MEI Kontinuumimekaniikka

Samankaltaiset tiedostot
Materiaalien mekaniikka

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

MEI Kontinuumimekaniikka

Venymämitat kontinuumimekaniikassa Hillin-Sethin mukaan

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Jännitysten ja venymien vastaavuus kontinuumimekaniikassa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Käänteismatriisi 1 / 14

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Determinantti 1 / 30

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Johdatus materiaalimalleihin

DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Suurten siirtymien teorian opetuksesta

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti

Venymämitat kontinuumimekaniikassa Fingerin ja Piolan mukaan

SUORAN PALKIN TAIVUTUS

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

KIINTEÄN AINEEN MEKANIIKAN PERUSTEET

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Suorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Harjoitus 10. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Vektorin paikalla avaruudessa ei ole merkitystä. Esimerkiksi yllä olevassa kuvassa kaikki kolme vektoria ovat samoja, ts.

Insinöörimatematiikka D

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Luvun 5 laskuesimerkit

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

grada dv = a n da, (3) vol(ω) ε = εdv. (4) (u n +n u)da, (5)

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 3

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

1. kotitehtäväsarja - Einsteinin summaussääntö ja jännitystila - malliratkaisut

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Ratkaisuehdotukset LH 8 / vko 47

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Algebra I, harjoitus 5,

Q Q 3. [mm 2 ] 1 1 = L

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

LUKU 7. Perusmuodot Ensimmäinen perusmuoto. Funktiot E, F ja G ovat tilkun ϕ ensimmäisen perusmuodon kertoimet ja neliömuoto

Geometriset avaruudet Pisteavaruus, vektoriavaruus ja koordinaattiavaruus

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus

Esimerkki 19. Esimerkissä 16 miniminormiratkaisu on (ˆx 1, ˆx 2 ) = (1, 0).

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

Ominaisarvo ja ominaisvektori

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Materiaali on lineaarinen, jos konstitutiiviset yhtälöt ovat jännitys- ja muodonmuutostilan suureiden välisiä lineaarisia yhtälöitä.

POIKKIPINNAN GEOMETRISET SUUREET

Aksiaalisella tai suoralla leikkauksella kuormitettujen rakenneosien lujuusopillinen analyysi ja suunnittelu

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Jatkoa lineaarialgebrasta

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

Tampere University of Technology

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Transkriptio:

MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 1 MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 6. harjoitus jännitysmitat Ratkaisut T 1: Ohuen suoran sauvan pituus referenssitilassa on 0 ja poikkipinta-ala on A 0. Sauvan akselin suuntaisen voiman N vaikutuksesta sauva deformoituu tasaisesti pituuteen, jolloin poikkipinta-ala on A. Määritä Cauchyn sekä Piolan-Kirchhon 1. ja 2. lajin jännitystensorit. Ratkaisu. Referenssitilassa sauvan tilavuus on V = A 0 0 ja muodonmuutoksen jälkeen v = A. Deformaatiogradientin determinantti on tilavuuksien suhde J = det F = v V = A A 0 0. Oletetaan sauvan akselin yhtyvän x 1 -akseliin. Oletetaan poikkileikkaus suorakaiteen muotoiseksi. Sivumitat olkoot referenssitilassa a 0 ja b 0 ja vastaavasti a, b deformoituneessa tilassa. iikkeen kuvaus on x 1 = 0 X 1, x 2 = a a 0 X 2, x 3 = b b 0 X 3. Muodonmuutosgradientin matriisi on / [F] = 0 a/a 0 0. 0 0 b/b 0 Ainoa nollasta poikkeva todellisen, eli Cauchyn jännitystensorin komponenteista on σ 11 = N/A. Piolan (tai 1. lajin Piolan-Kirchhon) jännitystensorin 11-komponentti on todellinen voima jaettuna referenssitilan pinta-alalla P 11 = N/A 0. Piolan jännitystensori P ja Cauchyn jännitystensorin välinen relaatio on P = JσF T, josta saadaan tietenkin Piolan jännityksen matriisiesitys [P] = A N/A 0 0 0 / 0 0 0 a 0 /a 0 = A 0 0 0 b 0 /b N/A. Piolan-Kirchhon jännitys (tai 2. lajin Piolan-Kirchhon) jännitys on 0 / 0 0 N/A [S] = [F 1 ][P] = 0 a 0 /a 0 = N/A 0 0 0 b 0 /b PK2:lle ei löydy yksinkertaista fysikaalista tulkintaa. T 2: (Holzapfel, tehtävä 1 sivu 128) Tarkastellaan innitesimaalista (pseudo)voimavektoria df B = (T B N)dS, jossa T B N on Biot'n traktiovektori. Osoita, että df B = R T df.. Ohje. Käytä hyväksi tuloksia T B = R T P, T = PN ja df = TdS. 1

MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 2 Ratkaisu. Referenssitilan dierentiaalinen voimavektori on df = TdS = PNdS, josta saadaan operoimalla vasemmalta R T :lla R T df = R T PNdS = T B NdS = df B. T 3: (Holzapfel teht. 2 sivu 129) Cauchyn jännitystensorin komponentit karteesisen kannan e α, α = 1, 2 suhteen ovat [σ] = [ 2 1 1 3 ] σ 0, jossa σ 0 on jokin viitejännitys. Kanta e α, α = 1, 2 kierretään uudeksi ortonormeeratuksi kannaksi ẽ α, α = 1, 2 siten että ẽ 1 = ( e 1 + 2 2e 2 )/3. Määritä korotationaalinen Cauchyn jännitystensori σ u. Ratkaisu. Määritetään ensin kiertymätensori R. Uudet kantavektorin ovat ẽ i = Re i, i = 1, 2 ja e 3. Koska ẽ 1 = ( e 1 + 2 2e 2 )/3, on kiertymämatriisin komponentit R 11 = 1/3 ja R 12 = 2 2/3. Koska kiertymämatriisi on ortogonaalinen RR T = I saadaan ehdot R 2 11 + R 2 12 = 1, R 11 R 21 + R 12 R 22 = 0, R 2 21 + R 2 22 = 1, josta havaitaan, etä ylin yhtälö toteutuu. Keskimmäisestä yhtälöstä saadaan R 22 = R 11 R 21 /R 12, joka sijoittamalla alinpaan yhtälöön antaa R 21 = 1 1 + (R11 /R 12 )2 = 2 2 3, R 22 = 1 3. Täten siis R = 1/3 2 2/3 0 0 0 1 Korotationaalinen Cauchyn jännitystensori on σ u = R T σr = σ ij e i e j, ja Cauchyn jännitystensori kierretyn koordinaatiston kannassa lausuttuna on σ = Rσ u R T = σ ij ẽ i ẽ j ja Cauchyn jännitystensori alkuperäisen kannan suhteen on tietenkin σ = σ kl e k e l 2

MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 3 ja korotationaalinen Cauchyn jännitystensori σ ij -komponentit matriisimuodossa [σ u ] = 1/3 2 2/3 0 0 0 1 σ u = σ kl e i e j. 2 1 0 1 3 0 = 1 9 1/3 2 2/3 0 0 0 1 4 2 22 10 2 7 0 10 2 7 2 2 + 13 0 T 4: Alla olevan kuvan sauvan pää B siirtyy matkan u alaspäin. Määritä sauvan pään ˆB jännityskomponenttien väliset tasapainoyhtälöt käyttämällä Cauchyn jännityskomponentteja σ ij, Piolan-Kirchhon 1. lajin jännityskomponentteja P ij ja Piolan-Kirchhon 2. lajin jännityskomponentteja S IJ. Ratkaisu. Kuvasta merkinnöin voimavektorit ovat: p = P e 1, r = Re 2, f = F n, (1) jossa n on sauvan suuntainen yksikkövektori sauvan deformoituneessa tilassa n = b + u e 1 + a e 2, (2) jossa = a 2 + (b + u) 2 on sauvan pituus deformoituneessa tilassa. Nivelen ˆB tasapainoyhtälö on p + p + f = P e 1 + Re 2 F e 1 + a ) e 2 = 0, 3

MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 4 josta sauvan normaalivoiman F ja tukireaktion R lausekkeisksi saadaan Cauchyn jännitystensori on F = b + u P, R = a b + u P. σ = σ ij e i e j, joka voidaan lausua kyseisen aksiaalisen jännitystilan tapauksessa lausua muodossa σ = F A n n = F A e 1 + a e 2 = F ( (b + u) 2 A 2 e 1 e 1 + = P A ) e 1 + a ) e 2 a(b + u) 2 e 1 e 2 + ( (b + u) e 1 e 1 + a e 1 e 2 + a e 2 e 1 + a(b + u) 2 e 2 e 1 + a2 a 2 (b + u) e 2 e 2 Täten Cauchyn jännitystensorin komponentit kannassa e i ovat 2 e 2 e 2 ). ) σ 11 = (b + u) P A, σ 12 = a P A, σ 22 = a 2 P (b + u) A. (3) Sauvan vapaakappalekuvasta saadaan tasapainoehto σn ds + f = At + f = 0. (4) A Cauchyn traktiovektori on t = σn = (σ 11 e 1 e 1 + σ 12 e 1 e 2 + σ 21 e 2 e 1 + σ 22 e 2 e 2 ) = b + u σ 11e 1 + b + u σ 21e 2 + a σ 12e 1 + a σ 22e 2 = σ 11 + a ) σ 12 e 1 + σ 21 + a ) σ 22 e 2. e 1 + a ) e 2 Ottamalla huomioon yhtälöt (1) ja (2), saadaan jännityskomponenttien tasapainoyhtälöt b + u σ 11 + a σ 12 = P A, b + u σ 21 + a σ 22 = a P (b + u) A. Heti havaitaan, että ratkaisu (3) toteuttaa yllä olevat tasapainoyhtälöt kun otetaan huomioon Cauchyn jännitystensorin symmetrisyys, eli σ 12 = σ 21. Piolan (tai Piolan-Kirchhon 1. lajin) jännitys määriteltiin siten, että deformoituneen tilan traktiovektori t siirretään suuntansa ja suuruutensa säilyttäen deformoitumattomaan alkutilaan, jossa määritellään traktiovektori T seuraavasti ta = TA 0 = PNA 0, (5) 4

MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 5 jossa A 0 on alkutilan poikkileikkauspinta-ala ja N on sauvan suuntainen yksikkövektori alkutilassa N = b 0 e 1 + a 0 e 2, (6) jossa 0 = a 2 + b 2 ja P on Piolan jännitystensori P = P ij e i e j. Traktiovektoriksi T saadaan ( b T = P 11 + a ) ( b P 12 e 1 + P 21 + a ) P 22 e 2. 0 0 0 0 Toisaalta TA 0 = ta = f = josta saadaan tasapainoyhtälöt (b + u) P e 1 + a ) e 2, b P 11 + a P 12 = P, 0 0 A 0 b P 21 + a a P 22 = 0 0 (b + u) P, A 0 Kesken, täydennän lähiaikoina. RK 5