Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto

2 Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan yhteydessä. Tarkoituksena on edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yritystoimintaa. Järjestötoiminnan osalta käsite ei ole käytössä.

3 Mitä on yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestössä? Järjestötoiminta on määritelmällisesti ja järjestöjen historiassa yhteiskuntavastuun kantamista. Asian taakse järjestäytyneet kansalaiset. Kansalaisten omaa vastuunottoa asioiden hoidosta ja kehittämisestä. Kansalaisyhteiskunnan peruspilari.

4 Kansalaisjärjestöjen yhteiskuntavastuun peruspilarit TALOUDELLINEN Varat perustehtävään Laadukas raportointi rahoittajille, lahjoittajille, jäsenille ja edunsaajille. Eettinen sijoittaminen. YMPÄRISTÖVASTUU Ekologisesti kestävä elämäntapa Esteettömyys SOSIAALINEN Keskiössä ihminen Ihmisoikeudet Sosiaalisten ongelmien esille tuominen. Vastuullisen elämäntavan edistäminen. Huono-osaisuuden ennaltaehkäisy Vuorovaikutus ja dialogi

5 Yhteiskuntavastuu luvulla ILMIÖT Muutoksen mekanismit vaikeita hallita. Globaalitalouden paineet näkyvät. Paikallisyhteisöt kohtaavat muutokset suoraan ja usein dramaattisesti. HAASTEET Kehittelyjä, joilla etsitään ja tunnistetaan hallinnon, paikallispolitiikan, yritysten ja järjestöjen välisiä yhteistyöasetelmia.

6 Yhteisöllisyys muutoksessa Suomessa ja muissa länsimaissa tunnistetaan yhteisöllisyyden vaje. Puhetta on paljon ja sitä korjaavia toimenpiteitä kirjataan mm. hallitusohjelmiin. Kansalaisten arkihavainnot kertovat toista, vääjäämätön kehitys vie toiseen suuntaan. Tapahtuu paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti.

7 Äärimmilleen viritetty tehokkuus on ansa. Suurten kokonaisuuksien tavoittelu, asioiden arvon mittaaminen pelkästään rahassa (esim. kilpailukäytännöt) näyttävät johtavan vääjäämättä sosiaalisen pääoman hupenemiseen, eettisyyden ohenemiseen ja lopulta ihmisoikeuksien kaventumiseen. Tämä kaikki näyttää tapahtuvan ilman, että ihmiset sitä lopulta tahtoisivat.

8 Kansalaisuus muutoksessa Tehokas koneisto vaatii tehokkaat toimijat. Työssäkäyvät kuormittuvat ja monet työtä vailla olevat lapsineen ovat vaarassa ajautua syrjään. Eriarvoistuminen ja polarisaatiokehitys ovat tosiasioita. Osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen. Paluu luokkayhteiskuntaan on tapahtumassa.

9 Globalisaatio kaikkineen, mutta myös maahanmuutto ja kaikkinainen ihmisten liikkuminen johtavat pysyviin muutoksiin yhteiskunnan rakenteissa. Asutusrakenne muuttuu. Samaan aikaan pettymys puoluepolitiikkaan kasvaa. On epävarmaa, miten ihmisten kokema pettymys ja osattomuus lopulta purkautuvat.

10 Kansalaisjärjestöt muutoksessa Vanhojen ja uusien kansalaisjärjestöjen on sitouduttava perustehtäviinsä, vanhojen etsittävä yhteisöllisiä juuriaan. Yksin tekemisen aika on ohi. Järjestöt tarvitsevat toisiaan. Yhteiskunnan muuttuva rakenne edellyttää 1.2. ja 3. sektorien roolien selventämistä ja rajapintojen selkeyttä.

11 Rohkaisevia merkkejä Monet kansalaiset valitsevat muita asioita kuin rahan. Pehmeät arvot kiinnostavat. Monet ovat huolestuneita heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteesta. Monet haluavat jättää pienemmän hiilijalanjäljen. Monet voisivat olla mukana muutoksessa, jos vain tietäisivät miten. Asian taakse järjestäytyminen voi taas kiinnostaa!

12 Mihin tämä haastaa kansalaisjärjestöjä? Kansalaisjärjestöjen perustehtävä on suojella ja rakentaa sellaista (kansalais)yhteiskuntaa, jossa olemassa olevat yhteisöt vahvistuvat, uusia syntyy ja jonka elämässä jokainen voi olla osallinen elämänkulkunsa kaikissa vaiheissa. Itsestään tämä ei tapahdu, vaan tarvitaan kaikkien toimijoiden osaamista, innostusta, luovuutta ja vuorovaikutusta.

13 IHMINEN VOIPI ELÄÄ ITSELLEEN JA OLLA ITSELLENSÄ KYLLIN. KUITENKIN, VOISI KYMMENEN IHMISTÄ TOISIINSA RAKKAUDESSA LIITTYNEINÄ, VOIDA ENEMMÄN KUIN KYMMENENTUHATTA YKSITELLEN VOISI. - Thomas Carlyle, 1880-luvun kansalaisjärjestömies Lontoosta -