HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

SISÄLLYS 1. SOSTERI... 1 1.1 Perustehtävä... 2 1.2 Sosterin strategia... 2 2. ORGANISAATIORAKENNE 9.6.2015 ALKAEN... 4 2.1 Tulosalueet... 5 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain... 5 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 6 3.1.1 Henkilöstön määrä palvelussuhteen luonteen mukaan (tarkastettu 4.2.2016)... 6 3.1.2 Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta... 6 3.2 Henkilöstön rakenne (tarkastettu 4.2.2016)... 7 3.2.1 Sukupuolijako ja keski-ikä... 7 3.2.2 Ikäjakauma... 8 3.2.3 Ammattiryhmät... 9 3.3 Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit... 10 4. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT... 11 4.1 Poissaolopäivät kalenteripäivinä (tarkastettu 15.2.2016)... 12 4.2 Terveysperusteiset poissaolot... 13 4.3 Sairaus, oma ilmoitus poissaolot... 15 4.4 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot... 16 4.5 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää... 17 4.6 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat... 17 4.7 Vahinkotiedot työtapaturmista... 18 4.8 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli... 19 5. ELÄKÖITYMINEN... 20 5.1 Eläkkeelle jääneet... 20 5.2 Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.)... 20 6. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 21 6.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen... 21 6.2 Täydennyskoulutus... 21 6.3 Tavoitekeskustelut... 22 7. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS... 22 7.1 Rekrytointi... 23 8. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS... 24 8.1 Työterveyshuollonpalvelut... 24 8.2 Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä... 25 8.3 Korvausluokka I voimavarat... 25 8.4 Korvausluokka II voimavarat... 25 8.5 Työhyvinvointi... 26 8.6 Muistaminen ja palkitseminen... 26 8.7 KIVA - kysely... 27 8.8 Työkierto... 27 8.9 Työsuojelu... 28 8.10 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 29 9. YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN... 29 9.1 Yhteistoiminta... 29 9.2 Yhteistyötoimikunta... 31 9.3 Yhteistyö ja verkostoituminen... 31 9.4 Viestintä... 32 9.5 Edunvalvonta... 32 10. PALKKAUS, KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT... 33 10.1 Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot... 33 10.2 Palkkakulut ja muut investoinnit... 34 10.3 Ostopalveluna hankittu työvoima... 34

10.4 Työvaatteista ja vaatehuollosta aiheutuneet kustannukset... 35 11. TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO... 35

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 1 1. SOSTERI Tämä henkilöstöraportti on Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Sosterin yhdeksäs. Sosterin toiminta alkoi 1.1.2007. Tämän toimintakauden henkilöstöä koskevia tietoja verrataan vuoden 2014 tietoihin. Henkilöstömäärä on edellisestä vuodesta pienentynyt 119 henkilöllä (1 562 v.2015 ja 1 681 hlöä v. 2014). Palvelujen järjestämisen pohjana, johtamisjärjestelmänä ja toimintatapana on ollut tulosaluejako. Palvelujen käyttö ja järjestäminen yli kuntarajojen on ollut haasteellista sekä asiakkaille / potilaille että henkilökunnalle. Tiedot on koottu pääosin Exreport -raportointijärjestelmästä, johon tiedot kerätään palkanlaskennasta sekä kirjanpidosta. Henkilöstöraportissa on noudatettu kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta niin laajasti kuin se on ollut mahdollista. Henkilöstöraportti on poikkileikkaus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Tietoja vertailtaessa on huomioitava, että kaikkia tapahtumia ei välttämättä ole tilastoitunut järjestelmiin poikkileikkausajankohtana, joka on siis 31.12.2015. Raportin seuraavissa osissa kerrotaan mm. henkilöstön rakenteesta, poissaoloista ja niihin liittyvästä tilastotiedosta, työhyvinvointia ja henkilöstökustannuksia unohtamatta. Henkilöstöraportin tarkoituksena on olla henkilöstöjohtamisen apuväline ja antaa hyvä pohja kuntayhtymän luottamushenkilöiden, johdon, esimiesten ja muun henkilöstön väliselle keskustelulle. Tärkeää on myös hyödyntää raportin tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Henkilöstöraportissa tiedot esitetään koko Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää koskien tulosalueittain sekä useimmiten myös ammattiryhmittäin. Jaottelua on selvitetty tarkemmin organisaation rakennetta käsittävässä kappaleessa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 2 1.1 Perustehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää sairaanhoitopiirissä jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito sekä huolehtia laissa kuntayhtymälle säädetyistä muista tehtävistä. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuntayhtymä huolehtii myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntayhtymä huolehtii myös jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon lisäksi mm. sosiaalitoimen vanhustenhuollon, sosiaaliasiamiestoiminnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon alue kattaa Juvan, Puumalan ja Rantasalmen kunnat. 1.2 Sosterin strategia Sosterin toiminta-ajatus ja arvot muodostavat yhdessä organisaation strategian. Sosterin toiminnan tavoitteena on: Palvelujen kehittäminen ja väestön terveyden edistäminen Palveluketjun hallinta ja palvelujen saatavuuden varmistaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen Kustannusten hallinta ja väestön palvelutarpeiden tyydyttäminen jäsenkuntien maksukyvyn puitteissa Luottamus ja vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä Onnistuminen ydintehtävässä

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 3 Sosterin strategiassa (vuosille 2014-2016) on käsitelty henkilöstönäkökulmaa seuraavasti: 1. Henkilöstövoimavarat ja osaaminen ohjataan palvelutarpeiden mukaisesti, 2. Toiminnanrajoitukset päätetään talousarvion yhteydessä, 3. Organisaation vetovoimaisuutta parannetaan, mm. lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työskentelytapoja, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. 4. Henkilöstön koulutussuunnitelmien laadita siten, että ammatillisen osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon koko henkilöstön kehittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla, 5. Kehitetään Sosterin ja koulutusorganisaatioiden välistä säännöllistä vuoropuhelua työvoiman saatavuuden ja osaamisen varmistamiseksi, 6. Tukipalvelujen tuottamismahdollisuuksia tutkitaan yhteistyössä Sosterin henkilöstön ja jäsenkuntien kanssa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 4 2. ORGANISAATIORAKENNE 9.6.2015 ALKAEN YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Omistajaohjauskokous Kuntaneuvottelut YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO YHTYMÄHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJISTON KOKOUS Keskushallinto Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Sijainen hallintojohtaja Pekka Martikainen Erikoissairaanhoidon tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Perusterveydenhuollon tulosalue Sosiaalipalvelujen tulosalue Johtoryhmä Talous- ja henkilöstöpalvelut Johtoryhmä Johtoryhmä Johtoryhmä Operatiivinen tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Psykiatria Johtajaylilääkäri Panu Peitsaro Sij. Yl Jaana Luukkonen Tietohallinto ja arkistotoimi Osastonsihteerit ja varahenkilöyksikkö Kiinteistö- ja tekn.huolto Ravintohuolto Hallintojohtaja Pekka Martikainen Sij. Saara Pesonen Enonkoski TA Savonlinna TA Sulkava TA Kuntien yhteinen Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Veikko Karvanen Sij. Yl Helena Nukari Sos Savonlinna Tulosaluejohtaja Saara Pesonen Sij. Jorma Hongisto Päivystys ja tarkkailu Lääkehuolto Työterveyshuolto Kuntien yhteinen Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Laitoshuolto Ympäristöterveydenhuolto Sosteri on koonnut palvelu- ja hoitoketjut samaan organisaatioon tuottaakseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 5 2.1 Tulosalueet Erikoissairaanhoito Enonkoski Savonlinna Rantasalmi Sulkava Perusterveydenhuolto Enonkoski Savonlinna Sulkava Sosiaalipalvelut Savonlinna 2.2 Henkilöstökulut tulosalueittain Henkilöstökulut 2014 / Henkilöstökulut 2015 / TULOSALUEET Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Erikoissairaanhoito 25 665 365 5 155 303 1 065 529 31 886 197 20 216 495 4 303 137 782 940 25 302 572 Perusterveydenhuolto 15 537 240 3 255 536 554 558 19 347 334 12 640 553 2 746 702 478 407 15 865 662 Sosiaalipalvelut 12 027 411 2 484 530 338 393 14 850 333 10 039 545 2 166 510 271 350 12 477 405 Yhteensä 53 230 016 10 895 369 1 958 480 66 083 864 42 896 593 9 216 349 1 532 697 53 645 640 Tukipalvelut 10 356 654 2 109 172 403 273 12 869 099 16 744 826 3 391 913 817 661 20 954 401 Keskushallinto 806 533 143 681 45 959 996 172 557 818 123 752 9 970 691 539 Yhteensä 11 163 187 2 252 853 449 232 13 865 272 17 302 644 3 515 665 827 631 21 645 940 Kaikki yhteensä 64 393 203 13 148 221 2 407 712 79 949 136 60 199 237 12 732 015 2 360 328 75 291 580 Palkoissa ja palkkioissa ei ole mukana luontoisetujen osuutta. Henkilöstökulut ovat pienentyneet vuodesta 2014 n. 4,7 miljoonaa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 6 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Sosterin vakanssimäärä yhteensä oli 1 508 vakanssia, joista vakituiseen palvelussuhteeseen täyttämättömiä vakansseja oli 172. Sosterin henkilöstön määrä yhteensä palvelussuhteen mukaan oli 1 562 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 1 343 henkilöä, määräaikaisessa palvelussuhteessa 213 henkilöä ja työllisyysvaroin palkattuina 6 henkilöä sekä edellä mainittujen lisäksi 185 omaishoitajaa (v. 2014 oli 173). 3.1.1 Henkilöstön määrä palvelussuhteen luonteen mukaan (tarkastettu 4.2.2016) Tulosalueittain Vakinainen palvelussuhde 31.12.2014 Määräaikainen palvelussuhde Työllistetty Koko henkilöstö 31.12.2015 Vakinainen Määräaikainen palvelussuhde palvelussuhde Työllistetty Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito 442 32,1 105 36,3 3 23,1 550 32,7 386 28,7 22 10,3 0 0,0 408 26,1 Perusterveydenhuolto 339 24,6 66 22,8 3 23,1 408 24,3 284 21,1 26 12,2 1 16,7 311 19,9 Sosiaalipalvelut 295 21,4 87 30,1 5 38,5 387 23,0 329 24,5 1 0,5 0 0,0 330 21,1 Yhteensä 1076 78,0 258 89,3 11 84,6 1345 80,0 999 74,4 49 23,0 1 16,7 1049 67,2 Tukipalvelut 294 21,3 30 10,4 2 15,4 326 19,4 336 25,0 164 77,0 5 83,3 505 32,3 Keskushallinto 9 0,7 1 0,3 0 0,0 10 0,6 8 0,6 0 0,0 0 0,0 8 0,5 Kaikki yhteensä 1379 100,0 289 100,0 13 100,0 1681 100,0 1343 100,0 213 100,0 6 100,0 1562 100,0 Tukipalveluiden varahenkilöyksikössä tehtiin v. 2015 kesäkuun jälkeen kaikki määräaikaisten työntekijöiden työsopimukset. 3.1.2 Vaihtuvuustilasto vakituisten palvelussuhteiden osalta TULOSALUEET Alkaneet Päättyneet 2014 2015 Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Alkaneet Päättyneet Vaihtuvuus% koko hlöstön määrään Erikoissairaanhoito 20 27-0,42 % 12 29-1,01 % Perusterveydenhuolto 19 51-1,90 % 13 25-0,71 % Sosiaalipalvelut 17 12 0,30 % 18 15 0,18 % Tukipalvelut 8 27-1,13 % 45 29 0,95 % Keskushallinto 0 1-0,06 % 1 3-0,12 % Kaikki yhteensä 64 118-3,21 % 89 101-0,71 % 1.1.2015 siirtyi 35 vakinaista palvelussuhteista henkilöä liikkeenluovutuksen yhteydessä Suomen Terveystalo Oy:lle (Rantasalmi). Vakanssit säilyivät Sosterissa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 7 3.2 Henkilöstön rakenne (tarkastettu 4.2.2016) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä työskenteli 1 562 henkilöä, joista miehiä oli 164 ja naisia 1 398. Miesten osuus oli 10 % ja naisten 90 % koko henkilöstöstä. Koko henkilöstön keski-ikä oli 48,0 vuotta ja miesten keski-ikä oli 46,0 vuotta ja naisten keski-ikä oli 48,3 vuotta. 3.2.1 Sukupuolijako ja keski-ikä 31.12.2014 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 93 17 % 457 83 % 550 45,5 46,8 46,6 Perusterveydenhuolto 30 7 % 378 93 % 408 47,1 47,3 47,3 Sosiaalipalvelut 18 5 % 369 95 % 387 40,5 46,3 46,1 Tukipalvelut 39 12 % 287 88 % 326 46,2 51,6 50,9 Keskushallinto 4 40 % 6 60 % 10 53,2 52,5 52,8 Kaikki yhteensä 184 11 % 1497 89 % 1681 45,7 47,8 47,5 31.12.2015 Henkilöstömäärä Henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä TULOSALUEET lkm % lkm % lkm Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä Erikoissairaanhoito 71 17 % 337 83 % 408 47,5 48,8 48,6 Perusterveydenhuolto 27 9 % 284 91 % 311 43,5 48,7 48,2 Sosiaalipalvelut 7 2 % 323 98 % 330 44,4 48,7 48,6 Tukipalvelut 57 11 % 448 89 % 505 45,6 47,2 47,0 Keskushallinto 2 25 % 6 75 % 8 46,0 52,5 50,9 Kaikki yhteensä 164 10 % 1398 90 % 1562 46,0 48,3 48,0

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 8 3.2.2 Ikäjakauma Ikäjakauma 2014 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 41 102 158 199 45 4 549 Perusterveydenhuolto 46 55 96 155 48 5 405 Sosiaalipalvelut 43 62 102 136 41 2 386 Tukipalvelut 10 35 65 164 55 2 331 Keskushallinto 0 0 4 3 3 0 10 Kaikki yhteensä 140 8,3 % 254 15,1 % 425 25,3 % 657 39,1 % 192 11,4 % 13 0,8 % 1 681 Ikäjakauma 2015 TULOSALUEET alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Erikoissairaanhoito 13 68 119 162 41 5 408 Perusterveydenhuolto 24 44 82 122 38 2 312 Sosiaalipalvelut 15 52 81 141 40 0 329 Tukipalvelut 62 74 105 186 71 7 505 Keskushallinto 0 0 3 5 0 0 8 Kaikki yhteensä 114 7,3 % 238 15,2 % 390 25,0 % 616 39,4 % 190 12,2 % 14 0,9 % 1 562

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 9 3.2.3 Ammattiryhmät Seuraavassa kuvataan sitä, kuinka Sosterin henkilöstö on jakautunut eri ammattiryhmiin. Suurin ammattiryhmä on hoitohenkilökunta (1 153 hlöä), jonka osuus koko henkilökunnasta on 73,8 %. Ammattiryhminä tähän kuuluvat hoitohenkilökunta amk, opisto, hoitohenkilökunta II-aste, koulu sekä tutkimusta ja hoitoa avustavat. Ammattikorkeakoulun tai opistotason koulutuksen suorittaneita on hoitohenkilökunnasta 52,2 %. 31.12.2014 31.12.2015 AMMATTIRYHMÄ Koko henkilöstö lkm % Koko henkilöstö lkm % Akateemiset 45 2,9 % 45 2,9 % Hoitohenkilökunta amk, opisto 632 40,5 % 602 38,5 % Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 470 30,1 % 451 28,9 % Huoltohenkilökunta 181 11,6 % 153 9,8 % Lääkärit, hammaslääkärit 123 7,9 % 117 7,5 % Toimistohenkilökunta 81 5,2 % 70 4,5 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat 124 7,9 % 100 6,4 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 25 1,6 % 24 1,5 % Yhteensä 1681 107,6 % 1562 100,0 % Ikäjakauma 2015 AMMATTIRYHMITTÄIN alle 29v. % 30-39v. % 40-49v. % 50-59v. % 60-64v. % yli 65v. % Yhteensä Akateemiset 5 11 16 10 3 0 45 Hoitohenkilökunta amk, opisto 35 116 173 218 57 3 602 Hoitohenkilökunta II-aste, koulu 46 58 105 195 43 4 451 Huoltohenkilökunta 4 12 28 69 39 1 153 Lääkärit, hammaslääkärit 19 19 30 30 13 6 117 Toimistohenkilökunta 0 8 11 36 15 0 70 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 1 5 22 54 18 0 100 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 4 9 5 4 2 0 24 Kaikki yhteensä 114 7,3 % 238 15,2 % 390 25,0 % 616 39,4 % 190 12,2 % 14 0,9 % 1 562

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 10 3.3 Osa-aikaiset työntekijät ja osa-aikalajit Koko henkilöstöstä oli kokoaikaisia 1 435 ja osa-aikaisia 127 henkilöä. Vakinaisten kohdalla kokoaikaisia oli 1 224 ja osa-aikaisia 117 henkilöä. Alla olevasta taulukosta käy tarkemmin ilmi käytetyt osa-aikalajit. Osa-aikalajit 31.12.2014 % koko henkilöstön Määrä Keski-ikä määrästä 31.12.2015 % koko henkilöstön Määrä Keski-ikä määrästä Osa-aikaeläke 29 61,9 1,73 % 24 62,5 1,54 % Osa-aikainen kuntoutustuki 4 51,0 0,24 % 2 55,5 0,13 % Osa-aikainen sairauspoissaolo 3 47,3 0,18 % 5 49,2 0,32 % Osa-aikalisä 1 47,0 0,06 % 0 Osatyökyvyttömyys eläke 30 58,4 1,78 % 26 58,2 1,66 % Yhteensä 67 3,99 % 57 3,65 % Osittainen hoitovapaa 41 38,9 2,44 % 26 37,6 1,66 % Oma pyyntö 48 48,5 2,86 % 40 48,6 2,56 % Osa-aikainen virka / toimi 8 42,5 0,48 % 4 49,8 0,26 % Kaikki yhteensä 164 9,76 % 127 8,13 % Työkokeilussa oli koko vuoden osalta 6 henkilöä yhteensä 520 kalenteripäivää.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 11 4. HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Poissaolot on jaettu seuraaviin ryhmiin: Vuosilomat - vuosilomat sisältävät myös säästövapaakertymät. Terveysperusteiset poissaolot - tähän ryhmään kuuluvat sairausloma, oma ilmoitus poissaolo, työmatkatapaturma, työtapaturma sekä vapaa-ajantapaturma. Perhevapaat - joita ovat esim. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa, poissaolo pakottavista perhesyistä, opintovapaa sekä vuorotteluvapaa. Muu poissaolo - joita ovat esim. kaikki kuntoutukseen liittyvät poissaolot, toisen tehtävän hoito, lomarahavapaa, säästösopimusvapaa, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutus sekä yksityisasiat. Koulutus - koulutus sisältää työnantajan kustantama työn edellyttämän koulutuksen ja muun koulutuksen. Poissaoloja kertyi yhteensä 142 282 (v. 2014 154 620) kalenteripäivää. Vuosilomapäiviä kertyi yhteensä 72 244 (v. 2014 72 930) kalenteripäivää. Terveysperusteisia poissaloja kertyi yhteensä 28 704 (v. 2014 30 229) kalenteripäivää. Sosterissa otettiin käyttöön Oma ilmoitus sairauspoissaolokäytäntöä tarkennettiin seuraavasti 1.1.2014. Oma ilmoitus syyksi kelpaavat vain seuraavat syyt: Äkillinen hengitystieinfektio (flunssa) Äkillinen suolistoinfektio (ripuli, oksetus) Diagnosoitu migreeni, josta on lääkärin lausunto ja esimies tietää sen Aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren kuolemasta johtuva poissaolo. Työntekijä voi max olla 3 peräkkäistä kalenteripäivää poissa oma ilmoituksella esimiehen luvalla ja vain edellä luetelluilla syillä. Työntekijä itse anoo omasairausilmoituksen sähköisen ESS- järjestelmän kautta heti töihin tultuaan ja esimies hyväksyy sen.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 12 4.1 Poissaolopäivät kalenteripäivinä (tarkastettu 15.2.2016) Tulosalueittain 2014 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 24 014 46,0 % 7 100 13,6 % 11 508 22,0 % 8 658 16,6 % 948 1,8 % 52 228 100 % Perusterveydenhuolto 16 773 42,7 % 7 364 18,8 % 6 268 16,0 % 8 303 21,1 % 565 1,4 % 39 273 100 % Sosiaalipalvelut 14 977 43,6 % 9 684 28,2 % 5 755 16,8 % 3 817 11,1 % 106 0,3 % 34 339 100 % Yhteensä 55 764 44,3 % 24 148 19,2 % 23 531 18,7 % 20 778 16,5 % 1 619 1,3 % 125 840 100,0 % Tukipalvelut 16 604 59,3 % 6 062 21,7 % 2 362 8,4 % 2 732 9,8 % 234 0,8 % 27 994 100 % Keskushallinto 562 71,5 % 19 2,4 % 92 11,7 % 85 10,8 % 28 3,6 % 786 100 % Kaikki yhteensä 72 930 47,2 % 30 229 19,6 % 25 985 16,8 % 23 595 15,3 % 1 881 1,2 % 154 620 100 % 2015 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä TULOSALUEET Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Erikoissairaanhoito 21 010 49,6 % 5 961 14,1 % 9 300 21,9 % 5 323 12,6 % 797 1,9 % 42 391 100 % Perusterveydenhuolto 15 062 51,1 % 5 127 17,4 % 3 390 11,5 % 5 479 18,6 % 431 1,5 % 29 489 100 % Sosiaalipalvelut 15 563 46,7 % 9 070 27,2 % 5 377 16,1 % 3 208 9,6 % 105 0,3 % 33 323 100 % Yhteensä 51 635 49,1 % 20 158 19,2 % 18 067 17,2 % 14 010 13,3 % 1 333 1,3 % 105 203 100,0 % Tukipalvelut 20 006 55,3 % 8 540 23,6 % 4 447 12,3 % 2 912 8,1 % 241 0,7 % 36 146 100 % Keskushallinto 603 64,7 % 5 0,5 % 268 28,8 % 36 3,9 % 20 2,1 % 932 100 % Kaikki yhteensä 72 244 50,8 % 28 703 20,2 % 22 782 16,0 % 16 958 11,9 % 1 594 1,1 % 142 281 100 % Ammattiryhmittäin 2014 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 1 801 50,1 % 441 12,3 % 500 13,9 % 711 19,8 % 145 4,0 % 3 598 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 28 383 44,7 % 10 727 16,9 % 13 581 21,4 % 9 964 15,7 % 815 1,3 % 63 470 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 18 699 48,7 % 10 396 27,1 % 6 774 17,6 % 2 374 6,2 % 160 0,4 % 38 403 100 % Huoltohenkilöstö 9 061 54,7 % 4 786 28,9 % 1 445 8,7 % 1 197 7,2 % 61 0,4 % 16 550 100 % Lääkärit 3 881 36,7 % 516 4,9 % 1 046 9,9 % 4 714 44,6 % 423 4,0 % 10 580 100 % Toimistohenkilökunta 4 161 48,5 % 847 9,9 % 435 5,1 % 2 997 34,9 % 143 1,7 % 8 583 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 6 219 57,5 % 2 253 20,8 % 1 054 9,7 % 1 261 11,7 % 25 0,2 % 10 812 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 725 27,6 % 263 10,0 % 1 150 43,8 % 377 14,4 % 109 4,2 % 2 624 100 % Kaikki yhteensä 72 930 47,2 % 30 229 19,6 % 25 985 16,8 % 23 595 15,3 % 1 881 1,2 % 154 620 100 % 2015 Terveysperusteiset Vuosilomat poissaolot Perhevapaat Muu poissaolo Koulutukset Yhteensä AMMATTIRYHMÄT Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Päiviä % Akateemiset 1 818 48,5 % 580 15,5 % 1 033 27,5 % 321 8,6 % 149 4,0 % 3 752 100 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 28 163 48,9 % 10 145 17,6 % 12 431 21,6 % 6 871 11,9 % 716 1,2 % 57 610 100 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 18 665 49,7 % 11 097 29,6 % 5 615 15,0 % 2 152 5,7 % 69 0,2 % 37 529 100 % Huoltohenkilöstö 7 703 58,8 % 3 138 24,0 % 1 247 9,5 % 1 002 7,7 % 63 0,5 % 13 090 100 % Lääkärit 4 353 47,9 % 518 5,7 % 812 8,9 % 3 405 37,5 % 406 4,5 % 9 088 100 % Toimistohenkilökunta 4 487 57,7 % 623 8,0 % 448 5,8 % 2 220 28,5 % 89 1,1 % 7 778 100 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 6 048 35,9 % 2 412 14,3 % 632 3,8 % 7 756 46,0 % 6 0,04 % 16 848 100 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 1 007 50,9 % 190 9,6 % 564 28,5 % 218 11,0 % 96 4,9 % 1 979 100 % Kaikki yhteensä 72 244 49,5 % 28 703 19,6 % 22 782 15,6 % 22 351 15,3 % 1 594 1,1 % 146 080 100 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 13 4.2 Terveysperusteiset poissaolot Tulosalueittain 2014 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työtapaturma % Vapaa-ajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito 906 12,8 % 5 040 71,0 % 294 4,1 % 860 12,1 % 7 100 100,0 % Perusterveydenhuolto 595 8,1 % 6 212 84,4 % 141 1,9 % 416 5,6 % 7 364 100,0 % Sosiaalipalvelut 850 8,8 % 8 210 84,8 % 216 2,2 % 408 4,2 % 9 684 100,0 % Yhteensä 2 351 9,7 % 19 462 80,6 % 651 2,7 % 1 684 7,0 % 24 148 100,0 % Tukipalvelut ja Keskushallinto 507 8,3 % 4 807 79,0 % 75 1,2 % 692 11,4 % 6 081 100,0 % Kaikki yhteensä 2 858 9,5 % 24 269 80,3 % 726 2,4 % 2 376 7,9 % 30 229 100,0 % 2015 TULOSALUEET Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatkatapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Erikoissairaanhoito 755 12,7 % 4 734 79,4 % 3 0,1 % 90 1,5 % 379 6,4 % 5 961 100,0 % Perusterveydenhuolto 518 10,1 % 3 993 77,9 % 4 0,1 % 220 4,3 % 392 7,6 % 5 127 100,0 % Sosiaalipalvelut 647 7,1 % 7 831 86,3 % 160 1,8 % 432 4,8 % 9 070 100,0 % Yhteensä 1 920 9,5 % 16 558 82,1 % 7 0,0 % 470 2,3 % 1 203 6,0 % 20 158 100,0 % Tukipalvelut ja Keskushallinto 920 10,8 % 6 696 78,4 % 396 4,6 % 533 6,2 % 8 545 100,0 % Kaikki yhteensä 2 840 9,9 % 23 254 81,0 % 7 0,0 % 866 3,0 % 1 736 6,0 % 28 703 100,0 % Tukipalveluiden sairauspoissaoloja ja muitakin tukipalveluiden poissaoloja lisäsi varahenkilöyksikön toiminnan aloittaminen ja sen myötä yksikön työntekijöiden poissaolot. Varahenkilöyksikkö kuuluu tukipalveluihin Osastonsihteerit ja varahenkilöyksikkö - tulosyksikköön. Aiemmin vastaavat poissaolot jakautuivat muille tulosalueille. Vuonna 2014 ei ollut työmatkatapaturmia.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 14 Seuraavassa kaaviossa on terveysperusteisten poissaolojen kalenteripäivien lukumäärät tulosalueittain vuosina 2013-2015 Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT 2014 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 78 17,7 % 233 52,8 % 130 29,5 % 0 0,0 % 441 100,0 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 1 142 10,6 % 8 453 78,8 % 220 2,1 % 912 8,5 % 10 727 100,0 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 1 001 9,6 % 8 518 81,9 % 293 2,8 % 584 5,6 % 10 396 100,0 % Huoltohenkilöstö 249 5,2 % 3 949 82,5 % 46 1,0 % 542 11,3 % 4 786 100,0 % Lääkärit 57 11,0 % 434 84,1 % 0 0,0 % 25 4,8 % 516 100,0 % Toimistohenkilökunta 107 12,6 % 632 74,6 % 0 0,0 % 108 12,8 % 847 100,0 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 203 9,0 % 1 857 82,4 % 30 1,3 % 163 7,2 % 2 253 100,0 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 21 8,0 % 193 73,4 % 7 2,7 % 42 16,0 % 263 100,0 % Kaikki yhteensä 2 858 9,5 % 24 269 80,3 % 726 2,4 % 2 376 7,9 % 30 229 100,0 % AMMATTIRYHMÄT 2015 Sairaus, oma ilmoitus % Sairausloma % Työmatka tapaturma % Työtapaturma % Vapaaajan tapaturma % Yhteensä % Akateemiset 103 17,8 % 458 79,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 19 3,3 % 580 100,0 % Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 1 233 12,2 % 8 109 79,9 % 7 0,1 % 214 2,1 % 582 5,7 % 10 145 100,0 % Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 909 8,2 % 9 271 83,5 % 0 0,0 % 354 3,2 % 563 5,1 % 11 097 100,0 % Huoltohenkilöstö 223 7,1 % 2 500 79,7 % 0 0,0 % 226 7,2 % 189 6,0 % 3 138 100,0 % Lääkärit 105 20,3 % 339 65,4 % 0 0,0 % 0 0,0 % 74 14,3 % 518 100,0 % Toimistohenkilökunta 92 14,8 % 515 82,7 % 0 0,0 % 8 1,3 % 8 1,3 % 623 100,0 % Tutkimusta ja hoitoa antavat 153 6,3 % 1 957 81,1 % 0 0,0 % 8 0,3 % 294 12,2 % 2 412 100,0 % Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 22 11,6 % 105 55,3 % 0 0,0 % 56 29,5 % 7 3,7 % 190 100,0 % Kaikki yhteensä 2 840 9,9 % 23 254 81,0 % 7 0,0 % 866 3,0 % 1 736 6,0 % 28 703 100,0 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 15 4.3 Sairaus, oma ilmoitus poissaolot 2015 TULOSALUEET 1 pvä % 2 päivää % 3 päivää % Päivät yhteensä % Erikoissairaanhoito 215 28,5 % 300 39,7 % 240 31,8 % 755 100,0 % Perusterveydenhuolto 106 20,5 % 232 44,8 % 180 34,7 % 518 100,0 % Sosiaalipalvelut 149 23,0 % 312 48,2 % 186 28,7 % 647 100,0 % Yhteensä 470 24,5 % 844 44,0 % 606 31,6 % 1 920 100,0 % Tukipalvelut ja Keskushallinto 221 24,0 % 428 46,5 % 271 29,5 % 920 100,0 % Kaikki yhteensä 691 24,3 % 1 272 44,8 % 877 30,9 % 2 840 100,0 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 16 4.4 Palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat poissaolot Seuraavassa kaavioissa poissaolot on jaoteltu palkallisiin, osapalkallisiin ja palkattomiin poissaoloihin v. 2014 ja v.2015. Palkallinen 2014 Palkallinen 2015 Osapalkallinen 2014 Osapalkallinen 2015 Palkaton 2014 Palkaton 2015 TULOSALUEET % % % % % % Erikoissairaanhoito 32 896 63,0 % 28 674 67,7 % 884 1,7 % 996 2,4 % 18 448 35,3 % 12 704 30,0 % Perusterveyden huolto 24 209 61,6 % 20 303 68,9 % 1 268 3,2 % 900 3,1 % 13 796 35,1 % 8 279 28,1 % Sosiaalipalvelut 23 142 67,4 % 22 436 67,4 % 2 025 5,9 % 2 210 6,6 % 9 172 26,7 % 8 645 26,0 % Tukipalvelut ja Keskushallinto 21 863 76,0 % 28 831 77,8 % 1 374 4,8 % 1 253 3,4 % 5 543 19,3 % 6 977 18,8 % Kaikki yhteensä 102 110 66,0 % 100 244 70,5 % 5 551 3,6 % 5 359 3,8 % 46 959 30,4 % 36 605 25,7 %

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 17 4.5 Sairauspoissaolojen kolme suurinta diagnoosiryhmää Vuosi 2014 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 9 077 375 24,2 Hengityselinten sairaudet 2 548 431 5,9 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 3 696 114 32,4 Vuosi 2015 Diagnoosi Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 8 196 368 22,3 Hengityselinten sairaudet 2 843 453 6,3 *Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 4 888 130 37,6 *Diagnoosiryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt mm. ahdistus ja masennus, erilaiset stressireaktiot. 4.6 Työterveyshuollon kautta annetut sairauslomat Sairausloman pituus 1-3 pv on poissaolopäivät lukuun lisätty palkkajärjestelmästä saatu oma ilmoitus sairauslomat => saadaan Sosterin kaikki sairauspoissaolot yhteensä. Vuosi 2014 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Poissaolojaksot 1-3 pv 5 251 1 575 3,3 2 826 4-9 pv 6 054 598 10,1 1 026 10-30 pv 8 234 325 25,3 521 yli 30 pv 12 808 116 110,4 188 Vuosi 2015 Sairausloman pituus Poissaolopäivät Työntekijät, joilla poissaolo Poissaoloaika/ työntekijä Poissaolojaksot 1-3 pv 5 283 1 503 4,1 2 729 4-9 pv 5 814 561 10,0 999 10-30 pv 6 989 273 27,1 451 yli 30 pv 12 366 146 103,6 204 Diagnoosi ja sairausloman pituus - luvut on saatu Työterveyshuollon Acute -järjestelmästä. Poissaolojen lukumäärä eroaa palkkajärjestelmästä saaduista tiedoista, koska työterveyshuolto käsittelee kuntoutustuet sairauspoissaolopäivinä ja palkkajärjestelmä kuntoutustukina. Luvuissa on mukana oma ilmoitus sairauspoissaolot. Kuntoutustuella 10 henkilöä ja kuntoutustukipäiviä oli 2 311 kalenteripäivää.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 18 4.7 Vahinkotiedot työtapaturmista Vakuutusyhtiöltä saadut vahinkotiedot työtapaturmista 2014 2015 Kpl Kpl Ammattitauti 2 488 1 0 Ammattitautiepäily 0 0 0 0 Työ 128 55 083 107 78 936 Työmatka 18 17 880 28 34 563 Työliikenne 0 0 0 0 Yhteensä 148 73 451 136 113 499 Yhteenvetotiedot vuosittain työtapaturmavahingoista Vuosi Lukumäärä Korvaukset / Sairauspäivät 2015 136 113 499 754 2014 148 73 451 571 2013 194 197 606 1 199 2012 76 115 714 923

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 19 4.8 Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli Sosterissa on käytössä Varhainen välittäminen ja tuki toimintamalli, jonka tavoitteena on tunnistaa työkyvyn- ja työhyvinvoinnin riskitekijöitä ajoissa ja ohjata ratkaisujen löytymiseen. Työkyvyn ja -hyvinvoinnin muutos on tärkeää huomata ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työyhteisön toimintaan ja työntekijöiden työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen on tärkeä osa esimiestyötä. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on kuitenkin myös vastuu huolehtia omasta työkyvystä, työhyvinvoinnista ja työyhteisön toimivuudesta ja puuttua riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Varhainen välittäminen ja tuki - toimintamallissa on hälytysrajat sairauspoissaoloille. Erittäin tärkeää on kuitenkin huomata ja reagoida jo siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä merkkejä työkykyyn tai -hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on nähtävissä. Sairauspoissaolojen seurantaa varten on esimiehillä olemassa Exreport- raportointijärjestelmä. Järjestelmä hälyttää raja-arvojen ylittyessä ja viimeistään siinä vaiheessa työntekijän kanssa otetaan puheeksi sairauspoissaoloihin vaikuttavat tekijät ja tehdään suunnitelma jatkosta. Ylihoitaja Kirsi Matikaiselle on työnantajan puolelta v. 2014 alusta keskitetty varhaiseen välittämiseen, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Hän tekee yhteistyötä mm. työntekijöiden, esimiesten, työterveyshuollon, työsuojelun ja Kevan kanssa. Vuoden 2014 lopulla käyttöönotetun Exreport- järjestelmän poissaolo-osion avulla voidaan seurata sairauspoissaoloja ja puheeksiottokeskusteluja organisaatio- ja yksikkötasolla. Tämän tiedon avulla pystytään paremmin reagoimaan yksittäisen työntekijän työkykyä ja/tai työyksikön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden korjaamiseen. Seurantajärjestelmän mukaan sairauspoissaolojen kehitys on ollut seuraava: Sairauspoissaolot / henkilöä 2014 2015 3 kk aikana yli 3 lyhyttä (1-3 pv) poissaoloa 76 74 3 kk aikana yhtäjaksoisesti yli 14 pv poissaoloa 113 100 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 30 pv poissaoloa 263 228 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 60 pv poissaoloa 124 108 kumulatiivisesti 12 kk aikana yli 90 pv poissaoloa 73 62

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 20 5. ELÄKÖITYMINEN Keskimääräisen vanhuuseläkeiän katsotaan olevan noin 63 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,5 vuotta (62,3 vuotta v. 2014). Erilaisille eläkkeille jäi 57 henkilöä. Eläkepoistuma tuo lähivuosina haasteita henkilöstön saatavuuteen useilla ammattialueilla. 5.1 Eläkkeelle jääneet TULOSALUEET 2012 2013 2014 2015 Erikoissairaanhoito 9 9 12 14 Perusterveydenhuolto 10 16 12 17 Sosiaalipalvelut 6 11 4 13 Tukipalvelut 8 15 19 12 Keskushallinto 0 0 0 1 Yhteensä 33 51 47 57 ELÄKETYYPPI 2012 2013 2014 2015 Vanhuuseläke 26 42 38 47 Työkyvyttömyyseläke 6 7 8 9 Varhennettu varhaiseläke 1 2 0 1 Yksilöllinen varhaiseläke 0 0 1 0 Yhteensä 33 51 47 57 AMMATTIRYHMÄT 2014 2015 Akateemiset 1 1 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 15 17 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 5 20 Huoltohenkilökunta 16 7 Lääkärit 2 2 Toimistohenkilökunta 2 4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 6 6 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 0 0 Yhteensä 47 57 5.2 Vanhuuseläkepoistuma ennuste (63v.) Tulosalueittain TULOSALUEET 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Erikoissairaanhoito 9 8 12 15 10 15 11 37 15 Perusterveydenhuolto 12 14 12 10 14 16 15 19 18 Sosiaalipalvelut 6 7 8 5 8 12 18 22 17 Tukipalvelut 14 10 19 13 18 12 11 25 24 Yhteensä 41 39 51 43 50 55 55 103 74 Ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Akateemiset 2 0 0 1 2 1 1 1 0 Hoitohenkilöstö, amk/opisto 15 16 14 16 19 21 19 44 26 Hoitohenkilöstö, II-aste/koulu 5 11 10 9 7 15 22 27 18 Huoltohenkilökunta 8 7 8 12 9 6 3 14 12 Lääkärit 5 1 6 2 2 3 3 3 4 Toimistohenkilökunta 2 3 4 0 4 1 3 4 5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 2 1 9 3 6 7 3 10 9 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 2 0 0 0 1 1 1 0 0 Yhteensä 41 39 51 43 50 55 55 103 74

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 21 6. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6.1 Lakisääteinen koulutussuunnitelma ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Työnantajan hakee vakuutusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR) niistä ammatillisista täydennyskoulutuksista, joista työnantaja on vuosittain laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman ja jotka sisältyvät tähän suunnitelmaan. Korvaukseen oikeutettavien täydennyskoulutuspäivien lukumäärä oli 1 529 päivää (v. 2014 oli 1 990 päivää). Haettu koulutuskorvaus vuodelta 2015 oli 30 286,43 (v. 2014 oli 18 314,73 ). 6.2 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutusvelvoite edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön koulutuksesta. Peruskoulutuksesta ja tehtävästä riippuen täydennyskoulutusvelvoite on kolmesta kymmeneen päivään vuodessa henkilöä kohti. Koko henkilöstöön suhteutettuna täydennyskoulutuspäiviä kertyi henkilöä kohti 1,88 päivää vuoden 2015 aikana ja hoitohenkilöstöä kohden 1,74 päivää. Vuonna 2014 täydennyskoulutuspäiviä henkilöä kohti oli 2,09 päivää. Täydennyskoulutuksiin ovat osallistuneet sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö. AMMATTIRYHMÄT Koko henkilöstö Osallistuneiden lukumäärä Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Pv/koko henkilöstö Akateemiset 45 40 198 4,39 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 602 498 1481 2,46 Hoitokenkilökunta, toinen aste, koulu 451 284 514 1,14 Huoltohenkilökunta 153 47 65 0,42 Lääkärit 117 87 420 3,59 Toimistohenkilökunta 70 32 116 1,65 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 100 10 11 0,11 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkärit 24 21 134 5,56 Yhteensä 1562 1019 2936,5 1,88 Talousarviossa oli vuodelle 2015 varattu 492 550 koulutusrahaa. Koulutusrahaa käytettiin 436 061. Koulutusraha alittui 56 489 (erikoissairaanhoidossa jäi käyttämättä 53 248, perusterveydenhuollosta ylittyi 9760, sosiaalipalveluissa jäi käyttämättä 1 182, tukipalveluista ylittyi 4 629 ja keskushallinnosta jäi käyttämättä 16 448 ). Opintovapaista aiheutuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 3 757 kalenteripäivää. Johtamiskoulutusta kävi 4 henkilöä ja yksi henkilö suoritti emba-tutkintoa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 22 6.3 Tavoitekeskustelut Tavoitekeskusteluja käytiin tulosalueittain ja eri ammattiryhmittäin seuraavasti: TULOSALUEET Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Erikoissairaanhoito 164 408 40,2 Perusterveydenhuolto 217 311 69,8 Sosiaalipalvelut 203 330 61,5 Tukipalvelut 211 505 41,8 Keskushallinto 0 8 0,0 Yhteensä 795 1 562 50,90 AMMATTIRYHMÄT Tavoitekeskustelut lkm Koko henkilöstön lkm % Akateemiset 20 45 44,4 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 327 602 54,3 Hoitohlökunta, toinen aste, koulu 235 451 52,1 Huoltohenkilökunta 84 153 54,9 Lääkärit 27 117 23,1 Toimistohenkilökunta 36 70 51,4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 53 100 53,0 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 13 24 54,2 Yhteensä 795 1 562 50,90 Tavoitekeskusteluja käytiin sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön kanssa. Vuoden 2014 tavoitekeskustelujen prosenttiosuus oli 50,86%. 7. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS, TARVE JA SAATAVUUS Sosterin toiminta-alueen väestö vähenee ja ikääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei kuitenkaan vähene. Tästä johtuen on tärkeää suunnitella palveluja vastaava henkilöstömitoitus, turvata henkilöstön saatavuus, tehostaa henkilöstöhankintaa sekä suunnata henkilöstöä palvelurakenteen ja tarpeen mukaan. Terveydenhuollossa työntekijöiden saatavuudessa kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Työvoimapulaa on helpotettu osittain alueellisin yhteistoimintajärjestelyin, joita ovat esim. erikoissairaanhoidon ns. kapeiden erikoisalojen yhteistoiminnan järjestäminen sekä ostopalvelutoiminnan käyttäminen.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 23 7.1 Rekrytointi Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on edelleen työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Hoito- ja hoivatyön sijaisten hankintaa hoidettiin pääosin rekrytoijan toimesta. Rekrytoija on hoitanut osin myös muiden ammattiryhmien rekrytointia ja toiminut lähiesimiesten tukena ja apuna sijaisten hankinnassa. Henkilöstön joustavan käyttö -toimintamallin juurruttaminen on jatkunut erikoissairaanhoidossa. Hoito- ja hoivahenkilöstön ennakkorekrytointia on toteutettu erilaisten tapahtuminen kautta; kesätyöpörssi, sairaanhoitajapäivät ja oppilaitostapaamiset. Talouden ja toiminnan sopeuttamisen yhteydessä on hoito- ja hoivatyön sijaisten käyttöä vähennetty erityisesti henkilöstön lyhyissä poissaoloissa. Toiminnassa olevan varahenkilöyksikön tavoitteena on, että hoitohenkilöstön poissaoloja hoidetaan ensisijaisesti vakituisen varahenkilöstön avulla. Lääkäreiden rekrytointiponnistelut tuottivat tulosta. Organisaatioon saatiin kuluneen vuoden aikana useita uusia lääkäreitä niin erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoonkin. Ennakkorekrytointisopimukset ovat perusterveydenhuollossa tuottaneet tulosta erityisesti kesälääkäreiden osalta. Sosterilla oli vahva rekrytointipanostus ja edustus Nuori Lääkäri - päivillä. Lääkäreiden saatavuutta on pyritty lisäämään tarjoamalla uusille tulokkaille asianmukaisia, peruskorjattuja työsuhdeasuntoja. Tulevaisuudessa henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan. Yhteistyö yliopistojen ja muiden koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa on välttämätöntä rekrytoinnin, osaamisen varmistamisen ja turvaamisen näkökulmasta.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 24 8. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖTERVEYS 8.1 Työterveyshuollonpalvelut Oikeus työterveyshuoltoon on kaikilla Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän työntekijöillä palvelussuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuoltopalvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuolto järjestetään pääosin omana toimintana ja osittain ulkoistettuna käyttäen Savonlinnan Seudun työterveys ry:n sekä Etelä-Savon työterveyshuollonpalveluita. Työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia huolehtimalla työyhteisön ja työympäristön hyvinvoinnista ja lisäksi edistää kaikkien työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä kaikissa työuran vaiheissa. Työterveyshuollon pääpaino on ennaltaehkäisevässä ennakoivassa työssä. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito täydentää ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja sen tarkoituksena on arvioida työn vaikutusta mahdolliseen sairauteen ja/tai miten sairaus vaikuttaa työkykyyn. Työterveyshuolto on ottanut käyttöönsä työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi Firstbeat Hyvinvointianalyysi työkalun kuormituksen ja palautumisen arviointiin. Hyvinvointianalyysi antaa keinoja henkilökohtaisen hyvinvoinnin rakentamiselle ja antaa niitä vinkkejä, jotka auttavat työssä jaksamisessa ja palautumisessa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 25 8.2 Työterveyskäyntien määrät työterveyshuollon eri toimipisteissä 1.1. - 31.12.2014 Sln:n seudun työterveys Etelä- Savon työterveys 1.1. - 31.12.2015 Sln:n seudun työterveys Etelä- Savon työterveys KÄYNNIT KPL Sosterin työterveys huolto ry huolto Yhteensä Sosterin työterveys huolto ry huolto Yhteensä Terveydenhoitajat (työterveyshoitaja) 1 999 14 9 2 022 2 770 13 2 2 785 Lääkärit (työterveyslääkäri) 2 619 25 8 2 652 2 981 30 20 3 031 Työfysioterapeutti 321 2 323 293-1 5 816 Työterveyspsykologi 89 89 103 - - 103 Yhteensä 5 028 39 19 5 086 6 147 43 23 11 735 8.3 Korvausluokka I voimavarat Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot. Korvausluokka I VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Tutkimukset kpl Muut voimavarat Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen Terveystarkastukset ja ohjaus tunteina kpl Lääkärit 20,0 289 Terv.hoitajat 197,5 29,5 583 Fysioterapeutit 82,0 20,5 32 Psykologit 28,0 12,5 2 Erikoislääkärit Muut asiantuntijat Laboratorio 2 656 Kuvantaminen 96 Muut käyttökustannukset Työpaikkaselvitykset yhteensä 1.1.-31.12.2015 Kustannukset Kaikki kustannukset yhteensä 25 296 180 468 8.4 Korvausluokka II voimavarat Työnantajalle tilikauden aikana aiheutuneet sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset ja niitä vastaavat toiminnot. Korvausluokka II VOIMAVARAT Ammattihenkilöt Asiantuntijat Käynnit vastaanotolla kpl Kustannukset Lääkärit 5 639 189 868 Terv.hoitajat 2 667 55 928 Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Muut asiantuntijat 1.1.-31.12.2015 Tutkimukset kpl Laboratorio 6 946 63 873 Kuvantaminen 533 37 142 Muut voimavarat Muut käyttökustannukset 26 646 Korvausluokan II kustannukset yhteensä 372 761 Kaikki kustannukset yhteensä 553 229

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 26 8.5 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin osa-alueet ovat terveys, työympäristö, työyhteisö, osaaminen ja johtaminen. Työhyvinvointiin voidaan olennaisesti vaikuttaa mm. sillä, vastaako osaaminen työtehtävää, kuinka työt organisoidaan, miten henkilöstöä johdetaan ja millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö edistää työhyvinvointia. Talousarviossa vuodelle 2015 oli varattu 60 000,00 työhyvinvointiin ns. tyhy - rahaa. Tyhy-rahalla tuettiin työyhteisöjen yhteistä työhyvinvointia 20,00 / työntekijä ja näihin tapahtumiin osallistui 1 023 työntekijää. Lisäksi tyhy-rahalla tuettiin kuntoremontteja ja henkilöstön osallistumista erilaisiin tapahtumiin sekä tarjottiin henkilöstölle jouluateria 15.12.2015. Syömässä kävi 918 ruokailijaa ja kustannukset yhteensä olivat 6 566,50. Henkilöstöstä käytti Rukan majan lomamökkiä - Ketunpesää - 34 eri henkilöä yhteensä 182 vuorokautta (29 hlö ja 199 vrk v.2014). Kävijöitä on ollut ympäri vuoden, mutta pääsääntöisesti käyttö on ajoittunut lomasesonkeihin. Savonlinnassa Suutarniemessä sijaitsevan lomahuvila Suutartuvan käyttöpäiviä henkilöstön osalta kertyi yhteensä 153 päivää (146 pvä v. 2014). Työnohjauspalveluihin käytettiin 83 342 (80 084,00 v. 2014). Työnohjauspalveluiden käyttö jakaantui seuraavasti: erikoissairaanhoito 61 594, perusterveydenhuolto 15 420 ja sosiaalipalvelut 6 328. Työyhteisösovittelu on otettu osaksi työyhteisöjen konfliktien ratkaisua. 8.6 Muistaminen ja palkitseminen Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. muistaa 50- ja 60- vuotta täyttäviä sekä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitään vuosittain lahjalla. Merkkipäivälahjan sai yhteensä 100 henkilöä. Kuntayhtymä jakoi ansiomerkkejä henkilöstölle, joilla oli 20-, 30- tai 40 vuotta kunnallista palvelua 31.12.2014 mennessä. Huomionosoituksen sai 20 vuoden palvelusta 34 hlöä, 30 vuoden palvelusta 28 hlöä ja 40 vuoden palvelusta 8 hlöä. Lisäksi Suomen tasavallan presidentin myöntämiä ansiomerkkejä myönnettiin seuraavasti: Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi - terveyskeskushammaslääkäri Marja-Leena Gröhn Suomen Leijonan ansioristi - ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein - osastonhoitaja Leena Muhonen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein - vastaava sairaanhoitaja Riitta Anne Otranen-Silvennoinen

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 27 8.7 KIVA - kysely Työhyvinvoinnin kehittymisen seurannassa organisaatiossa on käytössä KIVA -kysely (Mediona OyAb / Ove Näsman), joka on helppokäyttöinen työkalu työhyvinvoinnin mittaamiseen ja analysointiin. Henkilökunnan työhyvinvoinnin seuranta on osa laadunhallintaa, ja mittaus toteutetaan koko organisaation henkilökunnalle 1-2 vuoden välein laatujohtamisen vuosikellon mukaisesti helmikuussa. Epätietoisuus tulevista sote -ratkaisuista, toistuvat YT -neuvottelut ja useita yksiköitä koskeneet suuret toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset voivat osaltaan olla vaikuttamassa, että vuodesta 2013 vuoteen 2015 oli kaikkien mitattujen muuttujien osalta tapahtunut arvioinneissa heikkenemistä. Myös vastaajamäärä oli vähentynyt - v.2013 n. 842 ja v.2015 n. 562 vastaajaa. 2013 2015 1. Kuinka kivaa on ollut tulla töihin viime viikkoina? 7,35 7,09 2. Koen työni mielekkääksi. 8,08 7,79 3. Hallitsen työni hyvin. 8,45 8,40 4. Viihdyn lähimpien työkavereitteni kanssa hyvin 8,55 8,47 5. Lähin esimieheni toimii esimiehenä hyvin. 7,62 7,33 6. Kuinka varma on työpaikkani pysyvyys? 6,99 6,24 7. Kuinka paljon voin vaikuttaa työtäni koskeviin asioihin? 6,86 6,45 8.8 Työkierto Henkilöstölle on annettu mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä organisaation sisällä. Käynnissä olevat sopeuttamistoimet mahdollistavat työtehtävien vaihtumisen entisestään. Rakennemuutosten ja palvelujen kysynnän myötä tähän on entistä enemmän panostettava yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kesken.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 28 8.9 Työsuojelu Työsuojelun haasteena ja kehittämiskohteena on ollut palvelurakenteen muutostilanteissa työhyvinvoinnin tukeminen, epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen työpaikoilla, riskien hallinnan keinojen ja työkalujen kehittäminen, turvallisen ja terveen työympäristön haasteet sekä työsuojelun yhteistoiminta ja viestintä. Organisaatiomme on osallisena Työterveyslaitoksen Sopuisa -työyhteisö hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa työnsuuntaista käyttäytymistä työpaikoilla eli epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin ja työnsuuntaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Hanke jatkuu vielä vuoden 2016 puolelle. Työhyvinvointi viikon aikana 18. 22.5.2015 jokaisella työntekijällä sekä työyhteisöllä oli mahdollisuus pysähtyä tarkastelemaan mistä kaikesta työhyvinvointi koostuu ja mitä voi tehdä oman ja työkaverin työhyvinvoinnin edistämiseksi. HaiPro haitta- ja vaaratilanneilmoitusjärjestelmä on otettu käyttöön 2012 potilasturvallisuusilmoitusten osalta ja tätä on laajennettu huhtikuussa 2013 käsittämään työ-, tieto- ja toimintaympäristön turvallisuuteen kohdistuvien tapahtumien ilmoitus ja seuranta välineeksi. Vuoden 2015 lopulla liitettiin työturvallisuusriskienarviointi osaksi HaiProta. Lisäksi kehitettiin tapaturmailmoituksen välittymistä suoraan vakuutusyhtiöön sähköisesti HaiPron kautta. Työturvallisuusilmoituksia oli HaiPro:hon tehty 353 kpl v. 2015. Vuoden 2015 työsuojelun yksi tavoitteista oli pistotapaturmien väheneminen. Seurantaa voitiin pitää HaiPro- ja työterveyshuoltoon tehdyillä ilmoituksilla. Veritapaturmailmoituksia oli 30 kpl v.2015 (35 kpl v. 2014, 43 kpl v. 2013, 47 kpl v. 2012). Onko pistotapaturmien vähenemiseen vaikuttanut turvatuotteiden käyttö ja huomion kiinnittäminen turvallisiin toimintatapoihin vai onko vain jäänyt ilmoituksia tekemättä? Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekee tarkastuksia ja työterveyshuolto työpaikkaselvityksiä työyksiköihin yhteistyössä työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa. Näiden lisäksi myös aktiiviset työpaikkakäynnit ovat työsuojelussa toimintatapana. Sosterin hoitotyön henkilöstöstä 25 hoitajaa on osallistunut MAPA peruskurssille v.2015. MAPA - Finland -toimintamallin koulutus perustuu Englannissa kehitettyyn menetelmään. Keskeisistä menetelmistä on väkivaltatilanteiden ennakointi ja välttäminen hoidollisen vuorovaikutuksen ja toiminnallisuuden keinoin. Ellei väkivaltaisuuden suuntaan kehittyvän käyttäytymisen rauhoittaminen muilla keinoin onnistu, turvataan tarvittaessa asiakkaan fyysisen kiinnipitämiseen. Kiinnipitäminen perustuu henkilön luonnollisten liikeratojen hallittuun ja kivuttomaan rajaamiseen sekä samanaikaiseen hoidolliseen vuorovaikutukseen. Kouluttajina toimi 2 psykiatrian hoitajaa. Koulutus jatkuu 2-4 kertaa vuodessa ja viedään täsmä koulutuksena työpisteisiinkin. Henkilökunnalle kausi-influenssa rokotetta on annettu tänäkin vuonna, mutta rokotteen antamista ei ole kampanjoitu yhtä voimakkaasti kuin edellisenä vuonna. Työterveyshuollossa kirjattiin laitetuksi 522 influenssarokotetta. Rokotteen ottaminen tehtiin helpommaksi menemällä osastoille rokottamaan ja osa yksiköistä hoiti rokottamisen oman henkilökunnan voimin. Rokotteen antamista jatketaan edelleen.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 29 8.10 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sosterin tasa-arvo-ohjelma perustuu v. 2005 voimaan tulleeseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin ja niiden tuomiin velvoitteisiin työnantajalle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa työssä. Tasa-arvosuunnitelma sisältää mm. seuraavia työelämään liittyviä asioita: Työhönotossa noudatetaan hallintosäännön osoittamia yhtenäisiä yleisesti tiedossa olevia periaatteita hakumenettelyn, valintaperusteiden ja valituskäytännön suhteen. Työssä kehittymistä ja uralla etenemistä tuetaan myöntämällä erilaisia vapaita mahdollisuuksien ja harkinnan mukaan, esim. opintovapaita, vuorotteluvapaita ja harkinnanvaraisia palkattomia vapaita ja huolehditaan, että työntekijät pääsevät tasapuolisesti työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Palkkauksen lähtökohtana on työn vaativuuden arviointi ja lääkäreiden osalta hyväksytyt rekrytointisopimukset. Palkkausta kehitetään yhä enemmän tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen ja lisävastuisiin perustuvaksi. Syrjintä välittömästi tai välillisesti sukupuolen sekä esim. iän, rodun, terveydentilan, uskonnon tai muun näihin rinnastettavan perusteella on kielletty. 9. YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 9.1 Yhteistoiminta Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Yhteistoiminnan perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoiminnalla parannetaan tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoiminta on sekä välitöntä että edustuksellista yhteistoimintaa. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja esimiehen välillä. Välitön yhteistoiminta on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 30 Yhteistoimintalaki eli yt-laki astui voimaan 1.9.2007 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007. Uusi laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin. Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä, 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Kuntayhtymässä käytiin vuoden aikana kolmet (3) yhteistoimintaneuvottelut, jotka kohdentuivat koko Sosterin henkilöstöön. Pääasiallisina asioita yhteistoiminnassa käsiteltiin seuraavia asioita: Säästövelvoitteet vuodelle 2015 Koko Sosterin rakennemuutosten eteneminen ja niistä aiheutuvat muutokset henkilöstöön Lomapalkkavelan pienentäminen Yhteistoimintamenettely päätettiin 11.9.2015. Yhteistoimintamenettelyssä tuotannollistaloudellisilla perusteilla Sosterin henkilöstö väheni 72 henkilötyövuotta. Pääsääntöisesti irtisanomiset kohdentuivat osastonsihteeriyksikköön sekä tietohallintoon. Lomapalkkavelan kertymiseen ja vuosilomien sekä säästölomien pitämiseen kiinnitettiin huomiota ja todettiin, että lomapalkkavelan pienentämiseen on sitouduttava koko henkilöstön voimin.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 31 9.2 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 28 asiaa. Yhteistyötoimikunnan jäsenet ja varajäsenet Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat: Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, pj Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat Sairaanhoitopiirin johtaja Pekka Martikainen, 31.7.2015 saakka Panu Peitsaro Panu Peitsaro, 1.8.2015 alkaen Riitta Sipinen Osastonhoitaja Sirpa Forss Hilkka Kupiainen Työsuojelun edustajat Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Luottamusmiehet Pääluottamusmies, JHL Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Juko/tekniset Pääluottamusmies, Super Pääluottamusmies, Tehy Pääluottamusmies, Jyty Hannu Kosonen Mervi Heikkinen Leena Paakkunainen Kirsi Matikainen Esko Hakkarainen Pekka Saastamoinen, 31.7.2015 saakka Marja-Leena Gröhn, 11.11.2015 alkaen Pekka Kilpeläinen Tarja Loikkanen Seija-Sofia Käärmelahti Erja Turkulainen Pöytäkirjanpitäjä Henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen Pekka Martikainen 9.3 Yhteistyö ja verkostoituminen Julkissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. sairaanhoitopiirit KYS, ESSHP, PKSSKT ja HUS. Yksityissektorilla yhteistyökumppaneita olivat mm. Kruunupuisto ja muut kuntoutuslaitokset, MedOne, yksityiset asumispalvelut, tietohallinnossa Fujitsu ja Medi-IT, Aditro ja Tieto ja työsuojelussa AVI:n (Itä-Suomen aluehallintovirasto) kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat ISLAB, KEVA, KELA. Koulutusyhteistyötä tehtiin Mikkelin ammattikorkeakoulun, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 32 9.4 Viestintä Sosterissa henkilöstöllä on useita tapoja olla yhteydessä toisiinsa organisaation sisällä. Perinteisen sisäisen postin ja puhelimen lisäksi käytössä ovat sähköiset viestintätavat, kuten sähköposti, Skype for Business- pikaviestintäväline ja talon sisäinen tietoverkko Intranet, jotka kaikki sopivat hyvin päivittäiseen tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen. Kerran viikossa julkaistava viikkotiedote Sisäpiirinposti on luettavissa intranetissä. Intranetin sivustoilla on henkilökunnalle ajankohtaisia uutisia, ohjeita, lomakkeita ja linkitettyjä tietokantoja. 9.5 Edunvalvonta Henkilökunnan luottamusmiehet vuonna 2015: JHL pääluottamusmies Esko Hakkarainen JUKO pääluottamusmies Pekka Saastamoinen, 31.7.2015 saakka Marja-Leena Gröhn, 11.11.2015 alkaen JUKO pääluottamusmies Pekka Kilpeläinen Super pääluottamusmies Tarja Loikkanen Tehy pääluottamusmies Seija-Sofia Käärmelahti Jyty pääluottamusmies Erja Turkulainen Palkka-asiamies henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen