-liike on ihmisen muotoinen 2 2013 Nuorten mediapaja Sirpa Pietikäinen puolustaa kansalaisyhteiskuntaa Avoimet setlementtiopinnot
2 13 Setlementtiliitto 3 5 7 9 12 16 20 24 26 28 [ pääkirjoitus ] Tehdään unelmista totta Piste projekteille Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen puolustaa kansalaisyhteiskuntaa [ liikkeessä ] Huvikseen opiskelusta isot hyödyt Jyri Manninen Setlementtiväki opintiellä Avoimista setlementtiopinnoista uutta innostusta Mediapajassa luodaan uutta Jyränkölän mediatyöpaja merkitsee nuorille ponnahduslautaa työelämään Mun talous -hanke kehittää nuorten talousosaamista [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista setlementtikentältä ja muualta Kansalaisraadit ja setlementtityö Irene Roivainen Kotikorttelissa eletään kuin kylässä Asukkaat mukana Kalasataman Kotikorttelin suunnittelussa [ keskeltä kenttää ] Toiveissa suomalainen ystävä Kulttuurikerhon maahanmuuttajatytöt kutsuivat äitinsä äitienpäiväkahville [setlementtiliike] Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, 040 820 8758. Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, 050 586 3288. Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, 045 636 3630. Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, 050 594 5276. Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 050 563 4671. Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, 0400 961 469. e-mail: etunimi.sukunimi@setlementti.fi Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti Oy. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna 2012. 2 N e v e n a E k o s a l l i s t u i J y r ä n k ö l ä n n u o r t e n m e d i a p a j a a n K u v a J y r k i L u u k k o n e n Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen tiedotus@setlementti.fi 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
[pääkirjoitus] Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) 00510 Helsinki lehti@setlementti.fi V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen etunimi.sukunimi@setlementti.fi p. 0400 961 469 T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen helena.hyvarinen@kotiposti.net p. 040 517 8425 M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala etunimi.sukunimi@setlementti.fi p. 040 502 4368 U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov pic@sci.fi p. 040 551 6617 Tehdään unelmista totta Kesäkuun ensimmäisellä viikolla piirrettiin setlementtiliikkeen isoa kuvaa eurooppalaisesta näkökulmasta. Suomen Setlementtiliiton kunniapuheenjohtaja presidentti Tarja Halonen oli pääpuhujana Euroopan parlamentissa Brysselissä järjestetyssä seminaarissa, jonka teemana oli Ovatko yhdenvertaisuus ja voimaantuminen vain EU-unelmia? Seminaarissa ja sen jälkeisessä keskustelussa piirtyy näkyviin Eurooppa, jonka haasteet ja ongelmat ovat samat maasta toiseen. Päällimmäisinä yksityistymisen ja piittaamattomuuden kierre, sosiaalista pääomaa syövä eriarvoisuus, kansalaisten kasvava epäluottamus puoluepolitiikkaa kohtaan sekä kasvava huoli maanosamme työttömistä nuorista. Ihmisten tyytymättömyys ja pettymys purkautuvat etenkin kaupunkien lähiöalueilla tavoilla, joita on vaikea hallita. Näiden purkausten juuret ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa. Syyllisiksi ei sovi leimata autoja polttavia nuoria vaan yhteiskunnat, joihin näillä nuorilla ei ole ollut pääsyä, eikä ehkä edes heidän vanhemmillaan. Yhteinen huolemme on myös se, että siellä missä pulmia näyttää olevan eniten, ihmisten kyky organisoitua on kaikkein heikoin. Yhteisöjen rakentajia, osallisuuden vahvistajia, innostajia ja sosiaalisen reformin vaatijoita tarvitaan kipeästi. Tämä on meidän haasteemme. Tätä varten setlementtiliike on olemassa Suomessa ja maailmalla. Setlementtiliike on saanut Nobelin rauhanpalkinnon kaksi kertaa. EU sai sen viime vuonna. Kaikista vaikeuksistaan huolimatta Euroopan Unioni on nähtävä rauhaa ja vakautta luovana yhteistyösopimuksena. Meidän pitää toimia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti sillä kokemuksella ja viisaudella, jonka liikkeemme historia, nykyisyys ja oma ihmisyytemme meille osoittavat. P a i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2013 issn 1797-4119 Voimaannuttavia kesäpäiviä. Tehdään niiden jälkeen unelmista totta omissa arkisissa yhteisöissämme. P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
44 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a E P P P h o t o Piste projekteille Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisestä kansalaisten toimintaa hankaloitetaan, kun ostoyhteiskunnaksi muuttuneessa Suomessa kaikki muutetaan projekteiksi. Bryssel Europarlamentaarikko ja kansanedustaja Sirpa Pietikäistä (kok) huolestuttaa kansalaisjärjestöjen rahoituksen tämän hetkinen tila. Rahatalouden siirtäminen järjestöpuolelle on johtanut järjestöshoppailuun, jolla vaikeutetaan järjestöjen toimintaa. Julkista rahoitusta myönnetään nykyään pääasiassa vain lyhytkestoisille projekteille. Rahankäytön kuvitellaan tehostuvan, kun kaikki muutetaan projekteiksi. Oikeasti rahaa käytetään äärimmäisen tehottomasti, koska ihmisten aika menee projektien suunnitteluun, anomusten tekemiseen ja vastausten odottamiseen. Kohtuutonta on myös epävarmuus, jossa ihmiset joutuvat elämään jännittäessään tietoa töiden jatkumisesta, Pietikäinen sanoo. Pitkän järjestötaustan omaava Pietikäinen ei pidä projektikäytäntöä tarkoituksenmukaisena siitäkään syystä, että kansalaisjärjestöt tekevät usein työtä, joka tiedetään hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Kyse ei ole satunnaisesta keikasta, jossa on alku ja loppu, vaan ihmisten tarpeisiin vastaamisesta. Jotta kansalaisjärjestöjen rahoitus pystyttäisiin takaamaan, Pietikäisen mielestä niiden rooli muun muassa julkiseen sektoriin tulisi määritellä. Sen jälkeen voitaisiin arvioida, onko kyseessä sellainen toiminta, jota halutaan tukea yhteisöllisesti. Jos rahalliseen tukeen päädytään, järjestölle kannattaisi antaa useamman vuoden ylirahoitus. Näin projektien valmisteluun menevä aika pystyttäisiin käyttämään ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen. Isoa säästöä syntyisi myös siitä, että projektianomuksia käsittelevät virkamiehet vapautuisivat tekemään jotakin muuta, Pietikäinen sanoo. Mystinen usko kilpailuttamiseen Pietikäinen haluaisi puuttua myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamiseen, jossa laatuun panostavat järjestöt ovat tunnetusti heikoilla. En käsitä, mistä meihin on tullut tämä kummallinen ja mystinen usko kilpailuttamisen autuaaksi tekevään voimaan. Yleisesti tiedetään, että siitä on melkein poikkeuksetta huonoja kokemuksia, joista esimerkkejä ovat muun muassa kehitysvammaisten asuminen, ikäihmisten asumispalvelut ja diabeetikoiden kuntoutus- ja kurssipalvelut. Virallisen selityksen mukaan kilpailuttamista suositaan, jotta saadaan parempaa laatua parempaan hintaan, ja koska EU niin vaatii. Kumpikaan ei ole Pietikäisen mukaan totta. Kilpailuttaminen on hyvin suomalainen piirre, sillä olemme 5 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
Kilpailuttaminen on hyvin suomalainen piirre. Olemme Euroopan eniten kilpailuttavia yhteiskuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä yleishyödyllisten palvelujen osalta. >>> Euroopan eniten kilpailuttavia yhteiskuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä yleishyödyllisten palvelujen osalta. Minusta nyt olisi aika ottaa lusikka kauniisti käteen, ja miettiä, missä on sellaista markkinaa, jossa meidän kannattaa kilpailuttaa. Keskusteluun pitää saada mukaan myös kolmannen sektorin rooli ei-kaupallisena palvelun tarjoajana, ja miettiä sitä kolmannen sektorin roolia, jossa voimme tehdä mainiosti suorapalvelusopimuksia EU:n tai kenenkään muun estämättä. Pietikäisen mukaan aiheeseen liittyy vielä valtiontukisäännökset, joita meillä on tulkittu tiukasti, kun on katsottu, voidaanko jotakin toimintaa tukea ja myös hoitaa. Kyllä voidaan, vaikka tulkinta on ollut, että ei voida. Näin tukia on jätetty antamatta ja palveluita ostamatta. 6 Kohtaamisia on hankala hinnoitella Pietikäisestä on tärkeää puuttua myös tapaan, jolla julkisia palveluita leikataan siltä osin kuin kolmas sektori hoitaa niitä. Hänestä kansalaisjärjestöillä pitää olla oikeus toimia palvelukentällä ilman että, sitä väärinkäytetään. Kolmannen sektorin palveluiden on tarkoitus olla lisä olemassa olevaan palvelutarjontaan, ei korvata niitä. Julkisella puolella ajatellaan kuitenkin helposti, että hienoa jos kansalaisjärjestöt auttavat ihmisiä kriiseissä, ulkoiluttavat liikuntarajoitteisia ja kotouttavat maahanmuuttajia. Näin kunnan ei tarvitse hoitaa näitä tehtäviä. Pietikäinen ei epäile, etteikö julkiselta ja yksityiseltä puolelta ostettu palvelu voi olla hyvää. Siitä huolimatta hän on sitä mieltä, että julkisen sektorin palvelun ja toisaalta järjestöjen harjoittaman sosiaalisen talouden sisällöt kaipaavat määrittelyä. Järjestöissä, kuten Setlementtiliitossa työskentelee ihmisiä, jotka ovat äärimmäisen sitoutuneita työhönsä. Apu, jota heiltä saadaan, on kohtaavaa. Näin avun tarvitsija saan kokemuksen siitä, että joku on kiinnostunut siitä, mitä minä ajattelen, mitä tunnen ja miten minä voin. Se on niin merkityksellistä, että sen hoitavaa vaikutusta on vaikea pukea sanoiksi saati sitten euroiksi. Hyödykettä vai haitaketta? Kaiken projektisoiminen liittyy Sirpa Pietikäisestä siihen, että taloudessa ymmärretään nykyään vain rahatalous. Yksin raha huomioidaan muun muassa bruttokansantuotteenkin laskemisessa. Näin ulkopuolelle jää suuri määrä tuottavaa työtä, kuten vapaaehtoistyö, jossa ulkoilutetaan ikäihmisiä, tuetaan elämässä vaikeuksiin joutuneita, jeesataan naapuria remontissa tai hoidetaan tuttavan lapsia, Pietikäinen sanoo. Hänestä on nurinkurista, että samaan aikaan bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan työ, joka tuottaa tekijälleen kyllä palkkaa, mutta joka on yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta tuottamatonta haitaketta. - Esimerkkinä jätefirma, joka kippaa jätteet luontoon sen sijaan, että hoitaisi ne ympäristön kannalta asiallisesti. Sama koskee Talvivaaran toimintaa. Jokainen voi miettiä, onko kyseessä tuottava työ vai haitake. Minulle itselleni työ on työtä vain silloin, kun siitä syntyy haitakkeen sijaan hyödykettä, Pietikäinen sanoo. Rahatalouden ylivalta näkyy Pietikäisestä myös verokeskustelussa, jossa on korostunut ajattelu, jonka mukaan kaiken pitäisi olla rahatalouden piirissä. Verovapauksia on otettu pois muun muassa kolmannen sektorin yhdistyksiltä, jossa ihmiset ovat antaneet ilmaiseksi oman työpanoksena hyötymättä siitä taloudellisesti mitenkään. Verolle panolla on uhattu myös kansalaisten palvelujen vaihtamiseen perustuvaa aikapankkitoimintaa, jota on syytetty veronkierrosta. Ajattelussamme menee jokin pahasti pieleen, jos ihmisten halussa auttaa toinen toisiaan kohtaan nähdään veronkiertoa. Niinhän on tehty kautta maailman sivu. Sodanjälkeisessä Suomessa tuskin olisi valmistunut montaakaan rintamamiestaloa ilman talkooapua. Nehän nousivat niin, että porukka meni vuorollaan yhden luo, ja kun talo saatiin valmiiksi, yhdessä siirryttiin seuraavaan kohteeseen, kunnes kaikilla oli kotinsa. Pietikäisen mielestä kutistamme itsemme ostoavuttomuuteen, jos rahatalous siirretään joka paikkaan. Äärimmilleen vietynä tämä tarkoittaa sitä, että minun pitäisi saada äitini ja mieheni maksamaan minulle palkkaa ja verot päälle, kun valmistan heille seuraavan viikon ruuat valmiiksi. Vastaavasti ukkoni kuuluisi saada palkkaa pihan siivoamisesta, mutta mikä on hänen työnsä hinta? Pitääkö siitä maksaa vero? 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
[liikkeessä] Huvikseen isot opiskelusta hyödyt Setlementtiliiton opinto- ja kulttuuritoiminnan tavoitteena on edistää ihmisten osallisuutta, hyvinvointia, aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan eheyttä. Liitto on tavoitteineen asian ytimessä, sillä tutkimusten mukaan vapaan sivistystyön opinnot edistävät juuri näitä asioita. Koulutuksen tuottamia hyötyjä arvioidaan yleensä perus- ja ammatillisen koulutuksen osalta ja kovilla mittareilla (tutkinnot, työllistyminen, palkkataso, verotulojen kasvu, koulutustason nousu). Aikuisista suomalaisista kuitenkin suuri osa, eli lähes miljoona henkilöä opiskelee vuosittain myös omaehtoisesti eli huvikseen, harrastusmielessä tai kanssaihmisiä tavatakseen. Ei siis hampaat irvessä omaa, Suomen tai Euroopan taloudellista kilpailukykyä lisätäkseen. Mutta mitä hyötyä tällaisesta omaehtoisesta aikuisopiskelusta on? Vuonna 2007 kysymys esitettiin yhteensä 1744 suomalaiselle, jotka olivat vuoden aikana opiskelleet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, joita ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Sama kysymys on tänä vuonna esitetty 10 000 eurooppalaiselle kymmenessä.................................................................................................. maassa. Tämän BeLL-tutkimuksen (Benefits of Lifelong Learning) tavoitteena on toistaa Suomessa tehty aikaisempi tutkimus ja koota sen verran iso aineisto, että tuloksia uskoisivat myös kuntapäättäjät ja koulutuspoliitikot Orivedellä, Helsingissä ja Brysselissä. Tavoitteena on arvioida, mitä hyötyjä ei-ammatillisesta aikuisopiskelusta on. Kyseessä on ns. wider benefits -tutkimus. Siinä paikannetaan niitä koulutuksen ja opiskelun laajempia vaikutuksia, jotka jäävät yleensä tavanomaisten oppimistulosten arvioinnin ja vaikuttavuustarkastelujen ulkopuolelle. Opiskelun hyötyinä nousevat kärkeen ennakkotulosten mukaan seuraavat: opiskelumotivaation ja aikuiskoulutuksen koetun merkityksen lisääntyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, suvaitsevaisuuden lisääntyminen ja yleensä elämänlaadun ja itsetunnon kehittyminen. Opiskelulla on myös yhteiskunnallista merkitystä. Kun ihmisten elämänsisältö ja -laatu, henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä arjessa ja työssä jaksaminen lisääntyvät, sillä on heijastusvaikutuksia perheiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Vaikutukset heijastuvat laajemmin myös yhteiskunnan tasolle, esimerkiksi vähentyneinä sosiaali-.................................................................................................. ja terveysmenoina. Vapaan sivistystyön opinnoissa toteutettavat elinikäisen oppimisen periaatteet lisäävät merkittävästi myös valmiuksia halki elämän jatkuvaan uuden oppimiseen. Vastaajista 72% ilmoittaa opiskelun lisänneen todennäköisyyttä osallistua vapaaehtoistyöhön, joten merkittävää on myös kansalaisyhteiskunnan......................... kehittymistä tukevan aktiivisen kansalaisuuden taitojen kehittyminen. Kirjoittaja Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa Lisää aiheesta: Manninen, J. & Luukannel, S. 2008. Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Helsinki: VSY http://www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/terveellista_koulutusta.html http://www.sivistys.net/uutiset/oppimisen_hyodyt_mitataan_euroopan_ laajuudelta.html 7 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
opin k u v a J a r i K u r v i n e n v a s t a v a l o 8 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n Setlementtiväki tiellä Vuoden alussa käynnistyneet Avoimet setlementtiopinnot ovat vahvistaneet setlementtien työntekijöiden halua sitoutua setlementtiliikkeeseen. Rovaniemi Kolmiosainen opintokokonaisuus syntyi vastauksena Setlementtiliiton opinto- ja kulttuuritoiminnan toimialajohtajan Pirkko Ruuskanen- Parrukosken tekemään kyselyyn. Hän selvitti, onko setlementtien työntekijöiden mielestä tällaisille opinnoille tarvetta, mitä opintojen pitäisi sisältää, ja ovatko ihmiset valmiit lähtemään mukaan. Tarvetta löytyi, ja uudenlainen opinto-ohjelma syntyi Rovala-Opiston, Pohjola-opiston ja Suomen Setlementtiliiton yhteistyönä. Yksi opintojen ideoijista on Rovala-Opiston rehtori Merja Ojalammi, joka vastaa seuraavassa opintoihin liittyviin kysymyksiin. Merja Ojalammi (Kuva: Hannu Räsänen) Kenelle Avoimet setlementtiopinnot on suunnattu? Kaikille kiinnostuneille. Tarvetta opintoihin on, sillä uusia työntekijöitä ja vapaaehtoisia tulee setlementteihin jatkuvasti. On myös ihmisiä, jotka ovat läheisesti mukana setlementtitoiminnassa esimerkiksi luottamushenkilöinä. Tervetulleita ovat myös Rovala-Opiston ja Pohjola-opiston opiskelijat, jotka voivat valita setlementtiopintojen osia valinnaisaineeksi. Opintojen on tarkoitus kertoa setlementtiin töihin tuleville tai vähän aikaa setlementissä töissä olleille, millaiseen paikkaan he ovat tulleet tai ovat tulossa. Koulutuksessa voi vahvistaa ja päivittää myös aikaisempia tietojaan. On myös voimaannuttavaa, kun saa tavata toisten setlementtien työntekijöitä. 9 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
>>> Mihin setlementtiopinnoilla pyritään? Pidämme tärkeänä tehdä setlementtiarvoja ja -ideologiaa tunnetuksi paitsi suhteessa ulkomaailmaan myös sisälle päin. Opinnoissa keskitytään muun muassa siihen, mitä tarkoittaa setlementti ja mitä merkitsee setlementtityöntekijänä oleminen. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä edes niille, jotka ovat olleet liikkeessä pitkään mukana. Kaksi koulutusjaksoa on takanapäin. Millaista palautetta olette saaneet? Erinomaista. Kiitosta on tullut erityisesti kokonaisuudesta. Samoin kiitosta ovat saaneet opetuksen tukena käytetyt toiminnalliset menetelmät. Niitä olivat ensimmäisessä koulutusosiossa esimerkiksi erilaisista ihmisistä koostuva elävä kirjasto sekä draamapedagogiikkaan liittyvä historiallinen paneeli. Näitä menetelmiä on mahdollista hyödyntää omassa työssään. Mikä on keskeistä setlementtityössä? Ydin on kahden ihmisen kohtaamisessa. Setlementeissä pystytään rakentamaan nopeasti palveluita vastaamaan yhteiskunnassa ilmenneisiin tarpeisiin ja ilmiöihin. Kohtaamme ihmisen mutkattomammin näissä tilanteissa kuin mitä tehdään byrokraattisissa kiemuroissa. Setlementtityöntekijöiden kouluttaminen oli tauolla Viittakiven opiston lakkauttamisen jälkeen. Mitä sanoisit niille ihmisille, jotka haikailevat Hauhon maalaismaisemissa sijainneen Viittakiven henkeä ja mahtavia maisemia? Nyt käynnistyneet avoimet setlementtiopinnot ovat syntyneet pitkän suunnittelun tuloksena, keskeisenä ajatuksena on mietitty muun muassa setlementtiliikkeen yhteistä ns. Human Resource Centeriä, jossa olisi mukana toimijoina kansanopistojen lisäksi setlementtikansalaisopistoja. Tämä kehitystyö jatkuu. Setlementtityötä tarvitaan, sille on tilausta ja niin tarvitaan myös setlementtityöntekijöitä, joiden on jaksettava usein vähenevin resurssein tehdä vaativaa, mutta todella antoisaa työtä. Tarvitaan siis ajanmukaistuneita opintoja ja voimaantumista, joihin nyt yritämme vastata. Koulutushankkeessa on mukana Rovaniemen setlementin Rovala- Opisto, Oulun Seudun Setlementin Pohjola opisto ja Setlementtiliitto. Miten yhteistyönne käynnistyi? Haimme Pohjola-opiston kanssa kolme vuotta sitten yhteistä rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä Pohjois- Suomen kansanopistojen rakenteellisen kehittämisen PORO-hankkeelle. Siinä yhteydessä lähdimme miettimään, mitä yhteistä voisimme tehdä Setlementtiliiton kanssa. Taustalla oli myös arvopohjan esiin tuominen ja vahvistaminen uudelleen haettavia vapaan sivistystyön ylläpitämislupia ajatellen. Mihin suuntaan setlementtiopintoja on tarkoitus kehittää? Tähän saamme toivottavasti mahdollisimman paljon osallistujilta kehittämisajatuksia ja myös setlementeiltä toiveita. Myös näiden opintojen tulee liikkua ajassa, kuten meidän kaikkien työn ja yleisesti setlementtien toiminnan. Setleme Tuula Rajala, Päivi Vauto ja Marja Paloste, mitä lähdit hakemaan Avoimista setlementtiopinnoista, ja mitä tunnet saaneesi? 10 Viittakivi oli viehättävä paikka, mutta aika ja haasteet ovat muuttuneet. Tänä päivänä ei ole kovin helppo toimia keskellä ei mitään. Keskellä tai lähellä kaupunkia sijaitsevat opistot menestyvät nykypäivänä helpommin. 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
ntti näkyi ja kuului Asukasisännöitsijä Tuula Rajala, S-Asunnot Setlementtiliitto, Helsinki Sain pienen siemenen setlementtityöhön Viittakiven opistosta, jossa kävin aikoinaan muutaman kerran. Se oli hieno paikka, ja paikan henki oli ihana. Kun aloitin kaksi vuotta sitten asukasisännöitsijänä, en ymmärtänyt lainkaan, mistä kaikesta setlementtityössä on kysymys. Osallistuin Setlementti näkyy ja kuuluu -osioon ymmärtääkseni paremmin kokonaisuutta. Minusta oli hienoa, että paikalla oli kokemusasiantuntijoita, joita saimme haastatella. Heille saattoi esittää uskaliaitakin kysymyksiä, mikä oli minusta mahtavaa. Paikalla oli muun muassa romaninainen, jonka kanssa minulla syntyi hyvä keskustelu siitä, mitä on olla erilainen kun kuitenkin haluaisi toisaalta olla samanlainen. Elävässä kirjastossa syntyi tunne, että olemme erilaisuudesta huolimatta kaikki samaa porukkaa. Käsitykseni setlementtityöstä vahvistui kurssin ansiosta. Olen tiennyt, että tätä työtä tehdään ympäri maailmaa. Silti vasta toisten setlementtityön tekijöiden tapaaminen sai minut tajuamaan konkreettisesti, miten laajasta liikkeestä on kysymys. Setlementtityötä tehdään meilläkin Rovaniemeä myöten. Kyläkeskuksen vastaava ohjaaja Päivi Vauto, Vaasan Setlementti Lähdin koulutukseen syventääkseni tietojani setlementtiliikkeestä ja -työstä. Sosionomi-koulutukseni antaa pohjan työlleni, johon kuuluu päivätoiminnan järjestämistä seniori-ikäisille ja pitkäaikaistyöttömille. Olen todennut työtä tehdessäni, kuten jo aikaisemmin Vaasan Setlementin tyttötyössä, että setlementtityö on erilaista kuin mikään muu työ. Liikkeen tunnuslause Ihmisten keskellä, ihmisten kesken kertoo lyhyesti, mistä on kysymys. Tästä ajattelusta lähdin hakemaan lisää tietoa ja myös sain sitä. Ensimmäinen koulutusjakso antoi hyvän kuvan siitä mitä setlementtityö on tänä päivänä, mitä se on ollut aikaisemmin, ja mistä kaikki on lähtenyt. Tieto lisäsi ymmärrystäni setlementtityön 11 luonteesta. Tunsin myös, että olen työssäni oikeilla jäljillä, ja se vahvisti minua työntekijänä. Meillä oli työpaikallani juuri hyvät keskustelut siitä, millaisia vanhainkoteja Suomessa on 10 vuoden päästä. Eräs seniorimies totesi, että kaipa meille robotit vaipatkin vaihtaa. Vuorovaikutusta ja ihmisen kosketusta ei tulevaisuudessa enää ole, vaikka eihän sitä ole nykyäänkään. Tällaisen kehityksen vastustamiseksi pitäisi nousta barrikadeille. Koulutus vahvisti ajatustani siitä, miten tärkeää on ottaa kaikenlaiset ihmiset avoimesti vastaan ja kohdata heidät samanarvoisina. Setlementtityö on työtä, jota voi tehdä hyvällä omalla tunnolla. Aamulla pystyy katsomaan itseään peilistä ennen kuin lähtee töihin. Koulutuspäällikkö Marja Paloste, Oulun Seudun Setlementti Kun aloitin viisi vuotta sitten Pohjola-opistossa, minulla ei ollut pitkään aikaan käsitystä siitä, mitä setlementti tarkoittaa, tai mistä setlementtityössä on kyse. Matkan varrella nämä asiat ovat jonkin verran hahmottuneet. Kaipasin kuitenkin laajempaa näkökulmaa setlementtiin, ja siksi lähdin koulutukseen. Minulla ei ollut etukäteen suuria odotuksia. Koulutuksen sisältö oli myönteinen yllätys, ja olin ensimmäiseen osioon erittäin tyytyväinen. Koulutuksen jälkeen jäin pohtimaan kahta asiaa. Toinen oli Elävä kirjasto, jonka ihmiset edustivat monenlaista elämän kirjoa. Heidän kohtaamisensa kosketti. Toinen mieleen erityisesti jäänyt asia liittyy liikkeen historiaan. Olin tiennyt jollain tavalla aikaisemminkin, miten hienosta liikkeestä on kyse. Tämä käsitys syveni, kun kuulin liikkeen historiasta: miten pitkään tätä työtä on tehty, miten hienosti työ on mukautettu erilaisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin, ja miten hyvin setlementtityö istuu tähän päivään. Tieto kaikesta tästä pysäytti. 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
Mediapajassa Jyränkölän mediapaja on nuorille ponnahduslauta työelämään ja paikka hioa omaa osaamistaan. Samalla se on yksi tapa toteuttaa vuodenvaihteessa voimaantullutta nuorisotakuuta. Mediapajan täydestä fläppitaulusta voi päätellä, että täällä tehdään rivakasti töitä. Tiistaiaamuisin taulun edessä jaetaan viikon työt ja torstaisin vuorossa on katselmus, jossa käydään läpi keskeneräiset työt ja annetaan palautetta. Nuorilla on valtavasti taitoa ja osaamista, jota he voivat hyödyntää oikeissa työtehtävissä, kertoo koulutussuunnittelija Mikko Kallio, joka on yksi pajan kolmesta ohjaajasta. Tehtävää riittää, sillä mediapaja toimii Heinolan kansalaisopiston ja Jyränkölän Setlementin hovikuvaajana, suunnittelee mainosjulisteita, tekee esittelyvideoita ja ylläpitää opiston nettisivuja. Paikallisille yrittäjille nuoret ovat suunnitelleet mainoksia, ja tietysti mediapajassa tehdään myös luovia kokeiluja. Lisäksi osa nuorista on apuohjaajina kansalaisopiston Mediapaja-kursseilla. Kolme vuotta sitten aloittaneessa mediapajassa on tähän mennessä ollut kuutisenkym- mentä 17-29-vuotiasta nuorta. Alussa Jyränkölän Setlementti pyöritti Heinolan kansalaisopiston alaisuudessa toimivaa pajaa omin varoin. Tälle vuodelle rahoitusta on saatu Uudenmaan Elykeskukselta. Mediapaja on yksi tapa toteuttaa vuodenvaihteessa voimaantullutta nuorisotakuuta. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta nuorelle tarjotaan työtä, opiskelupaikkaa tai esimerkiksi työpajamahdollisuutta tai kuntoutusta. Takuu koskee jokaista alle 25-vuotiasta ja niitä alle 30-vuotiaita, jotka ovat vastavalmistuneita. Vapautta ja vastuuta Mikko Kallio kuvailee Jyränkölän mediapajaa vaativaksi työpajaksi ja ymmärtäväksi työyksiköksi. Hakijat valitaan haastattelun ja taitojen perusteella. Noin puolella nuorista on kokemusta videoinnista ja valokuvaamisesta. Tärkeintä on kuitenkin motivaatio ja halu oppia. Kuva vasemmalla: Koulutussuunnittelija Mikko Kallio kuvaa mediapajaa sisällöltään vaativaksi. Kuva alla: Ääniteknologiasta kiinnostunut Mikko Saarela pääsi kokeilemaan taitojaan säveltämällä musiikin esittelyvideoon. 12 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
luodaan uutta t e k s t i U L L A S A I K K O N E N, k u v a t J Y R K I L U U K K O N E N Heinola 13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
...mediapaja... >>> Kansalaisopiston tiloihin asettuneessa mediapajassa on keskittynyt tunnelma, kun porukka istuu töihinsä syventyneenä. Nuorilla on käytössään kolmetoista tietokonetta, kolme kameraa ja kaksi videokameraa. Editoinnissa ja kuvankäsittelyssä käytetään lisäksi maksullisia ohjelmistopaketteja sekä Linuxin ilmaisia vastineita. Jotkut nuorista tekevät töitä omilla läppäreillään. Aika mukavasti pärjätään tälläkin kalustolla. Jos ei muuten, niin ruuhka-aikana vuorotellen, Kallio nyökyttelee tyytyväisenä. Mediapajassa työskennellään ryhmissä, koska yksi avainsana on vertaisoppiminen. Perinteisen opettajaoppilas asetelman sijasta nuoria ohjataan ja kannustetaan toteuttamaan tietotaitojaan persoonallisella tavalla. Vapauden kautta nuoret oppivat vastuuta. Tärkeintä on hyväksytyksi ja kuulluksi tuleminen. Kallion mukaan mediapajan käyneistä arviolta puolet saa opiskelupaikan alalta. 14 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
Inspiraatiota työhön Valokuvausta ja akryylimaalausta harrastava heinolalainen Nevena Ek, 19, on hakenut Järvenpään ammattiopiston AV-viestintään, mutta vielä ei ole tärpännyt. Jäätyään työttömäksi hän päätti hakea mediapajaan, koska pitää sitä hyvänä polkuna alalle. Olen saanut mediapajasta inspiraatiota ja materiaalia omaan portfoliooni, hän kertoo. Pääpaino on ollut valokuvauksessa ja kuvamanipulaatiossa. Työn alla on surrealistinen valokuvaprojekti Alice in Wonderland, jota Nevena kehitteli jo ennen mediapajan aloittamista. Valmiina on nyt neljä kohtausta noin kymmenen kohtauksen kuvasarjasta. Tässä projektissa saa oikeasti rikkoa rajoja eikä tarvitse ajatella realistisesti siis kerrassaan hyvää harjoittelua, hän sanoo ja esittelee kuvasarjan lähtökuvaa, joka on rakennettu yli sadasta eri kuvasta. Noin kuukausi sitten Nevena sai valmiiksi valokuvasarjan, jonka teemana oli 1950-luku. Lisäksi hän on muun muassa tehnyt mainosjulisteita Aistien tila -projektiin. Ensimmäisellä mediapajan työkeikallaan hän meni Heinolan torille kuvaamaan joulupukkia. Veikkaan, että mainonnassa ja markkinoinnissa olisi taidoilleni käyttöä. Tv-työ kiinnostaa myös. Joulukuussa alkanut mediapajajakso päättyy juhannuksena. Sen jälkeen Nevena muuttaa Keravalle ja aikoo hakea Järvenpään ammattiopiston lisäksi myös teatterikorkeakouluun. Tykkään olla kameran takana luomassa todellisuutta tai kameran edessä toteuttamassa sitä. Joka päivä oppii uutta Lahtelaisen Mikko Saarelan, 20, mielestä mediapaja antaa hyvän väylän kerätä työkokemusta. Hän suoritti Jyränkölässä siviilipalveluksen äänimiehenä ja keskittyy nyt mediapajan videoryhmässä äänitekniikkaan ja musiikin tekemiseen. Tuntuu hienolta, kun mediapaja antaa puitteet luoda omia juttuja. Ilmapiiri on täällä yhtaikaa rento, keskittynyt ja aikaansaava. Ääniteknologia alkoi kiinnostaa musiikkia harrastavaa Mikkoa jo lukiossa. Hän opetteli kirjoista äänitekniikkaa ja musiikkiteknologiaa ja äänitti tekemäänsä musiikkia. Mediapajassa Mikko on monen muun työn ohella säveltänyt musiikin esittelyvideoon, joka työllistää Tie auki -projektin nuoria. Hän huolehti itse myös musiikin toteutuksesta soittamalla kitaraa, bassoa, rumpuja ja pianoa. Erityisen mieleinen työtehtävä oli Jyränkölän juhlasalissa esitetty, paljon musiikkia sisältänyt näytelmä, jonka äänentoisto oli hänen vastuullaan. Parasta on se, että mediapajassa oppii päivittäin jotakin uutta. Tiukat deadlinet lisäävät motivaatiota ja pitävät työt hyvässä vauhdissa. Paraikaa nuoret suunnittelevat Jyränkölään Aistien tilaa eli oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Mikko kokoaa Runoaisti-tilaan äänimaisemaa, joka koostuu lintujen laulusta, tuulen huminasta ja muista luontoäänistä. Puolentoista vuoden aikana mediapajassa tehdyt työt täydentävät mukavasti CV:tä ja auttavat varmasti työllistymisessä. Kiikarissa on äänialan opiskelupaikka sekä äänisuunnittelijan työ teatterissa tai levy-yhtiössä. 15 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
k u v a I n g a W i r é n / v a s t a v a l o Rahaan ja kuluttamiseen liittyy varsinkin nuorena monenlaisia tunteita, ahdistusta, iloa ja vallantunteita. Setlementtiliiton koordinoiman Mun talous -hankkeen avulla pyritään parantamaan nuorten talousosaamista, jotta kuluttaminen ei riistäytyisi nuorilla käsistä. 16 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
t e k s t i h e t a m u l a r i Mun talous -hanke kehittää nuorten talousosaamista Setlementtiliitto Petri Luukkaisen dokumenttielokuvassa Tavarataivas (2012) kuvataan parikymppistä nuorta miestä, joka on purkanut jätetyksi tulemisen tunteensa kuluttamiseen. Päähenkilö Petri ostaa tavaroita luottorajaansa saakka, kunnes tavarapaljous alkaa lopulta ahdistaa. Tavarat suljetaan varastoon, josta Petri noutaa takaisin ainoastaan yhden esineen päivässä. Tätä jatkuu vuoden ajan. Tavarataivas on ollut kevään puhutuimpia kotimaisia elokuvia. Miksi näin, projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi? Viime vuosikymmeninä Suomessa on siirrytty jo niin vahvaan ylikuluttamiseen, että se synnyttää vastareaktioita sekä kyseenalaistamista. Tavarataivas tarjosi mahdollisuuden tarkastella radikaalia kyseenalaistamista hyvin henkilökohtaisella tasolla. Pinjan mukaan elokuva haastaa mainosmaailman usein viestittämän sanoman siitä, että 17 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
...Mun Talous... >>> tavarat toisivat mukanaan onnea. Kiinnostus elokuvaa kohtaan on osoitus siitä, että useat suomalaiset haluavat kyseenalaistaa tämän käsityksen ja nähdä toisenlaisia tapoja elää. Nämä teemat ovat tärkeitä Setlementtiliiton koordinoimassa Mun talous -hankkeessa, jossa Pinja Hirvilammi on aloittanut työn vuoden 2013 alussa. Viisivuotisessa projektissa käynnistetään monialainen verkosto, joka pyrkii yhteistyössä parantamaan nuorten talousosaamista. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavanlainen verkosto, Gilla din ekonomi, on jo olemassa. Nuorten kuluttamiseen ja talousosaamiseen liittyvät kysymykset ovat Pinjalle henkilökohtaisesti läheisiä. Hän on opiskellut yhteiskuntatieteitä ja kauppatieteitä Vaasan yliopistossa. Setlementtiliittoon hän päätyi työskenneltyään ensin kahdeksan vuotta pankissa. Olen pohtinut pitkään yhteiskunnan ja kuluttajien käyttäytymisen suhdetta. Tarkastelin kandi-tutkielmassani vuonna 2007 boheemeja porvareita ja hipstereitä kuluttajaryhminä heitä yhdistävien arvojen kautta. Minulla on kolme nuorempaa sisarusta, jotka ovat hankkeen kohderyhmän ikäisiä. Koen, että voin tässä hankkeessa laajentaa isosiskorooliani myös muihin nuoriin, hän naurahtaa. 18 Kuluttavaa nuoruutta? Suhde rahaan ja kuluttamiseen ei ole koskaan neutraali, vaan siihen liittyy monenlaisia tunteita ahdistuksesta iloon ja vallantunteeseen. Näin on erityisesti nuoruudessa, ei vähiten siksi, että nuoret ovat kaupallisen kulttuurin tärkeä kohderyhmä. Paineet elämäntavan ja identiteetin rakentamiseen kuluttamisen kautta kohdistuvat sekä tyttöihin että poikiin. Nuoruus on herkkä ikävaihe, jossa itsenäistytään, luodaan identiteettiä ja harjoitellaan oman talouden hallintaa. Töitä on hankalaa saada, ja tulot ovat usein pienet, Pinja kuvailee. Nuorten kulutuskäyttäytymisestä on puhuttu julkisuudessa viime aikoina erityisesti nettiostamisen ja pikavippien kautta. Nettiostaminen on teema, jossa näkyy sukupolvien välinen kuilu. Rahan arvo hämärtyy helposti nettimaailmassa, eivätkä vanhemmat välttämättä osaa opastaa nuoria. Pikavipeistä saatetaan hakea nopeaa apua talousvaikeuksiin, mutta suuret korot nostavat velan lyhyessä ajassa moninkertaiseksi. Pikavipeille on tulossa korkokatto kesäkuussa. Tämä on hyvä asia, mutta Pinjan mukaan pikavipit saattavat nopeasti korvautua muilla luottotuotteilla. Projektikoordinaattori Pinja Hirvilampi on huomannut, että nuorten suhde nettiostamiseen on hyvin erilainen kuin heidän vanhemmillaan. Kun nuori shoppailee netissä, käsitys rahan arvosta hämärtyy helposti. 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
Pitää muistaa, että suurin osa nuorista pärjää ihan hyvin pienillä tuloilla, mutta he tarvitsevat silti luotettavaa ja helposti löydettävää tietoa, hän korostaa. Osa nuorista myös tietoisesti valitsee kulutuskriittisen elämäntavan. Kierrättäminen, vihreä kuluttaminen ja ympäristötietoiset valinnat ovat tärkeitä yhä useamman nuoren elämässä. Tietoa ja avointa keskustelua Mun talous -hanketta tehdään neljän järjestön voimin. Setlementtiliiton lisäksi mukana ovat Nuorisoasuntoliitto, Nuorisosäätiö ja Takuusäätiö. Järjestöt kokoavat Mun talous -verkostoon nuorten parissa työskenteleviä eri alojen toimijoita, jotka vievät taloustietoutta eteenpäin. Tarkoituksena on koota nykyinen tieto ja osaaminen yhteen, levittää parhaita käytäntöjä sekä löytää uudenlaisia ratkaisuja velkaantumiseen liittyviin ongelmiin. Materiaalin koostamisessa osallistetaan myös nuoria. Vaikka talousosaaminen on tullut osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmia, selkeää tietoa ei ole silti tarpeeksi saatavilla. Myöskään ylioppilaskirjoituksissa tai PISA-tutkimuksissa ei Suomessa huomioida talousosaamista, mikä on Pinjan mukaan selkeä puute. Nuoret tarvitsevat tietoa, jonka kautta he voivat itse hahmottaa, miten talous toimii ja miten omaa rahankäyttöä suunnitellaan. Saarnaaminen ei auta. Hankkeen tavoitteena onkin koota helposti löydettävää nettimateriaalia, joka antaa tietoa talousosaamisesta sekä siitä, miten olisi hyvä toimia, jos on joutunut talousongelmiin. Tiukassa tilanteessa olevat nuoret tarvitsevat tietoa siitä, että varhaisessa vaiheessa ongelmia voi vielä ratkaista. Veloista voi aina neuvotella, Pinja korostaa. Tärkeä tavoite on myös saada aikaan muutosta puhumiskulttuurissa. Rahavaikeudet koetaan usein aiheena, joka hävettää, ja josta on vaikeaa puhua. Olisi hyvä, jos nuoret oppisivat puhumaan raha-asioista avoimesti ja auttamaan kavereitaan. Talousosaamisen tarve näkyy Saunalahdessa Voinko mä käyttää tässä kuussa rahaa mihinkään? nuori nainen kysyy Niina Lyijyseltä, Espoon Saunalahden tukiasuntoyhteisön vastaavalta ohjaajalta. Viikoittainen tyttöryhmän kokoontuminen on alkamassa. Tytöt juttelevat saapuessaan päivän asioista ja kerääntyvät sohvalle istumaan. Saunalahden tukiasuntoyhteisö tarjoaa nuorille tukea itsenäistymiseen ja itsenäiseen asumiseen. Yhteisössä on yhteensä 12 paikkaa, kuusi pojille ja kuusi tytöille. Talousasiat ovat läsnä päivittäin Saunalahden arjessa. Täällä harjoitellaan päivittäin, miten tullaan toimeen minimituloilla, Lyijynen toteaa. Susanne Haavisto (kuvassa), 20, on asunut Saunalahdessa puolitoista vuotta. Hän on nähnyt omassa kaveripiirissään, että täysiikäistyminen ja omilleen muuttaminen tarkoittavat usein piikkiä kuluttamisessa. Monilla on vaikeuksia raha-asioiden kanssa. Raha-asioihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti, ennen kuin oma talous alkaa tökkimään, Susanne sanoo. Myös pikavipit, kännykällä ostaminen ja nettiostaminen ovat Susannen mukaan ajan ilmiöitä, jotka näkyvät nuorten arjessa. Nuoremmilla tytöillä menee usein tosi paljon rahaa vaatteisiin ja meikkeihin. Tavaroita ostetaan usein vain shoppailun vuoksi tai rahat kuluvat bilettämiseen, hän pohtii. Rahaongelmat eivät ole vieraita Susannellekaan, mutta tukiyhteisössä asumisen aikana hän on tullut tarkemmaksi rahankäyttäjäksi. Nykyään en tuhlaa rahaa turhaan tai tee heräteostoksia. Raha riittää vuokraan, laskuihin ja joihinkin tärkeimpiin juttuihin. Miten nuorten talousongelmiin pitäisi Susannen mielestä puuttua? Puuttumisen pitäisi lähteä siitä, että mietittäisiin, mitä tuhlaamisen taustalla on. Elämässä on usein ongelmia, joita puretaan kuluttamiseen. Omalla kohdallani kristinusko on tärkeä asia, joka on tullut kulutuksen tilalle. Susannen mielestä koulujen pitäisi myös kiinnittää enemmän huomiota talousosaamisen opettamiseen. Peruskoulussa voisi käydä läpi enemmän talousasioita. Koulussa puhuttiin liikaa ongelmakohdista, eikä budjetin tekemisestä tai rahankäytöstä arjessa, Susanne sanoo. 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 3
[tässä ja nyt] 20................................................................................................................................ Uutta innostusta setlementtipäiviltä Huhtikuun lopulla pidettyjen setlementtipäivien järjestelyistä satoi Koskelan setlementille Äänekoskella runsaasti kiitosta palautteissa: "Koskelan panostus päivien isännöintiin ylitti kaikki odotukset." "Aivan huikeaa!" "Mainitsemisen arvoista oli Koskelan henkilökunnan auttavaisuus ja hyväntuulisuus." "Työpajoissa päästiin oikeasti keskustelemaan." "Pääpuhujat olivat kaikki loistavia valintoja." Kysyimme kolmelta päiville osallistuneelta 1. Mikä on isoin haaste työssäsi? 2. Mihin työpajaan osallistuit ja vastasiko se odotuksiasi? 3. Saitko Äänekoskelta jotakin sellaista, jota voit hyödyntää työssäsi? Pentti Takalo, päihdetyöntekijä, Oskelakoti, Helsinki 1. Päihderiippuvuudesta toipuessa on tärkeää ymmärtää, että se on omin voimin lähes mahdotonta. Alkuvaiheessa tulee antaa riittävästi aikaa itselle ja integroitua turvalliseen toipumisympäristöön. Tämä tarkoittaa verkostoitumista ympäristöön, joka ei käytä päihteitä. Muutosta toipujan elämässä tukee parhaiten yhteisö niin päihdehuollon asumispalveluissa kuin itsehoitoryhmissä. Haasteen tuo tämän sanoman perille saattaminen itse kullekin Oskelakodin uudelle asukkaalle. 2. Osallistuin monikulttuurisen työn työpajaan, joka ainakin alkuasetelmassa tuntui menemiseltä selkeästi oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Työpaja vastasi kirkkaasti odotuksiini. Käydyssä keskustelussa totesin, että niin maahanmuuttajat kuin pitkään päihteitä käyttävät henkilöt ovat selkeästi jääneet yhteiskunnassa toisen luokan kansalaisiksi. Maahanmuuttajien kokemusten perusteella oli aistittavissa, että suomalaisten asenteet ja ilmapiri saavat heidät kokemaan itsensä ylijäämäihmisiksi. Se oli minusta surullista kuultavaa. Minusta Suomessa ei saisi olla ihmisiä, jotka tuntevat olevansa ylimääräisiä. Kaikkien tulisi olla yhteiskunnan yhdenvertaisia, osallisia ja osallistuvia jäseniä. 3. Arto Salosen hyvä alustus aiheutti muutaman harmaan aivosolun liikahduksen päässäni. Eniten koin hyötyväni kuitenkin työpajasta. Vaikeita elämäntilanteita ja kriisejä läpikäyneiden ihmisten vaikeudet kuulostavat kovasti samankaltaisilta. Aionkin lähitulevaisuudessa tutustua asiasta tehtyihin julkaisuihin laajemmalla perspektiivillä. Uskon saavani tällä tavalla uutta näkemystä ja mahdollisesti myös uusia ideoita omaan työhöni. Tapio Keskinen, toiminnanjohtaja-rehtori, Linnala, Savonlinna 1. Haasteellisinta on toiminnan kehittäminen ja turvaaminen 2 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n