SIIKAJOKI ASEMAKAAVA-ALUEIDEN VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 1. VAIHE: RUUKIN TAAJAMAN ASEMAKAAVA-ALUE 28.1.2010 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi SIIKAJOEN KUNTA
SISÄLLYS Lähteet...2 Alkusanat...3 1. TYÖN SISÄLTÖ...3 1.1 Raportti...3 1.2 Hoitosuunnitelmakartta...4 2. SUUNNITTELUTILANNE...5 2.1 Maakuntakaava...5 2.2 Siikajoen kunnan maankäyttöstrategia...5 2.3 Yleiskaava...5 2.4 Asemakaava...5 3. VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS...7 3.1 Rakennetut viheralueet...7 3.2 Avoimet viheralueet...9 3.3 Taamametsät...9 3.4 Erityisalueet...11 3.5 Viheralueet, jotka eivät ole asemakaavassa viheralueita...11 4. HOIDON YLEISET TAVOITTEET...15 5 JATKOTOIMENPITEET...18 Lähteet Viheralueiden hoitoluokitus. Viherympäristöliitto ry julkaisu 36, Helsinki 2007. Pohjois-Pohnmaan maakuntakaava. Pohjois-Pohnmaan liitto, Oulu 2005 / 2006. Ruukin Asemakylän osayleiskaava 2010 (1989). Ruukin asemakaavayhdistelmä. 2
Alkusanat Ruukin Asemaseutu on Siikajoen kunnan keskustaama. Alueen ilme on pienehkölle kuntakeskukselle tyypillinen alueella vuorottelevat kaupalliset julkiset palvelut sekä asuminen. Kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Siikasavontien varrelle taaman ydinkeskustaan. Julkiset palvelut ovat enemmän hallaan. Asemanseudun taamakuvassa on voimakkaasti mukana myös historiaa henkivä Ruukin Yrityspuiston alue. Asemanseudun maisemaa jäsennöi sen läpivirtaava Siikajoki. Taama siitsee pääosin joen lounaisrannalla, mutta levittäytyy myös joen koillispuolelle. Keskustaaman rakennetta muovaa Siikajoen ohella myös rautatie, joka lounais-koillissuuntaisena halkaisee taaman. Viheralueiden hoitosuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa pitkäjänteinen suunnitelmallinen viheralueiden hoito. Hoitosuunnitelma tehdään AIRIX Ympäristö Oy:n kehittämän ViherInfon alustalle. Kyseinen ohjelmistosovellus mahdollistaa tilaan toimesta tapahtuvan suunnitelman täydentämisen, tkuvan päivittämisen ylläpidon. Hoitosuunnitelmassa annetaan asemakaavayhdistelmän mukaisille viheralueille hoitoluokitus, joka perustuu Viherympäristöliitto ry:n julkaisuun Viheralueiden hoitoluokitus (Helsinki 2007). Kaikki viheralueet eivät ole asemakaavassa viheralueiksi määritelty. Näistä merkittävimmät, kuten kunnanviraston piha-alue, torialue jne., on pyritty huomioimaan suunnitelman raporttiosassa. Asemakaavakaan ei ole kaikilta osin antasainen. Näiden alueiden, kuten Yrityspuisto Mäkelänrinne, tilanne on pyritty kuvaamaan raportissa. Työtä kunnan puolesta ovat ohnneet tekninen johta Pekka Aitto-o, maanmittausinsinööri Mer Onperä aluearkkitehti Timo Jaakkola. Työn laatimisesta on vastannut AIRIX Ympäristö Oy:ssä arkkitehti Timo Jokelainen, insinööri Mika Kemi piirtäjä Tui Junttila. Työ on tehty Ruukin asemakaavayhdistelmän pohlle. Suunnitelman laatimisessa apuna on käytetty alueelta olevaa ilmakuva-aineistoa vuodelta 2004, muuta suunnitteluaineistoa sekä maastokäynneillä suunnittelupalavereissa kerättyä tietoa. Ilmakuva on myös asetettu hoitosuunnitelmakartan pohksi havainnollistamaan suunnitelmaa. Ikävä kyllä noin viisi vuotta vanha ilmakuva on vanhentunut monelta kohdalta. Nämäkin asiat on pyritty tuomaan esille tässä raportissa. Asemanseudun ydinkeskustan kiertoliittymä (Siikasavontie Ahlströmintie) Siikajoen yli Yrityspuistoon johtava vanha silta 1. TYÖN SISÄLTÖ Työ on tehty kartoittamalla asemakaava-alueen mukaiset viheralueet Ruukin Asemanseudun asemakaava-alueella. Suunnitteluvälineenä on käytetty ViherInfoa, jonka pohna on Ruukin asemakaavayhdistelmä. Alueen viheralueet on ettu Viheralueiden hoitoluokitusohjeen mukaisiin hoitoluokkiin. Eri hoitoluokat kuvastavat hoidon tavoitetilaa. Pitkäjänteisellä viheralueiden hoidon ohjelmoinnilla pyritään pitämään yllä hoitoluokan kuvaaman maisema- taamakuvan tavoitetilaa. Hoitoluokka kuvastaa myös alueen käyttötarkoitusta. 1.1 Raportti Tässä raportissa käydään lyhyesti läpi taaman nykyinen suunnittelutilanne (luku 2), esitellään eri hoitoluokat niihin kuuluvat alueet sekä ne viheralueet, jotka eivät ole asemakaavan mukaisia viheralueita (luku 3). 3
Lopuksi raportissa annetaan yleisiä hoito-ohjeita (luku 4) kerrotaan tkotoimenpiteistä (luku 5). 1.2 Hoitosuunnitelmakartta Suunnitelma sisältää tämän raportin liitteenä olevan hoitosuunnitelmakartan, jossa asemakaavayhdistelmän mukaiset viheralueet on esitetty läpikuultavalla täyttövärillä niille on osoitettu hoitoluokat (esim. A2). Kartan pohna on ilmakuva. Kartalla esitetään hoitoluokiteltujen viheralueiden lisäksi viheralueen numero sen pinta-ala seuraavalla tavalla: 55 / A3 16189 m2 Asemakaavayhdistelmän mukaiset kaavamerkinnät (esim. hoitosuunnitelmakartalla esitetty pienellä punaisella tekstillä. ViherInfo-ohjelmistosovelluksessa viheralueisiin ominaistietoina muun muassa seuraavaa: voidaan VU) on liittää hallinnolliset tiedot (esim. puiston nimi) hoitotoimenpiteet (esim. nurmikon leikkaus, lannoitus jne.) suunnitellut hoitotoimenpiteet istutukset, kalusteet, pintamateriaalit jne. Ruukin taamassa vain pieni osa viheralueista on nimetty. Alueelta löytyy muun muassa Katiskapuisto Siikasavontien Katiskatien kulmauksesta, Koskipuisto keskustan kohdalta jokirannasta sekä Ajurin- Kärkiniemen puistot Kärkiniemessä. Myös esimerkiksi leikkikenttiä on nimetty (Hillatien Pytinkien leikkikentät). Viheralueista saadaan Excel-muotoiset raportit, joista nähdään viheralueiden pinta-alat yhteispinta-alat hoitoluokittain. Lisäksi raportista voi lukea sinne syötettyjä tieto kustakin viheralueesta erikseen. ViherInfon avulla viheralueista voidaan tuottaa hoitoluokkien hoitotoimenpiteiden mukaisia teemakartto. Hoitosuunnitelmakartalla on esitetty myös huomio-symboli (punainen osoittava sormi), joka osoittaa tärkeitä kohtia viherympäristössä. Symbolit on numeroitu numerointi viittaa tämän raportin kohdan 3.5 luetteloon. Symbolilla on osoitettu muun muassa risteysalueiden istutuksia, tärkeitä piha-alueita jne. Kartalla on lisäksi esitetty leikattavat nurmialueet vinoviivoituksella niiden pinta-alat. ViherInfon käytössä opastaa käyttämiseen kouluttaa AIRIX Ympäristö Oy:n henkilökunta, etupäässä ohjelmistokehityksestä vastaava suunnittelupäällikkö Jouko Pääkkölä suunnitteli Markku Nikula. Ominaistiedot, joihin pääsee sähköiseltä hoitosuunnitelmakartalta, esitetään alla olevan mukaisella sähköisellä tietokortilla. Kuvassa ViherInfon tietokortti Huom! Tämän raportin mukainen suunnittelutehtävä ei sisällä ominaistietojen kiramista ViherInfoon lukuun ottamatta viheralueiden numeroimista nimeämistä. Ohjelma laskee myös viheralueen pinta-alan automaattisesti. Muiden ominaistietojen syöttämisestä sovitaan erikseen tai ne syöttää työn tilaa. Ote hoitosuunnitelmakartasta 4
Viheralueiden suunnitelmallisen hoidon avulla kunnasta on mahdollista tehdä viihtyisämpi vetovoimaisempi siten edistää maankäyttöstrategiassa asetettu tavoitteita. 2. SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Maakuntakaava Maakuntakaavassa Ruukin Asemanseutu on osoitettu taamatoimintojen alueeksi (merkintä A). Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- muiden työpaikka-alueiden ym. taamatoimintojen sijoittumisalue laajentumisalueita. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu lisäksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue (Ruukin koski Sahanseudun alue), viheryhteystarve sekä teitä rautatie. 2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Ruukin Asemanseudun osayleiskaava 2010, joka on laadittu vuosina 1989-1990. Osayleiskaavassa, jonka uudistustyötä ollaan parhaillaan aloittamassa, esitetään Ruukin Asemanseudun asemakaavaalueella olevat viheralueet virkistysalueina (V), urheilu virkistyspalveluiden alueina (VU), maa- metsätalousvaltaisina alueina (M) sekä maa- metsätalousalueina (MT). Ruukin Asemanseudun osayleiskaava 2010 kuntakeskuksen kohdalta 2.4 Asemakaava Ruukin Asemanseudun asemakaavayhdistelmän viheralueet vastaavat suurelta osin osayleiskaavassa esitettyä. Asemakaavayhdistelmä on tämän viheralueiden hoitosuunnitelman poh-aineistona hoitoluokat annetaan kaavayhdistelmän mukaisille viheralueille. Maakuntakaavan ote suunnittelualueelta sen ympäristöstä 2.2 Siikajoen kunnan maankäyttöstrategia Strategialla on määritelty kunnan maankäytölle pitkän aikavälin tavoitteet muodostamalla tulevaisuutta ennakoiva kehityskuva, jolla voidaan ohta kunnan tulevaa kaavoitusta, maanhankintaa, kehityshankkeita, investointe sekä kuntataloutta. Ruukki (Asemanseutu) on maankäyttöstrategiassa määritelty taan asumisen keskukseksi, jossa on merkittäviä kulttuuriympäristöjä sekä vilkas yrityselämä runsaasti elinkeino työpaikko. 5 Asemakaavassa viheralueita on osoitettu hyvin monenlaisilla merkinnöillä. Puistojen (VP), lähivirkistysalueiden (VL), urheilualueiden (VU) leikkikenttien (VK) ohella Ruukin taamassa on maa- metsätalousalueita (M), maatalousalueita (MT) sekä suoviheralueita (EV). Lisäksi alueelta löytyy muun muassa hiukan harvinaisempia (vanho) merkintöjä: puistoalue (P), palloilukenttä (UP), leikkikenttä (UL), maatalousalue (M), metsätalousalue (MM), maanviljelysalue (MV) puutarha-alue (MP).
Asemakaavan mukaiset viheralueet ovat vain osa taaman viheralueista. Niiden ohella viheralueita on muun muassa teiden katujen varsilla, risteyksissä, julkisten rakennusten piha-alueilla yksityisillä alueilla. Ilmakuva Ruukin Asemanseudusta alla kuva torilta Ote Ruukin asemakaavayhdistelmästä 6
3. VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS Viheralueiden hoitoluokituksen lähtökohtina ovat alueen luonnonominaisuudet, käyttötarkoitus, laatu- kustannustavoitteet sekä viheralueiden käyttäjät. Asemanseudulla edustusviheralueita ei ole asemakaavan mukaisilla viheralueilla vaan ne siitsevat korttelialueilla, esimerkiksi kunnanviraston pihamaalla, kunnanviraston läheisillä risteysalueilla sekä torialueella. Näitä edustusviheralueita ei ole osoitettu viheralueiden hoitosuunnitelmakartalla, jossa esitetään vain asemakaavan mukaiset viheralueet. Viheralueiden päähoitoluokat ovat: A Rakennetut viheralueet B Avoimet viheralueet C Taamametsät Rakennetut viheralueet on tarkoitettu tkuvaan edustustai käyttötoimintaan. Avoimet alueet ovat maisemapelto tai niittyalueita yleensä taamien reuna-alueilla. Siikajoen Ruukin Asemanseudun tapaisessa maaseutukunnan keskustaamassa maisemapelto niittyalueita voi olla hyvin keskeisestikin sijoittuneena. Taamametsät ovat asutuksen lähellä olevia pieniä metsiköitä, laajempia ulkoiluun virkistykseen tarkoitettu alueita tai erilaisia suometsiä. Hoitoluokituksen avulla viheralueet saadaan yleisilmeen, kustannustekijöiden puolesta keskenään vertailukelpoisiksi. laadun Ruukin Asemanseudun merkittävimmät viheralueet ovat kunnanviraston pihamaa sen läheiset risteysalueet sekä alla torialue. Huomionarvoista tämän suunnitelman kannalta on, etteivät kyseiset alueet ole asemakaavan mukaisia viheralueita. Luokitusta Ruukin Asemanseudulla täydentää lisäksi: E Erityisalueet 3.1 Rakennetut viheralueet Rakennetut viheralueet ovat rakentamistoiminnan tuloksena aikaan saatu viheralueita, kuten puisto, leikkipuisto, kiinteistöviheralueita, liikenneviheralueita sekä liikuntaan toimintaan tarkoitettu viheralueita. Rakennetut viheralueet etaan kolmeen hoitoluokkaan: A1 Edustusviheralueet A2 Käyttöviheralueet A3 Käyttö- suoviheralueet A1 Edustusviheralueet A2 Käyttöviheralueet Edustusviheralueet ovat esimerkiksi tärkeiden julkisten rakennusten piho, keskeisiä puisto aukioita tai niiden osia jne. Edustusviheralueita katsellaan tai kulutus on ohttu kestäville pintamateriaaleille (esim. kiveykset). Edustusviheralueet rakennetaan ylläpidetään korkeatasoisesti. Käyttöviheralueet ovat puisto aukioita, leikkipuisto, kiinteistöviheralueita, liikenneviheralueita keskusta-alueilla sekä liikuntaan toimintaan tarkoitettu viheralueita. Käyttöviheralueet on tarkoitettu esimerkiksi oleskeluun, leikkiin pienimuotoiseen pelaamiseen. 7
Asemanseudulla käyttöviheralueita ovat kunnanviraston Siikajoen väliin jäävä puistoalue, joka asemakaavassa on osoitettu puistoksi (VP) sekä Koskipuiston alue Siikajoen rannalla Kreivinsaarta vastapäätä. on osoitettu puistoiksi (VP), lähivirkistysalueiksi (VL) sekä urheilu- virkistyspalvelualueiksi (VU) sekä palloilukentiksi (UP). Rakennetut leikkipuistot (Koskipuiston leikkikenttä, asemakaavassa VK), Hillatien leikkipuisto (asemakaavassa UP) Pytinkitien leikkipuisto (asemakaavassa VP) on myös osoitettu hoitoluokkaan A2. Suurin osa asemakaavassa leikkikentiksi VK -merkinnällä osoitetuista alueista on rakentamatta liki luonnontilassa. Yrityspuiston rantaraittia oikealla asemakaavaehdotus, joka ei vielä ole lainvoimainen. Alla on Ruukinkosken alainen suvanto Asemanseudun ydinkeskustan kohdalla. Kuvassa näkyy muun muassa Laakonrannan venevalkama. Ruukin Asemanseudun keskeisimmät osat vuonna 2004 otetussa ilmakuvassa. Alueella on tapahtunut kyseisen an jälkeen muutoksia muun muassa kunnanviraston piha-alueella sen viereisellä risteysalueella, jossa nykyään on kiertoliittymä (ks. sivun 11 suunnitelma alueesta). A3 Käyttö- suoviheralueet Käyttö- suoviheralueet ovat laajo rakennetun luonnonympäristön välimaastoon sijoittuvia puisto, puistomaisesti rakennettu suovyöhykkeitä tai niiden osa-alueita, kiinteistöjen piha-alueiden luonnonmukaisemmin hoidettavia osia, liikenneviheralueita sekä katuviheralueita ydinkeskustan ulkopuolella. Alueella on puistomainen ilme. Asemanseudulla käyttö- suoviheralueita on muun muassa Siikajokiranta ydinkeskustan kohdalla sekä Yrityspuiston ranta-alue, jonka asemakaava ei ole vielä nykymuodossaan hyväksytty jota siksi ei ole esitetty viheralueiden hoitosuunnitelmakartalla. Asemakaavassa luokan A3 alueet 8
3.2 Avoimet viheralueet B2 Käyttöniitty Avoimet viheralueet ovat pelto niittyjä, jotka ovat käytön hoidon perusteella muotoutuneet erilaisiksi avoimiksi alueiksi. Ruukin Asemanseudulla avoimia viheralueita on asemakaavan mukaisilla maa- metsätalousalueilla (M), maatalousalueilla (MT) puutarha-alueilla (MP). Asemanseudulla ei ole luokan B2 mukaisia avoimia viheralueita. Avoimet viheralueet etaan viiteen hoitoluokkaan: B1 Maisemapelto B2 Käyttöniitty B3 Maisemaniitty laidunalue B4 Avoin alue näkymä B5 Arvoniitty B3 Maisemaniitty laidunalue Maisemaniityt laidunalueet ovat avoimia tai puoliavoimia viheralueita, joiden kasvipeite muodostuu niittyheinistä muista ruohovartisista kasveista. Käyttöniityillä voi olla yksittäisiä puita pensaita sekä puu- pensasryhmiä. Asemanseudun maisemaniityt laidunalueet siitsevat Siikajoen pohjoisrannalla Yrityspuiston itäpuolella. Asemakaavassa nämä alueet ovat maa- metsätalousalueita (M). B4 Avoin alue näkymä B1 Maisemapelto Maisemapelto viljellään. Peltojen näkymät vaihtelevat vuodenaikojen sekä viljeltävien kasvien mukaan näin taamien asukkaat voivat seurata maatalouden toimia käytännössä. Maisemapellot rikastuttavat taamakuvaa niillä on myös opetuksellinen funktio. Asemanseudulla maisemapelto on taaman pohjoispuolella Siikajokirannassa, Kärkiniemen alueella Sahanseudun ympärillä. Asemakaavassa maisemapellot on osoitettu maa- metsätalousalueiksi (M), maatalousalueiksi (MT) maanviljelyalueiksi (MV). Avoimet alueet ovat avoimia tai puoliavoimia viheralueita esimerkiksi taaman tuloväylien, teiden muiden väylien varrella. Asemanseudulla nämä avoimet alueet eivät ole asemakaavan mukaisia viheralueita, vaan siitsevat esimerkiksi liikennealueilla siten, että niiden kautta avautuu näkymiä viljelyssä oleville pelloille. Liikennealueilla on myös vähäisessä määrin viljeltyjä pelto. B5 Arvoniitty Asemanseudulla ei ole luokan B5 mukaisia avoimia viheralueita. 3.3 Taamametsät Metsät ovat puuston peittämiä alueita, joille luonteenomaista on luonnonvarainen pensas- aluskasvillisuus. Metsät tarjoavat elämyksiä virkistys- ulkoilumahdollisuuksia. Metsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisessä sekä suo-alueina esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden melua pölyä vastaan. Taamassakin metsillä voi olla myös taloudellista merkitystä. Taamametsät etaan viiteen hoitoluokkaan: Kuvassa keväistä muokattua peltomaisemaa Kärkiniemestä. 9 C1 Lähimetsä C2 Ulkoilu- virkistysmetsä C3 Suometsä C4 Talousmetsä C5 Arvometsä
C1 Lähimetsä Lähimetsien käyttö on päivittäistä siitä johtuen maapohn kuluminen on usein voimakasta. Lähimetsän luontainen pohkasvillisuus voi olla käytön myötä muuntunutta sinne voidaan rakentaa kulkuväyliä sekä sijoittaa vähäisiä rakenteita kalusteita, kuten istuinpenkkejä. Lähimetsät siitsevat asutuksen läheisyydessä. Ruukin Asemanseudulla lähimetsiä on asutuksen läheisyydessä ympäri taamaa sekä myös esimerkiksi Mäkelänrinteen koulukeskuksen alueella. Osa lähimetsistä ei siitse asemakaavan mukaisilla viheralueilla. Tällaisia alueita on etenkin Mäkelänrinteen alueella. Lähimetsät on asemakaavassa osoitettu puistoiksi (P VP) lähivirkistysalueiksi (VP). sienestykseen. Ulkoilu- virkistysmetsät siitsevat asuinalueiden lähialueilla, joskus kauempanakin. C3 Suometsä Suometsä suoa muun muassa pienhiukkas-, pöly meluhaitoilta. Se antaa näkösuon asutuksen suuntaan toimii myös tuulen suona sekä estää lumen kasautumista epäedullisiin paikkoihin. Suometsä voi siita esimerkiksi liikenneväylän asutuksen välissä. Asemanseudulla suometsiä on muun muassa Ruukintien (Revonlahti-Paavola) varressa. Suometsät on asemakaavassa osoitettu maa- metsätalousalueiksi (M) suoviheralueiksi (EV). Suometsää Ruukintien varressa kunnanvarikon kohdalla. Lähimetsää Mäkelänrinteen alueella, taustalla seurakuntakeskus C4 Talousmetsä C2 Ulkoilu virkistysmetsä Talousmetsien hoito käyttö toteutetaan siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Jokamiehenoikeus mahdollistaa alueilla marstuksen, sienestyksen metsän vapaamuotoisen virkistyskäytön. Talousmetsiä ei Asemanseudulla C2-hoitoluokan mukaista taamametsää siitsee eri puolilla asemakaava-aluetta. Ulkoilu- virkistysmetsää käytetään säännöllisesti muun muassa ulkoiluun, leikkeihin, retkeilyyn, marstukseen 10
ole asemakaava-alueella Asemanseudulla, vaan ne siitsevat asemakaavaalueen ulkopuolella. C5 Arvometsä Arvometsä on erityisen tärkeä arvokas kohde maiseman, kulttuuri, luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden erityispiirteiden vuoksi. Asemanseudulla luokan C5 mukaista taamametsää siitsee Ruukinkosken saarilla, joissa on vanho silta- kanavarakenteita sekä lehtomaista metsää. 3.4 Erityisalueet E Erityisalueet Erityisalueeksi on osoitettu Kärkiniemen urheilualue, joka on asemakaavassa osoitettu urheilu- virkistyspalvelualueeksi (VU). Urheilualueella on jääkiekkokaukalo urheilukenttä juoksuratoineen lkapallokenttineen. Alueella on myös sen käyttöä palvelevia rakennuksia. Lammet Kansantien varrella, jotka on asemakaavassa osoitettu maa- metsätalousalueeksi (M). Uimaranta-alue Kärkiniemessä, uimarannaksi (VV). joka on asemakaavassa osoitettu alueet on osoitettu juoksevin numeroin varustetuilla osoittavalla sormilla (huomio-symboli). Merkittävimmät alueet kohteet ovat seuraavat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. kunnanviraston piha-alue Mäkelänrinteen alue Yrityspuisto torialue kirston piha-alue risteysalueet (esim. Ruukintien keskustan kiertoliittymä) 7. katujen teiden varret Siikasavontien risteys Asemakaavakaan ei ole kaikilta osin antasainen. Näiden alueiden kuten Yrityspuisto Mäkelänrinne, suunnittelutilanne on pyritty kuvaamaan tässä raportissa. 1. Kunnanviraston piha-alue Siikajoen kunnanviraston ympäristö on Asemanseudun merkittävimpiä viheralueita. Se kuuluu luokaan A1, edustusviheralueet. Alueelle tehty suunnitelma on esitetty hoitosuunnitelmakartalla. Kunnanviraston pihaalueella tulee myös huomattavaksi, ettei ilmakuva vastaa alueen nykytilannetta. Kärkiniemen urheilualuetta 3.5 Viheralueet, jotka eivät ole asemakaavassa viheralueita Kuten jo edellä on kerrottu, kaikki viheralueet eivät ole asemakaavassa viheralueiksi määriteltyjä. Näistä merkittävimmät, kuten kunnanviraston pihaalue, torialue, risteysalueet, Mäkelänrinne jne. on esitetty tässä suunnitelman raporttiosassa. Viheralueiden hoitosuunnitelmakartalla nämä 11 Kunnanviraston piha-alueen pysäköintikenttää, takana terveyskeskus
Mäkelänrinteellä on myös paljon korttelialueitten sisällä olevia viheralueita, joita ei ole asemakaavassa osoitettu viheralueiksi. Alueen asemakaavan viheralueiden ulkopuoliset viheralueet kuuluvat suurelta osin luokkaan C1, lähimetsä. Mäkelänrinteellä siitsevan Kaarnakodin uudisrakennuksen asemapiirustus. Kuvassa alas johtava tieyhteys kulkee asemakaavan mukaisella puistoalueella (VP). (Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy) Suunnitelma kunnanviraston pihajärjestelyistä keskusta kiertoliittymästä. (Rakennus- insinööritoimisto T. Partanen Ky) 2 Mäkelänrinteen alue Mäkelänrinteen nykyinen rakenne poikkeaa paljon alueen asemakaavallisesta tilanteesta. Alueelle on uudisrakennettu sinne on tehty uusi asemakaavan mukaan osin viheralueella osin korttelialueella kulkeva katuyhteys. Viheralueiden hoitosuunnitelmakartalla alue on esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisena eikä esitys siten ole antasainen. Mäkelänrinteelle johtava uusi katuyhteys, joka ei ole asemakaavan mukainen. 12
3 Yrityspuisto Ruukin Yrityspuiston asemakaavan laatimistyö on loppusuoralla. Asemakaavaehdotuksessa Yrityspuiston ranta-alueet on osoitettu puistoiksi (VP, VP-1 VP/s) lähivirkistysalueiksi (VL). Hoitoluokaltaan nämä alueet ovat luokkia A2, käyttöviheralue (rantapuisto, VP), A3, käyttö- suoviheralue (pohjoisosan puistoalueet (VP-1) C1, lähimetsä. Lisäksi asemakaava-alueen etelälaidassa on arvometsäksi (C5) luokiteltu kanavan rannan lehtomainen pieni metsäalue. Yrityspuiston yhteydessä oleva Kreivinsaari on asemakaavassa kokonaisuudessa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) vaikka saari on suurelta osin viheraluetta, jonka luokka on C1, lähimetsä. Kreivinsaari ei ole esitettynä viheralueiden hoitosuunnitelmakartalla. Myös muut alueen saaret, jotka ovat asemakaavassa osoitettu puistoiksi (VP) tai virkistysalueiksi (V) kuuluvat luokkaan C1. Kreivinsaarelle johtaa vesivoimalaan liittyvä patosilta. 4 Torin alue Torin alueella on sekä hienoa puustoa (iso mäntyjä) että kukka- pensasistutuksia, jotka liittyvät kivettyyn torialueeseen. Torialueen istutusalueet ovat hoitoluokkaa A1, edustusviheralue. Torilla pääosin altaisiin asetetut viheralueet liittyvät kivettyyn torialueeseen. Ruukin Yrityspuiston vailla lainvoimaa oleva asemakaavaehdotus. 13
5 Kirston piha-alue Tammikuussa 2010 valmistunut Ruukin kirston laajennuksen piha-alue siitsee Asemanseudun Pekkalankankaalla Opintien puolivälissä itäpuolella. Kirsto on itsenäinen osa suurempaa rakennusta, jossa on myös Ruukin ylä-aste lukio. Ruukin kirsto on Siikajoen kunnan pääkirsto, joten piha-alue on hoitoluokaltaan A1, edustusviheralue. Ruukin taaman pääliittymässä on pitkälle rakennettu viheralue. Kirston piha-alueen suunnitelma (Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen) 6 Risteysalueet Risteysalueilla etenkin kuntataaman ydinkeskustassa on pitkälle rakennettu viheralueita, jotka kuuluvat luokkaan A1, edustusviheralue. Nämä alueet ovat liikennealueilla eivätkä siten ole esitettyinä viheralueiden hoitosuunnitelmakartalla. 7 Katujen teiden varret Katujen teiden varret ovat suurelta osin asemakaavassa osoitettu liikennealueiksi eivätkä ne siten ole asemakaavan mukaisia viheralueita. Nämä viheralueiden hoitosuunnitelmakartalle kuulumattomat alueen ovat pääosin luokkaa B4, avoimet alueet näkymät, joiden hoidon tavoitteena 14
on estää alueiden näkymien umpeenkasvu. Umpeenkasvu estetään muista avoimista viheralueista poiketen vesomalla, murskaamalla tms. 4. HOIDON YLEISET TAVOITTEET Viheralueiden hoitoluokkien mukaisille alueille on Viheralueiden hoitoluokitus -oppaassa (Viherympäristöliitto, 2007) luokituksen ohella annettu tietoa alueiden siinnista suhteessa taamaympäristöön yleisistä hoidon tavoitteista. Tärkeässä osassa hoidon tason määrittämisessä on oppaaseen rakennetut taulukot viheralueiden keskeisistä ominaisuuksista. Näissä taulukoissa, jotka kohdistuvat kaikkiin hoitoluokkiin, kerrotaan kyseisen luokan ominaispiirteistä, käytöstä, hoidon painotuksesta tarpeesta, hoidon tehokkuudesta, kasvillisuudesta, nurmikoista, kastelujärjestelmistä, pinnoitteista, rakenteista, kalusteista varusteista sekä vesiaiheista, valaistuksesta kalusteiden varusteiden pintakäsittelystä muotoilusta. Rakennetut viheralueet Rakennettujen viheralueiden hoito on nurmikoiden leikkaamista, kukkaistutusten tekemistä hoitoa, puiden pensaiden istuttamista hoitoa. Edustusviheralueet rakennetaan ylläpidetään erittäin korkeatasoisesti rakenteita on runsaasti pintarakenteita myöten. Hoidon tavoitteena on esimerkiksi paikan omaleimaisuuden korostaminen. Edustusviheralueet siitsevat keskeisesti kuntataamassa, joten niiden merkitys kuntakuvalle on suuri. Peltoalueiden tapaan myös puistoalueita on osin liikennealueilla kuvan Ruukintien Siikasavontien liittymän puiston tavoin. Rakennetut viheralueet edellyttävät säännöllistä tehokasta ylläpitoa. Hyvin hoidettu rakennettu viheralue on kunnan käyntikortti. Se antaa vierailijoille positiivisen tunteen saattaa ratkaista jopa tulevan asuinpaikan valinnan. Rakennettujen viheralueiden rakenteet tulee olla esteettömiä. Se on käytön edellytys monille ryhmille kuten vanhuksille, lapsille liikuntarajoitteisille. Kulkuväylien tulee olla riittävän leveitä tasaisia sekä lepopaikko tulee olla riittävästi. Jo rakennettu alueita kunnostettaessa ne tehdään esteettömiksi, kaikkien saavutettaviksi. Kokoontumispaikat tapahtumineen lisäävät ihmisten sosiaalisen tasa-arvon tunnetta kokoamalla yhteen eritaustaisia ihmisiä viettämään aikaa yhdessä. Ihmiset viihtyvät hyvin hoidetussa monipiirteisessä puistossa. A1, Edustusviheralueet Edustusviheralueet siitsevat kunnan keskeisillä alueilla. Ne siitsevat alueilla, joissa käy eniten vierailijoita. Huolellisesti hoidetut edustusviheralueet luovat vakituisille asukkaille mielihyvää sekä asumisviihtyvyyttä että jättävät vierailijoille miellyttävän kuvan kunnasta. 15
Edustusviheralueiden hoito on intensiivistä. Havaitut puutteet kortaan välittömästi. Alueita hoidetaan päivittäin. Ne ovat koko an edustavia erittäin hyvässä kunnossa. Se vaatii päivittäistä roskien rikkaruohojen poistamista, kasvien sekä kasvualustan kunnon tarkkailua, reunakivien laatoitusten kunnon tarkastamista yms. Havaitut puutteet kortaan välittömästi. Ruukin A1 edustusviheralueita ovat kunnanviraston, torin, Mäkelänrinteen uuden laajennetun pääkirston viheralueet. Esimerkki: Ruukin kirston piha-alue Ruukin kirsto on Siikajoen kunnan edustusviheralue hoitoluokaltaan A1. pääkirsto piha-alue on Kasvillisuus, rakenteet: Opintien suuntaisella koko rakennuksen edustan pituisella viheralueelle on istutettu 12 kappaletta Pylväspihlajia (Sorbus aucubaria Fastiagata ) niiden väleihin Koivuangervo (Spiraea betulifolia). Istutusalue on rattu ympäriinsä betonireunakivillä. Pääsisäänkäynnin edustalla on ladottu betonikiveys. Pääsisäänkäynnin molemmin puolin rakennuksen seinustalla on betonireunakivillä erotetut viheralueet, joihin on istutettu Kääpiövuorimäntyjä (Pinus mugo Pumilio ) pohjoispäädyn alueella on Kääpiövuorimäntyjen lisäksi Siperianpihta (Abies sibirica). Pääsisäänkäynnin pohjoispuolella on muurikivistä rakennettu istutusallas, johon on istutettu Timattituijia (Thu occidentalis Smaragd ), Rönsytiarello (Tiarella cordifolia) Sinikuunliljo (Hosta sieboldiana). Rakennuksen pohjoisseinän viereisellä alueella on kolme siirtolohkaretta (ei vielä paikalla) niiden tkona istutusalueella Pylväspihlajia Koivuangervo. Rakennuksen itäseinustalla on Kotipihlajia (Sorbus aucubaria) sekä nurmialue. Aluetta pohjoisessa raavaa pyörätietä vasten on nurmialue. Pyörätien Opintien risteyksessä istutusalue jolla on Kääpiövuorimäntyjä. Pihasuunnitelman mukaan istutusalueella pitäisi olla Koivuangervo. Sinikuunli Tiarella ovat normaalin kostean maan puolivarjoissa viihtyviä maanpeitekasve. Niiden voimakaskasvuiset peittävät lehdistöt tukahduttavat tehokkaasti rikkaruohojen kasvun. Tiarella kukkii alkukesästä Sinikuunlil loppukesästä, jolloin niiden kukkavarret nousevat näyttävästi esille lehdistön yläpuolelle. Muuta: Sinikuunliljojen lehdet voivat vioittua räystäältä tippuvista isoista vesipisaroista. Liian varjossa niiden lehdet muuttuvat vihreiksi auringossa ne ruskistuvat helposti. Kääpiövuorimäntyjen vuosikasvaimet tulee typistää vuosittain ennen juhannusta Tällä tavoin kasvu pysyy hillitympänä männyn muoto säilyy kauniimpana. 16 Pylsväspihlajien leikkaamisessa suositaan terävää oksakulmaa ts. oksat joissa on laa oksakulma poistetaan. A2, Käyttöviheralueet Käyttöviheralueet siitsevat kunnan keskeisillä alueilla. Niiden hoidon tavoitteena on kasvillisuuden, rakenteiden laitteiden pitäminen hyvässä kunnossa. Alueet tarkastetaan säännöllisesti havaitut puutteet kortaan mahdollisimman pian. Turvallisuutta vaarantavat vauriot puutteet kortaan välittömästi. Käyttöviheralueet, kuten leikkikentät, vaativat kalliita toiminnallisia rakenteita muusta hoitoluokasta poikkeavaa säännöllistä tehokasta ylläpitoa. Niiden rakentamis- hoitokustannukset ovat lähellä edustusviheralueiden kustannuksia. Katupuusto istutukset vähentävät liikenteen melua, sitovat ilman epäpuhtauksia, vähentävät kadun tuulitunnelivaikutusta. Ne alentavat ajonopeuksia lisäävät siten liikenneturvallisuutta. Katuviheralueet tarjoavat suoa ravintoa pieneläimille ovat ekologisia käytäviä yhdistäen viheralueita toisiinsa. Katuviheralueiden sijoittaminen, tarkoitus päämäärä on palvella tukea taamarakennetta. A3, Käyttö- suoviheralue Käyttö- suoviheralueet ovat rakennetun luonnonympäristön välimaastoon sijoittuvia niitä toisiinsa sitovia alueita. Ne ovat puistomaisia. Kasvillisuus muodostuu sekä istutetusta että luonnonkasvillisuudesta. Alueiden hoito on säännöllistä sen rakenteita pidetään turvallisina kunnossa. Käyttö- suoviheralueiden yleisilme pidetään puistomaisina. Hoitotoimenpiteitä Kesäisin rakennettujen viheralueiden hoitotöihin kuuluvat hoitoluokitusten mukaisesti ksotetut roskienkeruut, roska-astioiden tyhjennykset, kasvillisuuden kunnon tarkastaminen tarvittavien hoitotöiden tekeminen (kastelu, lannoitus, rikkaruohojen kitkeminen, katemateriaalin lisääminen jne). Keväisin roudan sulettua kasvualustoista muokkauskelpoiseksi eri kasviryhmille tehdään niiden vaatimat kunnostustyöt mm. kalkitus, lannoitus, talvivaurioiden korus, kevätleikkaukset (ennen silmujen puhkeamista), alueelle kuulumattomien ainesten poistaminen yms. Syyskunnostuksessa nurmi- pensasalueet mm. syyslannoitetaan (jo elokuun alussa), leikataan (syksyllä leikattavat), kalkitaan, arat kasvit
suotaan talven varalta, altakastelujärjestelmät tyhjennetään vedestä, nurmelta poistetaan häiritsevät kasvijätteet yms. Viheralueiden hoidossa voidaan käyttää oppaana Viherympäristöliiton julkaisua Viheralueiden hoito VHT 05 (julkaisu 32). Saman julkaisun ohavia liitteitä voidaan käyttää viheralueiden hoidon hoidontarpeen arvioinnissa. Leikattavat alueet Siikajoen kunnasta saatujen tieto mukaan Ruukin taamassa leikattavia nurmialueita on seuraavasti: Koskipuisto n.7200 m2. Siikasavontien viheralueet n. 250 m2 Katiskapuisto n. 10 000 m2 Hurtinpuisto n. 2400 m2 Ruukin päiväkodin Ryhmiksen viheralueet n. 5100 m2 Yläaste Lukion nurmialueet n. 4000 m2 Ruukin ala-asteen nurmialueet n. 1000 m2 Koskipuiston leikkikenttä n. 1000 m2 Asemapuisto n. 600 m2. Kreivinsaaren nurmialue n. 4000 m2 Kunnanviraston terveysaseman nurmialue n. 7500 m2, sekä niiden pihaalueisiin liittyvät opuistot Siikasavontien varrella n. 5000 m2. Nikkilänpuisto n. 2500 m2 Mäkelänrinne/Vaahtera/Nikkiläntalo n. 5500 m2. Kolmiopuisto Valtakunnansalin kohdalla (Siikasavontie) n. 800 m2 Kärkiniemen urheilukentän nurmialue n. 4500 m2 Koulupuisto n. 3 600 m2 Kaltehtaan nurmialue n. 1000 m2 Yrityspuiston alueen hoidettavat nurmialueet n. 20 500 m2. Leikattavat alueet on Ruukin kunnan toimesta käsin piirretty hoitosuunnitelmakartalle, josta ne on siirretty sähköiseen muotoon osaksi hoitosuunnitelmaa. Avoimet viheralueet Avoimet viheralueet ovat pelto niittyjä, jotka ovat käytön hoidon puolesta muodostuneet avoimiksi. Pellot ovat muokattu kylvettyjä maaalueita. Niityt ovat maatalouden synnyttämiä, mutta useimmiten aktiivisesta viljelykäytöstä poistuneita alueita. Avoimien viheralueiden hoidon tavoitteena on alueiden avoimena pitäminen. Helpoiten se tapahtuu maanviljelyksen myötä. Avoimet alueet ovat usein tärkeitä maiseman maatalouteen liittyvän kulttuuriympäristön kannalta. Ruukin Asemanseudulla avoimia viljelysmaisemia on etenkin Kärkiniemen alueella sekä hiukan alueen pohjoisosassa. 17 Avoimia alueita on myös teiden katujen varsilla. Näissä kohteissa umpeenkasvu estetään muista avoimista viheralueista poiketen vesomalla, murskaamalla tms. Taamametsät Metsät ovat puuston peittämiä alueita, joille luonteenomaista on luonnonvarainen pensas- aluskasvillisuus. Metsät tarjoavat elämyksiä virkistys- ulkoilumahdollisuuksia. Metsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisessä sekä suo-alueina. Niillä on myös taloudellinen merkitys. Taamametsän hoidon tavoitteena on taata taamametsien soveltuvuus hoitoluokassa osoitettuun käyttöön. Esimerkiksi lähimetsiin ei yleensä kohdisteta taloudellisia tuotto-odotuksia, jolloin niitä voidaan hoitaa maisemakuvan, käytettävyyden jne. kannalta mahdollisimman edullisella tavalla. Taamametsien hoito on usein puuston harventamista, alueen siistimistä jätteistä roskista, kulkuyhteyksien rakentamista näkymien avaamista tai metsänreunojen yksittäispuiden korostamista joko poistamalla muuta puustoa tai istuttamalla uusia reuno näkymien päätteitä. Harvennukset tulee taamametsissä tehdä harkiten. Jos alueen puusto on monilajinen monikerroksinen, tulee alueella harvennuksen jälkeenkin olla monilajinen monikerroksinen puusto. Puustoa tulee harventaa ryhmiin, avoin suljettu tila vuorottelevat aukean tilan tulisi muodostaa tilasarjo. Hyvin hoidetuilla metsien rantojen reunapuustoilla kunnan taamakuvaa voidaan kohentaa vaivattomasti. Asutuksen lähellä siitsevien metsien kohdalla korostuu lähimaiseman hoitaminen. Teiden kevyenliikenteenväylien varsilla sekä risteysalueiden äärellä siitsevien metsien maisemanhoidossa on huomioitava turvallisuustekijät kuitenkaan maisemakuvaa unohtamatta. Taamametsissä monipuolinen lähimaisema syntyy puuston tiheyden, puulajien sekä puuston ikärakenteen vaihtelusta. Tavallisesti miellyttäväksi koetaan vanha, mänty- tai lehtipuuvaltainen metsä. Puulajivalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi metsän tuntuun. Metsään voidaan luoda valoisuuden avaruuden tuntua lehtipuilla sekä korostaa varjo havupuiden avulla. Taamametsien lähimaisemaan voidaan tietoisesti vaikuttaa valitsemalla kasvatettavaksi kullekin kasvupaikalle luontaisesti sopiva puulaji. Lähimaisema saattaa kangasmetsissä muuttua ihmisen aiheuttaman kasvilajiston muuttumiskehityksen takia. Metsän asuintonttien ralla muuttumiskehitys on seurausta lähinnä metsään luvattomasti kasatun puutarhajätteen, kuten haravointi nurmikonleikkuujätteiden
rehevöittävästä vaikutuksesta. Metsämaan rehevöitymisen takia metsän luontaista lajistoa uhkaavat nopeasti kasvutilaa valtaavat suuret ruohovartiset kasvit, kuten nokkonen, pujo maitohorsma. Rehevöitynyt metsämaa edesauttaa myös tonttien pihapuuna suositun pihlan liiallista leviämistä metsäluontoon. Tilojen tuntua voidaan luoda korostaa myös erilaisten puustoasetelmien avulla. Elinvoimaiset maisemallisesti hienot yksittäispuut voidaan jättää maamerkiksi metsän sisäosiin tai kiintopisteeksi metsänreunaan. Kahden puun ryhmä voi muodostaa metsämaisemassa ikään kuin portin. Tämä porttiaihe voidaan liittää esteeseen, kuten väliverhoon, tiheikköön tai metsänreunaan ohamaan kulkua. Avoimessa tilassa puuryhmä muuttaa tilan painopistettä. Vapaasti kasvaneella puuryhmällä on ehyt tuuhea latvusto, hakkuissa vapautettujen puuryhmien painopiste sen sian saattaa olla hyvinkin korkealla, palan rungon määrästä latvuksen koosta riippuen. Kun puuryhmän rungot siitsevat ympyrän tai soikion asetelmassa lähes säännöllisin välein niiden keskelle jää tyhjä tila, rungot luovat vaikutelman sisätilasta. Puurivi on vahvasti alueita toisistaan raava asetelma. Tilavaikutelman tuntuun vaikuttavat merkittävästi rivin kaaren puiden tiheyden vaihtelevuus. Puukunnetta voi luontevasti käyttää vain paikoissa, joissa kulkua todella ohtaan johonkin kohteeseen. Parhaiten metsämaisemaan sopii kunne, joka koostuu metsän pääpuulajista. Taamametsiin kohdistuu niiden ensisiisesta käyttötarkoituksesta riippuen vaihtelevansuuruista kulutusta. Kasvillisuuden kulutuskestävyys merkitsee sitä käytön määrää, jonka alue kestää muuttumatta. Kulutus aiheuttaa muutoksia kenttäkerroksen kasvillisuudessa vähentää humuskerrosta, jolloin maaperässä alkaa tapahtua rakenteellisia muutoksia. Maan mururakenteen heikentyessä kasvualustan tiivistyessä kasveille aiheutuu puutetta ravinteista sekä vedestä tämä näkyy kasvien elinvoimaisuudessa. Puissa kulutuksen vaikutukset näkyvät enemmän paksuuskasvussa kuin pituuskasvussa. Kokonaisuudessaan puiden kasvu hidastuu, kun niille elintärkeät sienirihmastot vähentyvät. Heikentyessään puut ovat alttiita sienitaudeille hyönteistuhoille. Lajeista arimpia kulutukselle ovat jäkälät. Sammalet sekä varsinkin kovalehtiset varvut kestävät kulutusta paremmin, mutta niidenkään kulutuskestävyys ei ole hyvä. Lehtensä pudottavat varvut kestävät tallaamista ikivihreitä laje enemmän. Ruohot kestävät tallaamista paremmin kuin varvut, parhaiten kulutusta kestävät heinät niiden osuus kasvustossa tavallisesti lisääntyy kulutuksen kasvaessa. Eri 18 kasvupaikkatyyppien kulutuksen sietokyky voidaan päätellä vallitsevan kasvillisuuden perusteella. Kulutuskestävyyttä voidaan parantaa ohamalla kulku rakennetuille reiteille tai parhaiten kulutusta kestäville kohteille, säännöllisillä puuston harvennuksilla sekä poh- kenttäkerroksen kasvillisuuden muuttamisella kulutuskestävämpään suuntaan. Kulutuskestävyyden parantamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota koulujen, leikkipaikkojen tai uimarantojen lähimetsissä sekä läpikulkumetsiköissä. Harvennusten seurauksena metsän valo-olosuhteet muuttuvat tällä edistetään sekä puiden että aluskasvillisuuden hyvinvointia. Valon lisääntyminen muuttaa aluskasvillisuuden lajikoostumusta paremmin kulutusta kestäväksi. Kohteet, joissa maaperä on palstunut, puiden juuristoa suoamaan pintakasvillisuutta elvyttämään voidaan käyttää kateainetta. Pintakasvillisuuden tulisi kyetä kasvamaan kateaineen läpi, eikä kateaine saisi myöskään estää puiden juuriston veden- ilmansaantia. Puiden kasvun elpyminen kateaineen levityksen jälkeen on tavallisesti hidasta pintakerroksen tiivistymisen vuoksi. 5 JATKOTOIMENPITEET ViherInfo-ohjelmisto asennetaan Siikajoen kunnassa ViherInfoa tarvitsevien henkilöiden tietokoneisiin. ViherInfo-kartta viedään tilaan palvelimelle, jotta se on kaikkien tarvitsijoiden saatavissa. ViherInfon käytössä opastaa käyttämiseen kouluttaa AIRIX Ympäristö Oy:n henkilökunta etupäässä ohjelmistokehityksestä vastaava suunnittelupäällikkö Jouko Pääkkölä suunnitteli Markku Nikula. Koulutus tapahtuu Siikajoen kunnan tiloissa. Koulutuksessa opastetaan käyttäjät etsimään tieto kartalta, tulostamaan otteita viheralue kartalta, laatimaan raportte editoimaan viheralueiden ominaisuuksia. LIITE I: ASEMAKAAVA-ALUEEN VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA-KARTTA