TyöllisTä välittäen välitä TyöllisTen -projekti

Samankaltaiset tiedostot
Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

TYÖVALMENNUKSEN LAATU

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Johtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi Kuntouttavan työtoiminnan työryhmä Pj. Jarno Karjalainen

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA alkaen Telakkatie 9, Savonlinna

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

MODULAARINEN TYÖHÖNVALMENNUSMALLI

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

TYÖHÖNVALMENNUS ASIAKASPROSESSINA

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN ARVIOINTIHAASTATTELUT OSATYÖKYISILLE TYÖPAJA-ASIAKKAILLE. Yhdessä hyvä OTE -hanke Kymenlaakso

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Kiinni työelämässä -seminaari

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi Pia Vallenius

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE Anita Hevosmaa

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi,

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

VALO-VALMENNUKSEN KÄYNNISTÄMINEN TYÖPAJATOIMINNASSA

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Savonlinnan kaupunki 2013

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Työnantajakysely Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus

J.J. Jedulainen

SIIRTYMÄVAIHEEN TYÖPARI

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Työssäoppimisen (TOP) palaute

Yhdessä hyvä OTE. Tuettu työllistäminen. versio1.0 kesäkuu2018

Yksilön vai talouden ehdoilla?

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

TE-palvelut ja validointi

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Työhönvalmennuksen VERTAISVALMENTAJA. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE TYÖTOIMINNOISTA TÖIHIN

Mitä LIITO on. Mitä lisäarvoa NUORI saa

Transkriptio:

3

2

3 Työllistä välittäen Välitä työllisten -projekti Vuoden 2010 alussa käynnistyi VATES-säätiön koordinoima Työllistä välittäen -projekti, jonka tavoitteena on ollut kuntouttavan työtoiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen. Hankkeessa on ollut mukana neljä osatoteuttajaa; Salon kaupunki, Forssan työvalmennuskeskus Aktiivi, Porvoon päivätoimintakeskus ja Tuoterengas. Kukin osatoteuttaja on omassa toimintaympäristössään pyrkinyt projektin yhteisten kehittämistavoitteiden lisäksi löytämään uusia toimintamalleja omaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistapaansa. Kehittämiskohteina on ollut mm. matalan kynnyksen työtoiminnan mallintaminen, ryhmätoiminnan kehittäminen sekä asiakasohjauksen kehittäminen. Tuoterenkaan osahankeen tavoitteena on ollut kuntouttavan työtoiminnan laadun kehittäminen kehittämällä valmennusjakson toteutusta. Projektin aikana Tuoterenkaalla on käytetty IMBA ja Melba -työkyvynarviointimenetelmiä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden valmennusjakson vaikuttavuuden lisäämiseksi. Lisäksi hankkeen aikana olemme kehittäneet asiakasohjaustamme, ryhmätoimintaamme sekä tuotannollisen työpajatoiminnan työskentelyolosuhteita. Tarkoituksena on ollut, että kuntouttava työtoiminta tarjoaisi asiakkaillemme mahdollisimman monipuoliset eväät oman työtulevaisuutensa suunnitteluun ja toteutukseen.

4 Kuntouttava työtoiminta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta määrittelee kuntouttavan työtoiminnan seuraavasti; kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Lain mukaan kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa kohtaan on esitetty paljon kritiikkiä. Yhdeksi isoksi ongelmaksi on koettu, että kuntouttava työtoiminta ei riittävästi edistä siihen osallistuvien työllistymistä. Vaikka kuntouttavan työtoiminnan rooli esim. syrjäytymistä ehkäisevänä ja elämänhallintaa tukevana palveluna tunnustetaan, tulisi sen vaikuttavuutta siirtymien edistäjänä kehittää. Suunniteltuja siirtymiä laadukkaalla valmennuksella Työllistä välittäen -projektin Tuoterenkaan osahankkeessa lähdimme tarkastelemaan sitä, millaisista elementeistä muodostuu laadukas valmennus. Näkökulmia valmennuksen laatuun on kerätty erilaisin asiakkaille suunnatuin kyselyin, henkilöstökoulutuksessa toteutetuin tehtävin, organisaation johdolle tehdyn kyselyn avulla sekä erilaisin kokoonpanoin toteutetuissa arviointikeskusteluissa. Olemme hankkeen aikana halunneet panostaa monipuolisesti laadukkaan valmennuksen arviointiin koska uskomme, että laadukkaasti toteutettu valmennusjakso mahdollistaa myös positiivisten siirtymien toteutumisen.

5

6 Mielestäni olisi hyvä ottaa rutiiniksi sellainen valmennuskeskustelu, joka toteutuu aina, kun asiakas aloittaa. Siinä yksilövalmentaja (jos asiakkaalla sellainen on), työvalmentaja (tai asiakkaan työtehtävien ohjaajana toimiva henkilö) ja asiakas kokoontuvat palaveriin, jossa valmennuksen tavoitteet, asiakkaan toiveet ja työpaikan mahdollisuudet käydään läpi. Sovitaan, mihin erityisesti tullaan kiinnittämään huomiota, ja sovitaan etukäteen ensimmäisen yhteisarviointikeskustelun aika.

7 Valmennuksen tavoitteellisuus Kuntouttavalla työtoiminnalla on lainkin näkökulmasta kaksi hiukan erilailla painottunutta tavoitetta; elämänhallinnan edistyminen ja työllistymisedellytysten luominen. Minkä verran valmennuksen tavoite siis vaikuttaa siihen, millaista on laadukas valmennus? Tuoterenkaan valmennushenkilöstöltä kysyttiin heidän mielipidettään onnistuneen valmennuksen lopputuloksesta ja siellä korostuivat molemmat näkökulmat. Asiakkaan kannalta onnistuneena valmennuksen lopputuloksena mainittiin mm. seuraavat seikat; Myös asiakkaiden omissa kommenteissa onnistuneen jakson lopputulokseen liittyen oli nähtävissä sekä elämänhallinnalliset että työllistymistavoitteet; parempi kunto, henkinen ja fyysinen tämä on hyväksi mielenterveydelle, rytmiä päiviin, uskoa itseen töihin tai opiskelemaan Asiakas voimaantuu; huomaa pystyvänsä ja herää uskaltamaan tehdä ratkaisuja. Oli se ratkaisu sitten mikä tahansa. Asiakas saa uusia näkökulmia omaan tilanteeseensa ja tukea oman tavoitteen asettamiseen ja siihen pääsemiseen. Konkreettisesti realistinen jatkosuunnitelma, johon asiakas voi sitoutua ja joka on tehty yhdessä asiakkaan kanssa asiakasta kunnioittaen. Asiakas työllistyy tai pääsee koulutukseen. toiveena olisi kuntoutuminen ja työelämään siirtymisen helpottuminen TEESI 1 Laadukas valmennus perustuu aina asiakkaan henkilökohtaisille tavoitteille sekä palvelulle asetetuille yleisille tavoitteille. Tavoitteiden toteutumista seurataan suunnitelmallisesti koko valmennusjakson ajan.

8 Onnistunut valmennus tehdään yhdessä Onnistuneen valmennusjakson takeeksi ei riitä pelkkä valmentajan osaaminen vaan siihen tarvitaan myös asiakkaan omaa panosta. Tuoterenkaan valmennushenkilöstön mukaan asiakkaan osalta valmennuksen onnistumisen tärkeimmät edellytykset ovat asiakkaan oma motivaatio, halu muutokselle sekä halu päästä omalla polullaan eteenpäin. Onnistunut valmennus edellyttää valmennushenkilöstömme mukaan ensinnäkin riittävästi aikaa sekä aitoa auttamisen halua ja asiakkaan kannustamista. Työyhteisöltä valmennuksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä, keskinäistä halua auttaa sekä erilaisuuden arvostamista. Laadukkaan valmennuksen suurimpina uhkina pidettiin välinpitämättömyyttä, asiakkaan vähättelyä ja kiirettä. Sekä Tuoterenkaan johdolta että valmennushenkilöstöltä kysyttiin, miten valmennustoimintaamme tulisi kehittää. Henkilöstön vastauksissa korostettiin valmennussisältöjen ja -menetelmien kehittämisen tarpeellisuutta sekä sisäisen yhteistyön merkitystä. Johdon kommenteissa nousi esiin valmennusta toteuttavan henkilöstön osaaminen ja riittävä määrällinen resursointi. Työvalmennuksen tasalaatuisuutta läpi koko Tuoterenkaan tulisi parantaa. Yksilövalmennuksen palvelut tulisi ulottaa kaikille asiakasryhmille. Asiakkaiden ohjausta Tuoterenkaan palveluiden päättyessä tulisi tehostaa (työhönvalmennus). Laadukas asiakasohjaus on aina vuorovaikutuskysymys. Valmennus pitäisi olla prosessi, jossa annamme tukea ja oikeita tietoja työelämästä ja pelisäännöistä. TEESI 2 Laadukas valmennus on asiakkaan, valmentajan ja koko työyhteisön yhteispeliä joka perustuu keskinäiseen yhteistyöhön, läsnäoloon ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

9

10

11 Toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet valmennuksen toteutukselle Tuoterenkaan tausta on suojatyötoiminnassa ja tuotannollisella työpajatoiminnalla on edelleen merkittävä rooli valmennustoiminnassamme. Työvalmennuksessa asiakkaat perehdytetään työtehtäviin ja työyhteisöön, opastetaan terveelliseen ja turvalliseen työn suorittamiseen sekä annetaan palautetta työssäsuoriutumisesta ja työelämän pelisääntöjen noudattamisesta. Työskentely Tuoterenkaan työvalmennusyksiköissä tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden kehittää sekä yleisiä työelämävalmiuksia että ammatillisia valmiuksia. Näiden valmiuksien myötä valmentautuja-asiakkaiden työllistymisedellytykset parantuvat. Töiden avulla valmentautuja pystyy oppimaan uusia taitoja ja kehittymään ammatillisesti. Työt ovat riittävän monipuolisia, jotta jokaiselle valmentautujalle löytyy sopivan haasteellista opittavaa. hänen terveydentilansa ja jaksamisensa. Työtehtävien tulisi myös mahdollistaa asiakkaalle hänen oman osaamisensa kehittäminen sekä tukea hänen valmennusjaksonsa ammatillisia tavoitteita. Eräs Tuoterenkaan valmennushenkilöstön edustaja on kuvannut työtehtävien asiakaslähtöisyyden kehittämistä seuraavasti; Käydään osastojen työtehtävät läpi ja pilkotaan ne pienempiin osiin. Kaikki dokumentoidaan. Tämän jälkeen eri työtehtävät laitetaan vaativuusjärjestykseen. Valmentautujat aloittavat aina helpommista ja etenevät vaativampiin tehtäviin. Tämä kehitys voi tapahtua myös yli tuotantoyksikkörajojen. Näin valmentautujat pääsevät systemaattisesti etenemään kuntoutumispolullaan. Asiakas oppii uusia työmenetelmiä. Tämän myötä itseluottamus voi nousta ja vähitellen uskaltautuu kokeilemaan myös omia siipiään vaikkapa vapaiden markkinoiden työpaikoille. Onnistuneen valmennuksen kannalta on kuitenkin oleellista, että kukin asiakas tekee itselleen parhaiten soveltuvia työtehtäviä. Asiakkaalle soveltuvien työtehtävien valintaan vaikuttavat mm. TEESI 3 Laadukas valmennus perustuu asiakkaan rajoitteiden ja osaamisen tuntemiseen sekä niihin soveltuvien työtehtävien löytämiseen. Asiakkaalle valittujen työtehtävien on oltava riittävän haasteellisia jotta ne mahdollistavat uusien asioiden oppimisen sekä tukevat asiakkaan työllistymistavoitteita.

12 Palvelun tilaaja Laadukkaan valmennuksen arviointia tehtäessä on huomioitava myös valmennuspalvelua tilaavan asiakkaan mielipide. Esimerkiksi kuntouttavalle työtoiminnalle on palvelun kilpailutuksen yhteydessä asetettu standardit, joihin palvelun tuottaja on tarjouksessaan sitoutunut. Kuntouttavan työtoiminnan osalta käydään myös vuosittainen palaute- ja arviointikeskustelu, jossa käsitellään sitä, miten yhteisesti sovitut asiat ovat toteutuneet. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun tilaaja on antanut Tuoterenkaalle kiitosta (palaute vuodesta 2011) mm. seuraavista asioista monta toimintayksikköä, erilaisia tehtäviä joustavuus (työajat, siirtymiset talon sisällä, työtehtävien räätälöinti) asiakkaan ohjaus ammattitaitoista, kannustavaa ja asiakasta huomioivaa palveluntuottajan pyrkimys palvelun jatkuvaan kehittämiseen. Tuoterenkaan johto pitää erittäin tärkeänä sitä, että valmennuspalveluiden osalta tilaaja-tuottaja -mallia kehitettäisiin edelleen. Johto näki, että tilaaja-asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiskohteita olisivat mm. asiakkaan kuuntelu palveluita suunniteltaessa, valmennuspalveluiden toteutuksen raportointi tilaajalle sekä tilaaja-asiakkaiden palautejärjestelmät....osa toiminnasta vastaa hyvin palvelun ostajan tarpeisiin. esim. kuntouttava työtoiminta, mutta olisi tarkennettavaa. Avoin keskustelu mitä palvelun ostaja haluaa ja mitä asioita ja miten siitä raportoidaan. TEESI 4 Laadukkaiden valmennuspalveluiden tuottaminen perustuu palvelun tilaajan ja tuottajan tiiviille yhteistyölle. Palveluiden toteutusta seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteisesti sovituilla tavoilla ja palvelukehitystä tehdään aktiivisesti valmennuspalveluista saadun palautteen perusteella.

13 Palvelun tuottaja Valmennuspalveluiden laatua ei voi koskaan tarkastella irrotettuna niitä toteuttavan organisaation perustehtävästä ja strategiasta. Tuoterenkaan perustehtävänä on tarjota yksilöllisiä, tuettuja ja räätälöityjä työhönvalmennuspalveluita heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille. Palveluiden tavoitteena on asiakkaiden elämänhallinnan kohentuminen työelämävalmiuksien kehittyminen työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai ammatillisen koulutuksen kautta. Arvoinamme ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Strategiset tavoitteemme ovat Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Arvioitaessa valmennuspalveluiden laatua, tulisi arviointi aina suhteuttaa em. tekijöihin. Olemme suurin sosiaalisen työllistämisen toimija Päijät- Hämeessä. Meillä on monipuolinen palvelutarjonta: mm. kuntouttava työtoiminta, työharjoittelut ja -kokeilut, työssäoppiminen, palkkatuettu työllistäminen ja vajaakuntoisten työllistäminen, työkyvyn arviointi ja erilaiset työvoimakoulutukset. Meillä on laadukas tuotannollinen työpajatoiminta, ammattitaitoiset yksilövalmentajat ja oman tuotantoalansa osaavat työvalmentajat. TEESI 5 Laadukkaat valmennuspalvelut ovat sopusoinnussa organisaation perustehtävän, arvojen ja strategian kanssa.

14 laadukas valmennus ASIAKAS MIELEKÄS ELÄMÄ TYÖELÄMÄ VALMENNUSTAPA VALMENNUSMENETELMÄ VALMENNUSSISÄLTÖ VALMENNUSYMPÄRISTÖ VALMENNUKSEN TILAAJA VALMENNUKSEN TUOTTAJA

15 15 Huoneentaulu TEESI 1 Laadukas valmennus perustuu aina asiakkaan henkilökohtaisille tavoitteille sekä palvelulle asetetuille yleisille tavoitteille. Tavoitteiden toteutumista seurataan suunnitelmallisesti koko valmennusjakson ajan. TEESI 2 Laadukas valmennus on asiakkaan, valmentajan ja koko työyhteisön yhteispeliä, joka perustuu keskinäiseen yhteistyöhön, läsnäoloon ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. TEESI 3 Laadukas valmennus perustuu asiakkaan rajoitteiden ja osaamisen tuntemiseen sekä niihin soveltuvien työtehtävien löytämiseen. Asiakkaalle valittujen työtehtävien on oltava riittävän haasteellisia jotta ne mahdollistavat uusien asioiden oppimisen sekä tukevat asiakkaan työllistymistavoitteita. TEESI 4 Laadukkaiden valmennuspalveluiden tuottaminen perustuu palvelun tilaajan ja tuottajan tiiviille yhteistyölle. Palveluiden toteutusta seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteisesti sovituilla tavoilla ja palvelukehitystä tehdään aktiivisesti valmennuspalveluista saadun palautteen perusteella. TEESI 5 Laadukkaat valmennuspalvelut ovat sopusoinnussa organisaation perustehtävän, arvojen ja strategian kanssa.