Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Mitä mieltä olet seuraavista oman kuntasi päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väittämistä? Arvioi väittämiä asteikolla 1-5; täysin eri mieltä, täysin samaa mieltä. On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö S-posti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Twitter: @M_PekolaSjöblom Marraskuu 2017
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja Vastausten %-jakaumat vuonna 2017. (N= 11 385) jokseenkin samaa mieltä % täysin samaa mieltä 12 % täysin eri mieltä 9 % jokseenki n eri mieltä 15 % Useampi kuin neljä kymmenestä ( %) kyselyyn vastanneesta kuntalaisesta on sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Joka neljäs (24 %) kuntalainen ei kannata kunnallisverojen korotusta. ei samaa, ei eri mieltä % Kolmasosalla ( %) kyselyyn vastanneista kuntalaisista ei ole selvää kantaa. 2
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat vuosina 2000, 2004, 2008, 2011, 2015 ja 2017. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 eri mieltä (1+2) ei samaa, ei eri mieltä (3) samaa mieltä (4+5) 47 45 38 51 51 34 29 30 30 21 21 20 19 2000 2004 2008 2011 2015 2017 Kunnallisveron korotusta kannattaneita on koko 2000- luvulla ollut enemmän kuin verotuksen korotusta vastustaneita. Selkeimmin kunnallisverotuksen korotusta on priorisoitu vuosina 2008 ja 2011 (51% vastanneista). Eniten mielipiteet ovat jakautuneet vuonna 2015. Kunakin tutkimusvuonna kantaa ottamattomien osuus on noin kolmasosa vastanneista. N-2000= 13 728; N-2004=12 503; N-2008=12 609; N-2011=10 909; N-2015=11 309; N-2017=11 385. MPS / marraskuu 2017 3
Kuntalaiskysely 1996: Kuntalaisten mielipiteet seuraavista väittämistä vuonna 1996 Vastausten %-jakaumat. (N= 14 300 14 6) Olisin valmis maksamaan enemmän niistä kunnallisista palveluista, joita käytän, mikäli verotusta kevennetään. Olisin valmis kunnallisveron korotukseen, jos varat suunnattaisiin kunnallisten palvelujen parantamiseen. samaa mieltä; 54 % eri mieltä; 24 % ei eri, ei samaa mieltä; 22 % samaa mieltä 25 % ei eri, ei samaa mieltä 25 % eri mieltä 50 % 20 vuotta sitten (v. 1996) mielipiteet olivat selkeästi kunnallisverotuksen keventämisen kannalla. Mieluummin korkeampia asiakasmaksuja kuin korkeampi verotus. 4
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastanneiden yksilöominaisuuksien mukaiset äärierot, % samaa mieltä ko. väittämän kanssa. Vaihteluita eniten selittävät yksilöominaisuudet Vastaajaryhmä, jossa eniten samaa mieltä olevia (%) Vastaajaryhmä, jossa vähiten samaa mieltä olevia (%) Työnantaja Kunta, kuntayhtymä tms. (51%) Kotitalouden nettotulot/kk alle 500 euroa (50%) yksityinen yritys, oma yritys tai itse työllistynyt (39%) yli 5 000 euroa (38%) Perhemuoto Yhden aikuisen talous, yksi tai useampi lapsi (50%) Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia (42%) Ikäluokka 30-39 v. (49%) 18-29 v. (40%) Ammattiasema kotia/lapsia hoitavat, opiskelijat, työntekijät, eläkeläiset (45%) johtava asema (%) Äidinkieli ruotsinkielinen (48%) suomenkielinen (43%) Sukupuoli nainen (46%) mies (41%) Koulutus Kansa-/peruskoulu (46%) Opisto-/koulutason tutkinto (42%) 5
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastanneiden yksilöominaisuuksien mukaiset äärierot, % samaa mieltä ko. väittämän kanssa. työnantajana kunta, ky tai muu yhden aikuisen talous, väh. 1 lapsi nettotulot alle 500e/kk työnantajana järjestö, yhdistys tms. 30-39 v. ruotsinkielinen KAIKKI VASTAAJAT mies 18-29 v. työnantajana yritys, itsetyöllistynyt nettotulot yli 5000 e/kk yrittäjä, maatalousyrittäjä johtavassa asemassa 41 40 39 38 37 51 50 50 49 49 48 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 MPS 14.9.2017
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat ikäluokittain vuonna 2017. (N= 11 206) 18-29 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. 60-69 v. 70+ v. KAIKKI 40 25 49 30 21 43 34 43 24 43 24 45 31 24 0 20 40 60 80 100 Kunnallisveron korotusta kannattavien osuus vaihtelee 40 prosentista 49 prosenttiin. Kunnallisveron korotusta kannattavia on selvästi eniten 30-39-vuotiaiden ikäluokassa (49%). Vähiten verojen korotusta kannatetaan nuorimmassa ikäluokassa (40%). samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä (3) eri mieltä (1+2) 7
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat ammattiaseman mukaan vuonna 2017. (N= 11 8) hoitaa lapsia/omaista/kotia opiskelija työntekijä 45 45 45 37 18 22 20 Kunnallisveron korotusta kannattavien osuus vaihtelee prosentista 45 prosenttiin. eläkeläinen ylempi/alempi toimihenkilö työtön/lomautettu yrittäjä/maatalousyrittäjä 45 45 42 37 31 30 40 26 18 Eniten kunnallisveron korotusta kannattavat lapsia/omaista/kotia hoitavat, opiskelijat, työntekijät, eläkeläiset ja toimihenkilöt (45%). johtava asema 26 41 KAIKKI 0 20 40 60 80 100 samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä (3) eri mieltä (1+2) Selvästi vähiten kunnallisveron korotusta palvelujen karsinnan sijaan kannattavat johtavassa asemassa olevat (% puolesta ja 41% vastaan). 8
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat nykyisen työnantajan mukaan vuonna 2017. (N= 11 8) kunta, ky tai muu kunnallinen järjestö, yhdistys tms. 51 49 31 17 20 Kunnallisveron korotusta palvelujen karsinnan sijaan kannattavien osuus vaihtelee 39 prosentista 51 prosenttiin. ei työelämässä valtio tai muu julkinen 43 22 yritys/ itse työllistynyt 39 28 KAIKKI 0 20 40 60 80 100 samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä (3) eri mieltä (1+2) Kunnallisveron korotusta palvelujen karsinnan sijaan kannattavia on selvästi eniten kunnassa, kuntayhtymässä, kunnan yhtiössä tai liikelaitoksessa työskentelevien joukossa (51%). Vähiten verojen korotusta kannatetaan oman tai toisen yrityksen palveluksessa olevien ja itse työllistyneiden joukossa (39%). N-2000= 13 728; N-2004=12 503; N-2008=12 609; N-2011=10 909; N-2015=11 309; N-2017=11 385. MPS / marraskuu 2017 9
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat kotitalouden nettotulojen mukaan vuonna 2017. (N=11 214) alle 500 e/kk 500-1 000 e/kk 1 001-2 000 e/kk 50 46 29 21 21 21 Kunnallisveron korotusta kannattavien osuus vaihtelee 38 prosentista 50 prosenttiin. 2 001-3 000 e/kk 3 001-4 000 e/kk 4 001-5 000 e/kk 42 34 21 22 26 Kunnallisveron korotusta kannattavia on selvästi eniten alle 500 euroa/kuukausi ansaitsevien joukossa (50%). yli 5 000 e/kk 38 26 36 KAIKKI 0 20 40 60 80 100 samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä (3) eri mieltä (1+2) Vähiten verojen korotusta kannatetaan yli 5 000 euroa/kuukausi ansaitsevien keskuudessa (38% puolesta, 36% vastaan). N-2000= 13 728; N-2004=12 503; N-2008=12 609; N-2011=10 909; N-2015=11 309; N-2017=11 385. MPS / marraskuu 2017 10
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain vuonna 2017. (N=11 385) alle 5 000 as. 5 000-10 000 as. 10 001-20 000 as. 20 001-50 000 as. 50 001-100 000 as. 48 48 46 41 42 34 20 19 20 26 25 Kunnallisveron korotusta palvelujen karsinnan sijaan kannattavien osuus vaihtelee kuntakokoluokittain tarkasteltuna 41 prosentista 48 prosenttiin. Kunnallisveron korotusta palvelujen karsinnan sijaan kannattavia on alle 10 000 asukkaan kunnissa (48%). yli 100 000 as. KAIKKI 43 25 0 20 40 60 80 100 Vähiten verojen korotusta kannatetaan 20 001 50 000 asukkaan kunnissa (41%). samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä (3) eri mieltä (1+2) 11
Kuntalaiskysely 2015: Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat vastaajan ilmoittaman puoluetaustan mukaan vuonna 2015. (N=10 507) Vasemmistoliitto (VAS) Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) Vihreä liitto (VIHR) Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Suomen Keskusta (KESK) 59 50 49 42 37 24 31 34 34 17 19 19 24 24 29 Vuoden 2015 kuntalaiskyselyn sisältämä vastaajien puoluetaustan kartoitus osoittaa osaltaan, että kunnallisveron korotus palvelujen karsimisen sijaan saa eniten kannatusta Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden kannattajakunnassa ja vähiten Kokoomusta kannattaneiden joukossa. Jokin muu puolue Perussuomalaiset (PS) En halua/osaa sanoa/en aio äänestää 27 36 38 Äärivaihtelut väittämän kanssa samaa ja eri mieltä olleiden osuuksissa: Kansallinen kokoomus (KOK) 28 26 46 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % samaa mieltä (4+5) ei eri, ei samaa mieltä (3) eri mieltä (1+2) Vasemmistoliittoa kannattaneet: 59% samaa mieltä, 17% eri mieltä. Kokoomusta kannattaneet: 28% samaa mieltä, 46% eri mieltä. 12
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Vastausten %-jakaumat kunnittain vuonna 2017. Keitele Vöyri Inari Mustasaari Hollola Sipoo Askola Kuusamo Hirvensalmi Vaasa Petäjävesi Hattula Tornio Kankaanpää Turku Rautalampi Säkylä Lempäälä Jyväskylä Oulu Salo Raisio Keuruu Mikkeli Espoo Tampere Pudasjärvi Kotka Parkano Kemiönsaari Kurikka Vimpeli Hämeenlinna Nivala Vantaa Lappeenranta Paltamo Liperi Kokkola Raasepori 36 43 45 39 39 39 40 40 40 40 414243 37 39 505152 46 46 47 47 47 47 48 4849 52 5556 57 60 71 samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä (3) eri mieltä (1+2) 31 3134 29 30 31 39 37 31 30 3434 36 36 36 47 34 42 40 29 31 30 22 26 31 34 29 29 38 17 12 14 1311 26 22 15 15 24 22 12 2219 24 21 22 26 17 20 25 27 25 24 25 24 26 25 24 13 30 28 19 20 36 26 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 13
Kuntalaistutkimus 2017 Kohdejoukkona kuntalaisotokset 40 kunnassa Postikysely 450 kuntalaiselle maalis-toukokuussa 2017. 11 856 vastausta. Vastausprosentti 36,5 %. Jatkoa ARTTU2-, Paras-ARTTU- ja KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelmien kuntalaiskyselyille v. 1996 2015. 1996 (n=15 190), 2000 (n=13 989), 2004 (n=13 120), 2008 (n=13 030), 2011 (n=11 268) ja 2015 (n=12 576). Lisätietoja: www.kuntaliitto.fi/arttu2 www.kommunforbundet.fi/arttu2
ARTTU2-ohjelman tutkimuskunnat (2014-2018) Yhteensä 40 erikokoista ja tyyppistä kuntaa eri puolilta Suomea, jotka muodostavat edustavan otoksen maamme kuntakentästä. Kuntakokoluokka Alle 5000 as. 5000 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 50 000 as. 50 001 100 000 as. yli 100 000 as. Kunnat Hirvensalmi, Keitele, Paltamo, Petäjävesi, Rautalampi, Vimpeli Askola*, Hattula, Inari, Kemiönsaari, Parkano, Pudasjärvi, Säkylä*, Vöyri Kuusamo, Kankaanpää, Keuruu, Liperi, Nivala, Mustasaari, Sipoo Hollola, Kokkola, Kurikka*, Lempäälä, Raasepori, Raisio, Tornio Hämeenlinna, Kotka, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Vaasa Espoo, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa *siirtynyt tutkimuskauden aikana suurempaan kokoluokkaan väestömäärän kasvun seurauksena 15