UUDISTUVAT PALVELUHANKINNAT - Verkostoyhteistyön mahdollisuudet kiinteistö- ja liikeelämän

Teknillisen korkeakoulu Rakentamistalous TAI Tutkimuslaitos Helsinki University of Technology Construction Economics and Management TAI Research Centre UUDISTUVAT PALVELUHANKINNAT - Verkostoyhteistyön mahdollisuudet kiinteistö- ja liikeelämän palveluissa Tutkimussuunnitelma Korjattu 15.1.2003 (alkuperäinen 29.10.2002) TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Sisällysluettelo: 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...3 1.1 Tutkimuksen tarkoitus...3 1.2 Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut tutkimusalueena...3 1.2.1 Kiinteistö- ja liike-elämän palvelujen kehityssuunta...3 1.2.2 Miksi ostopalveluihin liittyvää tutkimusta tarvitaan?...5 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET...7 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO...8 3.1 Tutkimuksen suorittaminen...8 3.2 Tutkimusaineiston kuvaus...9 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET...10 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS...10 5.1 Tutkimuksen aikataulu...10 5.2 Tutkimuksen rahoitus...11 5.3 Tutkimuksen kustannusarvio...12 5.4 Tutkimuksen johtoryhmä ja tutkimusorganisaatio...12 6 TUTKIMUKSEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN...13 6.1 Tutkimuksen käytännön hyödyt...13 6.2 Tutkimuksen tieteelliset hyödyt...14 Jouko Kankainen, Jukka Puhto, Tomi Ventovuori PL 2100 PL 9500 02015 TKK 02015 TKK puh. 09-451 5753 puh. 09-451 2853 Stina Immonen, Eila Järvenpää, Kaija-Stiina Paloheimo gsm 050 568 0031 gsm 040 745 0090 jukka.puhto@hut.fi eila.jarvenpaa@hut.fi

3 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Yritykset keskittyvät entistä enemmän ydinliiketoimintaansa ja ulkoistavat siihen kuulumattomia toimintoja. Ydinliiketoimintaan keskittymisen tavoitteena on rajoitettujen resurssien kohdistaminen liiketoiminnan kilpailukyvyn ja osaamisen kannalta keskeisiin toimintoihin. Palvelujen tuottajille tämä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kehittää palvelujen hankinnan ja tarjonnan verkostuneita toimintatapoja kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa. Tutkimuksessa luodaan edellytyksiä palvelumarkkinoiden kehittymiselle, yritysten verkostumiselle ja ICT:n hyödyntämiselle palveluliiketoiminnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan yrityksen liiketoimintaa ja työympäristöä tukevia palveluja kuten erilaisia kiinteistö- ja käyttäjäpalveluja sekä informaation ja henkilöstöhallinnon tarjoamia palveluja sekä tilaajan että palveluntuottajan näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan siten yrityksen ydintoiminnan vaatimia infrastruktuuripalveluja (CIR ajattelu: Corporate Infrastructure Resoures, Joroff, 2002), joiden tavoitteena on tarjota toimitilan käyttäjälle optimaalinen hyöty yhdistämällä ihmiset, tekniikka ja tila yhdeksi kokonaisuudeksi (kuva 1). Tekniikka TOIMINTAA TUKEVA TYÖYMPÄRISTÖ Tila Kuva 1 CIR ajattelun keskeiset näkökulmat Ihminen TKK:n Rakentamistalouden ja TAI Tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa tarkastellaan palvelun tarjoamisen ja hankkimisen malleja ja kehitetään toimitilapalvelujen verkostoliiketoiminnan hallinnan konsepti. Tutkimuksella lisätään tieteellistä ja käytännöllistä tietoa ja ymmärtämystä siitä, miten organisaatiot toimivat erilaisissa palvelujen hankintamalleissa, tunnistetaan kompetenssitarpeita ja hyviä käytäntöjä sekä kehitetään parempia toimintamalleja. 1.2 Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut tutkimuskohteena 1.2.1 Kiinteistö- ja liike-elämän palvelujen kehityssuuntia Suomen talouden keskeisimpiä toimialoja ovat yksityiset palvelut, teollisuus, julkinen tuotanto ja rakentaminen. Yksityiset palvelut muodostavat näistä suurimman yksittäisen toimialan (kuva 2). 1 1 Tilastokeskus 2002

4 Kuva 2 Yksityiset palvelut Suomen kansantaloudessa v. 2001 Yksityinen palvelusektori koostuu kuitenkin useista ja toimintaedellytyksiltään hyvin erilaisista elinkeinoista. Yksityiseen palvelusektoriin kuuluvia toimialoja ovat Tilastokeskuksen mukaan: - kauppa (moottoriajoneuvojen kauppa, tukkukauppa ja agentuuritoiminta, vähittäiskauppa) - majoitus- ja ravitsemistoiminta - kuljetus, varastointi ja tietoliikenne - rahoitus- ja vakuutustoiminta - kiinteistö- ja liike-elämän palvelut (sis. asuntojen omistuksen) - yksityinen koulutustoiminta - yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja - muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Kansantalouden työllisyyden paraneminen on viime vuosina ollut vahvasti palvelujen ansiota. Viime vuosina työllisyyden kasvu on painottunut osaamisintensiivisiin tuottajapalveluihin, kuten liike-elämän sekä tietoliikenteeseen liittyviin palveluihin. Mikäli tarkastellaan työllisyyden lisäystä eri palvelualoilla kiinteistö- ja liike-elämän palvelut ovat selkeästi voimakkaimmin kasvava palveluala (kuva 3). Palvelualojen työllisyyden kehitys 300 250 200 150 100 50 0 1975 1985 1990 1995 1999 Muu toiminta Julkinen toiminta Muu palvelujen markkinatuotanto Kiinteistö- ja liikeelämän palvelut Rahoitus ja vakuutus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus ja ravitsemis Kauppa Kuva 3 Palvelualojen työllisyyden suhteellinen kehitys (1975=100) (vrt. KTM 2001) Kiinteistö- ja liike-elämän ostopalvelujen lisääntyminen on yleismaailmallinen ilmiö, joka on seurausta organisaatioiden kasvaneista tehokkuusvaatimuksista sekä yksityisellä että julkisella

5 sektorilla. Kasvaneet tehokkuusvaatimukset ovat pakottaneet organisaatiot keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja ulkoistamaan muita toimintoja. Yksityinen sektori on kehityksessä tällä hetkellä selkeästi edellä julkista sektoria, mutta seuraavan kymmenen vuoden sisällä julkinen sektori tullee kehittymään samaan suuntaan. Valtiovarainministeriön mukaan seuraavien 15 vuoden aikana valtion henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle siirtyy runsas kolmannes ja vajaa kolmannes siirtyy muille eläkkeille, tai muualle kuin valtion palvelukseen. 2 Kuntasektorilla on odotettavissa, että 1/3 kuntien työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työntekijävajaus tullaan korvaamaan pääosin ostopalveluilla. Tämä tulee edelleen lisäämään ostopalvelujen määrää merkittävästi lähitulevaisuudessa. Palvelualan merkitys kansantaloudessa on kasvamassa ja olemme menossa kiihtyvällä vauhdilla kohti verkostotaloutta, jossa osaamisintensiivisillä palveluilla tulee olemaan keskeinen merkitys. Uusia palveluliiketoiminnan muotoja kehitetään aktiivisesti. Palveluyritykset hakevat aktiivisesti parempia kilpailuasemia. Useita yritysostoja ja uudelleenjärjestelyjä on jo toteutunut, samalla kun ulkomaiset palveluyritykset ovat hakeneet jalan sijaa Suomen markkinoilta. 1.2.2 Miksi ostopalveluja koskevaa tutkimusta tarvitaan? Palvelualoja koskeva tutkimus on perinteisesti keskittynyt palvelujen markkinoinnin ja myynnin tutkimiseen ja kehittämiseen erityisesti kuluttajapalvelujen sektorilla. Palveluihin liittyvää tutkimusta tehdään tällä hetkellä lähinnä kaupallisen alan yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Liike-elämän (business-to-business) palveluja on tutkittu jonkin verran teknillisen alan yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa teollisuuden ja kaupan alan logistiikan kehittämiseen keskittyneissä tutkimusyksiköissä. Näkökulma näiden tutkimusyksiköiden tutkimuksissa on usein se, kuinka teollisuuden ja kaupan alan tuotteisiin voidaan liittää asiakkaalle lisäarvoa tuottavia lisäpalveluja ja miten niitä hyödynnetään markkinoinnissa. Tehokkaat palvelumarkkinat edellyttävät, että molemmat markkinaosapuolet, sekä tilaajat että tuottajat, ovat kutakuinkin yhtä vahvoja toimijoita markkinoilla. Markkinoiden toimivuuden ja pitkän aikavälin kehityksen kannalta on tärkeää, että tilaajatoimintoja kehitetään yhtä lailla kuin palvelujen markkinointia. Pitkällä aikavälillä tilaajatoimintojen kehittyminen on ehdottomasti eduksi koko palvelumarkkinoille, muuten on vaarana, että alan kehitys kulkisi liiaksi palvelun tuottajien ehdoilla ja toimintamallit yksipuolistuisivat. Ostopalvelujen tehokas hyödyntäminen edellyttää kokonaan uudenlaisia toimintamalleja verrattuna perinteiseen omaan tuotantoon. Aikaisemmin toimintojen johtamisessa edellytettiin perinteisiä johtamistaitoja, joilla hallittiin yrityksen omaa palvelutuotantoa ja henkilöstöä. Toiminnon siirtyessä ulkopuolisen palvelun tuottajan vastuulle, organisaatioon jää yleensä vain tilaaja, joka vastaa yhteistyösuhteen hoitamisesta palvelun tuottajan kanssa ja tarvittaessa palvelun uudelleen kilpailuttamisesta. Voidaan sanoa, että yhä useammin oman tuotannon johtaminen on muuttunut sopimusjohtamiseksi. Sopimusjohtaminen edellyttää aivan uudenlaisia osaamisvaatimuksia. On hallittava palvelujen hankinnan mekanismit, sopimusoikeutta, palvelujohtamisen teoriaa ja käytäntöä ja tunnettava erilaisten palveluntoimittajien palvelukonseptit ja osaamisalueet. 2 VM:n tiedote 46/2002

6 1990-luvulta lähtien ostopalveluissa on havaittu ongelmia, joista osa on ollut tilaajalähtöisiä ja osa palveluntuottajalähtöisiä 3. Palvelujen hankinnan ja palvelusopimuksen edellyttämää yhteistyön luonnetta ei useinkaan ole ymmärretty oikein ja toimintatavat ovat olleet kehittymättömiä. Syynä tähän on selkeästi se, että alan ulkoistamisen kehitys on ollut nopeampaa kuin alan tutkimustoiminnan. Tietoa ei ole kyetty tuottamaan samaan tahtiin kuin käytäntö olisi sitä tarvinnut. Ammattitaitoiset tilaajat ovat kiinteistö- ja liike-elämän palvelualan kehityksen elinehto pitkällä aikavälillä, sillä ammattitaitoinen tilaaja: 1. hallitsee palvelujen kilpailuttamisen ja luo siten tasavertaiset kilpailumahdollisuudet mahdollisimman useille palveluyrityksille 2. hyödyntää tehokkaasti erilaisten palveluyritysten palvelukonsepteja, ts. laajentaa palveluyritysten kilpailua ja parantaa myös pienten ja keskisuurten palveluyritysten kilpailumahdollisuuksia 3. luo mahdollisuuksia uusien palvelukonseptien ja toimintamallien kehittymiselle 4. kehittää toimivia verkostoyhteistyösuhteita palvelun tuottajien kanssa, jotta kokonaistehokkuus kasvaa 5. kehittää palveluyritysten toimintaa ja keskinäistä verkostoyhteistyötä tuomalla näkemyksiä ydinliiketoiminnan tarpeista ostopalveluille 6. luo edellytyksiä teknologian hyödyntämiselle ja teknologiatuotteiden kehittämiselle palveluliiketoiminnassa 7. orkestroi asiakkaiden ja palvelujen tuottajien verkostoa kokonaishyötyä tuottaen luomalla mm. edellytyksiä taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle kehitykselle. Ammattitaidoton tilaaja hankaloittaa myös palveluyritysten toimintaa ja heikentää markkinoiden tehokkuutta, koska kehittymättömät tilaajatoiminnot eivät mahdollista tehokasta kilpailua ja palvelujen kehittymistä. Jotta oikeansuuntaisia toimintatapoja voidaan kehittää on alalla panostettava palvelumarkkinoiden mekanismeihin ja toimintatapoihin liittyvään tutkimustoimintaan. 1.2.3 Miksi verkostoyhteistyöhön liittyvää tutkimusta tarvitaan? Yritysverkostot ovat olleet yksi vastaus monimutkaistuvan toimintaympäristön haasteiden hallintaan. Asiakkaiden tarpeet moninaistuvat ja myös muuttuvat nopeasti. Palveluhankinnassa niin tilaajan kuin palvelujen tuottajien on oltava joustavia ja ennemminkin asiakastarpeita ennakoivia kuin niihin reagoivia. Verkostot ja niissä tehtävä yhteistyö on tilaajan kannalta joustavuuteen ja riskien hajauttamiseen pyrkivä toimintamalli. Palvelutuottajan näkökulma verkostoon voi olla toinen. Verkoston avulla haetaan esimerkiksi uusia markkinoita. Yritysverkostoja koskevassa tutkimuksessa on tunnistettu erilaisia verkostotyyppejä: alueellinen, ydinkeskeinen, vertikaalinen, horisontaalinen, lateraalinen sekä teknologinen verkosto (mm. Jacobs ja de Man 1996). Palvelujen hankinnassa kaikki nämä näkökulmat voivat olla mahdollisia. Palvelut voidaan hankkia maantieteellisesti määritellyltä alueelta, joilloin voidaan puhua alueellisesta verkostosta. 3 Heinimäki, S. & Puhto, J. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, 2001. Korhonen, A & Puhto, J. Kiinteistönhoidon laatusystematiikka haastattelututkimus, 1999. Rakli r.y. Esiselvitys kiinteistö- ja rakennusalan eknologiaohjelman käynnistämiseksi 16.4.1998.

7 Ydinkeskeisessä verkostossa palvelut hankitaan yhden tietyn asiakkaan tai asiakasryhmän ehdoin. Palvelua jalostava ketju muodostaa vertikaalisen verkoston kun taas horisontaalisessa verkostossa samoilla palveluilla kilpailevat voivat tehdä yhteistyötä suuremman volyymin turvaamiseksi. Lateraalisessa verkostossa yhdistetään erilaisia palveluja uusiksi palvelutuotteiksi. Teknologisessa verkostossa synergiaa etsitään yhteisen tuotantoteknologian kautta, joka voi olla esimerkiksi Internet tai maantiekuljetus. Tässä kuvatut verkostotyypit eivät ole toisiaan poissulkevia ja siksi verkostosta voidaankin usein löytää useampia piirteitä. Samoin verkostosuhteet voivat olla erilaisia. Verkostoyhteistyön kehityksessä on tunnistettu myös erilaisia yhteistyön tasoja (McHugh ym 1995, Hines 1994, Kuivanen ja Hyötyläinen 1997): alihankkijoiden kilpailutus, alihankintayhteistyö, partneriyhteistyö ja strateginen verkostoyhteistyö. Verkostosuhde voi kehittyä edellä mainitut vaiheet läpikäyden tai se voi toimia jollakin mainituista tasoista. Kiinteistö- ja liike-elämän palvelujen alalla verkostojen syntyä, tavoitteita ja kehittymistä ei ole vielä paljoa tutkittu. Tutkimus alueella avaa myös mahdollisuuden uusien liiketoiminta-alueiden tunnistamiseen. 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tavoitteena on kehittää verkostoliiketoiminnan viitekehys, jolla voidaan tarkastella yksittäisen yrityksen näkökulmasta verkostoyhteistyön ja erilaisten hankintatapojen mahdollisuuksia kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa. Tutkimuksen tavoite voidaan jakaa kolmeen osatavoitteeseen, jotka yhdessä muodostavat verkostoliiketoiminnan viitekehyksen (kuva 4). 1. Tavoitteena on tuottaa tietoa verkostoliiketoiminnan yleisistä edellytyksistä kiinteistö- ja liikeelämän palveluissa. Tämän osatavoitteen keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: - Millaista verkostoyhteistyö on palveluliiketoiminnassa? - Millaisin edellytyksin verkostoyhteistyö palveluliiketoiminnassa voi kehittyä? - Millaisia kompetensseja palvelujen hankinnassa ja tarjoamisessa tarvitaan? - Millainen on ICT:n rooli palvelutuotannon verkostoliiketoimintamallissa? - Miten verkostoitumista voidaan edesauttaa ja hyödyntää palvelujen hankinnassa ja tuottamisessa ja tarjonnassa? - Miten verkostoyhteistyön avulla voidaan varmistaa myös pienten ja keskisuurten palveluyritysten kilpailukyky palveluhankinnoissa? 2. Tavoitteena on kehitetään tilaajalähtöinen malli yrityksen ostopalvelujen hallintaan. Tämän osatavoitteen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: - Millaisia strategioita, rooleja, malleja ja menettelytapoja (kiinteistöliiketoimintaa harjoittavilla) yrityksillä on palvelujen hankinnassa ja palveluliiketoiminnassa? - Millaisia vaihtoehtoisia palvelujen hankintatoimen muotoja on ja millaisiin tilanteisiin ne soveltuvat (esim. keskitetty tai hajautettu hankinta)? - Millaisia hankintastrategisia työkaluja on kehitettävissä yrityksen palvelujen hallintaan (vrt. teollisuuden ABC-analyysi, ostosalkkuanalyysi jne.) - Millaisia palvelujen hankintatapavaihtoehtoja on olemassa ja millä perusteilla hankintatapa voidaan valita?

8 - Mitkä ovat eri hankintatapojen hyvät ja huonot puolet, ja mitä ne edellyttävät palveluja ostavalta organisaatiolta? - Mitkä ovat palveluhankintoihin liittyvät keskeisimmät riskit ja miten niihin voidaan varautua? - Miten tilaajan näkökulmasta voidaan tehostaa palveluyritysten kilpailua ja palvelumarkkinoiden toimintaa? - Miten ICT -teknologiaa voidaan hyödyntää palvelujen hankinnassa? - Millaisia erilaisia verkostoyhteistyön mahdollisuuksia palvelujen hankinnassa on olemassa ja miten niitä voidaan hyödyntää erilaisissa hankintatilanteissa 3. Tavoitteena on kehittää malli verkostoyhteistyön hyödyntämiselle palvelutarjoajan näkökulmasta. Tämän osatavoitteen keskeiset tutkimuskysymykset ovat: - Millaisia strategioita palvelujen tuottajilla on verkostoyhteistyön kehittämisessä? - Miten palveluntarjoaja kykenee vastaamaan tilaajan kehittyviin verkostoyhteistyön toimintatapoihin? - Miten palveluntarjoaja voi hyödyntää verkostoyhteistyötä toiminnassaan? - Millaisia kompetensseja voidaan saavuttaa palveluntarjoajien kesken verkostoyhteistyössä Kiinteistö- ja liike-elämän palvelujen verkostoyhteistyön kehittämisen tutkimusalue I A 1 A 2 A 3 K 1 K2 K 3 TKK Rakentamistalous Tilaaja (Systeemiintegraattori) TAI Tutkimuslaitos II Pt 1 Pt 2 Pt 3 Pt 4 Pt = palvelun tuottaja A = loppuasiakas K = kiinteistö Kuva 4 Palvelutuotannon verkostoliiketoimintamallin kehittämisen osa-alueet 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO 3.1 Tutkimuksen suorittaminen Tutkimus jakautuu kahteen osavaiheeseen. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on palvelujen hankintaan vaikuttavan toimintaympäristön ymmärtäminen. Tulosten perusteella muodostetaan alustava käsitteellinen malli verkostoyhteistyön mahdollisuuksille kiinteistö- ja liikeelämän palveluissa ja luodaan tilaajalähtöinen malli ostopalvelujen hallintaan. Samalla tarkennetaan tutkimuskysymyksiä. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella valitaan yritykset

9 tutkimuksen toiseen vaiheessa toteutettavaan case tutkimukseen. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe koostuu kirjallisuus- ja haastattelututkimuksesta. Haastateltavat valitaan tutkimuksen johtoryhmän yrityksistä. Täten varmistetaan, että kohteista saadaan tutkimuksen kannalta relevanttia tietoa. Aineisto kerätään teemahaastatteluilla haastattelemalla sekä palveluntuottajaettä tilaajapuolen edustajia. Teemahaastattelujen alustava haastattelurunko on esitetty liitteessä 1. Haastattelujen teemoja tarkennetaan tutkimuksen johtoryhmän edustajilta workshop-tilaisuudessa kerättävien näkemysten perusteella. Palveluhankinnan verkostoja ja verkostoyhteistyötä koskeva tutkimusta jatketaan case- eli tapaustutkimuksena. Tapaustutkimuksella tarkoitetaan yhden tai muutaman tapauksen tutkimista 4. Tapaustutkimus toteutetaan haastattelu- tai kyselytutkimuksena. Tapaustutkimuksella pyritään verkostoyhteistyön mahdollisuuksien syvälliseen ymmärtämiseen. Tapaustutkimuksella analysoidaan kohdeyrityksissä toteutettuja palveluhankintoja ja myös yhden tai useamman tunnistetun palvelutuottaja- ja tarjoajaverkoston toimintaa. Tutkimusaineiston keruu perustuu dokumentoituna olevaan tietoon, haastatteluihin, havainnointeihin ja mahdollisesti palveluprosessien sekä palveluverkoston toiminnan simulointiin. Tapaustutkimuksen pohjalta tehdään yleistykset ja muodostetaan hypoteesit. Hypoteeseihin voidaan hakea lisäevidenssiä ja luotettavuutta hypoteesimenetelmän avulla. Tällöin tapaustutkimuksessa saadun tiedon pohjalta luodaan hypoteesi ja mahdolliset vaihtoehtoiset hypoteesit. Hypoteesien teoreettisille käsitteille pyritään tuottamaan mitattavat kvantitatiiviset vastineet (operationalisointi). 3.2 Tutkimusaineiston kuvaus Tutkimukseen on valittu yrityksiä, jotka palvelujen ostovolyymillä mitattuna ovat alan johtavia yrityksiä Suomessa. Näiltä yrityksiltä on myös parhaat mahdollisuudet saada tarvittava tutkimusaineisto kokoon ja näiden yritysten edustajat tuntevat parhaiten laajojen ostopalvelukokonaisuuksien hallintaan liittyvät käytännön ongelmat. Tutkimustulosten maastouttamisen vuoksi on myös hyvä, että tutkimuksessa on mukana alan isoja toimijoita. Uusien käytäntöjen läpivieminen alalla onnistuu parhaiten, kun isot toimijat saadaan muuttamaan omia toimintatapojaan. Isojen organisaatioiden ostotoiminnan kehittäminen vaikuttaa välittömästi palveluyritysten toimintaan ja hieman pidemmällä viiveellä pienempiin tilaajapuolen organisaatioihin. Yritys Buildercom Oy Helsingin Kaupunki Ilmarinen Kiinteistövarma Sato-Yhtymä Oyj Senaatti-kiinteistöt SOK Kiinteistötoiminnot Yleisradio Oy YIT Rapido Oy Rooli tutkimuksessa Teknologian kehittäjä Palvelun tilaaja Palvelun tilaaja Palvelun tilaaja Palvelun tilaaja Palvelun tilaaja Palvelun tilaaja Palvelun tilaaja Palvelun tuottaja 4 Eisenhardt, K. (1989)..., Yin, (1994)...

10 Palveluhankinnan verkostojen tutkimisessa tutkimusaineistona käytetään tilaajien (ns. systeemiintegraattorit) ja asiakkaiden lisäksi verkoston todellisia palvelutoimittajia. Tutkimuksen kohteiksi valittavat relevantit palvelujen toimittajat määrittyvät tilaajatoimintojen mallintamisen yhteydessä. Verkostossa toimivat asiakkaat ja palvelujen tuottajat ovat tutkimuksessa verkoston luonteen ja toiminnan ymmärtämisen kannalta välttämättömiä tiedonlähteitä. Tilaajatoiminnan ja palvelutuotannon tilaaja-toimitusketjujen ja verkostojen kuvaukset tehdään haastattelujen ja käytettävissä olevan kirjallisen dokumentaation avulla. Haastateltavat henkilöt ovat tilaajatoiminnoista vastaavia henkilöitä sekä palveluntuottajia ja loppuasiakkaita. Lopullisiksi haastateltaviksi valitaan palvelujen ostamisen kannalta sellaisia henkilöjä, joilla on tutkimusaiheeseen liittyvää tietoa ja joilla on valmius esittää tiedot relevantisti. Haastateltavat valitaan siten, että ensisijaisesti haastatellaan palvelujen hankinnan strategisen päätöksenteon kannalta keskeisiä henkilöitä (esim. yrityksen ylin johto). Lisäksi haastatellaan muita palvelujen hankintoihin osallistuvia organisaatioiden avainhenkilöitä. Haastattelujen lisäksi tutkimuksen aineistona voidaan käyttää yritysten toimintaohjeita ja verkostotoimijoiden välisiä palvelusopimuksia. 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimuksen tulokset voidaan jakaa kolmeen osaan. Tutkimuksen tuloksena saadaan: 1. Uutta tietoa ja ymmärtämystä palvelujen hankinnan ja palvelutuotannon liiketoiminnallisista rationaliteeteista, uusien verkostoyhteistyömuotojen kehittämisestä ja verkostoyhteistyön mahdollisuuksista. 2. Verkostoituneen liiketoiminnan toimintamalli, jonka avulla tilaajayritys kykenee kehittämään palvelujen hankintaa ja verkostoyhteistyötä palvelun tuottajien kanssa. Toimintamallin avulla voidaan tarkastella: - palvelujen hankintastrategiaa - hankintatoimen organisointitapoja - verkostoyhteistyön mahdollisuuksia 3. Verkostoituneen liiketoiminnan toimintamalli, jonka avulla palveluyritys kykenee kehittämään palveluntarjontaa verkostoyhteistyön avulla. Toimintamallin avulla voidaan tarkastella: - erilaisten palvelukonseptien soveltuvuutta tilaajien hankintatapoihin - kompetenssien kehittämisen mahdollisuuksia verkostoyhteistyön avulla - tilaajien hankintatapojen kehittymisen aiheuttamia riskejä/mahdollisuuksia palveluntarjoajalle 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimuksen aikataulu Tutkimushanke toteutetaan vaiheittain 1.11. 2002-31.10. 2004. I- vaihe: 1.11.2002-31.10.2003 II- vaihe: 1.11.2002-31.10.2004

11 5.2 Tutkimuksen rahoitus Tutkimuksen kokonaisbudjetti on X, josta tutkimuksen I-vaiheen osuus on X. Hankkeen rahoitus on suunniteltu siten, että TEKES:in osuus tutkimuksen I-vaiheen kustannuksista on X ja yritysten osuus on X. Tutkimuksen I-vaiheen kokonaiskustannukset kohdistuu Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden yksikköön X ja TAI Tutkimuslaitokseen X. Yrityskohtainen rahoituspanos kokotutkimukselle (I- ja II-vaihe) on X, lukuun ottamatta Buildercom Oy:ta, jonka rahoituspanos on X. VAIHE I: 1.11.2002-31.10.2003 Rahoittaja Sitoutumisen aste 1 TEKES 100 % 2 Buildercom 100 % Helsingin kaupunki /Kiinteistövirasto / 3 Talo-osasto 100 % 4 Ilmarinen 100 % 5 Kiinteistövarma 100 % 6 Senaatti-Kiinteistöt 100 % 7 SOK Kiinteistötoiminnot 100 % 8 YIT Rapido Kiinteistöpalvelut 100 % 8 Yleisradio Oy 100 % 9 Sato 100 % YHTEENSÄ Rahoitus-prosentti VAIHE II: 1.11.2003-31.10.2004 Rahoittaja Sitoutumisen aste 1 TEKES 100 % 2 Buildercom 100 % Helsingin kaupunki /Kiinteistövirasto / 3 Talo-osasto 100 % 4 Ilmarinen 100 % 5 Kiinteistövarma 100 % 6 Senaatti-Kiinteistöt 100 % 7 SOK Kiinteistötoiminnot 100 % 8 YIT Rapido Kiinteistöpalvelut 100 % 8 Yleisradio Oy 100 % 9 Sato 100 % YHTEENSÄ Rahoitusmäärä Rahoitusmäärä Rahoitus-prosentti

12 5.3 Tutkimuksen kustannusarvio Tutkimuksen I-vaiheen kustannusarvio (1.11.2002-31.10.2003) Tutkimuksen II- vaiheen kustannusarvio 5.4 Tutkimuksen johtoryhmä ja tutkimusorganisaatio Tutkimus toteutetaan Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion ja TAI tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii professori Jouko Kankainen. Tutkimuksen ohjaajina toimivat TAI tutkimuslaitoksen osalta DI Kaija-Stiina Immonen ja tekn.tri Stina Immonen ja rakentamistalouden osalta tutkimuspäällikkö Jukka Puhto ja Juha-Matti Junnonen. Tutkijoina toimivat DI Tomi Ventovuori rakentamistaloudesta sekä DI Eerikki Mäki ja DI Juha Nummi TAI tutkimuslaitoksesta. Lisäksi tutkimukseen osallistuu 1-2 tutkimusapulaista tarpeen mukaisesti. Tutkimuksen johtoryhmä muodostetaan tutkimusta rahoittavien yritysten, TEKES:n ja TKK:n edustajista. Tutkimuksen johtoryhmään kuuluvat tällä hetkellä seuraavat organisaatiot ja henkilöt: TEKES Tiina Tanninen-Ahonen puh. 010 521 5894 Buildercom Petri Salo puh. 014 410 8879 Helsingin kaupunki Hannu Määttänen puh. 09 169 3370 Ilmarinen Niina Nurminen puh. 050 5747 491 Kiinteistövarma Oy Harri Oesch puh. 040 575 0803 Sato Yhtymä Oyj Jani Nieminen puh. 040 535 0433 Senaatti-kiinteistöt Erkki Mansikkamäki puh. 010 304 0301

13 SOK Kiinteistötoiminnot Jorma Äikää puh. 0500 817 160 Yleisradio Oy Timo Laine puh. 040 505 1359 YIT Rapido Oy Hannu Soikkeli Jouko Kankainen puh. 451 3742 Eila Järvenpää puh. 451 3653 Tutkimuksen johtoryhmää tullaan täydentämään myös muutamilla alan palveluyrityksillä, jotta tarvittavat tapaustutkimuskohteet saadaan valittua tutkimukseen osallistuvista yrityksistä. Valittavia palveluyrityksiä voisivat olla yritykset, joiden perusliiketoimintastrategiaan kuuluu lähtökohtaisesti verkottuminen alan muiden palveluyritysten kanssa. Tällaisia voisivat olla mm. Amica Ravintolat Oy, Engel Palvelut Oy, SOL Palvelut Oy, RTK-Palvelut Oy. Keskusteluja heidän kanssaan ollaan käynnistämässä. Rakentamistalouden laboratorio vastaa palvelujen hankintojen mallintamisesta ja tilaajalähtöisten toimintamallien kehittämisestä sekä koko tutkimushankkeen tulosten integroinnista. TAI tutkimuslaitos vastaa palvelutuotannon verkostoliiketoimintamallien strategioiden ja liiketoimintalogiikan tutkimuksesta sekä verkoston kompetenssien selvittämisestä ja mallintamisesta. TAI tutkimuslaitos kontribuoi hankkeeseen tuomalla osaamistaan organisaatioiden verkostoista ja niiden johtamisesta, verkostoliiketoiminnasta ja palveluliiketoiminnasta. 6 TUTKIMUKSEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN 6.1 Tutkimuksen käytännön hyödyt Tutkimuksen tuloksena luodaan uutta tietoa ja ymmärtämystä palvelujen hankinnan ja palvelutuotannon liiketoiminnallisista rationaliteeteista, uusien verkostoyhteistyön kehittymisestä ja niiden edellyttämistä uusista verkostoyhteistyön toimintamahdollisuuksista. Tutkimus tuottaa tietoa palveluista, palvelujen laadusta ja palveluhankintoihin liittyvistä erityispiirteistä ja edesauttaa palvelujen tilaajia ymmärtämään oman hankintatoimen organisoitumiseen vaikuttaneita syitä ja arvioimaan oman hankintatoimen kehittämistarpeita. Tehokkaat tilaajatoiminnot kehittävät myös palveluyritysten toimintaa. Osaava tilaaja kykenee tehokkaasti hyödyntämään palveluyritysten osaamista ja myös kehittämään palveluyritysten toimintaa. Samoin osaava tilaaja kykenee edesauttamaan palveluyritysten keskinäistä verkostoitumista sekä verkostoitumaan tarvittaessa myös itse joko palveluyrityksen tai muiden tilaajaorganisaatioiden kanssa. Tutkimus luo edellytyksiä uusien kompetenssien tunnistamiseen verkostoyhteistyön avulla ja kehittää samalla asiakaslähtöisempiä toimintatapoja. Se tuottaa tietoa verkostoyhteistyön mahdollisuuksista ja siitä miten verkostoyhteistyötä voidaan rakentaa ja kehittää. Tutkimus edesauttaa suomalaisen liike-elämän monipuolistumista ja tukee uusien palveluliiketoimintamuotojen syntymistä sekä lisää informaatioteknologian hyödyntämismahdollisuuksia. Tutkimuksessa otetaan huomioon tulosten hyödynnettävyys ICT-sovellusten kehittämisessä. ICT tuotteiden kehittäminen on välttämätöntä alan kehitykselle. Toimintatavat muuttuvat ja kehittyvät parhaiten käytännön työkalujen kautta. Tästä syystä on tärkeää, että alan tutkimus- ja kehitystoiminta pyritään mahdollisuuksien mukaan nivomaan yhteen ohjelmistokehityksen kanssa. Tässä tutkimuksessa käytännön työkalun kehittäjänä on ohjelmistotalo Buildercom Oy, joka on aktiivisesti tutkimuksessa mukana selvittämässä ICT ratkaisun kehittämismahdollisuuksia.

14 Tutkimustuloksia maastoutetaan myös johtoryhmätyöskentelyn avulla. Rakentamistaloudessa on aikaisemmin käytetty menestyksellisesti workshop tyyppistä työskentelytapaa johtoryhmän kokouksissa. Tavoitteena tulee olla se, että johtoryhmän jäsenet sekä oppivat tutkimuksessa kehitettävien työkalujen käytön, että omaksuvat uusia ideoita tutkimuksen aihepiiristä. Tämän vuoksi tutkimuksessa on suunniteltu otettavaksi käyttöön uusia luovan työn tekniikoita. Workshop tilaisuuksista pyritään rakentamaan tilaisuuksia, joissa johtoryhmän jäsenet aidosti työskentelevät ongelmien hahmottamiseksi, ratkaisemiseksi sekä tutkimuksen suuntaviivojen luomiseksi. Tutkimuksen edistyessä työskentelyn painopistettä pyritään muuttamaan tutkimustulosten hyödyntämiseen ja uuden tiedon omaksumiseen. Tutkimuksen loppupuolella varmistetaan workshop työskentelyn avulla, että kaikki johtoryhmän jäsenet hallitsevat tutkimuksessa kehitetyt uudet ratkaisut. Tavoitteena on se, että johtoryhmän yritykset hyödyntävät tutkimuksen tuloksia aktiivisesti omissa organisaatioissaan. Tutkimuksen tulosten julkaisemisella pyritään varmistamaan, että mahdollisimman laaja joukko alan ihmisiä on tietoisia tutkimuksen olemassaolosta ja sen edistymisestä. Tutkimustulosten käytäntöön saattamiseksi tutkimuksesta tiedotetaan alan ammattilehdissä. Lisäksi tutkimuksen välituloksista ja lopputuloksista tehdään käytännönläheiset raportit, jotka soveltuvat alan yrityksille oman toimintansa kehittämiseen. 6.2 Tutkimuksen tieteelliset hyödyt Ostopalvelujen tutkimusalueella on tiedeyhteisössä mahdollista saavuttaa kansainvälistäkin meriittiä tutkimusalueen uutuuden, tutkimustoiminnan vähäisyyden ja tutkimusalueen kasvavan merkityksen vuoksi. Rakentamistalouden tämän hetkisiä keskeisiä haasteita onkin tutkimustulosten saaminen kansainvälisen tiedeyhteisön tietoisuuteen ja kansainvälisen yhteistyöverkon rakentaminen. Tutkimushankkeessa kaksi tutkijaa, DI Tomi Ventovuori ja DI Juha Nummi keräävät tutkimusaineistoa väitöskirjatutkimuksiinsa. Ventovuori tutkii yrityksen palveluhankintoihin liittyviä toimintatapoja ja Nummen väitöskirja tarkastelee verkostosuhteiden määrän ja laadun merkitystä verkoston innovatiivisuudelle ja potentiaalille tuottaa uutta liiketoimintaa. Väitöskirjojen viimeistelyyn on tarkoitus hankea erillistä rahoitusta Suomen Akatemialta, TEKES:ltä tai Teknillisen korkeakoulun tukisäätiöltä. Tutkimukseen osallistuvien yritysten kanssa on jo alustavasti myös sovittu rahoituksesta väitöskirjan viimeistelyyn. Väitöskirjan viimeistely tullaan mahdollisesti tekemään jossakin ulkomaisessa yliopistossa (esim. Berkeley ja MIT). Tutkimuksessa käytetään apuna myös 1-2 tutkimusapulaista, jotka tekevät diplomitöitään tutkimushankkeessa. Lisäksi tuloksia julkaistaan esimerkiksi rakentamistalouden ja tuotantotalouden osaston sarjajulkaisuissa.

15 Lähteet: Eisenhardt, K. (1989) Eisenhardt, K.M. (1989) Building theories from case study research. Academy of Management Review, vol. 14 (4), 532-550. Heinimäki, S. & Puhto, J. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, 2001. Järvenpää, E. & Mäki, E. (2001) Knowledge sharing in networked organizations. In Bontis N. (Ed.) World Congress on Intellectual Capital Readings. Butterworth Heinemann. Kasanen E., Lukka K. & Siitonen A. (1993) The Constructive Approach in Management Accounting research. Journal of Management Accounting Research, Fall, 243-264. Korhonen, A & Puhto, J. Kiinteistönhoidon laatusystematiikka haastattelututkimus, 1999. Lahenius, K. (2002) Sanomalehtitoimitusten verkosto ja toimittajan työ., Tuotantotalouden osasto. Lisensiaatintyö. Ollus, M., Ranta, J. & Ylä-Anttila, P. (toim.) (1998a) Yritysverkostot kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella. Taloustieto Oy. Ollus, M., Ranta, J. & Ylä-Anttila, P. (toim.) (1998b) Verkostojen vallankumous. Miten johtaa verkostoyritystä?. Taloustieto Oy. Rakli r.y. Esiselvitys kiinteistö- ja rakennusalan teknologiaohjelman käynnistämiseksi 16.4.1998. Tilastokeskus (2002) Vaattovaara, M. (1999) Transforming services into products in a systems engineering company. HUT, Industrial Management and Work and Organizational Psychology. Report No. 9. Virolainen, V-M. (1998). Motives, circumstances, and success factors in partnership sourcing. Lappeenranta University of Technology. Research papers 71. Yin, R.K. (1994) Case study research. Designs and methods. Second edition. London: Sage Publications.