Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Samankaltaiset tiedostot
Lasta odottavan perheen mielenterveys

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS Petra Vallo Kätilö-th

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

T U I J A H E L L S T E N

Kohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Vauvan Taika projektin loppuseminaari

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Raskausajan tuen polku

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Päihteet ja vanhemmuus

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa.

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Raskausajan tuen polku

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

Oili Aumo, kätilö Vantaa

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28)

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Lapsen puheeksi ottaminen

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Hyvät tulevat vanhemmat!

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille Kati Kuusio

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken raskausviikolla

Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa Tuula Tervonen Kätilö LKS

Vauva tulee, oletko valmis?

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Otetaanko perheet puheeksi?

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Transkriptio:

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g painoinen 10-15% raskauksista päätyy keskenmenoon, yleensä ennen rv 12 Syy yleensä ei tiedossa, noin 50% syynä sikiön kromosomipoikkeavuus

Kohtukuolema Rv 22 jälkeen tai vauvan ollessa yli 500g painoinen Koskettaa arviolta 0.5% rv 22 ylittäneistä Suurin osa hyvin lähellä laskettua aikaa tai yliaikaisissa raskauksissa 90% pystytään selvittämään syy

Toivotun raskauden keskeytys Raskauden keinotekoinen päättäminen ennen rv 20 tai ennen rv 24, jos kyseessä vaikea sikiön sairaus tai rakenteellinen poikkeavuus Noin 3% keskeytyksistä tehdään sikiöpoikkeavuuden vuoksi Johtaa samanlaiseen surureaktioon ja psyykkisten häiriöiden riskiin kuin kohtukuolema Psyykkisen tuen tarve samanlainen Lisänä voi olla oma syyllisyys ratkaisusta

Menetyksen ajankohdan merkitys Psyykkisestä näkökulmasta ero keskenmenon ja kohtukuoleman välillä osin keinotekoinen Menetys rv 20 jälkeen erityisen vaikea käsitellä Osalle vanhemmista myös alkuraskauden keskenmeno erittäin suuri menetys Kokemuksen voimakkuus riippuu siitä, missä määrin vanhemmat ehtineet ajatella vauvaa yksilönä, suunnitella yhteistä tulevaisuutta Myös taustatekijöiden ja saadun lääketieteellisen hoidon ja tuen merkitys

Vanhempien psyykkinen vointi keskenmenon ja kohtukuoleman jälkeen Perheelle yleensä vakava traumakokemus, joka johtaa pitkäkestoiseen suruprosessiin Täysin verrannollinen lähiomaisen menettämiseen, jopa vaikeampaa, sillä menetetystä vauvasta vähän muistoja Traumaattisen kriisin vaiheet: Shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe, uudelleensuuntautumisen vaihe Kohonnut riski psyykkisiin oireisiin: Vielä 6-12kk päästä äideistä puolet oireili masennuksella tai ahdistuksella Isistä lähes puolet kärsi alussa psyykkisistä oireista, oireilu mahd. lyhytkestoisempaa (tai vain erilaista)

Kokemus menetetystä lapsesta Usein tarvetta saada puhua lapsesta ja menetyksestä hyvinkin pitkään (erit.äidit) Keskiraskauden keskenmenossa tai kohtukuolemassa lapsi koetaan pysyvästi osana perhettä, merkitys ei katoa myöhempien lasten syntymän jälkeenkään Ympäristön joskus vaikea ymmärtää perheen surun syvyyttä, ja suruprosessin pitkää kestoa, koska vauva ei ole ollut ympäristölle vielä todellinen Kokemuksen vähättely voi lisätä surua ja eristää

Terveydenhoitajan merkitys Perheelle tulee tarjota mahdollisuus neuvolakäyntiin myös menetyksen jälkeen: Miel.molemmat vanhemmat Odotukseen osallistuneen terveydenhuollon henkilökunnan merkitys erityinen Kohtaamisessa sanat eivät merkityksellisiä, kunnioitus, läsnäolo, sen vastaanottaminen, mitä perhe haluaa kertoa, jakaa, kysyä Lääketieteellisen tiedon merkitys Tiedon antaminen normaalista / traumaattisesta surusta Lähiverkoston ja mahd. ammattilaistuen tarpeen kartoitus koko perheen näkökulmasta; myös käytännön apu Huomioi shokkitilan ja viiveisten reaktioiden merkitys

Vanhemman psyykkinen ennuste menetyksen jälkeen Kaikki vanhemmat eivät tarvitse ammattiapua Oman lähiverkoston tuen merkitys Menetystä tärkeää pystyä suremaan ja käsittelemään itselle riittävällä tavalla Käsittelemisen tavat ja vaikeimman surureaktion kesto yksilöllinen Erityisessä riskissä myöhäisellä raskausviikolla tai toistuvia keskenmenoja kokeneet, lapsettomuustaustaiset, perheet, joilla heikot tukiverkot tai jo ennestään mielenterveysongelmia tai kuormitusta

Isän ja äidin suru Usein äidin surua pidetään voimakkaampana ja pitkäkestoisempana Isän surua tunnetaan vähemmän ja se voi olla erilaista (esim.toiminnallista) Isä usein ensisijaisesti yrittää olla äidin tukena, ja monella suuri huoli puolisosta Pariskunnan tuki toisilleen keskeinen Suremisen erilaisia tapoja joskus vaikea ymmärtää Lapsen menetys lisää parisuhdeongelmien ja jopa erojen riskiä Pariskunnan yhteisyyden lisääminen jo neuvolakäynnillä?

Sisarusten suru Vauvan menetys koskettaa myös sisaruksia ja pienikin lapsi ymmärtää paljon Asia tärkeä selittää sisarukselle, koska pienillä lapsilla helposti maagisia ajatuksia, esim. syyllisyydentunteita ja pelkoja Sisarukset elävät myös vanhempien surun keskellä: Turvallisuudentunteen lisääminen, tarvittaessa ulkopuolinen apu Lasten tapa käsitellä surua leikin, piirtämisen, myös konkretian kautta: Usein lyhyitä aikoja kerrallaan Joskus sisaruksella oman tai perheen yhteisen tuen tarve

Uusi raskaus keskenmenon tai kohtukuoleman jälkeen Usein vanhemmat toivovat mahdollisimman pian uutta raskaaksituloa Kun uusi raskaus alkaa nopeasti, edellistä menetystä ei ole ehtinyt vielä käsitellä Uusi odotus usein ristiriitainen kokemus, johon liittyy lähes väistämättä ahdistus ja menetyksen pelko Yleensä näin voi olla kaikissa myöhemmissäkin raskauksissa, ei vain ensimmäisessä Pelot voivat jatkua myös lapsen synnyttyä tai kohdistua jo olemassaoleviin lapsiin

Suhde uuteen lapseen kohtukuoleman jälkeen Kuolleen ja uuden vauvan erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa: Replacement child syndrome Riski hitaampaan tunnesuhteen kehitykseen raskausaikana, varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen ongelmiin sekä negatiivisempiin mielikuviin uudesta lapsesta Vain, jos kokemusta ei saatu käsiteltyä Tuen saaminen uudessa raskaudessa!!

Hyvät hoitokäytännöt neuvolassa lapsen menetystä seuraavassa raskaudessa Vanhemman huolen ja pelon hyväksyntä, vakavasti ottaminen Tarvittaessa ohjaus ammattiapuun: Erityisesti, kun uusi raskaus nopeasti / menetyksen käsittely muuten kesken, ja pelot haittaavat jokapäiväistä elämää tai vanhemmat kaipaavat lisätukea Psyykkistä tukeakin tärkeämpää on yleensä turvallisuuden tunne raskauden somaattisen seurannan osalta: Ylimääräiset ultrat, sydänäänten kuuntelut, tiheämmät käynnit usein välttämätöntä äidille Äidin raskausajan ahdistus vaikuttaa myös sikiön kehitykseen, ja raskausaikainen tuki auttaa muodostamaan suhteen uuteen vauvaan

Kiitos!