset osastotoimintojen siirtämisestä... 7 2 Toiminnan muutostarpeet johtavat tilamuutoksiin... 8 2.1 Palvelujen integrointi ja erikoissairaanhoidon palvelujen turvaaminen Ylä-Savossa... 8 2.1.1 Leikkaustoiminnan ylläpitäminen... 8 2.1.2 Päiväkirurgia... 8 2.1.3 Kumppanuuslääkäritoiminta ja erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminta... 9 2.1.4 Vuodeosastotoimintojen... 9 2.1.5 Psykiatrisen osastotoiminnan siirtäminen muiden peruspalvelujen ja päivystystoiminnan yhteyteen...12 3 TerveysKampus-Hankkeen valmistelu...12 4 Hankkeen tavoitteet ja aikataulutus...13 4.1.1 Hajallaan sijoitettavat toiminnot keskitetään selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi...13 4.1.2 Tilojen käyttöastetta nostetaan...13 4.1.3 Aikataulutus...13 5 muodostettavat palvelukokonaisuudet ja tilaratkaisuvaihtoehdot...14 5.1 Palvelut yhden luukun periaatteella...14 5.2 Vuodeosastotoiminnoista muodostetaan yhtenäinen akuuttivuodeosasto...15 5.3 Psykiatrinen osastotoiminta valtakunnallisten suositusten mukaiseksi...15 5.4 vaihtoehtoiset ratkaisut toimintojen ja tilojen osalta, 14 vaihtoehtoista mallia...15 5.4.1 Yhteenveto eri vaihtoehdoista ja vaihtoehtojen kytkeytyminen talousarvioon 2015...15 5.4.2 VE 1: nykyinen toimintamalli, Koljonvirran kiinteistön peruskorjaus ja muiden tilojen välttämättömät peruskorjaukset...18 5.4.3 VE 2: Yksi vuodeosasto terveyskeskuksessa ja kaksi vuodeosastoa ISA:ssa, MT-osastot terveyskeskuksessa...18 5.4.4 VE 3: vuodeosastot keskitetään ISA:an ja MT-osastot terveyskeskuksen vuodeosastotiloihin 18 5.4.5 VE 4: Vuodeosastojen keskittäminen terveyskeskukseen = esitetty vaihtoehto TA 2015...18 5.4.6 VE 5: Uusi rakennus + olevien muutokset...19 5.4.7 VE 6: Vetrean osastotilojen käyttö MT-osastojen toimintaan, vuodeosastot edelleen sairaalassa ja terveyskeskuksessa...19 5.4.8 VE 7: Vuodeosastojen sijoittaminen sairaalaan ja MT-osastot terveyskeskukseen...19 5.4.9 VE 8: Vuodeosastojen sijoittaminen sairaalaan ja MT-osasot Vetreassa...19

5.4.10 VE 9: Vuodeosastojen hajasijoittaminen sairaalaan ja terveyskeskukseen, MT-osastot sairaalassa...20 5.4.11 VE 10: Vuodeosastojen hajasijoittaminen sairaalaan ja terveyskekukseen ja MT-osastot Vetreassa20 5.4.12 VE 11: Vuodeosastojen hajasijoittaminen sairaalaan ja terveyskeskukseen ja MT-osastot ISA:ssa 20 5.4.13 VE 12: Vuodeosasto hajasijoitetaan terveyskeskukseen ja sairaalaan 1.kerrokseen, MTosastot ISA:ssa 2 ja 3.kerroksiin...20 5.4.14 VE 13: Sisätautiosasto ja operatiivinen yhdistetään ja sijoitetaan sairaalan 3.kerrokseen, MTosastot ISA:ssa 1.ja 2.kerroksessa...21 5.4.15 VE14: Osasto-toiminnan lakkauttaminen ja siirtäminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi...21 6 Vaihtoehtojen arviointi ja perustelut...22 6.1 Taloudellisesti...22 6.2 Toiminnallisesti...22 6.3 Työvoiman säilymisen ja alueen elinvoiman kannalta...22 6.4 muiden vaihtoehtojen kokonaisarviointi...23 7 Tilasuunnittelun perusratkaisut...24 7.1 vaihtoehto 4, talousarvion pohjana käytetty vaihtoehto...24 7.2 vaihtoehdot 12 ja 13...31 Käytetyt lyhenteet: ISA = Iisalmen sairaala, TK = Iisalmen terveyskeskus, MT = mielenterveys- ja päihdepalvelut, R2 = Riistakadulla sijaitseva kiinteistö, joka on sisäilmaongelmien vuoksi pois käytöstä, Allianssi = Meijerikadun ja Riistakadun kulmauksessa sijaitseva kiinteistö, jossa toimii mm. kehitysvammaisten päivätoiminta, Monitoimitalo = Riistakadulla sijaitseva Terveydenhuollon tukisäätiön kiinteistö, joka on vuokrattuna kokonaisuudessaan Sotelle

1 TAUSTA TILATARKASTELULLE Kuntayhtymän toiminnan käynnistymisen jälkeen on tarkasteltu käytössä olevia tiloja, toiminnallisuutta ja mahdollisuutta tehostaa tilojen käyttöä. Kuntayhtymän tilat ovat pääosin vuokrattuna jäsenkunnilta. Lisäksi omassa omistuksessa ovat Iisalmen sairaalan ja Koljonvirran sairaalan kiinteistöt sekä nk. R2 kiinteistö Riistakadun varrella Sairaalan ja Ilvolasäätiön kiinteistöjen välissä. Yhteensä kiinteistöjä on käytössä n. 69.000 m2. Iisalmen kaupungin alueella kuntayhtymällä on tällä hetkellä käytössä n. 29.000 m2. Tilakustannukset (ylläpito, vuokrat, poistot) ovat osa palvelutuotannon kustannuksia. Tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat ovat myös perusta tehokkaalle toiminnalle, terveydelle, työviihtyvyydelle ja asiakaspalvelulle. Vuosina 2011 ja 2012 tehty kokonaistilatarkastelu osoitti, että tilatehokkuutta voidaan nostaa, osa käytössä olevista tiloista on epäkäytännöllistä ja samalla esiin on noussut myös useita sisäilmaongelmakohteita. Osaan kohteista on myös aluehallintoviranomaisen lausunnot tilojen korjauskehoitusista. Kuntayhtymällä on käytössä toimintamalli sisäilmaongelmiin. Kuntayhtymän toiminnan aikana on ilmennyt terveysongelmia tiloissa, joita on jouduttu poistamaan käytöstä, uhka tilojen sulkemisesta tai tilat on peruskorjattu. Iisalmen kaupungin alueella näitä kiinteistöjä ovat: - R2 (Riistakatu, ennen mielenterveys- ja päihdepalvelujen käytössä), tilat poistettu käytöstä terveydellisistä syistä. Kuntokartoitus tehty ja arvoidut peruskorjauskustannukset ovat 1,5 mil.. Omistajana on kuntayhtymä. - Ns. Allianssin tilat (Meijerikatu), kehitysvammaisten päivätoiminta ja Mtt-palveluja. Tilat on peruskorjattu vaikeiden sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjatut tilat on otettu uudelleen käyttöön heinäkuussa 2014. Omistajana on Iisalmen kaupunki. - OsassaMonitoimitalon (Ylä-Savon terveydenhuollon tukisäätiön) tiloja on todettu sisäilmaongelmia ja toiminnat jouduttiin siirtämään pois vuoden 2014 aikana peruskorjauksen vuoksi. Säätiö on toteuttanut peruskorjauksen kesän 2014 aikana ja tilat voidaan ottaa uudelleen käyttöön syksyllä 2014. Tiloihin siirtyy työterveyshuolto. Asuntoihin sijoitetuista vastaanottotiloista luovutaan, koska ne eivät sovellu työtilakäyttöön. - Koljonvirran kiinteistö: kuntokartoitus tehty ja arvio peruskorjauskustannuksista on noin 8 milj.. Käynnissä selvitys tilojen jatkokäytön mahdollisuuksista. Kuntayhtymän omistama tila. Tilasta käytössä vain noin 20 % (psykiatrinen osasto). Kokonaispinta-ala n. 5500 m2. - Sairaalan kiinteistön peruskorjaustarpeita on useissa eri kohteissa: vuodeosasto eivät täytä nykyisiä määräyksiä hygieniatilojen sekä potilashuoneiden osalta. Keittiötilat eivät vastaa toiminnan tarpeita ja ovat osittain kunnoltaan heikot. Kiinteistön viemäröinti on alkuperäinen ja joitakin kriittisiä kunnostuskohteita on suoritettava pikaisesti. Lisäksi kuntayhtymän toiminta-alueella Vieremän kunta joutui purkamaan terveyskeskuskiinteistön kokonaan (merkittävät sisäilmaongelmat) ja investoi

uudisrakennukseen. Samoin on merkittävä peruskorjaus käynnissä Kiuruveden terveyskeskuksessa. Edellä esitettyjen tilaongelmien vuoksi on jouduttu jo yli kahden vuoden ajan jatkuvasti käyttämään väistötiloja osassa toimintoja. Hajallaan olevat epätarkoituksenmukaiset tilat johtavat tehottomuuteen ja ovat myös asiakkaan palveluna kannalta huonoja ratkaisuja. Lisäksi tehoton tilankäyttö aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia. Tällä hetkellä ylimääräisiä tilakustannuksia muodostuu vuosittain n. 460.000, jotka voitaisiin säästää esitetyillä uudella tehokkaammalla tilojen käytöllä. Kokonaisuudessa on arvoitu, että tilojen käytön tehostaminen toisi noin 700.000 euron säästöt vuositasolla. 1.1 ALUEHALLINTOVIRANOMAISEN TARKASTUS JA KEHOTUS / KOLJONVIRRAN KIINTEISTÖ Toimenpiteet ja päätökset liittyvät aluehallintoviraston tekemään työsuojelutarkastukseen 15.2.2011 Koljonvirran sairaalaan, josta on tehty tarkastuskertomus 11/11 sekä toimintaohje. Työnantajalta pyydettiin kirjallinen selvitys viimeistään 30.6.2011. Työnantajan selvityksen perusteella aluehallintovirasto on tehnyt tarkastuskertomuksen 11/56 ja kehotuksen. Työnantajana SOTE kuntayhtymä on antanut selvityksen kehotukseen 29.9.2011. Työnantajan lausunto perustuu kuntayhtymässä käynnistetyn tilojen käytön kokonaisselvityksen tuloksiin ja lausunnossa todetaan: Toimitilaselvityksen perusteella on suunniteltu, että Koljonvirran sairaalan osastot (psykoosi ja akuuttiosasto) siirtyvät Iisalmen terveyskeskukseen vuodeosasto 3:n nykyisiin tiloihin 1.5.2012 alkaen. Akuuttityöryhmä siirtyy Iisalmen terveyskeskuksen vastaanottotiloihin 1.9.2012 alkaen. Mielenterveys- ja päihdeosaston ja selviämisaseman siirtoaikataulu ei ole vielä selvillä. Aluehallintovirasto on pyytänyt 17.10.2014 mennessä toimitusjohtajalta kuntayhtymän päätöksiä liittyen Koljonvirran psykiatrisen osastotoiminnan siirtämisestä Kampusalueelle tai tilojen kuntoon saattamiseen liittyvistä päätöksistä. Päätökset pyydetään toimittamaan myös työsuojeluvaltuutettu Petri Lappalaiselle, joka antaa lausuntonsa asiasta aluehallintovirastolle. Lausunnon perusteella aluehallintovirasto tekee tarkastuskertomuksen ja siirtää asian työsuojeluviranomaiselle mahdollisia jatkotoimia varten. Kuntayhtymän toimitusjohtaja on antanut pyydetyn yhteenvedon päätöksistä ja asian valmistelusta 13.10.2014 aluehallintoviranomaiselle. Työsuojeluvaltuutettu on antanut myös lausuntonsa aluehallintoviranomaiselle määräaikaan mennessä. Toimitusjohtajan yhteenveto päätöksistä ja valmistelutoimenpiteistä on toimitettu sähköpostilla 13.10.2014 tiedoksi yhtymähallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle sekä jäsenkuntien kuntajohtajille. Työnantajan saama toimintaohje ja kehotus: Työnantajan tulee selvittää työtilojen rakenteiden kunto ja huolehtia siitä, että työpaikan rakenteet ovat terveellisiä ja turvallisia työntekijöille. Työtiloissa tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa, asianmukainen ilmanvaihto eivätkä lämpöolosuhteet saa aiheuttaa terveydelle haittaa tai vaaraa. Työnantajan tulee teknisillä toimenpiteillä huolehtia siitä, että kevyessä työssä

(siivous) lämpötila pysyy +19 23 C ja kevyessä istumatyössä (mm. hoitopalaverit sekä toimisto- ja lääkkeenjakotyö) lämpötila pysyy +21 25 C. Työntekijöiden terveyttä vaarantavan viemärin hajun leviäminen on estettävä. Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin kehotuksen noudattamiseksi ja annettava viimeistään 30.9.2011 kirjallinen selvitys siitä, mihin toimiin ja millä aikataululla työantaja ryhtyy epäkohtien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Työturvallisuuslaki (738/2002) 8, 10, 32, 33, 37, 61 Toimintaohjeen merkitys Toimintaohje on annettu asiasta, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi. Toimintaohjeen noudattamatta jättäminen voi johtaa siten kuin työsuojelun valvontalaissa (44/2006)13 3. mom. säädetään tarkastajan antamaan kehotukseen ja/tai työsuojeluviranomaisen velvoittavaan päätökseen. Työsuojeluviranomainen voi määrätä velvoitteen tehosteeksi uhkasakon, teettämis- tai keskeyttämisuhan. Kehotuksen merkitys Kehotus on annettu asiasta, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi ja josta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi. Kehotuksen noudattamatta jättäminen asetetun määräajan kuluessa, voi johtaa työsuojeluviranomaisen velvoittavaan päätökseen. Työsuojeluviranomainen voi määrätä velvoitteen tehosteeksi uhkasakon, teettämis- tai keskeyttämisuhan. Ilmoitukset muille viranomaisille Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889)47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä. Edellä selostetun kehotuksen johdosta kuntayhtymä työnantajana on ryhtynyt valmistelutoimenpiteisiin osastotoiminnan siirtämiseksi muiden palvelujen yhteyteen Iisalmen keskustaan ns. TerveysKampus-alueelle. Selvityksen yhteydessä on teetetty Koljonvirran kiinteistön kuntotutkimus ja arvio peruskorjauskustannuksista. Kuntotutkimukset ja peruskorjauksen kustannusarviot on käsitelty yhtymähallituksessa ja ne on saatettu tiedoksi myös jäsenkuntien kuntajohdolle. Näiden selvitysten jälkeen on käynnistetty erillinen selvitysprojekti Koljonvirran kiinteistön jatkokäytön mahdollisuuksista. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina kuntayhtymän toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja Ronkainen, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen Korolainen, maakuntaliiton edustaja ja asiantuntijana projektin vetäjä, tilapalvelupäällikkö Maunu. Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Käytettävissä olevan tiedon mukaan kiinteistön peruskorjaus maksaisi yli 8 milj. euroa. Kiinteistön jatkokäytölle ei ole tällä hetkellä ratkaisua. Kiinteistön tasearvo on n. 1,5 milj. euroa.

1.2 VOIMASSA OLEVAT KUNTAYHTYMÄN PÄÄTÖKSET OSASTOTOIMINTOJEN SIIRTÄMISESTÄ Jäsenkuntien ja kuntayhtymän laatimassa järjestämissuunnitelmassa (sekä alkuperäinen että päivitetyt versiot) on todettu: Vuonna 2010 vahvistetussa järjestämissuunnitelmassa on ollut tavoitteena, että vuoteen 2015 mennessä on yksi psykiatrinen osasto ja yksi mielenterveys- ja päihdeosasto. Tavoitteena on keskittää psykiatriset palvelut ja päihdepalvelut Iisalmen terveyskeskuksen ja Iisalmen sairaalan yhteyteen. Järjestämissuunnitelman päivittämisen yhteydessä tavoitetta on tarkennettu suunnitelmavuosille 2014 2017 seuraavasti: (suunnitelma 2014-2017, s. 21) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastotoiminnan mitoitus ja toiminnan sijoittaminen Iisalmen keskustan alueelle muiden ydinpalvelujen välittömään läheisyyteen saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana. (suunnitelma, luku 7, kohta14, sivu 26). Koljonvirran sairaalan osastotoiminnat siirretään Iisalmen keskustan alueelle muiden ydinpalvelujen välittömään yhteyteen. Tilaratkaisut pyritään varmistamaan vuoden 2014 aikana Yhtymävaltuusto 20.12.2011 24 Koljonvirran sairaalan kaksi yksikköä (psykoosi- ja akuuttiosasto) yhdistyvät samoihin tiloihin 1.5.2012 alkaen. Koljonvirran kaikki toiminnot (selviämisasema, akuuttiryhmä, toiminnallinen kuntoutus, osastot ja hallinto) siirtyvät 1.11.2012 lukien Iisalmen terveyskeskuksen ja Iisalmen sairaalan läheisyyteen. Yhtymähallitus päätti 19.6.2012 (valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa) Koljonvirran toiminnot siirtyvät tavoiteaikataulun mukaan seuraavasti Avohoitopainotteinen toimintamalli toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti vuosina 2012-2014. Psykiatrinen osasto 1 (14/18 paikkaa) ja psykiatrinen osasto 2 (14 paikkaa) sekä selviämisasema siirretään, kun osastotilat ovat järjestyneet ns. kampusalueelta tai sen läheisyydestä viimeistään 2014. Tilata Koljonvirran kiinteistöä koskevan perusteellisen kuntoarvion (hinta-arvio n. 10.000 15.000 ) tai arvio sisällytetään vuoden 2013 talousarvioon riippuen aikataulutuksesta. Valtuuttaa tilapalvelut selvittämään Koljonvirran kiinteistön käytön (myyminen, vuokraus, luovutus jne.) vaihtoehdot. Koljonvirran tilojen ja toimintojen sekä sairaalan poliklinikkojen tilojen ja toimintojen selvityksen loppuun saattaminen päätetään erikseen. Iisalmen kaupungin omistamien tilojen osalta käytetään kaupungin omia asiantuntijoita. Yhtymävaltuusto 17.12.2013 34, talousarvio vuodelle 2014 Kiinteistöt ja tilaratkaisut Koljonvirran osastotoiminnan siirtäminen välittömään yhteyteen muiden ydinpalvelujen kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä Koljonvirran sairaalakiinteistön ja rakennus R2:n jatkokäytön selvittäminen vuoden 2014 loppuun mennessä Työterveyshuollon tilaratkaisu vuonna 2014

Iisalmen sairaalan osastotoimintojen peruskorjauksen aikatauluttaminen suunnittelukaudella Voimassa olevien päätösten täytäntöönpanoa on valmisteltu vuoden 2014 aikana edellä kohdassa 4 mainitulla yhteisesti sovitulla tavalla. Suunnittelutyö sovittiin tilattavaksi Insinööritoimisto Savolaiselta, koska kaupungin omat suunnitteluresurssit olivat kiinnitettyinä kaupungin omiin kohteisiin. 2 TOIMINNAN MUUTOSTARPEET JOHTAVAT TILAMUUTOKSIIN 2.1 PALVELUJEN INTEGROINTI JA ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUJEN TURVAAMINEN YLÄ-SAVOSSA Jo voimassa oleva Paraslain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli palvelujen yhtenäistäminen on edellyttänyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Nyt valmisteilla oleva Sote-uudistus edellyttää tätä integraatiota. Meillä pääasiassa sairaalan kiinteistössä toimivat erikoissairaanhoidon poliklinikat, leikkaustoiminta ja osastotoiminta ovat olleet edelleen erillisiä erikoissairaanhoidon palveluja, eivätkä ne toimi yhtenäisenä prosessina perusterveydenhuollon toimintojen kanssa. Lähetekäytäntöjä, jonokäytäntöjä jne. on edelleen olemassa ja nämä toimintatavat aiheuttavat tehottomuutta sekä erityisesti asiakkaan kannalta viivytyksiä palvelujen saavutettavuudessa. Sairaalan toiminnan selvityksen loppuraportti käsitellään lähiaikoina, mutta raportin tulokset ovat jo hyödynnettävissä toiminnan suunnittelua varten. Sairaalan toiminnasta on tehty asiantuntijaselvitys ja sen pohjalta hallituksen asettama työryhmä on työstänyt toiminnan linjauksia. Keskeisiä linjauksia ovat 2.1.1 Leikkaustoiminnan ylläpitäminen niissä toiminnoissa, jotka voidaan kustannustehokkaasti, huomioiden käytettävissä olevat resurssit, tuottaa omana toimintana. Leikkaustoiminnan tulevaisuuden näkymistä on myös keskusteltu sairaanhoitopiirin kanssa ja siitä vallitsee yhtenäinen näkemys. Ns. raskas kirurgia (proteesikirurgia) tulee keskittymään laajemman alueen toiminnaksi tulevaisuudessa, mutta sitä on järkevää jatkaa niin kauan, kuin meillä on käytettävissä ammattitaitoinen henkilökunta ja toimivat asianmukaiset tilat ja välineet. 2.1.2 Päiväkirurgia tulee entisestään lisääntymään leikkausmenetelmien kehittyessä ja näitä toimintoja on järkevä pitää alueellamme asiakkaiden palvelun saatavuudenkin näkökulmasta. Koska on kyse lyhyistä toimenpiteistä, on järkevää tuottaa ne alueella ja välttää näin turhaa matkustamista esim. Kuopioon. Kaihikirurgia on yksi esimerkki.

2.1.3 Kumppanuuslääkäritoiminta ja erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminta on vakiintunutta toimintaa, jota on järkevää jatkaa omana toimintana Ylä-Savon alueella. Toiminta on luonteeltaan sellaista lähipalvelua, jota myös valtakunnalliset linjaukset edellyttävät sote-integraatiolta. Valtaosa erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintaa on luontaisessa yhteydessä perusterveydenhuollon toimintaan ja näin ollen on toiminnallisesti järkevää yhdistää ko. toiminnat myös samoihin tiloihin. Tämä nopeuttaa erityisesti palvelujen saatavuutta asiakkaan kannalta samalla tehostaen toimintaa, poistaen suurelta osin mm. lähetekäytännöt. Palvelut on saatavissa ns. yhdeltä luukulta. Sairaalan kiinteistöön jää edelleen leikkaustoiminta, erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintoja, dialyysi, päivystystoiminta, röntgen ja laboratoriotoiminnat. 2.1.4 Vuodeosastotoimintojen kokonaistarkastelu ja valtakunnalliset linjaukset edellyttävät toimintojen yhtenäistämistä ns. akuuttivuodeosastotoiminnoiksi. Tällä hetkellä vuodeosastotoimintoja on sekä Iisalmen terveyskeskuksen tiloissa että Sairaalan tiloissa. Yhteensä vuodeosastopaikkoja on vajaat 90. Vuodeosastopaikkojen tarpeesta on tehty selvitys vuoteen 2030 saakka. Käytettävissä olevien ennusteiden mukaan nykyiset osastopaikat riittävät 5-10 vuoden tarpeeseen ja tämän jälkeen paikkatarve lisääntyy vähitellen. Vuodeosastotoiminnat on selvitetty asiantuntijaselvityksenä sairaalan selvityksen yhteydessä. Vuodeosastojen yhdistäminen tuo toiminnallista tehokkuutta resurssien käytössä ja on myös taloudellisempaa toimintaa, kuin tällä hetkellä. Vaihtoehtoisina ratkaisuina on tarkasteltu vuodeosastojen sijoittumista joko terveyskeskuksen kiinteistöön tai sairaalan kiinteistöön. Näille ratkaisuille on myös laskettu kustannusarviot alustavassa suunnittelussa. Sairaalan nykyiset vuodeosastotilat eivät täytä enää hygieniamääräyksiä mm. wc-tilojen osalta ja lisäksi käytössä on suuria potilashuoneita, joita ei pidetä asiakkaan palvelun kannalta nykyisten hoitokäytäntöjen mukaisina. Sairaalan vuodeosastojen peruskorjaus ja nykyaikaistaminen on joka tapauksessa toteutettava. Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastotilat ovat peruskorjatut yhtä osastoa lukuun ottamatta ja tilat ovat hyvin toimivat ja nykyaikaiset. Vaihtoehtotarkasteluissa vuodeosastojen sijoittaminen terveyskeskukseen tulee kokonaisuutena edullisemmaksi kuin vastaava yhtenäistäminen sairaalan kiinteistöön. Vaihtoehtotarkastelussa on otettu huomioon psykiatrisen osaston sijoittamisen eri vaihtoehdot. Seuraavissa taulukoissa on esitetty sairaansijojen nykytila ja tarvelaskenta vuoteen 2030 saakka. Lisäksi taulukoin on eitetty eri mallien vaikutukset sairaansijojen määrään. Mallilaskennat on tehty talousarvion pohjana olevan VE 4 mukaan sekä toisen talousarviomallin mukaan, jossa vuodeosastotoimintaa ja leikkaustoimintaa supistetaan VE 9 ja VE 13.

Akuuttihoidon sairaansijat Nykytila NYKYTILA 2014 JA ENNUSTE 2030 (SAIRAALAN SELVITYSAINEISTO) Esh = peruserikoissairaanhoito Pth = perusterveydenhuolto NYKYTILA 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2025 2029 YHT Itk vo 1 26 27 27 27 27 27 27 27 27 27 Itk vo 3 14 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kv osasto 32 35 37 37 38 40 42 42 42 39 Uusi osasto 10 27 Kuntoutus 5 8 8 8 8 8 8 9 10 10 Sairaalan akuutti osasto 2 pth 10 10 12 13 13 13 13 15 15 Sairaalan akuutti osasto 2 25/15 20 20 18 17 17 17 17 15 15 Sairaalan akuutti osasto1 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 Sairaalan osastot yhteensä 55/45 50 50 48 47 47 47 47 45 45 Perusterveydenhuolto yhteensä 77 80 82 84 86 88 90 91 104 118 Kaikki yhteensä 132/117 130 132 132 133 135 137 138 149 163 Muutos -2 2 0 1 2 2 1 12 14 32 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2025 2029 YHT Perusterveydenhuolto yhteensä 77 80 82 84 86 88 90 91 104 118 Peruserikoissaairaanhoito yhteensä 55 50 50 48 47 47 47 47 45 45 Kaikki yhteensä 132 130 132 132 133 135 137 138 149 163 Muutos -2 2 0 1 2 2 1 12 14 32 Vaihtoehto 4, talousarvioesitys TERVEYSKAMPUS, Talousarvio 2015 esitys = vaihtoehto 4 Esh = peruserikoissairaanhoito Pth = perusterveydenhuolto Sairaansijojen määrä Esh Pth yhteensä Siipi 1 31 0 31 Siipi 2 20 10 30 Siipi 3 0 26 26 Kiuruvesi 0 38 38 Vetrea 0 5 5 Yhteensä 51 79 130 Muutos vuoteen 2014 2014 Perusterveysnhuollon sairaansijat 2 77 Peruserikoissairaanhoidon sairaansijat -4 55 Muutos -2 132

Vaihtoehto 9 TERVEYSKAMPUS VAIHTOEHTO 9 Esh = peruserikoissairaanhoito Pth = perusterveydenhuolto Sairaansijojen määrä Esh Pth yhteensä Siipi 1 0 29 29 Siipi 2 0 26 26 Sis kir 31 0 31 Kiuruvesi 0 38 38 Vetrea 0 0 0 Yhteensä 31 93 124 * Huomioitu 1000 hoitopäivän siirto Kysiin ortopedia n. 3 ss * Huomioitu peruserikoissairaanhoidon osastojen vuoden 2014 kuormitus % sairaansijojen vähennyksessä Muutos vuoteen 2014 2014 Perusterveydenhuollon sairaansijat 16 77 (sisältää kuntoutuksen omana toimintana 5 ) Peruserikoissairaanhoidon sairaansijat -24 55 Muutos yhteensä -8 132 Vaihtoehto 13 TERVEYSKAMPUS VAIHTOEHTO 13 Esh = peruserikoissairaanhoito Pth = perusterveydenhuolto Sairaansijojen määrä Esh Pth yhteensä Siipi 1 0 29 29 Siipi 2 0 26 26 Sis kir 31 0 31 Kiuruvesi 0 38 38 Vetrea 0 0 0 Yhteensä 31 93 124 * Huomioitu 1000 hoitopäivän siirto Kysiin ortopedia n. 3 ss * Huomioitu peruserikoissairaanhoidon osastojen vuoden 2014 kuormitus % sairaansijojen vähennyksessä Muutos vuoteen 2014 2014 Perusterveydenhuollon sairaansijat 16 77 Peruserikoissairaanhoidon sairaansijat -24 55 Muutos -8 132

2.1.5 Psykiatrisen osastotoiminnan siirtäminen muiden peruspalvelujen ja päivystystoiminnan yhteyteen Keskeisimpiä kysymyksiä jo vuodesta 2011 saakka on ollut Koljonvirralla sijaitsevan osastotoiminnan siirtäminen somaattisen sairaanhoidon palvelujen ja muiden peruspalvelujen yhteyteen. Osastotoiminta toimii nyt erillään muusta toiminnasta aiheuttaen jatkuvasti ylimääräisiä kustannuksia henkilöstön siirtyessä keskustassa sijaitsevien toimipisteiden ja Koljonvirran välillä. Lisäksi henkilöstön työturvallisuuden takaamiseksi on resursoitava sekä henkilöresursseihin että muuhun turvatoimintaan. Asiakkaan kannalta palvelujen sijaitseminen erillään avotoiminnasta merkitsee palvelujen hankalaa saavutettavuutta ja vaikeuttaa mm. laitoshoidosta siirtymistä avohoitoon. Valtakunnallisten mielenterveyspalvelujen suositusten mukaisesti psykiatrinen sairaalahoito tulisi olla somaattisen hoidon läheisyydessä ja päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta muun päivystyksen yhteyteen. Tilaratkaisuissa on selvitetty eri vaihtoehdot toimintojen sijoittamiselle nykyisiin käytössä oleviin tiloihin. Lähtökohtana on ollut tilojen tehokas käyttö ja hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen. Edullisin ja toiminnallisin kokonaisratkaisu on osastotoimintojen sijoittaminen Sairaalan kiinteistön ensimmäiseen kerrokseen. On huomioitava, että osastotoiminta on luonteeltaan sellaista, että se ei häiritse tai aiheuta erityistoimia muuhun palvelutoimintaan nähden. Turvallisuusmääräykset ja toiminnan luonne otetaan huomioon suunnittelussa. Sairaalan kiinteistöön sijoitetaan mahdollisimman kattavasti myös muut mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnat, jolloin päästään nykyisestä hajasijoituksesta. Tämä parantaa sekä toiminnan tehokkuutta että asiakkaan näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja laatua. 3 TERVEYSKAMPUS-HANKKEEN VALMISTELU Hankkeen käynnistämisestä ja tilojen tarkastelusta on keskusteltu Iisalmen terveyskeskuksen osalta kaupungin johdon kanssa alkuvuodesta 2014. Lisäksi asiaa käsiteltiin tuolloin kuntajohtajakokouksissa. Samalla käynnistyi sairaalan selvitystyöryhmä, koska toiminnat ja tilaratkaisut nivoutuvat merkittävästi yhteen. Kaupungin kanssa yhteisesti sovittiin, että hankesuunnittelu toteutetaan ostopalveluna. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Katja Lintunen Insinööritoimisto Savolaiselta. Alustavia suunnitelmia toiminnan muutoksista ja tilaratkaisuista hankkeen eteenpäinviemiseksi esiteltiin laajassa talousseminaarissa 03.06.2014, jolloin pääosin kaikkien jäsenkuntien ja kuntayhtymän poliittinen ja virkamiesjohto sekä kuntayhtymän johto- ja esimiestaso sekä asiantutijat olivat paikalla. Tuolloin myös sovittiin, että suunnittelua ja kustannusarviota tarkennetaan siten, että vaihtoehtoja voidaan käsitellä heti kesälomien jälkeen elokuussa. Kuntayhtymän johtoryhmä oli esittelemässä Iisalmen kaupunginhallitukselle suunnittelun tarkentumista ja toiminnan muutoksia 8.8.2014. Tämän jälkeen hankesuunnitelmaa on edelleen tarkennettu, sitä on esitelty sekä

kuntajohtajakokouksessa että kuntayhtymän hallitukselle ja Iisalmen kaupunginvaltuuston seminaarissa 29.09.2014. Koko hankesuunnitelman ajan suunnittelussa ovat olleet mukana tehtäväalueiden päälliköt ja tarvittavat esimiehet, joiden asiantuntemusta ja näkemystä on hyödynnetty suunnittelussa. Yhtymähallitus on tutustunut tiloihin 2.9.2014 kokouksen yhteydessä ja hallitus kävi laajan lähetekeskustelun hankkeen valmisteluun liittyen. Johtoryhmä on nimennyt hankkeen valmisteluun laajan projektiryhmän, jonka tehtävänä on vastata valmistelusta, tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja ja analysoida ratkaisuja toiminnan, tilankäytön ja tulevaisuuden linjausten kannalta. Projektiryhmä vastaa myös hankkeen etenemisen tiedottamisesta henkilökunnalle. Projektiryhmässä ovat edustettuina toimialojen lisäksi ammattijärjestöjen edustus, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu sekä viestintä ja potilasturvallisuuden osalta kehittämisasiantuntija. Hankkeen nykyvaihe on esitelty myös yhteistoimintaelimessä, yhteistyöryhmässä 25.8.2014. 4 HANKKEEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS Hankesuunnittelussa on huomioitu palvelutarpeen kehitys vuoteen 2030 saakka käytettävissä olevien ennusteiden mukaan. Suunnittelussa on ennakoitu palvelutason säilyminen niin korkeana ja laadukkaana, että tulevissa Sote-ratkaisuissa palvelut säilyvät tällä alueella. Tilaratkaisujen on tuettava joustavasti tulevaa palvelutarjontaa. Lisäksi on huomioitu valmisteilla olevan sote-lainsäädännön vaatimukset palvelujen integraatiosta. Palvelujen turvaaminen laadukkaina on edellytys niiden säilymiselle alueellamme ja samoin se on edellytys myös työpaikkojen ja erityisosaamisen turvaamiselle. Suunnitellut ratkaisut tukevat alueen elinvoimaa. Toiminnasta lähtevät muutostarpeet on esitetty luvussa 3. 4.1.1 Hajallaan sijoitettavat toiminnot keskitetään selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi saman alan henkilöstö lähekkäin jolloin vuorovaikutus ja tiedonsiirto paranevat henkilöstön toisten luokse siirtymiseen kuluvaa aikaa voidaan vähentää samankaltaisia tiloja voidaan vähentää, kun tiloja saadaan yhteiskäyttöön 4.1.2 Tilojen käyttöastetta nostetaan ei yhdelle yksikölle korvamerkittyjä kokoontumistiloja, mikäli tilat soveltuvat myös muille yksiköille, kuten kokoustilat erikoisvarustellut vastanotot erotetaan yleisvastaanottotiloista, jotta mahdollisimman paljon tiloja saadaan yhteiskäyttöön tilaratkaisuin haetaan kustannustehokkuutta, lisäarvona mahdollinen vuokratiloista luopuminen Tärkeintä on turvata monipuolisen palvelun helppo saatavuus asiakkaalle joustavasti ja yhden luukun periaatetta noudattaen Hankesuunnitelmassa ei tehdä yksittäisten toimintojen tilasuunnittelua, vaan haetaan periaatteelliset suunnitteluratkaisut, joilla voidaan määrittää toimintojen mahtuminen ja kustannustaso 4.1.3 Aikataulutus Aikataulun määrittää Koljonvirta. Kiinteistö on joko saneerattava, suljettava tai sille on löydettävä uusiokäyttö

Toiminta sisäilmaongelmaisissa tiloissa on jatkoajalla Sairaalan kiinteistössä on peruskorjausvajetta ja potilastilat eivät vastaa nykyvaatimuksia Osastopaikkojen tarve sekä vastaanotto- ja toimistotilojen tarpeet on selvitetty ja ovat perusta hankesuunnitelmalle Suunnitteluresurssit projektin toteuttamiseksi suunnitellussa aikataulussa on selvitetty. Rakentamisen kannalta investointiaika on hyvä, koska alueella ei ole kilpailevia projekteja tiedossa ja rahoituksen nykyinen taso on merkittävän edullinen Hankesuunnitelmassa on myös huomioitu väistötilojen järjestelyt ja suunnitelmalla pystytään toteuttamaan peruskorjaukset ilman ulkopuolisia väistötilaratkaisuja, mikä tuo merkittävät säästöt kokonaiskustannuksiin. Sairaalan peruskorjaukseen liittyy keittiön peruskorjaus. Iisalmen kaupungille on esitetty selvityksen tekemistä siitä, onko kaupungin alueella tarvetta yhtenäistää suurkeittiötoimintaa. Ellei tällaista tarvetta ilmene, sisällytetään keittiön saneeraus investointiohjelmaan suunnitelmavuosille. 5 MUODOSTETTAVAT PALVELUKOKONAISUUDET JA TILARATKAISUVAIHTOEHDOT 5.1 PALVELUT YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA Erikoislääkäreiden poliklinikkatoiminnat ja perusterveydenhuollon sekä hyvinvointipalvelujen toiminnan prosessit yhdistetään ja toiminnat sijoitetaan samoihin tiloihin pääasiassa Iisalmen terveyskeskuksen tiloihin. Nämä muutokset ovat toteutettavissa ilman investointeja.

Esimerkkinä naisten terveysklinikka, lapsiperheiden palvelut on saatavilla kattavasti neuvolatoiminnasta lastenlääkärin palveluihin samoissa tiloissa. 5.2 VUODEOSASTOTOIMINNOISTA MUODOSTETAAN YHTENÄINEN AKUUTTIVUODEOSASTO Potilasta ei tarvitse siirtää eri osastoille, vaan hän saa tarvitsemansa hoidon hoitoisuuden mukaan samassa paikassa. Yhtenäiset tilat, yhtenäinen henkilökunta ja toiminta mahdollistavat tehokkaamman ja laadukkaamman palvelun. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan esim. leikkauspotilaiden erityistarpeet, infektiopotilaiden eristysmahdollisuus, muistipoliklinikan toiminnat jne. 5.3 PSYKIATRINEN OSASTOTOIMINTA VALTAKUNNALLISTEN SUOSITUSTEN MUKAISEKSI Psykiatrinen osastotoiminta sijoitetaan somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Usein psykiatrinen asiakas on myös somaattisen sairaanhoidon palvelun piirissä sekä sosiaalihuollon palvelujen piirissä. Asiakkaan kannalta palvelun saatavuus ja laatu paranevat oleellisesti. 5.4 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT TOIMINTOJEN JA TILOJEN OSALTA, 14 VAIHTOEHTOISTA MALLIA Kuntayhtymän johtoryhmä on vastannut vaihtoehtojen valmistelusta. Varsinaisen valmistelutyön on tehnyt laaja asiantuntijaryhmä, joka on koostunut tehtäväalueen päälliköistä, osastojen esimiehistä, tilapalvelun, tukipalveluiden ja muiden toimintaan liittyvien asiantuntijoiden työnä (vrt.luku4). Johtoryhmä nimesi elokuussa projektiryhmän, jonka tehtävänä valmistella eri vaihtoehdot suunnittelijan(katja Lintunen) kanssa yhteistyössä tiiviissä aikataulussa talousarvion valmistelun yhteydessä, vastata tiedottamisesta ja yhteistyöstä kuullen myös erillisiä asiantuntijoita sekä henkilökuntaa. Projektiryhmään on nimetty myös potilasturvallisuuden asiantuntijana kehittämisasiantuntija. Projektiryhmää johtaa tilapalvelupäällikkö Unto Maunu. Projektiryhmä raportoi johtoryhmälle ja toimitusjohtajalle. Projektin tiedottamisesta henkilökunnalle on perustettu kuntayhtymän INTRA-sivustolle oma hankesivusto. Lisäksi työyksiköissä ja niiden osalta, joita muutos koskee, tiedottamisesta ja henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksista vastaa normaaliin tapaan yksikön esimies. 5.4.1 Yhteenveto eri vaihtoehdoista ja vaihtoehtojen kytkeytyminen talousarvioon 2015 Raportin liitteenä on taulukkona yhteenveto eri vaihtoehdoista. Tiivistetty yhteenveto on tässä osiossa. Talousarvion 2015 laadinnan pohjana on käytetty vaihtoehtoa 4. Johtoryhmä on valinnut valmistelun pohjalta ko. vaihtoehdon toiminnan ja kustannustehokkuuden kannalta talousarvion 2015 esityspohjaksi. Hallitus edellytti talousarviota käsittelevässä työseminaarissa 3.10.2014 toisen vaihtoehdon valmistelua talousarvioesitykseksi. Johtoryhmä on vastannut myös talousarvion vaihtoehto B:n valmistelusta ja se on käytettävissä palvelusopimusneuvotteluissa sekä hallituksen käsittelyssä 28.10.2014. Kyseisen vaihtoehdon taustalla on Koljonvirran osastotoimintojen ja muiden toimintojen tilaratkaisuja koskeva vaihtoehdot 13, riisuttu väliaikainen ratkaisumalli.

Yhteenveto, esitettävät mallit päätöksentekoon - Talousarvio 2015 A vaihtoehto: Tilaratkaisuvaihtoehto 4 - Talousarvio 2015 B vaihtoehto: Tilaratkaisuvaihtoehto 13, väliaikainen ratkaisu

VE 4 on TA 2015 esityksen pohja 15.10.2014 Investoinnit Käyttökustannusten ero Vaikutukset toimintaan ja palvelutasoon Tilatehokkuus Lyhenteet: Muut Vaikutus Vaikutus Vaikutus Toiminnan käytöss VE KV=Koljonvirran osastot YHT. TK Sairaala KV Poistot Vaikutus Hallinnon kustann Yht. Leikkaustoimintaan toim. os.toim. minen tilat vuodeos. Psyk. tehostu- ä olevat NRO TK = Terveyskeskus milj. Milj. Milj. Milj. + korot palvelutasoon tilat ukset ISA = Iisalmen sairaala VE 1 Nykyinen toimintamalli, KV Säilyy Säilyy Pal velutaso tehostuu Pohjolanportti 16,0 3,5 3,2 8,0 0,6 0,6 1,2 perusk.,muiden tilojen perusk. ennallaan ennallaan Tehostuu ennallaan osittain 29000 VE 2 Yksi vuodeos.tk ja kaksi ISAssa, Säilyy Pal velutaso tehostuu Meijerikatu 9,0 5,3 3,7 0,2 0,3 0,5 MT-osasto TK:ssa ennallaan ei tehostu Tehostuu ennallaan osittain 23300 VE 3 Vuodeosastot ISA:ssa, MT-osastot Säilyy Pal velutaso Meijerikatu 10,0 4,7 5,3 0,3 0,0 0,3 tehostuu TK:ssa ennallaan Integroitu Tehostuu ennallaan 23300 VE4 Vuodesastot TK:ssa ja MT-osastot Säilyy Integroitu - Palvelutaso Meijerikatu 4,5 1,4 3,1 0,0 0,0 0,0 tehostuu ISA:ssa ennallaan 2 ss Tehostuu ennallaan 22700 VE5 Uudisrakennus ja muutoksen Säilyy tehostuu Pal velutaso Meijerikatu 12,5 0,4 0,2 0,6 tehostuu nykyisiin ennallaan osit. Tehostuu ennallaan 25000 VE 6 MT-osastot Vetrea, Vuodeosastot ISA ja TK VE 7 Vuodeosastot ISA:ssa, MT-osastot TK:ssa uusi Dialyysi VE 8 Vuodeosastot ISA, MT-osastot Vetrea, Dialyysi uudet tilat VE 9 Yksi vuodeos.isa ja kaksi TKssa, MT-osastot ISAssa Yksi vuodeos.isa ja kaksi TKssa, VE 10 MT-osastot Vetrea VE 11 VE 12 VE 13 VE 14 Yksi vuodeos. ISA 3.krs, Kaksi vuodeos.tk, MT-osasot ISA Sisätaudit ja operat. yhd. ISA 1.krs., TK vuode-osastot ei muutoksia, MT-osastot ISA, ei selviämisasemaa Sisätaudit ja operat. yhd. ISA 3.krs., TK vuode-osastot ei muutoksia, MT-osastot ISA, Psykiatrian osastotoiminnan siirtäminen KYS:lle 6,6 Vetrea 3,4 milj. 3,2 0,1 0,2 0,3 10,0 4,2 4,9 0,3 0,3 0,6 11,4 Vetr.2,5 TK 3,4 5,4 0,4 0,1 0,5 5,7 2,2 3,5 0,1 0,3 0,4 6,8 Vetr.2,4 TK 2,5 Terveyskampus Vaihtoehtojen vertailu 1,6 0,1 0,4 0,5 6,6 2,2 4,4 0,1 0,3 0,4 2,0 0,3 1,7-0,1 1,2 1,1 2,0 0,1 1,9-0,1 1,2 1,1 Säilyy ennallaan Säilyy ennallaan Tehostuu Säilyy ennallaan tehostuu Tehostuu Säilyy ennallaan tehostuu Tehostuu supistuu - Supistuu 8ss Tehostuu Supistuu supistuu Tehostuu Supistuu supistuu Tehostuu Supistuu voimakkaas ti supistuu Tehostuu Supistuu voimakkaas ti 4,7 0,2 4,5 0,0 1,7 1,7 Säilyy ennallaan supistuu -8 ss Tehostuu pal velutaso ennallaan Pal velutaso ennallaan Pal velutaso ennallaan Pal velutaso ennallaan Pal velutaso ennallaan pal velutaso laskee merki ttävästi pal velutaso laskee merki ttävästi pal velutaso laskee merki ttävästi palvelutaso laskee merkittävästi ei tehostu tehostuu tehostuu tehostuu osittain tehostuu osittain tehostuu tehostuu tehostuu Meijerikatu 26000 Pohjolanportti 24000 Meijerikatu 25000 Pohjolanportti 23300 Pohjolanportti 26700 Meijerikatu Pohjolanportti Pohjolanportti 23300 23300 24000 23300

5.4.2 VE 1: nykyinen toimintamalli, Koljonvirran kiinteistön peruskorjaus ja muiden tilojen välttämättömät peruskorjaukset Kiinteistömassa 29.000 br-m2 Tilatehokkuus 83 % (+ osa tiloista käytössä 1-2 krt /vko) Kustannusarvio 16 milj. o Koljonvirran kiinteistön korjaus 8 milj., sairaalan osastojen välttämätön peruskorjaus ja TK välttämättömät peruskorjaukset o Iisalmen TK, välitön ilmastoinnin parantaminen 100.000, peruskorjaus 3-5v. 3 milj (siipi 1:n 1-3 kerros), yhteensä 3,1 milj. Koljonvirta: MT-osastot erillään edelleen ISA: Polit (erikoisth, labra, vuodeosastoja 2 kpl, EA, röntgen, puheterapia, leikkaussalit ) TK: vuodeosasto, neuvolat, osastojen hallinnon tiloja, MT-palveluita, Ohjuri Pohjolaportti: Hallinto Meijerinkatu: MT-palveluita ja Purje Tilakustannukset vaikuttavat jo nyt kaikkien kuntien osalta, koska ne sisältyvät palvelun hintaan Koljonvirran kiinteistön ylläpito maksaa 330.000 / vuosi ylimääräistä kustannusta 5.4.3 VE 2: Yksi vuodeosasto terveyskeskuksessa ja kaksi vuodeosastoa ISA:ssa, MT-osastot terveyskeskuksessa Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Kustannusarvio n. 9 milj. o tilamuutos- ja peruskorjausinvestoinnit sairaala ja TK o Iisalmen TK: 2.kerroksen tilamuutokset 3,5 milj. Lisäksi 1.siiven 1 ja 3 kerroksen peruskorjaus 1,8 milj, yhteensä 5,3 milj. Terveyskeskukseen jää yksi vuodeosasto Kaksi vuodeosastoa muutetaan täysin MT-osastotoimintaan Kaksi vuodeosastoa peruskorjataan ISA:an nykyisiin tiloihin MT:n avopalvelut sijoittuvat hajalleen sekä TK:n että ISA:n puolelle tilakustannukset vaikuttavat palvelujen hintoihin ja vaikuttavat kaikkien kuntien osalta 5.4.4 VE 3: vuodeosastot keskitetään ISA:an ja MT-osastot terveyskeskuksen vuodeosastotiloihin Kiinteistömassa 23.300 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Kustannusarvio n. 10 milj. o Terveyskeskuksen 2. kerroksen tilat peruskorjataan MT-osastoiksi ja avopalveluiden toimistokäyttöön. Osa lääkärivastaanotoista on TK:ssa, osa ISA:ssa, neuvolatoiminnat ISA:ssa o Sairaalan tilat peruskorjataan vuodeosasto- ja vastaanottokäyttöön, n.4,7 milj. o Iisalmen TK: 2.kerroksen tilamuutokset 3,5 milj. Lisäksi 1.siiven 1 ja 3 kerroksen peruskorjaus 1,8 milj, yhteensä 5,3 milj tilakustannukset vaikuttavat palvelujen hintoihin ja vaikuttavat kaikkien kuntien osalta 5.4.5 VE 4: Vuodeosastojen keskittäminen terveyskeskukseen = esitetty vaihtoehto TA 2015 Kiinteistömassa 22.700 br-m2 Tilatehokkuus 100 % Investointikustannusarvio 4,5 milj.

o Sairaalan (ISA) osuus on noin 3,1 milj., josta n. 2,0 milj. peruskorjauksen osuus. Iisalmen osuus (ITK) n. 1,4 milj., joka jakaantuu suurin piirtein puoliksi normaalin peruskorjaustarpeen ja toiminnan muutosten välillä o Vuodeosastot keskitetään Terveyskeskukseen, vuodeosastoille pieniä muutoksia, sydänvalvomo ja eristysosasto (2 paikkaa) o MT-osastot sairaalan osastotiloihin ja avopalvelut muihin vapautuviin tiloihin Tilakustannukset sisältyvät palvelujen hintoihin ja näin ollen hinnanmuodostus vaikuttaa kaikkien kuntien käyttämiin palveluihin, koska suuri osa palveluista on seudullista palvelua 5.4.6 VE 5: Uusi rakennus + olevien muutokset Kiinteistömassa > 25.000 br m2 Tilatehokkuus < 100 % (osa nykyisistä tiloista jäisi vajaakäytölle) Kustannusarvio: uudisrakennus nykyisten tilojen lisäksi n. 10-15 milj. Merkittävä kustannusten nousu tilakustannuksissa ja vuokrissa, mikä vaikuttaa pääosaan palvelujen hinnoista kaikille kunnille 5.4.7 VE 6: Vetrean osastotilojen käyttö MT-osastojen toimintaan, vuodeosastot edelleen sairaalassa ja terveyskeskuksessa kiinteistömassa 23.300 br m2 + n. 2.700 m2 (Vetrea), yht. 26.000 m2 Tilat eivät mahdu yhteen osastokerrokseen Vetreassa, joten tiloja on sijoitettava sekä pohjakerrokseen että osastokerrokseen tilatehokkuus heikkenee, o riippuvaisuusosasto 334 o akuuttivastaanotto 561 o selviämisasema 118 o psyk.osasto 1014 o aikuisten avopalvelut 763 Kustannusarvio Vetrean tilojen osalta 3,4 milj., lisäksi Vuodeosastotilat korjattava sairaalassa n.3,2 milj. (1,6 milj. /osasto) Välttämättömät korjaukset terveyskeskuksessa Hallinto voidaan siirtää pois Pohjolanportista 5.4.8 VE 7: Vuodeosastojen sijoittaminen sairaalaan ja MT-osastot terveyskeskukseen Kiinteistömassa 24.000 m2 Kustannusarvio yhteensä 10 milj. o Kaikki vuodeosastot sairaalassa, 4,9 milj. o Dialyysille uudet tilat, 250 m2, 562.000 o MT-osastot TK:n toisessa kerroksessa (nyk.osastotiloissa), 3,1 milj. o TK 2.kerroksen 1 osastosiipi muutetaan MT-vastaanottotiloiksi,1,1 milj. Hallinto ei mahdu muutettuihin tiloihin, joten Pohjolanportti edelleen vuokralla 5.4.9 VE 8: Vuodeosastojen sijoittaminen sairaalaan ja MT-osasot Vetreassa Kiinteistömassa 23.300 m2 + 2.700 m2 Kustannusarvio 11,4 milj. o Kaikki vuodeosastot sairaalassa, 4,9 milj. o Dialyysille uudet tilat, 250 m2, 562.000 o MT-osastot Vetreassa 2,5 milj. o MT-avopalvelut terveyskeskuksessa, muutostyöt 3,4 milj.

Hallinto voi siirtyä pois Pohjolanportista 5.4.10 VE 9: Vuodeosastojen hajasijoittaminen sairaalaan ja terveyskeskukseen, MT-osastot sairaalassa kiinteistömassa 23.300 Kustannusarvio 5,7 milj. o yksi vuodeosasto sijoitetaan sairaalaan ja peruskorjataan 1,6 milj. o Terveyskeskuksen 2 ja 3 siivet vuodeosastoiksi 521.000 o MT-osastot ISA.ssa, 1,6 milj. o MT-avopalvelut ISA:ssa ja terveyskeskuksessa, muutostyöt 1,7 milj. o MT-avopalveluja myös Meijerikadulla Hallinto edelleen Pohjolanportissa 5.4.11 VE 10: Vuodeosastojen hajasijoittaminen sairaalaan ja terveyskekukseen ja MT-osastot Vetreassa Kiinteistömassa 24.000 + 2.700 m2 Kustannusarvio 6,8 milj. o yksi vuodeosasto sijoitetaan sairaalaan ja peruskorjataan 1,6 milj. o Terveyskeskuksen 2 ja 3 siivet vuodeosastoiksi 521.000 o MT-osastot Vetreassa, 2,4 milj. o MT-avopalvelut terveyskeskuksen vuodeosastotiloissa, TK:n muissa tiloissa ja Meijerikadulla, 2,0 milj. Hallinto edelleen Pohjolanportissa 5.4.12 VE 11: Vuodeosastojen hajasijoittaminen sairaalaan ja terveyskeskukseen ja MT-osastot ISA:ssa Kiinteistömassa 23.300 Kustannusarvio 6,6 milj. o yksi vuodeosasto sijoitetaan sairaalan 3.kerrokseen ja peruskorjataan 1,6 milj. o Terveyskeskuksen 2 ja 3 siivet vuodeosastoiksi 521.000 o MT-osastot ISA:ssa 1. ja 2. kerroksessa, 1,6 milj. o MT-avopalvelut ISA:ssa, terveyskeskuksessa 2,7 milj. o Terveyskeskuksen yksi vuodeosastotila (siipi 1) muutetaan avopalvelutikoiksi 1,7 milj. Hallinto siirtyisi Meijerikadulle 5.4.13 VE 12: Vuodeosasto hajasijoitetaan terveyskeskukseen ja sairaalaan 1.kerrokseen, MT-osastot ISA:ssa 2 ja 3.kerroksiin Kiinteistömassa 23.300 Kustannusarvio 2,0 milj. o yksi vuodeosasto (yhdistetään sisätaudit ja operatiivinen osasto ISA 1.kerros, ei mitään muutoksia o TK:n 2.kerroksen siipi 2 vuodeosasto, ei mitään muutoksia o TK:n 2.kerroksen siipi 3 vuodeosasto, ei mitään muutoksia o MT-osastot ISA 2. ja 3. kerros, 1,7 milj. o Selviämisaseman toiminnat siirretään osastoille ja päivystykseen hoidettavaksi o MT-avopalvelut tk:n 2. ja 3. kerroksiin sekä ISA:an, 300.000 Hallinto Pohjolanportissa

5.4.14 VE 13: Sisätautiosasto ja operatiivinen yhdistetään ja sijoitetaan sairaalan 3.kerrokseen, MT-osastot ISA:ssa 1.ja 2.kerroksessa kiinteistömassa 24.000 m2 Kokonaishinta 2,0 milj., josta TK osuus 85.000 ja ISA 1,9 milj. o sisätautiosasto ja operatiivinen osasto yhdistetään ja yksi iso potilashuone muutetaan sydänvalvontahuoneeksi, 160.000, mitään muita peruskorjauksia ei tehdä o Terveyskeskuksen 2 kerroksen siivet 1 ja 3 toimivat vuodeosastoina, ei tehdä mitään korjauksia o MT-osastot sijoitetaan ISA:n 1.kerrokseen ja 2.kerrokseen, 1,6 milj. o MT avopalvelut hajallaan ISA.ssa, terveyskeskukessa ja Meijerikadulla Hallinto ei siirry pois Pohjolaportista 5.4.15 VE14: Osasto-toiminnan lakkauttaminen ja siirtäminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi Alla on esimerkinomaien laskelma vuoden 2014 talousarvioon arvioiduilla osastohoitopäivien määrällä, talousarvio 2015 arviohinnalla sekä KYS:in ilmoittamalla vuorokausihinnalla. Laskelmassa on myös mukana ulkokuntien käyttö (1800 hoitopäivää) Hoitopäivät /vrk Sote TA 2014 /vrk Sote TA 2015 /vrk KYS /vuosi TA 14 /vuosi TA 15 /vuosi KYS Ero KYS/ Sote TA14 Ero KYS / Sote TA15 SOTE 7700 498 485 718 3 834 600 3 734 500 5 528 600 1 694 000 1 794 100 Iisalmi 3400 498 485 718 1 693 200 1 649 000 2 441 200 748 000 792 200 Kiuruvesi 1400 498 485 718 697 200 679 000 1 005 200 308 000 326 200 Sonkajärvi 700 498 485 718 348 600 339 500 502 600 154 000 163 100 Vieremä 400 498 485 718 199 200 194 000 287 200 88 000 93 200 Ulkokun. 1800 498 485 718 896 400 873 000 1 292 400 396 000 419 400 Kuntayhtymätasolla osaston siirto sairaanhoitopiirille toisi lisäkustannuksia tämän vuoden hintatasolla n. 1,69 milj. ja vuoden 2015 tasolla 1,79 milj.. Kunnittain lisäkustannukset olisivat Iisalmi + 0,74 0,79 milj. Kiuruvesi + 0,3 milj. Sonkajärvi + 0,15 milj. Vieremä + 0,09 milj. Vuodelle 2015 on arvioitu, että Iisalmen osastohoidon tarve hieman kasvaa n. 400 hoitopäivää, mikä lisäisi kustannuseroa lähes 0,3 milj.. Saadun epävirallisen tiedon mukaan (perustuu KYS:in vastuulääkäreiden arvioon sekä tuottavuusohjelman valmisteluun) SOTEn osastohoito ei mahdu KYS:in nykyisin käytössä oleviin tiloihin, vaan vaatisi sinne uusinvestoinnin. Tuolloin tilakustannusten osalta osastohoidon hinta tulee nousemaan edellä esitetystä nykyisestä tasosta. Osastohoidon siirtoa ei myöskään pidetä asiakkaan hoidon kannalta järkevänä.

6 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI JA PERUSTELUT Vaihtoehtoisista ratkaisuista on tarkemmin tarkasteltavaksi noussut Vaihtoehto 4, jossa vuodeosastotoiminnat sijoittuvat Iisalmen terveyskeskukseen ja psykiatrinen osastotoiminta sairaalan kiinteistöön. Ratkaisua puoltavat: 6.1 TALOUDELLISESTI sairaalan kiinteistö ja terveyskeskuksen kiinteistö muodostavat koko sote-palvelujen ytimen, Kampus-alueen, joissa joka tapauksessa palvelutoiminta tulee jatkumaan laajana huolimatta valtakunnallisista ratkaisuista. Tilat ovat ydintoiminnan edellytys kaupungin alueella edullisin ratkaisu kokonaisinvestointina tilatehokuuden kasvu lähes 28 % saavutetaan käyttötaloudessa tilakustannusten ja toiminnan tehostumisen säästöjä, joiden nettovaikutus on arvioitu olevan vuositasolla n. 500.000 (huomioitu säästöt sekä tila- että muissa toimintakustannuksissa, vuokra- ja korkokustannusten sekä poistojen nousu) kokonaan poistuvat kiinteistöjen vuokra- ja ylläpitokustannukset yhteensä yli 400.000 muut toimintakustannussäästöt ovat noin 240.000 vuodessa, kun muutokset on toteutettu ja toiminnot integroitu Investointien aiheuttama vuokrakustannusten tason nousu terveyskeskuksen osalta n. 50.000 /vuosi laskien rahoituskulujen alentuessa. Iisalmen sairaalan osalta investointien tuloslaskelmavaikutus olisi korkeimmillaan ensimmäisenä vuonna n. 160.000 (korot ja poistot) rahoituskulujen osalta laskien pääoman alentuessa. Iisalmen kaupunki saa investoinnin takaisin vuokrakustannuksista kuoletusaikana. Vuokrakustannusten laskentaperusteet ovat yhtenäiset ja järjestelmää ylläpitää Iisalmen kaupunki. 6.2 TOIMINNALLISESTI perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu ja vahvistaa palvelujen säilymisen Ylä-Savon Soten toiminta-alueen kunnissa. Ilman toteutettavaa integraatiota palvelujen keskittäminen kauemmaksi maakuntaan on todennäköistä. Integraatiotavoite on kirjattu valmisteilla olevaan sote-lakiin. psykiatrisen osastotoiminnan säilyminen alueella on merkittävä palvelujen kokonaisuuden kannalta. Jos avopalvelut ja osastotoiminta eriytetään esim. keskittämällä osastotoiminta maakuntaan, on merkittävä riski kustannusten kasvuun ja avopalvelupainotteisen mallin rapautumiseen osittain. vuodeosastotoiminnan yhtenäistäminen akuuttivuodeosastotoiminnaksi tehostaa toimintaa, luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja parantaa asiakkaan palvelua. Asiakkaan hoitomaksu määräytyy hoitoisuuden mukaan eikä ole tilariippuvainen. 6.3 TYÖVOIMAN SÄILYMISEN JA ALUEEN ELINVOIMAN KANNALTA toiminnalliset ratkaisut vahvistavat erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen mahdollisuuksia kuntayhtymämme toiminta-alueen asukkaille jatkossakin, koska poliklinikkatoiminnat ja perusterveydenhuollon sekä hyvinvointipalvelujen integraatio toteutuu konkreettisesti palvelutoiminnassa. Lisäksi sairaalan leikkaustoiminta,

erikoispoliklinikkatoiminta ja näitä tukevat toiminnot sekä päivystystoiminta voidaan turvata hanke vahvistaa TerveysKampus-alueella tuotettavien seudullisten palvelujen keskittymää ja parantaa palvelujen saatavuutta palvelun tuottamisen edellytyksenä ammattitaitoisen työvoiman säilyminen ja saatavuus alueella mikäli erikoissairaanhoidon palveluja mukaan lukien mm. psykiatrisen hoidon osastotoimintaa ei voitaisi jatkaa alueellamme, merkitsi se erityisosaamisen ja työvoiman siirtymistä muualle ja palvelujen merkittävää saatavuuden heikkenemistä alueellamme. Kyseisten palvelujen piirissä työskentelee useita satoja työntekijöitä. On kyse myös merkittävästä verotulojen menetyksestä alueen kunnille, mikäli palveluja tukevia ratkaisuja ei toteuteta. 6.4 MUIDEN VAIHTOEHTOJEN KOKONAISARVIOINTI Tilavaihtoehdoissa on haettu käytettävissä olevat mahdolliset vaihtoehdot. On huomioitava, että Vetrean tilojen osalta realistiset mahdollisuudet olisivat vain osa tiloista (osatotilat), jolloin muu toiminta olisi hajallaan. Vetrean ja Petterinkulman vuokrasopimus on edelleen voimassa. Vetrean tilojen käyttö merkitsisi myös lisätilojen käyttöönottoa, mikä ei ole ollut tavoitteena toimintojen tilojen kokonaissuunnitelmassa. Vaihtoehtojen 12 ja 13 osalta voidaan todeta, että tilajärjestelyt vaatisivat sairaalan leikkaustoiminnan supistamisen voimakkaasti tai lakkauttamisen kokonaan. Tämä ei ole ollut hankkeen tavoitteena ja tätä ei pidetä hyvänä vaihtoehtona alueen palvelutason, elinvoiman, työvoiman ja erityisosaamisen säilymisen kannalta. Vaihtoehtojen 12 ja 13 kustannusvaikutukset toiminnan siirtyessä sairaanhoitopiirille olisivat arviolta vähinään 1 milj. / vuosi maksuosuuden kasvuna. Psykiatrisen osastotoiminnan siirtäminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi merkitsisi kunnille lisäkustannuksia vuosittain (n. 1,7 milj.euroa / vuosi) ja esimerkiksi Iisalmen maksuosuuden kasvamista vuosittain käyttömenoina n. 0,74 0,79 milj., mikä tarkoittaisi, että vajaan kahden vuoden aikana kaupunki maksaisi käyttömenoina investointia vastaavan kokonaiskustannuksen. Muut tarkastellut vaihtoehdot ovat joko kokonaiskustannuksiltaan merkittävästi kalliimpia, ovat tehottomampia tai laskevat palvelutasoa.