VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Samankaltaiset tiedostot
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Suomalaisten mielenterveys

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Mielekästä ikääntymistä

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Traumat ja traumatisoituminen

Mielenterveys voimavarana

Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Mielenterveys voimavarana

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Mielenterveyden häiriöt

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

T U I J A H E L L S T E N

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Varjosta valoon seminaari

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

parasta aikaa päiväkodissa

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen?

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Sisällys OSA 1 ADHD LAPSELLA

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Lapsen oikeus hyvään kasvuun

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

Investointi sijaisvanhempaanparas

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Transkriptio:

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1

VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että arjen vuorovaikutussuhteet) Riskitekijänä lapsuus- ja nuoruusiän tunneelämän häiriöille 6.11.2017 2

VUOROVAIKUTUKSESSA NÄKYVÄ HÄIRIÖ VOI OLLA Itsenäinen häiriö (esim. varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt, autismikirjon häiriöt) Johtamassa lapsen omaan tunne-elämän häiriöön Seurausta lapsen omasta tunne-elämän (tai neuropsykiatrisesta) häiriöstä mutta lapsuusiän tunne-elämän häiriöt vaikuttavat aina tavalla tai toisella hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa 6.11.2017 3

Lapsuusiän tunne-elämän kehityksen ja mielenterveyden häiriöt Pienten lasten psyykkiset ja varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt Autismikirjo + ADHD Lapsuudessa ja nuoruudessa alkaneet sos.vuorovaikutuksen häiriöt Traumaperäinen stressihäiriö + sopeutumishäiriöt Käytöshäiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt + pakko-oireinen häiriö Syömishäiriöt Psykoosisairaudet Somaattisesti ilmenevät psyykkiset oireet ja häiriöt Unihäiriöt Nuoruusiässä päihdehäiriöt, persoonallisuushäiriöt 6.11.2017 4

TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS Kehitykseen vaikuttavat moninaisin vaikutusmekanismein psyykkiset, sosiaaliset ja biologiset tekijät, mm. Kiintymyssuhde Vanhemmat (geneettiset tekijät) ja vanhemmuuden psykologinen aspekti Perhe- ja sosiaaliset tekijät ja riskit Lapsen omat ominaisuudet ja riskitekijät/epätyypilliset piirteet (biologinen haavoittuvuus) 6.11.2017 5

KIINTYMYSSUHTEEN YHTEYS PSYKOPATOLOGIAAN Varhaisen kiintymyssuhteen luokitus ei ennusta kovin hyvin tulevaa kehitystä Varhainen traumatisoituminen ja hoidon pitkäkestoiset laiminlyönnit kuitenkin ovat yhteydessä moninaisiin ongelmiin Lievät, normatiivisesti välttelevät tai ristiriitaiset tai turvalliset kiintymyssuhteet eivät tavallisesti ole suoraan yhteydessä psykopatologiaan Turvallinenkaan kiintymyssuhde ei yksin suojaa lapsen omalta psyykkiseltä oirehdinnalta Häiriöt syntyvät useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta 6.11.2017 6

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS JA KIINTYMYSSUHDE Voi lisätä tai vähentää biologisen riskin vaikutusta tunne-elämän häiriöille Esim. keskosuus, vastasyntyneen synnynnäiset sairaudet Vanhemman psyykkinen sairaus: geneettisen riskin lisäksi vanhemman psyykkinen sairaus voi heikentää kaikkia vanhemmuuden vuorovaikutuksellisten tehtävien osa-alueita 6.11.2017 7

LAPSEN VUOROVAIKUTUSHÄIRIÖT JA TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS Autismikirjon häiriöt Psykiatrinen komorbiditeetti suurta 70-74%:lla jokin muu psykiatrinen häiriö (yli 40%:lla ahdistuneisuushäiriö, samoin käytöshäiriö yli 40%:lla, masennusta yli 15%:lla, univaikeuksia yli 30%:lla jne) Yli 40%:lla näitä kaksi tai useampia 6.11.2017 8

KIINTYMYSSUHDETRAUMA Epätarkoituksenmukainen reagointi vuorovaikutustilanteissa Autonomiseen hermoston hälytysjärjestelmä Voimakkaita kehollisia ja emotionaalisia oireita Autonomisen hermoston hälytysjärjestelmän nopeus ja epätoimivuus > lapsi siirtyy voimakkaan tunteen valtaan, ennen kuin ehtii edes tajuta mihin reagoi Traumamuisto kytkeytynyt autonomisen hermoston hälytysjärjestelmään 6.11.2017 9

OIREILUSTA Lapsen yritystä sopeutua, säädellä ja yritystä kommunikoida omasta kokemusmaailmastaan käsin Häpeä, ahdistuneisuus, hylätyksi tulemisen pelko Vuorovaikutustilanteiden väärintulkinnat Vapaat tilanteet pelottavia, hankalia Valta-asetelman välttäminen Myönteisen tunneyhteyden rakentaminen ja ylläpitäminen, hyväksyvä asenne 6.11.2017 10

KIINTYMYSSUHDETRAUMA Sanoilla, ilmeillä, äänensävyillä erilainen merkitys traumatisoituneille lapsille Arkisetkin tilanteet ja vuorovaikutustilanteet haastavia (esim siirtymätilanteet) Lapsen toive tulla ymmärretyksi, hyväksytyksi Väärät tulkinnat Suorat, rankaisevat käytännöt usein lisäävät lapsen arvottomuuden ja häpeän tunnetta -> oireilu lisääntyy Aikuisen yhteys lapseen tärkeää 6.11.2017 11

TUNTEIDEN SÄÄTELYKYKY Kyky säädellä tunteen laatua ja intensiteettiä, voimakkuutta Estää voimakkaan tunteen lamauttavan vaikutuksen -> mahdollisuus kokea vaikeitakin asioita turvallisesti Mitä enemmän turvallisuuden kokemus ja tunne sisäistyvät, sitä vahvemmaksi tunteiden säätelykyky muovautuu 6.11.2017 12

VUOROVAIKUTUS PSYYKKISESTI OIREHTIVAA LASTA AUTTAVANA TEKIJÄNÄ Aikuisen tuki oirehtivaa lasta hoitaessa Tavoitteena tukea myönteistä vuorovaikutusta, aikuisen reflektiivistä kykyä ja löytää lapsen kehitystä palvelevia tapoja reagoida lapsen oireiluun Korjaavat kokemukset kaikissa arjen suhteissa 6.11.2017 13

ARJEN VUOROVAIKUTUSSUHTEET Korjaavia kokemuksia Oma persoona työvälineenä Moniammatillisen ymmärryksen ja yhteistyön mahdollisuudet Kaikki vuorovaikutuskokemukset tärkeitä!! Vuorovaikutus on keskeisin kokemusten lähde lapselle Yksittäisetkin kohtaamiset ovat tärkeitä ja luovat lapselle kokemuksia, mitä erilaisista ihmissuhteista voi odottaa, miten tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi 6.11.2017 14

VUOROVAIKUTUS SUOJAAVANA TEKIJÄNÄ Turvallinen kiintymyssuhde (huom! Yksikin hyvä kiintymyskohde riittää) Perhe, lähipiiri, koko sosiaalinen ympäristö Mentalisaatio (yksilön kyky pohtia omaa ja toisen mieltä) suojaavana tekijänä 6.11.2017 15