Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1
Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole riittävästi yhteistä aikaa - pidempään opiskelleet yleisemmin kuin vähemmän opiskelleet 17.9.2012 THL /STM jaoston kokous /2012 2
Suurin osa vanhemmista koki saavansa tarvittaessa apua läheisiltä vähemmän opiskelleet yleisemmin kuin pidemmälle opiskelleet 17.9.2012 THL /STM jaoston kokous /2012 3
Neljännes vanhemmista koki menojen kattamisen tuloilla hankalaksi taloudelliset ongelmat yleisempiä vähemmän opiskelleilla 17.9.2012 THL /STM jaoston kokous /2012 4
Eroperheissä äidin kanssa asuvista lapsista joka neljäs ei tapaa isää kuukausittain Perhetyyppi NLA KTH Yhteensä Vanhemmat avioliitossa 62 61 62 Vanhemmat avoliitossa 28 11 20 Muu perhetilanne* 10 28 18 Tapaamisjärjestelyt eroperheissä Lapsi ei tapaa äitiä kuukausittain 2 3 3 Lapsi ei tapaa isää kuukausittain 27 21 23 * Yksinhuoltajat, uusioperheet, ei koskaan yhdessä asuneet 17.9.2012 THL /STM jaoston kokous /2012 5
Lapsen hoitojärjestelyt Puolivuotiaista lähes kaikki hoidettiin kotona (98,6 %) pääasiassa äidin toimesta Yksivuotiaista muualla kuin kotona oli 14 % Kolmevuotiaista päivähoidossa oli 55 % Viisivuotiaista 72 % Turkulaislapset olivat päivähoidossa ja kainuulaislapset kotihoidossa jopa kaksi kertaa yleisemmin Enemmän opiskelleiden äitien lapset olivat yleisemmin hoidossa kodin ulkopuolella 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 6
Äideistä 6 % käytti alkoholia liikaa 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 7
Isistä joka neljäs käytti alkoholia liikaa 17.9.2012 THL /STM jaoston kokous /2012 8
Alkoholihaittojen riski äidin koulutuksen mukaan tarkasteltuna 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 9
Alkoholihaittojen riski isän koulutuksen mukaan tarkasteltuna 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 10
Tupakointi edelleen yleistä erot suuria koulutusryhmien välillä Äideistä 15 % tupakoi Raskausaikana tupakoi 9 % Imetysaikana 4 % Isistä 27 % tupakoi Perheistä 31 %:ssa vähintään toinen tupakoi ja 9 %:ssa molemmat Vähemmän opiskelleet tupakoivat selvästi yleisemmin Raskausajan erot nelinkertaiset 4 % vs 16 % Imetysajan erot yli nelinkertaisia 1,5 % vs. 6,8 % 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 11
Vankka säädösperusta neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluille Kaikille perheille tarjottavat laadukkaat määräaikaiset terveystarkastukset Yksilöllisyys ja tarvelähtöisyys Terveyden edistäminen: terveysneuvonta Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Moniammatillinen yhteistyö
Erityistä tukea tarvitsevat (VNA 338/2011) Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä siten, että lapsen ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä Erityisen tuen tarve tulee selvittää, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tervettä kasvua ja kehitystä 17.9.2012 Tuovi Esityksen Hakulinen-Viitanen nimi / Tekijä 13
Esimerkkejä erityistä tukea tarvitsevista (STM 2009) Lapsen sairaus, mielenterveysongelmat ja kiusaaminen sekä neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimishäiriöt ja käytöshäiriöt Lapsen kaltoin kohtelu, mukaan lukien puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa Vanhempien vakavat sairaudet, päihde- ja mielenterveysongelma, läheisväkivalta Perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat 17.9.2012 Tuovi Esityksen Hakulinen-Viitanen nimi / Tekijä 14
Määräaikaiset terveystarkastukset muodostavat kokonaisuuden ja jatkumon Äitiysneuvola Määräaikaisten terveystarkastusten määrä ja ajankohta täsmentyy päivitettäessä äitiysneuvolan suosituksia Terveystarkastuksista yksi on laaja terveystarkastus Lastenneuvola Yht. 15 määräaikaista terveystarkastusta, joista kolme on laajoja terveystarkastuksia Kouluterveydenhuolto Yht. 9 määräaikaista terveystarkastusta, joista kolme on laajoja terveystarkastuksia Terveysneuvonta sisältyy tarkastuksiin 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 15
Laajat terveystarkastukset (VNA 338/2011, aik. 380/2009) Osasta neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaisia terveystarkastuksia kehitetään laaja terveystarkastus Koko perheen hyvinvoinnin arviointi Toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä Ajankohdat Odotusaikana: yksi Neuvolaikäisille kolme: 4 kk ja 18 kk, 4 v Oppivelvollisuusikäisille kolme: 1., 5. ja 8. lk 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 16
Miksi päädyttiin laajoihin terveystarkastuksiin? Lisääntyvästi tutkimusnäyttöä elinympäristön merkityksestä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille Vanhempien terveys ja hyvinvointi vaikuttaa lasten hyvinvointiin Vanhempien terveystottumukset vaikuttavat lasten terveystottumuksiin myös aikuisuudessa Haasteita erityisesti sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen Tuen kohdentaminen sitä tarvitseville
Laajojen terveystarkastusten ohjeistus PDF-versio 18.9.
Laajan terveystarkastuksen määritelmä Terveystarkastus, johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä; äitiysneuvolan terveystarkastukseen voi osallistua raskaana olevan lisäksi hänen puolisonsa jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista jonka tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012
Laajan terveystarkastuksen määritelmä Terveystarkastus, johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyösuhteessa sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012
Tarkoitus Muodostaa yhteistyössä käsitys lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta Sopia mahdollisesti tarvittavista perheen omista ja palvelujärjestelmän toimenpiteistä Sopia toimenpiteiden toteuttamisesta ja muista jatkotoimenpiteistä
Tavoite Vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia Varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeiden tunnistamista Varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen perheelle Tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista
Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit Aihepiirit - viisi osakokonaisuutta Lapsen hyvinvointi Vanhempien hyvinvointi Sisarusten hyvinvointi Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne Perheen elinolot ja tukiverkostot Aihepiirit muodostavat laajan kokonaisuuden Kokonaiskuvan saamiseksi kaikkia aihepiirejä käsitellään, mutta ei samalla käynnillä Painotukset valitaan lapsen ikävaiheen, perheen tarpeiden ja terveydenhoitajan ja lääkärin harkinnan mukaan Lähtökohtana vanhempien näkemykset, 23 17.9.2012huolenaiheet Marjaana
Laaja terveystarkastus koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin arviointia 17.9.2012 Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012 24
Esimerkkejä sisältöalueista Vanhempien hyvinvointi Vanhempien terveys ja hyvinvointi Kuulumiset, kuinka vanhemmat voivat? Vanhempien terveydentila ja hyvinvointi ml. mielenterveys Vanhempien terveystottumukset Ravitsemus, alkoholin käyttö, tupakointi, lepo ja liikunta Vanhempien tai vanhemman parisuhde ja kodin ilmapiiri Lapsen vaikutus parisuhteeseen Parisuhteen vaikutus kodin ilmapiiriin Riitely ja erimielisyyksien ratkaisu Parisuhteen roolit Parisuhdeväkivalta
Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Perheen sisäinen vuorovaikutus Perherakenne Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja kasvatuskäytännöt Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus Perheen sisäinen vuorovaikutus Vanhemmuuden roolit ja tehtävät Kasvatuskäytännöt Turvallisuus
Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Elinolot Perheen ja lapsen elinolot ja taloudellinen tilanne Toimeentulo Perheen asuminen Asuinympäristön turvallisuus Arjen hallinta Lapsen rahankäyttö Perheen ja lapsen tukiverkosto Tukiverkoston olemassa olo Muuttojen määrä Ystävät ja tuttavat Lapsen verkosto
Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Lapsen hyvinvointi Lapsen fyysinen, psyykkinen ja psykososiaalinen terveys ja kehitys Kokemus terveydestä ja omista voimavaroista Fyysinen ja psyykkinen terveydentila Lapsen kehityksen eteneminen Tapaturmat Lapsen terveystottumukset Uni, ravitsemus, liikunta, alkoholi, tupakka ja muut Leikki, kaveripiiri ja harrastukset Lapsi päivähoidossa ja koulussa
Esimerkkejä sisältöalueista jtk. Sisarusten keskinäiset suhteet ja vointi Mahdolliset sisarussuhteet Sisarusten keskinäiset suhteet Vanhempien ja sisarusten suhteet Sisarusten vointi
Yhteenveto sisältää monia näkökulmia 17.9.2012 Hakulinen-Viitanen T. ym. 2012 30
Tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville Erilaisia apulomakkeita tuen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen tukena esim. Audit-lomake, ADSUME alkoholin käytöstä keskusteluun Parisuhdeväkivallan tunnistamisen lomake Selvitetään asioita, joilla on merkitystä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille Asioiden perustelu tutkimusnäytön perusteella Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen: Hoitotyön suositus, 2008. www.hotus.fi
Huolen puheeksi ottaminen Vanhemman kertoma huoli tai terveystarkastuksen perusteella syntynyt huoli Luottamussuhde helpottaa puheeksi ottamista Selvitetään asioita, joilla on merkitystä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille Asioiden perustelu tutkimusnäytön perusteella
Kun huoli herää Varataan pidempi vastaanottoaika, mikäli tuen tarve tiedossa etukäteen Lisäkäynnit neuvolassa yksilöllisen tarpeen mukaan Kotikäynnit (terveydenhoitaja, perhetyöntekijä) Erityistyöntekijöiden, kuten psykologin, puhe-, toimintaterapeutin konsultointi Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyö, esimerkiksi lasten kuntoutustyöryhmä Tuki kehitysympäristöihin Palaute päivähoitoon ja kouluun suunnitelluista tukitoimista Suunnitelma perheen arkeen sovitetuista tukitoimista
Tuki neuvolan ja kouluterveydenhuollon erityisen tuen lisäksi/jälkeen Työntekijällä suuri huoli lapsen tai perheen tilanteesta, peruspalvelujen keinot eivät riitä Ohjaaminen/lähettäminen erikoissairaanhoitoon: mm. lastenosasto, psykiatrinen osasto Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Poliisi Sovitut yhteistyörakenteet, hoito- ja palveluketjut Aikuispalveluissa huomioitava lapset 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 34