Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Avoin dialogi, suora puhe, Vaitiolovelvollisuus ei estä. Tiiminä vaitiolovelvollisia. Kun ollaan asiakkaalta kysytty, on tämä mahdollista Moniäänisyys ja hypoteesien rakentaminen Luukuttaminen vähenisi, kun ammattilaiset tekisi enemmän yhdessä Koko tiimin kannattelema perhe, ei niin haavoittuva Kohtuullisemmat asiakasmäärät ja tiiviimpi työskentely Olisiko työskentely enemmän laadullista kuin määrällistä? Asiakkaan kannalta tärkeää, kun vuorovaikutukselle ja luottamuksen rakentumiselle annetaan aikaa pystyisi keskustelemaan paremmin Käsitteiden avaaminen -> Yhteistyön lisäämisen kautta muodostuu yhteinen kieli
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Yhdessä tekemisen tärkeys Perheen historia ja lapsen historia selvitetään, jotta kokonaisuus hahmottuu perheen tilanteesta paremmin Ylisukupolvinen historia ja lapsen tarinan muuttaminen Työparityöskentelyn muuttaminen ja vastuun jakautuminen muuttuu -> työntekijöiden kuormittuminen vähenee On innostavampaa tehdä työtä, jossa voi kuulla erilaisia näkökulmia (monialaisuus) Voi yhdessä ideoida uutta Tiukista so ja te luukuista laajenee enemmän yhteistyöverkostoiksi Kohtaamisten tärkeys Asiakkaan äänen kuuluminen Asennemuutos Uudenlaiset toimintatavat
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Moniammatillisuus, tiivis yhteistyö, yli rajojen työskentely Perheterapian/psykiatrian näkökulman esiin saaminen Työn jaottelu työntekijöittäin työntekijöiden roolit, asiakasnäkökulma, työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen onnistuu aiempaa paremmin Omatyöntekijä Sitouttaa paremmin kuin nykyinen verkostomalli rakenne auttaa ja tukee tiimin työskentelyä Ajantasaisen tiedon saaminen varmistuu tiimin työntekijöille Tieto-taidon jakaminen Vähentää yksintyöskentelyä reflektoinnin mahdollisuus, monta näkökulmaa, vähentää haavoittuvuutta Lapsen ja vanhemman ääni tulee kuuluviin aiempaa paremmin
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? - Asiakaslähtöisyys eri alojen asiantuntijat tekevät yhdessä -> Onko asiakaslähtöistä, jos asiakas ei ole itse mukana? - Eri tahojen aito yhteistyö (kaikkien tahojen tarvitse näkyä asiakkaalle) - Yhteiset arvot ja yhteinen näkemys tekemiseen - Asenne työhön - Pysähtyminen asiakkaan elämäntilanteen ja tarinan äärelle > aika, useampia tapaamisia, reflektointia Miten systeemistä toimintakulttuuria voisi levittää muuallekin. Ajattelua pitäisi laajentaa. Toimintakulttuurin muutos myös peruspalveluihin. Koko perheen huomioiminen, ei vain näkökulma lapsessa
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Vastuusosiaalityöntekijä keskeinen rooli, mutta muukin tiimi tietää asiakasperheestä voi auttaa siinä, ettei perheen tarvitse aina kertoa asiaansa alusta uudelleen Lapselle oma sosiaalityöntekijä, vanhemmille oma mahdollistaa lisää myös lasten tapaamisten määrää Lisää asiakkaiden kuulluksi tulemista. Voi mahdollistaa sen, että palvelut voidaan räätälöidä perheen tarpeiden mukaan Perhe tietää, että tiimi kokoontuu kirjaukset annetaan perheen nähtäviksiavoimuus Työntekijöiden työajan räätälöinti perheen tarpeiden mukaan (esim. perhetyö) Tiiviisti perheen kanssa kulkevat työntekijät Korostaa yksittäisen työntekijän taitoja kohdata perhettä ja asettua kuuntelemaan heitä ja heidän yksilöllistä elämäänsä inhimillisempää Korostaa voimavaroja yhteinen työ Kohtaamisia tulee enemmin mahdollistaa luottamuksen syntymistä
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Perheen historian ja kokemuksen esiin tuominen, lapsen taustat selville/keskusteluun. Kokemukset/ lapsen, perheen taustan tuominen työn avuksi, esim. lapsuuden tapahtumat vaikuttavat terapiatyössä asiakkaan oma asiantuntemus omassa asiassaan tulee ottaa vahvasti huomioon kun tiimi kantaa kollektiivisesti vastuuta (on perheterapeuttinen näkökulma, asiakaskokemuksen näkökulma, konsultatiivisuus ym.) saako perhe tämän kautta parempaa kohtaamista? Lisääkö tiimin työskentely työssä jaksamista, uskottiin niin Kysymys; Kuka kiinnittyy kehenkin? Asiakkaalla mahdollisuus kiinnittyä helpommin, kun on useampi toimija Miten varmistetaan, että sen työntekijän, joka on tuttu asiakkaalle/luottamus rakennettu, suhde jatkuu kun asiakkuus siirtyy palvelusta toiseen Kuullaanko aidosti lasta/nuorta?
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Ajattelu siitä, että asiakkuus on yhteinen Erityisesti mallinnuksessa on hyvää voimavarakeskeisyys
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? haasteita: alalla kriisi, pirstaleisuus, yksin työskentely, tulipalojen sammuttaminen Samat huolet kuin mallinnuksesta: vetääkö peruspalvelut riittävästi että malliin pystytään. Juuri sos.huoltolain mukainen muutos- taas uutta. Puute työntekijöistä. Miten vammaispalvelu psykiatria saadaan mukaan Kuulosti hyvältä, kun mallinnuksessa luvattiin: kohtaavaa sosiaalityötä, vastuun jakaantumisesta, asiakas on monissa palveluissa yhteinen työ avainasia., uudet näkökulmat, yhdessä tekeminen, uusi työkalu. punainen lanka systeemisyys ja tiimityö, organisaation on muututtava systeemiseksi, arvot ja vahva johtajuus. haasteet on tunnistettu, auttaako se? Innostus vallitsee, mutta myös epätietoisuus
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Palvelutarpeen arvio tulee tehdä 3kk mennessä. Jos perheessä edelleen kolmen kuukauden jälkeen suuret haasteet, joka tapauksessa tulee lastensuojeluun. Tällä hetkellä palvelut erillään toisistaan. Toimintamalli mahdollisesti ratkaisee tätä haastetta. Lastensuojelu tulee resursoida siten, että systeemisen mallin mukaisesti voidaan työtä tehdä. Mallissa erityisen hyvää, se että mallissa on leveämmät hartiat auttamassa perhettä, myös työntekijälle apua siitä, että ammattilaisia ja näkökulmia on ammattikunnasta. Vastuu on yhteinen. Tietosuoja-asiat, jos perhe ei anna lupaa verkostossa toimimiseen/tiedon jakamiseen, tulee ongelmia (varhaisemman tuen palveluissa) Miten ja missä forumeilla yhteistä keskustelua pitäisi käydä, jotta toimintakulttuuri muuttuu? Miten toimintakulttuurin muutos ja resurssit kohtaavat? Miten nykyisyys ja visio tulevaisuudesta kohtaa? Miten pienin askelin mennään kohti visiota, systeemista mallia?
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Peruspalveluiden tulisi olla vahvoja, jotta malli toimii Nykyisessä järjestelmässä tulee olla todella sinnikäs, että saat apua ja että, jotta osaa hakea apua Yhteinen asiakkuus, tämä tulisi nähdä kaikissa palveluissa Yhteistä ymmärrystä tulisi rakentaa systemaattisesti
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Miksi laitospuoli puuttuu mallinuksesta kokonaan? (esim. Lastensuojelulaitokset) Jos lapsi on laitoksessa voisiko automaattisesti laitoksen työntekijä kuulua tiimiin? Vertaistuen malli asiakkaille Ei saa unohtaa jälkihuoltonuoria Konkretia, miten tiimi hoitaa 20 lasta ja heidän perheensä? Miten varmistetaan perheterapeuttien riittävyys, rekrytoidaanko heitä lastensuojeluun? Miten hallinnon tasolla on asiasta ymmärrys? Tällä hetkellä tapahtuu kentältä tiedon vieminen ylemmälle taholle. Itseohjautuvalla tiimillä täytyy olla lupa toimia. Resurssit? Malli edellyttää joustavuutta
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Psykiatrisen osaamisen/tiedon varmistaminen pysyväisluonteinen jäsenyys rakenteeseen?? Vai onko tapauskohtainen ja korostuu työskentelyssä asiakkaan kanssa? Työskentelyyn rakenne lapsen sijoituksen yhteydessä Kirjaamisen esiin nostaminen, miten ja mihin tiimin kirjaaminen toteutetaan, varsinkin jos on erilaisia hypoteeseja tiimin jäsenillä? Koordinaattorin rooli pohdituttaa? Miten aikuispalvelut on linkitetty mukaan, vammaispalvelu, perhetyö, ketä kuuluu tiimiin???? Salassapitoasiat - miten hoidetaan. Kirjaaminen?????!!!!! Kansa-koulu contra hypoteesien ym.kirjaaminen.. Läpinäkyvyys luottamuksen kannalta tärkeä asia. Lakimiehen kantaa jossain vaiheessa tärkeä. Valtakunnallinen tuki jatkossa maakunnille.
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Ketä kaikkia systeemiseen malliin oikeasti kuuluu? Miten konsultaatiorakenteet mahdollistuu? Tulisiko psykiatrialta, aikuis.sos.työstä tmv. olla tiiviimmin mukana, ei vain konsultaatiolla? Yhdellä perheterapeutilla, kliinikolla suuri rooli, entä hänen työn tuki? Lähettämiskäytännöt, tulisiko näiden muuttua? Kynnys on korkea hakea esim. terveyskeskuslääkäriltä lähetettä psykiatrialle? Miten perhetyö/intensiiviperhetyö tulisi kytkeä malliin? Voisiko olla kliinikkotiimi? Tiimiin kuuluisi esimerkiksi psykologi, perheterapeutti jne.? Ryhmästä kutsuttaisiin systeemiseen tiimiin ( tai muualle palvelun tueksi) tarpeen mukaan. Malliin liittyvistä roolituksesta olisi hyvä keskustella ja niitä tulisi määritellä myös käytännössä. Myös palveluiden tulisi toimia yhteen ja myös nämä tarvitsisi määrittelyä/yhteistyötä Siirtyminen aikuispalveluihin, miten tämä toteutetaan saumattomasti? Miten tuki arkeen jälkihuollon loppumisen jälkeen?
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Miten ihan oikeasti tänne päästään? Miten lastensuojelun asiakasmäärät laskevat? Keskusteltiin myös sosiaalihuoltolain mukaisesta lapsiperheiden sosiaalityöstä. Tämä on asia, jota tulee vahvistaa, jotta rakenteelliseen muutokseen päästää Miten mallissa otetaan huomioon ls.lain mukainen perheen yhdistäminen? Tuoko malli avaimia tähän? Miten malli tukee/voisi tukea myös perhettä kriisitilanteissa? Esim. rajuissa tapauksissa, jossa koko perhettä on kohdannut trauma Voisiko ammattilaiset ottaa tavaksi esimerkiksi loppupuinnit kun sijoitus on päättynyt? tai muu asiakkuus päättyy? Tämä herätti myös keskustelun kokemusasiantuntijuudesta, miten voidaan asiakkaan kokemukset tuoda oppimisen tueksi, toimintatapojen muuttamisen tueksi Työn näkyväksi tekeminen kirjaamisen kautta
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Voiko systeeminen malli olla mahdollisuus perheen toimintatapojen muutokseen? (ylisukupolvinen pahoinvointi) Suojaavat tekijät lapsen/nuoren elämässä, miten osataan tätä vahvistaa? Miten kun ei ole mitään tukiverkostoa, jos välit verkostoihin on katkenneet? Miten näitä eheytetään? Miten voidaan tuoda esimerkiksi järjestöjen vahvuutta mukaan tähän? Tarinan kerronnalla suuri mahdollisuus, miksi toimin näin? Mistä tämä johtuu? Hypoteesi? Juurisyyt, terapiaosaamisen tuominen rinnalle! Yheisteistyö KELA:n kuntoutukseen kriteeristöt tiukentuneet kuntoutukseen on vaikea päästä Terapiakoulutuksen pitäisi olla sen hintaisia, että normaaleilla palkoilla näihin voisi hakeutua. Työnantajat eivät maksa näitä koulutuksia.
Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? Kehitysvammaisten, neuropsykiatrian, maahanmuuttajien, päihdepuolen asiakkaiden erityistarpeet ja tietämys. Miten varmistetaan tarpeellinen tieto tiimissä? Lapsen oma tahto ja mieli. Vauvat? Asiakaskokemuksen esille tuominen ja sen hyödyntäminen Tieto: ymmärtäminen versus rohkea puuttuminen - Lapsen ja vanhemman työntekijät todella tärkeitä - Vanhempien tukeminen on tärkeää, muut läheiset ja tukihenkilöt systeemiin mukaan - Varhainen puuttuminen, varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyö - Palveluja on ollut ja on, miten autetaan tehokkaasti jo ensimmäisessä palvelussa/järkevä palvelu - Jos on jokin erityistarve, niin seuraisi sitä - Palvelut ovat verbaalisia, myös muuta, esim. koskettaminen - Omatyöntekijä on tärkeä, suhde ei saa katketa - Valikko on kapea, työntekijöiden pitää olla rohkeita ja innovatiivisia - Ammattitaito, havaitseminen, tukeminen - Monimuotoiset perheet, vammaiset, maahanmuuttajat
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Onko meillä eri asiakasryhmiä? Jos meillä on lapsia, nuoria ja perheitä, joille räätälöidään heidän kanssaan ja heidän tarpeitaan vastaavia palveluita -Autetaan koko systeemiä luovasti ajatellen ja toimien Miten varmistetaan, että perheen, läheisten, muiden viranomaisten tiedot/näkökulmat kumuloituvat Yhteisen työn mahdollistuminen Laadukas verkostotyö asiakkaat paikalla miettimässä yhdessä Miten varmistetaan kohtaamisten dialogisuus ja asiakkaiden osallisuus? Erityisesti lasten ja nuorten!
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? Pilotit:Kotkassa otetaan mukaan alkuarvioinnin työskentelyyn muita lapsen kanssa toimijoita mukaan. Hahmotelma on 3 sostt, koordinaattori, konsultoiva sostt, ohjaajat aikuissosiaalityöstä, nuorten tiimistä ja miepä- palveluista Eksotessa avohuollon lastensuojelun tiimissä 2 sostt, 2 lastenhuollon ohjaajaa, koordinaattori, konsultoiva sostt, perheterapeutti Kouvolassa lastensuojelun avopalvelujen tiimi, sostt:t, koordinaattori, kliinikko, konsultoiva sostt tällä hetkellä lopullista suunnitelmaa ei ole tehty ajattelumalli kaikkeen työskentelyyn Pohdittu eri alueilla, miten tehostettu perhetyö saadaan mukaan työskentelyyn Kouvolassa ei ehkä vähennetä sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä (vakanssien suhteessa 30 as/sostt) suunnitelma kesken Eksotessa pyritään siihen että 20 asiakasta/sostt sen jälkeen muihin tiimeihin Kotkassa alkuarvioinnissa valitaan asiakkaat, joiden kohdalla systeemistä mallia toteutetaan Edellyttää sen, että peruspalveluissa perheet saavat riittävästi apua
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää Työntekijöiltä uudenlaista tapaa tehdä työtä, asennemuutosta, koulutusta, riittävästi aikaa uuden työtavan käyttöön ottoon/muutokseen Päteviä sosiaalityöntekijöitä Riittävästi perheterapeutteja miten mahdollistetaan uusien kouluttaminen ja/tai koulutettujen tehtävät siten, että he voivat kytkeytyä lastensuojelun vähintäänkin tiimien kokouksiin Asiakasmäärien kohtuullistumista Aikaa suhteen luomiseen ja perheeseen tutustumiseen Toimintojen organisoiminen siten, että työntekijävaihdokset minimoituisi? Riittävä resurssointi peruspaveluihin sekä samaa ajattelua/viitekehystä näihin palveluihin henkilöstökoulutusta Yhteistä johtamista Yhteistä visiota, strategiaa maakunnat, kunnat Yhteisiä koulutuksia/työpajoja/ajattelun foorumeita, joiden myötä saadaan rakennettua yhteistä kieltä, yhteistä näkemystä Mahdollistaisiko myös palvelun räätälöinnin erityisen vaikeissa tilanteissa Lainsäädäntöön liittyvät kehittämistarpeet Yhteisen työn vahvistaminen myös varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää Haminassa ja Kotkassa yhteinen koulutus, Kotkassa pilotoidaan alkuarviointitiimissä, Haminassa lastensuojelutiimissä Eksotessa tiimi perustettu, kaksi henkilöä koulutuksessa, pilotti alkaa lokakuussa miten tehostettu perhetyö liittyy sosiaalityöhön ja päinvastoin? Mitä se edellyttää? - Vastuuttavaa ja valmentavaa johtamista - Kohtuullisia asiakasmääriä raameissa pysymistä - Virkojen täyttämistä - Yhteisiä arvoja - Asennemuutosta - Vuorovaikutustaitoja ei vain asiakkaan vaan muiden työtovereiden kanssa - Sitoutumista päätöksenteon tasolta - Alkuarviointi on tehty moniammatillisesti ja hyvin
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää Johtaminen: resurssit, miten varhainen tuki vastaa?? avoin johtaminen, dialoginen johtaminen Eri kohdissa ollaan maakunnissa, erilaisia sovelluksia mallista, eri tavalla otetaan käyttöön - epävarmuuden sieto Hyväksyntä asialle organisaatiossa tiedon kulku koko organisaatiossa, yhteinen puhe- organisaation sitoutumisen kannalta tärkeä lastensuojelun punainen lanka katoaako?, konsultoivan sosiaalityöntekijän rooli tärkeä. Innostus, halu, usko asiaan Käytäntöjen yhtenäistäminen koordinaatio tärkeä- toisaalta tiimi vähentää haavoittuvuutta. Pitää myös myydä asiakkaille!!!!!
Kysymyksiä: Perheterapeutin rooli? Osaako asiakkaan perheterapeutiksi kouluttautunut kouluttaa muuta tiimiä/onko motivoitunut? Moniammatillisuuden käsite - on myös itsessä = tunnen toisten ammattilaisten työtä ja ymmärrän, missä vaiheessa tarvitaan moniammatillisuutta Lasten ja vanhempien sosiaalityö eriytetty, onko aina tarpeen? Ryhmän kokemus systeemisestä mallista: organisaatiossa puhuttu, enemmän kysymysmerkkejä kuin tietoa
Kiitos! #lapemuutos www.thl.fi/lape stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut