Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Samankaltaiset tiedostot
Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

Osatentti

Osatentti

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

3. kierros. 2. Lähipäivä

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Elektroniikka, kierros 3

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

2. kierros. 2. Lähipäivä

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Tilaesityksen hallinta ja tilasäätö. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 6: Tilasäätö, tilaestimointi, saavutettavuus ja tarkkailtavuus

3. kierros. 1. Lähipäivä

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

ELEC-C1230 Säätötekniikka

2. kierros. 1. Lähipäivä

Luento 7. LTI-järjestelmät

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Systeemin käyttäytyminen. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Systeemin navat ja nollat. Systeemin navat ja nollat

Luento 7. Järjestelmien kokoaminen osista

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Järjestelmien kokoaminen osasysteemeistä. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Lohkokaaviomuunnokset: Signaalit. Signaalin kulkeminen lohkon läpi

Luento 7. tietoverkkotekniikan laitos

HARJOITUSTYÖ Pudotusputken pinnankorkeuden ja DD-pesurin syöttövirtauksen säätö

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

ELEC-C1230 Säätötekniikka

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

Kon Hydraulijärjestelmät

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

4. kierros. 1. Lähipäivä

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

SMITH-PREDICTOR Kompensaattori PI-Säätimellä. Funktiolohko Siemens PLC. SoftControl Oy

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä KyAMK

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

Analogiatekniikka. Analogiatekniikka

Differentiaaliyhtälön ratkaisu. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Esimerkki: läpivirtaussäiliö. Esimerkki: läpivirtaussäiliö

8. kierros. 1. Lähipäivä

Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU)

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT)

ELEC-C1230 Säätötekniikka

Moottorin säätö. Miikka Ihonen 67367P Sampo Salo 79543L Kalle Spoof 83912K John Boström 83962B Venla Viitanen 84514C

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Tilayhtälötekniikasta

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

Jos siis ohjausrajoitusta ei olisi, olisi ratkaisu triviaalisti x(s) = y(s). Hamiltonin funktio on. p(0) = p(s) = 0.

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Mat Systeemien identifiointi, aihepiirit 1/4

Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio:

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu

Kon Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

8. kierros. 2. Lähipäivä

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

T SKJ - TERMEJÄ

ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2

Transkriptio:

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA TENTIN MUKANA NIMI: (OS: ) OPINTOKIRJA: VIRERAILULUENNOT KUUNNELTU: VALV. LASK: a b c d 3 4 5 6 7 8 9 Jos esim. tehtävän vastaus on c), on merkintä P.S. Kysymyspapereihin saa tehdä omia merkintöjään OIKEIN: VÄÄRIN: YHTEENSÄ:

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. x& y. Prosessin tilaesitys on: 3 () t x() t + u() t () t [ ] x() t Mikä seuraavista on prosessia kuvaava differentiaaliyhtälö? a) 3 && y() t y& () t + y( t) 3u(t ) b) && y() t + y& () t y() t 3u() t c) && y() t + y& () t y() t 3u() t d) & y () t y& () t + 3y( t) 3u(t ). Mitä seuraava instrumentointi merkintä tarkoittaa? PDI a) Paineen derivoiva mittaus (valvomo ohjattu) b) Paineen ja tiheyden mittaus (valvomo ohjattu) c) Paine-eron mittaus (valvomo ohjattu) d) Lämpötilan integroiva tallennus (paikallinen ohjaus)

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. 3. Napa-nolla kuvio Erään prosessin napa-nolla kuvio on:.5 Pole- Zero Map.5.5 Imag Axis -.5 - -.5 - -.5-6 -5-4 -3 - - 3 4 Real Axis Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten prosessia. (Navat x, nollat o) a) Prosessi on epästabiili. b) Prosessi on stabiilisuusrajalla. Vasteen värähtely ei "kuole" pois. c) Prosessi on asymptoottisesti stabiili, mutta sen vaste värähtelee vaimenevasti d) Prosessi on stabiili, eikä se värähtele

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. 4 & 5. Bode tulkinta Erään prosessin Bode-kuvaaja on esitetty alla Bode Diagram Phase (deg) Magnitude (db) - - -3-4 -9-8 -7-36 -45 - Frequency (rad/sec) Vahvistusvara on: a) 8 db b) 6 db c) -6 db d) -8 db Vaihevara on: a) b) -35 c) 35 d) 65

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. 6. Lohkokaaviot Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa alla esitetyn lohkokaavion kokonaissiirtofunktiota? + G + - G 3 G G 4 G a) G TOT + G GG3 G b) G G TOT G G G + G ( ) 4 ( ) G c) G TOT + G G G G d) G TOT 3 3 4 ( G G ) GG 3 G G G G 3 4 4 4

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. 7. Laplace - muunnos Eräs prosessi on aikatasossa. () t + 5y& () t 4y() t u& () t u( t) & y + 4 Mikäli oletat alkuarvot nolliksi, mikä on prosessin siirtofunktio? a) b) G G () s () s s + s + 5s 4 s s + 5 s + c) G () s s s + 4 + 5 s d) G () s s s + + 5 s 8. Järjestelmä on minimivaiheinen, jos a) kaikki sen navat sijaitsevat vasemmassa puolitasossa eikä sillä ole kuollutta aikaa. b) kaikki sen navat sijaitsevat oikeassa puolitasossa eikä sillä ole kuollutta aikaa. c) kaikki sen nollat sijaitsevat vasemmassa puolitasossa eikä sillä ole kuollutta aikaa. d) kaikki sen nollat sijaitsevat oikeassa puolitasossa eikä sillä ole kuollutta aikaa.

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. 9. Ziegler-Nicholson. Alla on esitetty erään prosessin Bode diagrammi. (Tämä vie paljon aikaa) Bode Diagrams Phase (deg); Magnitude (db) 5-5 - -5 - - - Frequency (rad/sec) Systeemille viritettiin PID-säädin Ziegler-Nicholsonin kriteerin avulla. Mikä ehdotetuista säädöistä on paras. a) b) c) d) K P 3,8 * -4 K P 8 K P 3,8 * -4 K P 8 T I,3 T I,3 T I,6 T I,6 T D,7 T D,7 T D,7 T D,7

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4.. Bode:n piirtäminen. Erään prosessin siirtofunktio on G () s s + 7s + Mikä allaolevista on prosessin Bode kuvaaja a) b) 5 Bode Diagram Bode Diagram Phase (deg) Magnitude (db) 5-5 45-45 Phase (deg) Magnitude (db) - -4-6 -8-45 -9-35 -9 - - Frequency (rad/sec) -8 - - Frequency (rad/sec) c) d) - Bode Diagram Bode Diagram -5 Phase (deg) Magnitude (db) -3-35 -4-45 -5 9 45-45 Phase (deg) Magnitude (db) -5 - -5 9 45-9 - - - - Frequency (rad/sec) Frequency (rad/sec)

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä II. A) ( p.) Yhdistä kuvaan oikeat teksti a) Kuollut aika b) Nousuaika c) Herätteen muutos d) Aikavakio e) Vasteen muutos Miten lasketaan edellisestä kuvaajasta prosessin vahvistus?. Nousuaika / Kuollut aika. Aikavakio / Nousuaika 3. Vasteen muutos / Herätteen muutos 4. Herätteen muutos / Vasteen muutos

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. B) Aseta oikeaan järjestykseen taajuusvasteen avulla tehtävän säätöpiirin virityksen vaiheet. (,5p). Määritä avoimen piirin siirtofunktio toimilaitteen tulosta mitauslaitteen lähtöön.. Määritetään kriittinen taajuus, jolla vaihekäyrä on -8 astetta ja saadaan Tkr. 3. Määritetään vahvistuskäyrältä kriittinen vahvistus. 4. Lasketaan viritysarvot kuten Ziegler-Nicholsin menetelmässä ja saadaan säätimen siirtofunktio. 5. Yhdistetään siirtofunktiot ja saadaan koko avoimen piirin siirtofunktio, josta piirretään Boden-diagrammi. 6. Tarkastellaan Boden-diagrammista stabiiliutta. 7. Jos piiri on stabiili, tarkastetaan vielä suljetun piirin taajuusvasteen avulla huippuarvo Mp. Jos parametreja halutaan muuttaa, on piirrettävä uudet Bode-diagrammit. C) (,5p) Nimeä kuvaan säätimen osat:. Eroelin. Mittauselin 3. Käskyelin 4. Säätöelin

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. D) Prosessiautomaation nykytilanne (järjestelmäratkaisut, ohjelmistot, sovellukset. ( p) E) Vertaile myötäkytketyn ja takaisinkytketyn säädön ominaisuuksia ( p ) F) Signaalin kulkeminen automaatiojärjestelmässä kentältä valvomoon ja takaisin ( p) Tehtävä III. Erästä prosessia kuvaa yhtälö () t + 3 y& () t + y() t u() t && y 3 A) Muodosta prosessin kokonaissiirtofunktio (,p) B) Laske prosessin yksikköpengervaste (,p) C) Määritä vaste y(t),kun heräte u(t) sin (t) (p) D) Hahmottele B) ja C) kohtien vasteet aikatasossa (,p)

Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä IV. A) Piirrä säädetyn järjestelmän napa-nolla-kuvio ja hahmottele askelvasteen likimääräinen muoto, kun prosessia, jota kuvaa differentiaaliyhtälö (,5p) y &( t) + y( t) u( t) säädetään a)p-säätimellä, K p 3 b) PI-säätimellä, K p 3 ja T I, c) PD-säätimellä, K p 3 ja T D, B) Kuvassa esitetyssä ideaalisessa sekoitusreaktorissa tapahtuu isoterminen ensimmäisen asteen reaktio jossa ainetta A muuttuu aineeksi B. Reaktionopeusvakio on k. Syöttövirtauksessa on vain ainetta A ja poistovirtauksessa on molempia aineita A ja B (reaktio ei mene loppuun asti). Virtaus purkautuu ilmanpaineeseen tapahtuu yhtälön Fout ( t) kv h( t) mukaisesti, missä k v on venttiilistä johtuva purkautumiskerroin. Fin C A(t) h Fout A C A (t),cb(t). Johda prosessia kuvaavat yhtälöt ( p). Muodosta epälineaarinen tilaesitys, jolla on fysikaaliset tilasuureet. Valitse tilamuuttujiksi reaktorissa olevan nesteen tilavuus V ja aineiden A ja B konsentraatiot C A ja C B. (,5 p) 3. Tarkastelupisteeksi valitaan tasapainotila. Muodosta tila- ja lähtösuureiden tasapainopisteen arvot tulosuureiden funktiona. (,5 p) 4. Linearisoi tilaesitys tasapainotilassa (,5 p)