Toimenpideohjelman päivittäminen ja tilanne toimenpidesuunnittelussa Vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.3.2014 Ansa Selänne
Vesienhoidon suunnittelun aikataulu Toimenpideohjelmaluonnos valmis 4/2014 (toimenpiteet VEMUssa ja POVETissa) è koordinoivat ELYt kokoavat toimepiteet vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset ja toimenpideohjelmat valmiita 9/2014 Vesienhoitosuunnitelmaehdotusten kuuleminen ja lausunnot 10/2014-III/2015 Valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus marraskuu 2014 Ehdotusten tarkistaminen kuulemisen ja lausuntojen perusteella. Myös toimenpideohjelmia tarkistetaan kuulemisen pohjalta. Valtioneuvostokäsittelyn valmistelu valtakunnallisesti syksy 2015 è Valtioneuvostokäsittely joulukuu 2015
Mikä muuttuu toisella VHS -kaudella Toimenpiteiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ja hyödyt arvioitava aiempaa paremmin Paineiden ja toimenpiteiden yhteyksiä tarkennettava Haitallisten aineiden parempi huomioon ottaminen Ilmastomuutoksen vaikutusten parempi huomioon ottaminen Suunnittelun apuna parempia työkaluja (esim. VEMALA, VIHMA, KUTOVA jne.) Toteutuksen keinoja ja sitouttamista kehitettävä Vesienhoidon yhteydet merenhoitoon ja tulvariskien hallintaan Komission antama palaute, ensimmäisen kauden toimeenpano ja resurssit vaikuttavat suunnitteluun
Mallien hyödyntäminen suunnittelussa Vesienhoidon toimenpiteiden mitoitus edellyttää arviointeja vesimuodostumiin kohdistuvista kuormituksesta sekä sen vaikutuksista ja vähennystarpeista sekä toimenpiteiden kustannuksista Alkuvuodesta 2014 käynnistyi YM:n rahoituksella KESKITETYT ARVIOINNITprojekti, jossa SYKE on tuotti arviointeja ELYjen haluamista kohdevesistöistä käyttäen arviointivälineitä, jotka on testattu GisBloom hankkeessa 2010-2013 sekä VARELYn alueella v. 2013 Tavoitteena oli arvioida Vesistökuormitus ja sen vähentämistarve ja toimenpiteiden kustannukset èkustannustehokkaiden toimenpidekokonaisuuksien löytämiseksi Tukea ELYjen tulosten tulkinnassa ja vesienhoidon suunnittelussa.
Nimi Koko P-pitoisuus Mitattu H/T raja ug/l ug/l erotus Peninginjoki 40,5 40 0,5 alle 5 Kiminginjärvi 41 40 1 alle 5 Liitonjoki 41,3 40 1,3 alle 5 Alvajärvi 29,4 28 1,4 alle 5 Elämäjärvi 46,8 45 1,8 alle 5 Pieni Vesijärvi 20,5 18 2,5 alle 5 Pieni-Lumperoinen 21 18 3 alle 5 Makkarajoki-Isojoki-La 39,3 35 4,3 alle 5 Päällinjärvi 49,4 45 4,4 alle 5 Palokkajärvi 32,6 28 4,6 alle 5 Juoksjärvi 33 28 5 5-10 Kyyjärvi 50,4 45 5,4 5-10 Jämsänjoki 40,4 35 5,4 5-10 Poikkeusjärvi 50,7 45 5,7 5-10 Peukaloinen 24 18 6 5-10 Lapinjärvi 46 40 6 5-10 Tervajoki 46,5 40 6,5 5-10 Vesijoki 42 35 7 5-10 Murronjoki-Pihlajajoki 42,4 35 7,4 5-10 Hauhanjoki-Tammikoski 42,4 35 7,4 5-10 Kiminginjoki 47,7 40 7,7 5-10 Jokijärvi 53,2 45 8,2 5-10 Toulatjoki 43,2 35 8,2 5-10 Ahveninen 49,5 40 9,5 5-10 Koivujärvi 54,5 45 9,5 5-10 Humalajärvi 28 18 10 10-20 Saanijärvi 55,3 45 10,3 10-20 Iso-Korppinen 52,6 40 12,6 10-20 Iso-Herttu 39,1 25 14,1 10-20 Ylä-Karanka 60,2 45 15,2 10-20 Hirvijoki 55,6 40 15,6 10-20 Alanen 61 45 16 10-20 Lehesjärvi - Vähäjärvi 44,1 28 16,1 10-20 Hohonjoki 51,2 35 16,2 10-20 Ahveninen 42,8 25 17,8 10-20 Elämäisjoki 58 40 18 10-20 Nopolanjoki 58,1 40 18,1 10-20 Kolu-Meronen 68,2 45 23,2 20-50 Alanen 73 45 28 20-50 Pyhäjärvi 87 45 42 20-50 Luksanjärvi 87,9 45 42,9 20-50
LLR-mallilla lasketut kuormitusvähennykset P-kuorman vähennys (P-tavoitteeseen) N-kuorman vähennys (N-tavoitteeseen) Kyyjärvi 14.643.001 32 % 1 % Saanijärvi 14.491.001 25 % - Palokkajärvi 35 % 3 % 14.291.001 Iso-Herttu 14.371. 004 68 % 35 %
Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteitä valmisteltu metsäryhmässä, jossa mukana Juha Jämsén (MK), Pauli Rintala MOL Järvi-Suomi, Timo Hiltunen (MH), Raija Rekonen ja Ansa Selänne, KESELY Ryhmä on kokoontunut 3 kertaa
Kunnostusojituksen perusrakenteet Vuosina 2006-2012 kunnostusojituspinta-ala ollut Keski-Suomessa keskimäärin 3 527 ha/a. Metsäryhmä arvioi, että kunnostusojitus jatkuu samansuuruisena vuosina 2016-2021 Kohdennettu osa-alueille puustoisten turvemaiden suhteessa
Uudistushakkuiden suojakaistat 10 % uudishakkuualasta sattuu vesistön varteen, suojakaistan leveys on 10 m. Yhtä hehtaaria kohtia on suojakaistaalaa 1000 m 2 Vuosina 2006-2012 uudistushakkuupinta-ala on Keski-Suomessa ollut keskimäärin 12 050 ha/a Metsäryhmä arvioi, että uudistushakkuu jatkuu samansuuruisena vuosina 2016-2021 Kohdennettu osa-alueille metsätalouden metsämaan suhteessa
Lannoituksen suojakaistat Suojakaistan leveys on keskimäärin 20 m. Yhtä hehtaaria kohti on suojakaista-alaa 2000 m 2 Vuosina 2006-2012 lannoitusala on Keski- Suomessa ollut keskimäärin 4 550 ha/a. Metsäryhmä arvioi, että lannoitus jatkuu samansuuruisena vuosina 2016-2021. Kohdennettu osa-alueille: metsätalouden metsämaan suhteessa
Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Keski-Suomessa kunnostusojituksen tehostettua vesiensuojelua on esitetty noin kolmasosalle kunnostusojituspinta-alasta vuoden 2012 ojitusilmoituksen mukaan. Ojitusala Ojapituus % koko ojitusala sta % koko ojapituudesta Laskeutusaltaita (kpl) Pintavalutus % ojitusalasta Pohja- tai putkipatoja % ojitusalasta ha m 14.2 76,6 2,9 % 21 419 3,0 % 8 51 0 14.3 73,1 2,7 % 20 462 2,8 % 13 12 0 14.4 1505,8 56,2 % 410 380 56,9 % 109 21 27 14.5 78,2 2,9 % 21 035 2,9 % 11 36 0 14.6 508,0 19,0 % 136 670 18,9 % 89 8 2 14.7 103,4 3,9 % 26 906 3,7 % 12 0 0 14.8 32,2 1,2 % 8 935 1,2 % 4 0 0 14.9 24,8 0,9 % 6 935 1,0 % 2 0 0 35.48 125,6 4,7 % 30 138 4,2 % 12 35 0 35.6 124,3 4,6 % 34 027 4,7 % 29 29 0 35.7 25 0,9 % 4 678 0,6 % 0 100 0 Yhteensä 2677,0 100,0 % 721 585 100,0 % 289 20* 15* *keskimääräinen% koko ojitusalasta Vuosille 2016-2021 tehostettua vesiensuojelua arvioidaan tehtäväksi samassa laajuudessa è Eli vuosina 2016-2021 pintavalutuskenttiä, pohjaja putkipatoja tai kosteikkoja tehdään kunnostusojituksen perusrakenteiden lisäksi yhteensä 125 kpl (noin 1000 ha:lle), kyseessä on vielä alustava arvio
Koulutus ja neuvonta 80 kpl/a, 480 kpl suunnittelujakso kohdennetaan koko Keski-Suomen alueelle mukana urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja toimijoiden koulutus metsänomistajille tehtävä neuvonta ei ole mukana tässä. Valuma-aluesuunnittelu tehdään metsätalouden vesiensuojelun painopistealueille Eroosiohaittojen torjunta tehdään Keski-Suomessa 3-5 hanketta/a eli 18-30 hanketta(keskimäärin 25 hanketta) vuosina 2016-2021. Näissä vesiensuojelurakenteita 10 kpl /hanke eli yhteensä 250 vs-rakennetta. Kohdennetaan metsätalouden vesiensuojelun painopistealueille. Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallisttumaan Kitu- ja joutomaita puustoisilla turvemailla on VMI11 mukaa Keski- Suomessa 9 800 ha. Metsähallitus on arvioinut, että heidän maillaan tällaisia alueita on jätetään ennallistumaan kaudella 2016-2021 noin 400 ha.
Turvetuotannon toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteitä valmisteltu turveryhmässä, jossa mukana Leena Siltaloppi ja Hanna Lampinen VAPOsta Hannu Salo Bioenergia Oystä Yksityiset tuottajat: Pekka Purola, Jouni Saukko ja Tuomo Hakala Sirpa Salo, Harri Liukkonen ja Ansa Selänne, KESELY Ryhmä on kokoontunut 3 kertaa
Suunnittelun lähtökohdat Kaikilla tuotantoalueilla on ympäristölupa ja BAT käytössä ympärivuotisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää humus- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen sekä turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen kaikissa virtaamaolosuhteissa Huomiota tulee kiinnittää myös tuotannon loppuvaiheeseen sekä jälkihoitoon. Turpeen noston loppuvaihe tulisi pitää mahdollisimman lyhyenä ja siirtää nostoalue ripeästi muuhun käyttöön. Huomioidaan myös mahdollinen jälkikäyttö. Vesiensuojelu: Uudet alueet : ympärivuotinen pintavalutuskenttä tai kemikalointi tai muu yhtä tehokas menetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu Olemassa olevien soiden tehostaminen: jos ei ympärivuotista pintavalutuskenttää tai kemikalointia, niin kosteikko/kasvillisuuskenttä tai muu yhtä tehokas menetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu Uusien turvetuotantoalueiden sijainninohjauksella on keskeinen merkitys vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Uusi turvetuotanto tulee suunnata jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille Oikealla sijoittelulla voidaan vähentää tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia (herkät vesistöalueet, ei pohjavesialueille)
Suunnittelun perusteita Vesiensuojelun perusrakenteet Olemassa olevat alueet: koko turvetuotantoalalla, VEMUun syötetään ko. ala ja käyttökustannukset Vuoden 2012 lopussa turvetuotanto pinta-alaa on noin 5 700 ha è 111 tuotantoaluetta, lisäksi <10 ha:n alueita pari kymmentä è päivitetään tilanne vuoden 2013 tiedoilla Uudet alueet Uusien alueiden määrä voidaan arvioida esim. nyt vireillä olevien ja valitustuomioistuimissa olevien hakemusten pinta-alan perusteella (noin 1000 ha, 26 kpl) VEMUun syötetään sekä investointi- että käyttökustannukset
1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Keski-Suomen vaihekaava 3, Turvetuotantoon soveltuva alue tu, tu1, ala 7145 ha Selvitysalueen ala 17 284 ha 14.6 14.4 Alueiden pinta-ala (ha) reiteittäin 35.6 14.5 14.3 35.48 14.2 49.095 14.7 51.052 14.9 35.7 14.8 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Alueiden pinta-ala (ha) kunnittain Multia Keuruu Karstula Hankasalmi Uurainen Kinnula Kyyjärvi Kivijärvi Pihtipudas Jämsä Saarijärvi Petäjävesi Kannonkoski Äänekoski Viitasaari Toivakka Joutsa Kuhmoinen Laukaa Konnevesi
Vesiensuojelun perusrakenteet Vesiensuojelurakenteet Olemassa olevat rakenteet: Suunnitellaan sille alalle, millä ko. vesiensuojelurakenne on käytössä. VEMUuun kustannukset käyttökustannuksina. Nykytilatiedon saa VAHTIsta. Uudet rakentaminen : suunnitellaan sille alueelle, mille ko. rakenne tehdään Vuoden 2012 tilanne Pintavalutuskentät/kosteikot/kasvillisuuskentät, ei pumppausta 1190 ha:n alalla (käyttö ja ylläpito) Pintavalutuskentät /kasvillisuuskentät/kosteikot, pumppauksella 3050 ha:n allalla (käyttö ja ylläpito) Virtaaman säätö 1900 ha:n alalla (käyttö ja ylläpito) Kemiallinen käsittely (104 + 186) ha:n alalla, yht. 290 ha è Vuoden 2012 tilanne päivitetään
Vesiensuojelun tehostaminen olemassa olevalla turvetuotantoalueella: Arvioidaan, millä toimenpiteellä vesiensuojelua tehostetaan (määrä esim. uusista luvista). Olemme lisäksi saaneet VAPOlta listan heidän tehostamistoimistaan soittain (lupaus että VAPOn suot kaikki BAT:ssa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ellei BAT:a saada, niin alue poistuu tuotannosta). Määrät laitetaan VEMUun sekä investointi että käyttökustannuksina. Määrien selvittäminen vielä kesken Uusille alueiden vesiensuojelutoimet: Laitamme varmaankin pääsääntöisesti ympärivuotisen pintavalutuskentän koko alalle ellei parempaa tietoa ole käytettävissä. Meillä uudet pintavalutuskentät lähes pääsääntöisesti ovat ojitettuja. Määrät laitetaan VEMUun sekä investointi että käyttökustannuksina Määrien selvittäminen vielä kesken
Keski-Suomen turvetuotantopinta-ala (ha) ja fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitus kg/a v. 2004-2012 Pinta-ala Keski-Suomessa kunnostusvaiheessa, tuotannossa ja tuotantokunnossa muttei tuotannossa oleva ala (ha) Kokonaistyppi kg/a 7 000 70 000 6 000 60 000 5 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kiintoaine kg /a Kokonaisfosfori kg/a) 350 000 2 500 300 000 250 000 200 000 2 000 1 500 150 000 1 000 100 000 50 000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI
Pistemäiset päästöt Keski-Suomessa Typpikuormitus kg/a turvetuotanto kalankasvatus jätevedenpuhdistamot teollisuus Kiintoainekuormitus kg/a jäteveden puhdistamot teollisuus turvetuotanto 1 200 000 1 100 000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 600 000 400 000 200 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Fosforikuormitus kg/a turvetuotanto kalankasvatus jäteveden puhdistamot teollisuus 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI
Muut sektorit Maatalous Maatalousryhmä kokoontunut kaksi kertaa Pertti Ruuska MTK, Vesa Laitinen ProAgria, Tarja Stenman JAMK, Ilona Helle, Harri Liukkonen, Merja Lehtinen ja Ansa Selänne KESELYstä Pohdittu tavoitteita, linjauksia ja alustavasti myös toimenpiteitä Toimenpidemäärien suunnittelu vielä kesken Kunnostus, vesirakentaminen ja säännöstely Virtavesikohteiden suunnittelu lähes valmis (ei vielä viety VEMUun) Järvien osalta suunnittelu käynnistymässä Yhdyskunnat ja haja-asutus Käynnistynyt Kalankasvatus, teollisuus ja turkistarhaus Ei vielä alkanut
Kuva: Lauri Kaisto Kiitos!