ALANSA YKKÖNEN 8 /2009 Hampuri vähentää CO 2 -päästöjä yhdessä teollisuuden kanssa, Peter Lindlahr kertoo. sivu sivulla 36 36 Vastuuta hulevesistä sovitetaan kunnille sivu 6 Vajaakäyttöisiä yhdyskuntia voi pienentää sivu 24 Joukkoliikenteen järjestäminen uudistuu sivu 26 Koneohjaus jätetäytössä säästää kustannuksia sivu 42 Tulipallot Yarra-joen rannalla huokuvat valoa ja lämpöä MELBOURNESSA sivu 16
Maahantuoja:
SISÄLTÖ 8 / 2009 8. joulukuuta 6 Hulevesiasioiden siirtäminen vesilaitokselta kunnalle on vesihuoltolain tarkistuksen tärkeimpiä muutosehdotuksia. Helsingin Eko- Viikissä hulevedet ovat hallinnassa. 20 Australialainen Loganin kaupunki loihti joutomaasta yrityspuiston ja viherkeitaan. Silvio Trinca on syystä tyytyväinen tulokseen. 26 Uusi laki patistaa kaupunkiseutuja tiiviimpään yhteistyöhön, jotta joukkoliikenteestä saadaan kilpailukykyinen liikuntamuoto. 48 Taide luo talolle identiteetin. Se on havaittu Porissa, missä taiteilija Ville Hautaluoman teokset elävöittävät kerrostaloja. VESIHUOLTO Vastuuta hulevesistä sovitetaan kunnille 6 Hulevesien hallinta on Eko-Viikin keskeisiä tavoitteita 8 Tulvariskeille hallintasuunnitelmat 10 Vesiosuuskuntien äänitorvi syntyi Äänekoskella 12 Euro on huono konsultti vesihuollon ratkaisuissa 14 YHDYSKUNTA Melbourne tarjoaa monelle mahdollisuuden 16 Loganin kaupunki menestyy kiinteistökehittäjänä 20 Yhdyskuntia voi pienentää 24 Lamako hillinnyt asuntojen tyhjäkäyttöä? 25 LIIKENNE Uusi joukkoliikennelaki tukee palvelujen kehittämistä 26 Lahden seudulle 12 kunnan joukkoliikennelautakunta 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 UKTY 34 Kuntien Putkimestarit 35 ILMASTONMUUTOS Hampurista Euroopan vihreä pääkaupunki 36 Bonn hyödyntää aurinkoenergiaa 39 JÄTEHUOLTO Lakeuden Etappi hyödyntää uutta tekniikkaa jätetäytössä 42 lehti.kuntatekniikka.fi TEKNISET PALVELUT Laki julkisista hankinnoista uudistumassa 45 RALA-pätevyys parantaa rakentamisen laatua 46 KIINTEISTÖT Rakennusyhtiön ja taiteilijan yhteistyöstä iloa asumiseen 48 Kiinteistötaide vähentää ilkivaltaa 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Zakopane 23 Kolumni/Mette Granberg: Vaikuttavat strategiat 41 Uutisia 52 Palveluja 58 Kuntatekniikka 8/2009 3
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Vastuuta hulevesistä sovitetaan kunnille sivu 6 Vajaakäyttöisiä yhdyskuntia voi pienentää sivu 24 8 /2009 Joukkoliikenteen järjestäminen uudistuu sivu 26 Koneohjaus jätetäytössä säästää kustannuksia sivu 42 Tulipallot Yarra-joen rannalla huokuvat valoa ja lämpöä MELBOURNESSA Hampuri vähentää CO 2 -päästöjä yhdessä teollisuuden kanssa, Peter Lindlahr kertoo. sivu sivulla 36 36 sivu 16 Kannen kuva: Paavo Taipale TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Asenne avainasemassa Urheilulajien gurut ovat ottaneet laajasti käyttöön jo vuosikymmeniä sitten syntyneen lentävän lauseen it s not altitude but attitude. Asenne on olennainen tuloksiin vaikuttava tekijä myös kuntatekniikassa. Avoin ja perusteellinen valmistelu, laadukas suunnittelu ja jämäkkä toteutus saavat osakseen asukkaidenkin arvostuksen. Joskus on tarpeen muuttaa asenteita, omiakin. Se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Kunta-alalla ja sen myötä kuntatekniikassa on tämän vuoden aikana tapahtunut paljon. Kuntien lukumäärä väheni vuoden alussa reippaasti. Käynnissä on useita liitostunnusteluja, joten lisää kuntaliitoksia on odotettavissa. Peräti 18 kaupunkia on mukana mittavassa Tekesin tukemassa teknisten palvelujen Kupera-hankkeessa. Sen yhtenä tavoitteena on saada palvelujen järjestämisessä aikaan asennemuutos. Asennemuutosta tarvitaan myös hulevesiasioissa. Tähän asti on totuttu, että vesihuoltolaitos hoitaa hulevedet tarjoamiensa talous- ja jätevesipalvelujen ohessa. Nyt vesihuoltolakia tarkistava työryhmä on siirtämässä hulevesien hallinnan asemakaava-alueilla kunnan tehtäväksi. Uusilla kaava-alueilla pyritään hulevesien hallintaan putkiviemäröinnin sijasta myös imeyttämällä, viivyttämällä ja maan pinnan muotoilulla. Nämä kaavailut vaativat toteutuakseen asennemuutosta monella taholla. Toimitilojen ja yhdyskuntateknisten rakenteiden omistajuuden ymmärtäminen kunnissa näyttää usein vaativan asennemuutosta. Sen kirkastamiseksi tarvitaan milloin auki jääneitä venttiileitä, milloin outoja reikiä suojarakenteissa. Poissa silmistä, poissa mielestä ei enää toimi. Korjausvelkaa ei voi loputtomiin kasvattaa. Jos vanhat konstit eivät auta, on löydettävä uusia tapoja saneerausten rahoittamiseen. Asenne auttaa. Yhteistuotantoa Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa pidetään yleisesti hyvänä käytäntönä. Joulunalusajan pimeydessä voitaisiin ehkä siirtyä kansikuvamme melbournelaiseen tapaan hetkelliseen lämmön ja valon yhteistuotantoon. Vaikka hehkulamput lienevät pian historiaa, ainakin omissa kodeissamme voimme joulunajan rauhaan laskeutuessamme sytyttää kynttilän, joka valaisee ja lämmittää myös mieltä. Toimituksen puolesta kiitän lukijoitamme, avustajiamme, ilmoittajiamme ja muita yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta Kuntatekniikan parissa. Toivotan teille kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/2010 8.1. 2.2. Liikuntapaikat Viherrakentaminen 2/2010 12.2. 9.3. Vesihuolto Jätehuolto Jäähallit 3/2010 26.3. 20.4. Ilmastonmuutos Kiinteistöt Liikenne ja väylät 4/2010 7.5. 1.6. Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos Hankinnat 6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT Vesihuolto 8/2010 12.11. 9.12. Energia Valaistus Turvallisuus
Hallintakeinot huomioon jo kaavoituksessa VASTUU HULEVESIS Suurimmaksi osaksi sadevesistä koostuvien ja rakennetuilla alueilla maan pinnalla virtaavien hulevesien johtaminen mahdollisimman haitattomasti vesistöihin työllistää kuntatekniikan tekijöitä jatkuvasti. Hulevesiasioiden siirtäminen vesilaitokselta kunnalle on vireillä olevan vesihuoltolain tarkistuksen tärkeimpiä muutosehdotuksia. Samaan rytäkkään osuu EU:n tulvadirektiivin täytäntöönpanoa varten valmisteltu, pian eduskunnan käsittelyyn tuleva laki tulvariskien hallinnasta. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Heikki Rinne ja Markku Siiskonen Hulevesien hallinnan lainsäädäntöperusta oli esillä jo nykyistä vesihuoltolakia säädettäessä vuosikymmen sitten. Se kuitenkin siirrettiin kutakuinkin sellaisenaan vesihuoltolakiin. Tuolloin ei vielä pohdittu vaihtoehtoisia lainsäädäntöratkaisuja, vaikka hulevesien hallinta ei kaikessa laajuudessaan luontevasti sisällykään viemäröintiin. Taajamien rankkasadetulvien yleistyminen viime vuosina on lisännyt tarvetta parantaa hulevesien hallintaa, maa- ja metsätalousministeriön vesihallintojohtaja Kai Kaatra sanoo. Kaatra on vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä on pohdittu vaihtoehtoa, jossa hulevesiä koskevat säännökset kumottaisiin vesihuoltolaista ja hulevesien hallinnasta säädettäisiin maankäyttö- ja rakennuslaissa. Vuonna 2005 perustettiin asiantuntijoista koostuva hulevesiryhmä, jossa käsiteltiin vaihtoehtoja hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Hulevesiryhmän piirissä vuoropuheluun ovat osallistuneet Kuntaliitto, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys sekä eräiden kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajia. Hulevesiryhmä teetti 2007 6 Kuntatekniikka 8/2009
VESIHUOLTO TÄ KUNNILLE? Helsingin Eko-Viikin Vikinoja oli alkuaan valtaoja pellolla. Se siirrettiin asuntokortteleiden reunaan puiston puolelle, muotoiltiin luonnonmukaiseksi ja kasvitettiin. Virtaama hidastuu ja vesi puhdistuu ennen kuin se laskee Vanhankaupunginlahteen luonnonsuojelualueelle. Kuvassa on tulvatilanne viime kesältä. selvityksen vastuunjaoista hulevesien hallinnassa. Selvityksen pohjalta ryhmä päätyi valmistelemaan mallia, jossa vastuu hulevesien hallinnasta kuuluisi lakisääteisesti kunnalle. Ryhmässä luonnosteltiin myös mallin toteuttamiseksi tarvittavia säännöksiä, Kaatra kuvaa valmistelun varhaisia vaiheita. Maa- ja metsätalousministeriö teki myös kyselyn useille eri sidosryhmille vesihuoltolain tarkistamistarpeista. Siinä kysyttiin näkemyksiä ja ehdotuksia myös hulevesien hallinnan vastuista. Lisääntyvät hulevedet eivät mahdu putkiin Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän hulevesien määrää sateiden intensiteettien kasvun myötä. Kiinteistöjen pihojen ja yleisten alueiden vettä läpäisemättömien päällysteiden lisääntyminen vahvistaa sateiden vaikutusta. Suurenevien hetkellisten hulevesimäärien tunkeminen kohtuukustannuksilla putkiviemäreihin on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa. On ymmärretty, että äkillisesti syntyviä suuria hulevesimääriä ei ole järkevää yrittääkään putkittaa. Hulevesiä on tarkoituksenmukaisinta pidättää, johtaa maan pinnalla ja imeyttää maaperään. Maanpäälliset rakenteet voivat myös puhdistaa hulevesiä ja pienentää niistä aiheutu- Kuntatekniikka 8/2009 7
Eko-Viikissä kattovedet ja pihalta tulevat hulevedet ohjataan hidastus/imeytyslammikkoon. Kattovedet tulevat ensin kuvassa näkyvään sadevesikaivoon, josta asukkaat voivat pumpata vettä puutarhapalstojen kasteluun. Hulevesien hallinta on Eko-Viikin keskeisiä tavoitteita Heikki Rinne, projektinjohtaja Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Helsingissä Viikin alueella Latokartanon eteläosassa sijaitsee ekologisen rakentamisen kehittämiseen erikoistunut Eko-Viikki. Hulevesien ympäristöystävällinen hallinta on Eko-Viikin keskeisiä tavoitteita. Alueelle laadittiin kaavoitusvaiheessa ekokriteerit, rakentamistapamääräykset ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma. Aineisto annettiin rakennuttajille ja suunnittelijoille ja liitettiin tontinvarausehtoihin. Asuinympäristöä tarkasteltiin myös biodiversiteetin (kasvivalinnat, kasvupaikkatyypit, hulevedet) näkökulmasta. Asemakaavamääräysten mukaan sekä tonteilla että muilla alueilla tulee rakenteellisilla ja muilla toimenpiteillä hidastaa sade-, sulamis-, katto- ja salaojavesien virtausta ja imeyttää vedet maaperään. Vihersormet avainasemassa Tontit sijaitsevat savipohjalla pel- EKO-VIIKIN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin Pintavedet imeytetään ja/tai johdetaan pintavaluntana vihersormiin tai puistoon Vihersormi, pintavesien imeytys-, hidastus- ja kokoojaoja Pintavesioja, -kouru tai -painanne lolla ja maasto on tasaista, joten hulevesien hallinnassa pääpaino kohdistui imeyttämiseen kasvu- ja rakennekerroksiin sekä pintavesien johtamiseen pois tonteilta. Pihoilta ja katoilta tulevat vedet ohjataan korttelien keskelle, asemakaavassa varatuille vihersormille, joihin tonttirajoista riippumatta saadaan johtaa koko korttelin pintavedet. Vihersormet ojapainanteineen päättyvät puistoon ja edelleen Viikinojaan. Asukkailla on innostusta puutarhanhoitoa kohtaan, ja vihersormiin rakennetut sadevesikaivot ovat aktiivikäytössä. Rakennusten perustusten kuivatusta ja katualueiden pintakuivatusta varten kaduille rakennettiin normaaliin tapaan sadevesiviemärit, sillä kosteusongelmat rakenteissa haluttiin estää. Tonteilla suosittiin vettä läpäiseviä pintoja ja pihakäytävät päällystettiin yleensä kivituhkalla. Valtaojasta luonnonpuro Viikinoja toimii hulevesien kokoojana. Entinen valtaoja siirrettiin puiston reunaan ja rakennettiin luonnonmukaiseksi puroksi. Runsaan kasvillisuuden ja laskeutumisaltaiden avulla puroveden virtaamaa tasoitetaan ja puhdistetaan, ennen kuin se laskee Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle. Kuivatusjärjestelmällä pyrittiin säilyttämään alueen kosteusolosuhteet, jotta kasvillisuuden ja eläinten menestymismahdollisuudet paranevat. Vesiolosuhteiden säilyminen vähentää myös maaperän painumista. Eko-Viikin asuinalueen rakentaminen käynnistyi 1999, ja alue valmistui pääosin 2004. Laajassa seurantatutkimuksessa tarkasteltiin mm. hulevesien ekologisten ratkaisujen toimivuutta. Alueelle asetetut tavoitteet ovat sen mukaan pääosin toteutuneet. www.hel.fi/viikki 8 Kuntatekniikka 8/2009
VESIHUOLTO Eko-Viikin vihersormet toimivat hulevesien hidastus/imeytys/virtausreitteinä Viikinojaan. vaa kuormitusta. Tällaisten ratkaisujen aikaansaaminen on osa maankäytön ja erityisesti katujen ja yleisten alueiden suunnittelua. Se soveltuisi parhaiten kunnan kaavoitus- ja rakentamisviranomaisen ja teknisen toimialan vastuulle, Kaatra pohtii. Kustannusten oikea kohdentaminen vaikeaa Kaatran mukaan hulevesien maanpäälliset hallintamenetelmät vaatisivat uudenlaista osaamista vesihuoltolaitoksilta. Ratkaisujen tarve syntyy sääilmiöiden ja maan pinnanmuodostuksen vaikutuksesta. Niistä hyötyvät muutkin kuin hulevesiverkostoon liitetyt, ja ne poikkeavat olennaisesti perinteisestä vesihuollosta. Hulevesijärjestelmistä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen kohdentamien palvelusta hyötyville on nykyjärjestelmässä usein koettu vaikeaksi. Hulevesipalveluissa ei ole kyse vesihuoltoa vastaavasta liiketoiminnasta, jossa viime kädessä asiakkaalla on valintatilanne käyttää vettä tai olla käyttämättä. Tontilla sataa ennemmin tai myöhemmin, enemmän tai vähemmän kiinteistön omistajan toimenpiteistä riippumatta. Putkista ei kaikkialla päästä eroon koskaan. Vesilaitoksella keskeinen rooli Hulevesien hallinta kaipaa vahvempaa asemaa ja otetta kaupunkisuunnittelussa. Vesihuoltolaitoksella on vahva osaaminen putkiviemäreiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Tulevan lakiesityksen eduskuntakäsittelyn lopputuloksesta riippumatta vesihuoltolaitoksella tullee olemaan keskeinen rooli putkiviemäröinnissä myös tulevaisuudessa. Putkista ei kaikkialla päästä eroon koskaan. Vanhoissa kaupunkikeskustoissa ei voida ajatella viivytys- tai imeytysalueiden raivaamista. Eräiden kaupunkikeskustojen sekaviemärit säilynevät niin ikään osana vesihuoltolaitoksen toimintaa ja vesihuoltolain piirissä. Vaihtoehtoisten hulevesien hallintakeinojen toteutukseen vesihuoltolaitoksella ei kuitenkaan ole työkaluja. Asemakaava-alueella vastuu kunnalle Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistöllään syntyvistä hulevesistä niin, ettei niistä aiheudu haittaa muille kiinteistöille. Valmistelussa olevan ehdotuksen mukaan kunta vastaisi asemakaavaalueella hulevesien hallinnasta. Tällöin kiinteistön olisi liityttävä kunnan hulevesijärjestelmään tai huolehdittava kiinteistönsä hulevesistä muulla kunnan hyväksymällä tavalla, esimerkiksi kiinteistöllä imeyttämällä tai vesistöön johtamalla. Kunta voisi ottaa hulevesien hallinnan hoitaakseen myös muilla alueilla, jos se katsoo sen esimerkiksi tiheän asutuksen tai maaperän laadun vuoksi tarpeelliseksi. Kunta voisi kuitenkin antaa sille kuuluvan hulevesien hallinnan kokonaan tai osittain muiden tehtäväksi. Vastuusta kunta ei vapaudu, mutta tämän säännöksen nojalla kunnan olisi mahdollista vapaasti valita hulevesien hallinnan vaatimien palvelujen järjestämistapa ja halutessaan hankkia ne myös ulkopuoliselta organisaatiolta. Tarkempia määräyksiä kiinteistöille Ehdotusluonnoksen mukaan kunta voisi antaa kiinteistön hulevesien hallintaa koskevia tarkempia määräyksiä. Ne voisivat koskea esimerkiksi hulevesien viivästyttämistä ja virtaamaa, maahan imeyttämistä, hulevesien laatua ja käsittelyä kiinteistöllä. Rakennusvalvontaviranomaisella olisi lisäksi oikeus antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräys hulevesistä johtuvan haitan poistamiseksi. Tällainen määräys ei saa olla kiinteistön haltijalle tai omistajalle kohtuuton. Kuntatekniikka 8/2009 9
Viikinoja normaalivirtaaman aikaan. Joskus hulevesistä aiheutuvan haitan poistaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä. Rakennusvalvontaviranomainen voisi tällöin yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja alueen muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan määrätä alueen, sen osan tai kiinteistön hulevesien johtamisesta. Painopiste hulevesien synnyn ehkäisyyn Hulevesistä aiheutuvia haittoja tulee kiinteistöillä ehkäistä rakentamisen ohjauksen keinoin, esimerkiksi edellyttämällä rakennusluvassa piha-alueilta tiettyä vedenläpäisevyyttä tai hulevesien pidättämistä. Kunnan hulevesijärjestelmän rakenteet ja laitteet (myös muut kuin putkiviemärit) tulisi ehdotusluonnoksen mukaan toteuttaa kunnan hyväksymän hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelman valmistelu- ja päätöksentekoprosessi muistuttaisi katusuunnitelman vastaavia vaiheita. Kunnan velvollisuus hulevesien hallintaan alkaisi, kun asemakaavan mukainen maankäyttö sitä edellyttää tai hulevedet aiheuttavat laaja-alaista ja pysyvää haittaa kiinteistöjen käytölle. Tällöinkin velvollisuus alkaisi vain, mikäli hulevesijärjestelmän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset eivät olisi kohtuuttomat hulevesistä kiinteistöille aiheutuvaan haittaan verrattuna. Kunta voi periä maksun Kunta voisi periä hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi julkisoikeudellista maksua. Ehdotusluonnoksen mukaan liittymismaksu voitaisiin periä hulevesijärjestelmään liitettävän kiinteistön omistajalta tai haltijalta. Vuosittainen maksu hulevesijärjestelmän ylläpidon kustannusten kattamiseksi puolestaan voitaisiin periä järjestelmän vaikutusalueella olevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Jälkimmäistä maksua on pidetty tarpeellisena, koska hulevesijärjestelmät useimmiten hyödyttä- Tulvariskeille hallintasuunnitelmat Ulla Hurmeranta,lakimies Suomen Kuntaliitto Useissa Euroopan maissa sattui 1998 2004 yhteensä yli 100 tuhoisaa tulvaa. Niiden seurauksena EU:n päätöksentekoelimissä nähtiin yhteisötason säätely tarpeelliseksi tulvavahinkojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta tuli voimaan marraskuussa 2007. Se tulisi saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä tämän vuoden loppuun mennessä. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellulla tulvariskien hallintaa koskevalla lainsäädännöllä pyritään vähentämään tulvariskejä. Tavoitteena on myös ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Tulvariskien hallintaa koskeva ehdotus hallituksen esitykseksi ja luonnos asetukseksi ovat olleet lausuntokierroksella. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian. Ehdotuksen mukaan vesistöalueilla ja merenrannikolla, missä todetaan olevan merkittäviä tulvariskejä, laadittaisiin suunnitteilla olevien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) toimesta yhteistyössä kuntien, maakunnan liittojen ja pelastuslaitoksen kanssa tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelmia varten laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat, jotka julkaistaan niiden valmistuttua. Tulvariskikarttoja on jo nyt laadittu keskeisille kohteille monissa alueellisissa ympäristökeskuksissa. Tulvariskien hallintasuunnitelmat hyväksyisi maa- ja metsätalousministeriö. Kunnille vastuu hulevesitulvariskien arvioinnista Kunnat vastaisivat rankkasateista taajamissa aiheutuvien hulevesitulvariskien arvioinnista ja laatisivat ja hyväksyisivät merkittäville hulevesitulva-alueille tulvariskien hallintasuunnitelmat. ELY avustaisi kuntia alustavassa arvioinnissa ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisessä ja suunnitelmien laatimisessa. Ehdotuksen valmistelun yhteydessä on arvioitu, että lain tarkoittamia varsinaisia hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmia olisi tarpeen laatia yksittäisiin kohteisiin muutamissa kunnissa. Suunnitelmassa esitettäisiin tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Suunnitelmassa tarkastellaan toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä sekä etusijajärjestystä. Siihen liittyy myös kuvaus toiminnasta tulvan uhatessa ja tulvan aikana. Tulvavaara- ja tulvariskikartat olisi laadittava 22.12.2013 mennessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2015 mennessä. Suunnitelmien ajantasaisuus tulee tarkistaa kuuden vuoden välein. Tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ja tarkistaminen sovitetaan ensimmäisestä tarkistuskierroksesta lähtien yhteen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman tarkistamisen kanssa. Ehdotuksen mukaan viranomaisten on otettava toiminnassaan soveltuvin osin huomioon hyväksytyt tulvariskien hallintasuunnitelmat. 10 Kuntatekniikka 8/2009
Parhaat pumput Pisimmät takuut Vihersormissa vettä hyödynnetään kasteluun ja kasvillisuuteen. vät myös sellaisia alueen kiinteistöjä, joita ei ole liitetty hulevesijärjestelmään. Hulevesiverkostot kunnan omistukseen? Hulevesiverkostot mitä ilmeisimmin siirrettäisiin vesihuoltolaitokselta kunnan omistukseen. Taseyksiköinä ja liikelaitoksina toimivien vesihuoltolaitosten osalta omaisuuseriä voidaan tarkastella kuntaorganisaation sisäisinä järjestelyinä. Osakeyhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten osalta ainoa mahdollisuus lienee kauppa käypään hintaan. On kuitenkin hyvä huomata, että kunta voisi halutessaan ostaa koko palvelun esimerkiksi omistamaltaan osakeyhtiöltä. Omaisuuden hallinnan järjestäminen vaatii vielä valmistelua varsinkin osakeyhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten omistamien hulevesiverkostojen osalta. Erityisesti omaisuusjärjestelyissä lakiin tarvitaankin riittävät siirtymäajat. Lausuntokierros sidosryhmille Eräiden kaupunkien viranhaltijat ovat epävirallisissa keskusteluissa suhtautuneet varsin varauksellisesti hulevesiasioiden irrottamiseen vesihuollosta. He ovat esimerkiksi arvioineet byrokratian lisääntyvän selvästi ja kustannusvastuurajojen määrittelemisen viemäreiden rakennus- ja saneeraushankkeissa vaikeutuvan. Lisäksi uuden julkisoikeudellisen maksun käyttöönoton on arveltu olevan poliittisesti vaikeaa. Vesihuoltolakityöryhmän väliraportissa yhtenä keskeisenä asiakohtana on hulevesien hallinnan järjestäminen. Raportista pyydetään lausunnot edustavalta joukolta kuntia, vesihuoltolaitoksia ja muita sidosryhmiä. Vesihuolto ja hulevesiasiat ovat kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistönomistajien asioita. Valtion näkökulmasta on tarpeen saada aikaan hyvin toimiva lainsäädäntö. Osaltaan kyse on myös tulvariskien hallinnasta ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamisesta, jossa valtiolla on yleisesti ohjaava rooli, vesihallintojohtaja Kaatra kuvaa valtion intressiä. Hänen mukaansa säädösehdotukset viimeistellään lausuntojen perusteella työryhmässä keväällä. Sen jälkeen ministeriössä valmistellaan hallituksen esitys, joka saataneen eduskunnan käsiteltäväksi realistisesti arvioiden 2011. Jos päädytään hulevesien hallinnan vastuun siirtoon vesihuoltolaitokselta kunnalle, tarvittavat muutokset maankäyttöja rakennuslakiin valmistellaan ympäristöministeriössä. Nopeampikin aikataulu olisi mahdollinen, mutta tämä asia ei ole poikkeuksellisen kiireellinen, joten valmistelulle on hyvä antaa riittävästi aikaa, Kai Kaatra painottaa. 100 ensimmäistä tuoteluettelon tilaajaa saa myös Ässä-arvan osoitteesta wilo@wilo.fi Pumput kaikkiin kunnallisen vesihuollon tarpeisiin. Wilo Finland Oy www.wilo.fi wilo@wilo.fi, p. 0207 401540 Kuntatekniikka 8/2009 11
Yhteisen kattojärjestön puuhamies: Talkootyötä ja Vesiosuuskuntien äänitorvi Seitsemän vesiosuuskuntaa, yksi osuuskuntien yhdistys ja yksi vesiyhtymä perustivat 17. lokakuuta Äänekoskella pidetyssä kokouksessa Suomen vesihuoltoosuuskunnat -nimisen yhdistyksen. Sen tavoite on toimia jäsentensä valtakunnallisena etuja palvelujärjestönä. Yhdistys haluaa olla rakentavassa yhteistyössä muiden vesihuoltoalan toimijoiden kanssa. TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale Äänekosken kokouksessa oli paikalla yhteensä 30 osuuskunnan edustajaa, joten vielä ei voida puhua laajasta jäsenpohjasta. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 1 300 vesiosuuskuntaa. Työ on kuitenkin vasta alussa, ja intoa tuntuu riittävän. Perustajajäsenten joukossa oli vesiosuuskuntia Keski-Suomen lisäksi mm. Kymenlaaksosta ja Pirkanmaalta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin valmistelutyötä määrätietoisesti eteenpäin vienyt äänekoskelainen Reijo Korhonen. Hän on Äänekosken ja Laukaan rajan molemmin puolin toimivan Koiviston vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtaja. Korhonen vakuuttaa, ettei uuden yhdistyksen hallitukseen ollut vaikeuksia saada vastuunkantajia. Yhdistyksen perustamisen valmistelu käynnistyi runsas vuosi sitten. Jo aiemmin Koivis- Koiviston vesiosuuskunnan työmaalla tiivistettiin tonttijohtokaivantoa Äänekosken talvisissa maisemissa marraskuussa. 12 Kuntatekniikka 8/2009
VESIHUOLTO aatteen paloakin tarvitaan syntyi Äänekoskella Reijo Korhonen haluaa nostaa vesiosuuskuntien arvostusta parantamalla niiden osaamista yhteistyön kautta. ton vesiosuuskunnan perustamisen jälkeen vuonna 2003 oli puhetta vesiosuuskuntien voimien kokoamisen tarpeesta. Silloin ei kuitenkaan vielä ollut tällaisia visioita. Koiviston osuuskunta laatujärjestelmän pilottina Rakennushankkeet laajenivat haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen tultua voimaan. Osuuskunnan verkostorakennushankkeiden varmistamiseksi yhdistettiin voimia kunnan rajan yli. Tuloksena Koiviston vesihuolto-osuuskunnalla on nyt yhteensä 500 liittyjää Äänekosken kaupungin ja Laukaan kunnan alueella. Vähitellen syntyi idea myös vesiosuuskuntien yhdistyksen perustamisesta. Teimme Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteistyötä laatujärjestelmän kehittämiseksi vesiosuuskunnille. Kehityshanke sai tukea eri tahoilta, ja Koiviston vesihuolto-osuuskunta oli pilottina. Tämä oli yksi etappi vesiosuuskuntien toiminnan kehittämisen saattamiseksi laajempaan tietoon. Korhosen mukaan osuuskuntia on kuitenkin vahvistettava. Neuvottelimme myös Pellervo-seuran kanssa, ja osapuolten kesken syntyi yhteinen tahto. Tämän laatujärjestelmätyön kautta tuli ajankohtaiseksi myös yhdistyksen perustaminen. Se tarjoaa kanavan tiedon levittämiselle. Ammattilaisille paikka osuuskunnissakin Korhosta on harmittanut julkisen vallan palvelutarjonnan passivoima kansa. Hän kaipaakin asennemuutosta. Ihmisillä on vuosikymmeniä ollut käsitys, että yhteiskunnan rahalla rakennetaan infrastruktuuri. Luottamus kansalaislähtöisen toiminnan mahdollisuuksiin on ollut heikkoa ja sitä pitää nyt vahvistaa. Yksi yhdistyksen tärkeä tehtävä on saada laitetoimittajat aidosti palvelemaan osuuskuntia, ei ohjaamaan niitä. Tarvitaan laajaa yhteistä näkemystä. Osuuskunnat eivät tähän kykene, ennen kuin heidän osaamistaan vahvistetaan. Yhdistykseen ei Korhosen mukaan ole tarkoitus lähteä kokoamaan palkattua asiantuntijajoukkoa. Osuuskuntien on kuitenkin ymmärrettävä, että ne tarvitsevat ammattimaista kunnossapitohenkilöstöä. Esimerkiksi Koiviston vesihuolto-osuuskunnassa päätettiin kerätä 100 euron vuotuinen perusmaksu liittyjiltä. Näin saatiin kasaan 50 000 euron puskuri verkostojen ja laitteiden kunnossapitoon. Taloushallinnon koulutukselle kysyntää Osuuskunnat tarvitsevat monenlaista koulutusta. Yksi tärkeä koulutuksen kohde on taloushallinnon tehtävät, joista osuuskuntien hallitusten jäsenten on syytä olla perillä. Yhdistyksen aktiivit tekevät ensi kesänä tutustumismatkan Tanskaan, missä on pitkät perinteet ammattimaisesti hoidetuista vesiosuuskunnista ja myös niiden yhdistyksestä. Korhosen mielestä kuntiin pitäisi viedä viestiä, että osuuskunta on partneri vesihuollon yhteistyöverkostossa, jota kunta johtaa. Osuuskuntia tukemalla ja vahvistamalla saadaan lisäresursseja kunnan omiin tehtäviin. Osuuskuntien oma foorumi Yhteisen kattojärjestön puuttuminen on ollut ongelma. Vesiosuuskunnat ovat olleet hiljaa ja kokeneet, ettei heidät toimintaansa arvosteta. Korhosen mielestä yleinen henki on se, ettei osuuskunnan väki edes ymmärrä asioita. Tämä asenne pitäisi saada muuttumaan. Yhdistys itsessään ei ole päätarkoitus vaan se, että yhdistyksen kautta avautuu valtakunnallinen osuuskuntien oma foorumi ideoiden ja kokemusten vaihtoon. Yhdistyksellä ei toistaiseksi ole varoja, eikä sen ole tarkoituskaan ryhtyä keräämään omaisuutta. Toimintamuodot ovat vielä täsmällisesti määrittelemättä. Jäseneksi voivat liittyä paitsi vesiyhtymät ja osuuskunnat sekä niiden yhteenliittymät, myös yritykset. Korhonen vakuuttaa yhteistyöhalun myös Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kanssa olevan 110-prosenttista. Talkootyötä ja aatteen paloa tarvitaan, muuten ei saada mitään aikaiseksi. Osuuskuntia ei voi ohjata ylhäältä päin, vaan luottamus on saatava omalta alueelta. Jos osuuskunnan peruspilari eli maksava jäsen sortuu, silloin hajoaa kaikki. Yhdistyksen tärkein tehtävä on kertoa vesiosuuskunnille ja muulle yhteiskunnalle, missä ollaan, mitä voidaan saavuttaa ja mitä siihen vaaditaan, Reijo Korhonen pohdiskelee. www.svosk.fi Kuntatekniikka 8/2009 13
Historiaa ymmärtämällä voidaan ennakoida tulevaa EURO ON HUONO KONSULTTI Tuntemalla vesihuollon kehityspolut on mahdollista ennakoida tulevia vaihtoehtoja mutta myös mahdollisia karikkoja. Tuoreen väitöksen mukaan tutkimukseen perustuvalle tiedolle on selvä tarve vesihuollon päätöksenteossa. Sen sijaan euro on siinä erittäin huono konsultti. Riikka Rajala, TkT Petri Juuti, dos., FT Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian laitos riikka.rajala@uta.fi petri.juuti@uta.fi Vanha viisaus kertoo, että vain historiaa ymmärtämällä voidaan käsittää tämä hetki ja nykyisten ongelmien taustat. Nykyhetken rinnalle on eri yhteyksissä nostettu myös tulevaisuus: historiassa tehdyt strategiset valinnat sitovat käsiämme tulevaisuuden valintoja tehdessä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa muun muassa vesihuollossa sitä, että jos kaupungissa on kymmeniä vuosia tai jopa vuosisata sitten valittu esimerkiksi keskitetty viemäröinti ulostehuollon ratkaisuksi niin on hyvin vaikeaa ellei jopa mahdotonta lähteä korvaamaan sitä kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla. Vuosisadan kehityspolku Suomessa vesihuolto on nykyisin peruspalvelu kaupungin kaavaalueilla. Kehityspolku tähän on kestänyt noin vuosisadan. Ensimmäiset vesilaitokset perustettiin maahamme jo 1800-luvun lopussa, mutta pääsääntöisesti vesilaitoksia alettiin perustaa kaupunkeihin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Suomen itsenäistyttyä 1917 maassamme oli jo 16 kaupungissa vesilaitos. Siitä lähtien on eri puolilla maata ehtinyt tapahtua paljon. Eräs vesilaitos on joutunut kavalluksen takia konkurssiin, toisessa taas pohjavedestä on siirrytty pintaveteen ja takaisin pohjaveteen, kolmas myy vettä kaikille naapureilleen, neljäs taas puhdistaa naapuriensa jätevedet. Pääsääntöisesti vesilaitoksien perustamisvaiheissa katse käännettiin kestäviin ratkaisuihin. Vesiongelma veden puute ja sen huono laatu nähtiin niin tärkeäksi ja keskeiseksi ongelmaksi, että se tahdottiin ratkaista kauas tulevaisuuteen, jopa sadaksi vuodeksi eteenpäin. Nyt tuo sata vuotta on osalla tullut täyteen, osalla vasta tulossa. Bisnesmaailmasta tuttu vuosineljännessuunnittelu ei toimi vesihuollossa. Vedessä ei kysymys ole liikevoiton tekemisestä vaan kansalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja viime kädessä elämästä ja kuolemasta. Ratkaisut osoittautuneet yleensä kestäviksi Vesihuollolla on ollut keskeinen rooli ympäristönsuojeluasioissa. On ollut pakko alkaa johtaa jätevedet pois asutuksesta ja myöhemmin myös puhdistaa jätevesiä, ettei juomavesi likaannu. Vettä käytetään moniin eri asioihin (esim. teollisuus, virkistyskäyttö, jätevesien laskupaikka). Jos käyttötarkoitukset laitetaan tärkeysjärjestykseen, ei ole yllätys, että juomaveden hankinta nousee ylitse muiden. Vesi ei ole Suomesta loppumassa, mutta olemmeko valmiit jakamaan oman kunnan pohjavesivarat ongelmien kanssa painivan naapurikunnan kanssa? SUOSITUKSIA VESILAITOKSILLE Vesihuollon pitkän aikavälin polkuriippuvuuksiin keskittyneen tutkimuksen (Rajala 2009) perusteella suomalaisille vesilaitoksille on tehty seuraavat suositukset: Älä unohda kuntalaisia ja päättäjiä. Äläkä anna heidän unohtaa vesilaitoksen tekemää vesihuoltotyötä. Jos on tarpeen, niin muistuta vesilaitoksen olemassaolosta ja tarpeista säännöllisesti. Unohda vanha viisaus: Vesihuolto toimii hyvin, kun mistään ei kuulu mitään. Sen sijaan vaadi palautetta omistajilta ja osoita, että palautteella on merkitystä. Vesihuolto on erityisosaamista. Varmista, että hiljainen tieto siirtyy vesilaitoksella eteenpäin, uusille vesihuollon tekijöille. On mahdollista ennustaa tai nähdä kuntalaisten vastustus tarpeelliseenkin muutokseen vesihuollossa. Muista, että jopa hyvät uudistukset voivat kaatua kateuteen, tiedon puutteeseen ja omistushaluun. Kaikilla on oikeus perusteltuun mielipiteeseen, vaikka mielipide olisikin virkamiehen näkökulmasta väärä. Ohjattu, asiallinen keskustelu on osa tämän päivän vesihuoltoa. Vaadi pätevää tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä pitkän aikavälin päätöksiä ja kirjoittaa vesihuoltolaitoksen toimintaperiaatteita. Vesihuollon historiassa on tehty strategisia ratkaisuja monessa asiassa: millä paineella vesi kulkee putkissa, perustuuko laskutus mitattuun kulutukseen vai ei, materiaalit ja työmenetelmät. Yleisesti ratkaisut ovat osoittautuneet kestäviksi. Jos joukkoon on mahtunut väärä valinta, niin huono ratkaisu on tunnustettu ja hylätty. On palattu takaisin oikealle tielle, kehityspolulle, joka lähtee parhaimman mahdollisen tarkoitukseen soveltuvan tekniikan ja työmenetelmien käyttämisestä, paikallisten olosuhteiden ottamisesta huomioon ja organisaation oman historian hyödyntämisestä. Myös muiden vesilaitosten kokemuksia on hyödynnetty eikä aivan kaikkia virheitä ole toistettu. Olosuhteiden pakosta sama ratkaisu ei sovi kaikkialle. Esimerkiksi pohjavettä ei välttämättä voi hyödyntää, jos sitä ei kohtuullisen matkan päässä ole saatavilla riittävästi. Puhdistamoa ei rakenneta kerran vuodessa Tälläkin hetkellä vesihuollossa tehdään tulevaisuutta sitovia ratkaisuja. Jos ja kun valitaan ratkaisu, johon käytetään miljoonia, on sanomattakin selvää, että valitun investoinnin kanssa eletään useampi vuosi. Esimerkiksi uutta jätevedenpuhdistamoa ei rakenneta kerran vuodessa tai edes vuosikymmenessä. Kulutuksen mittaukseen perustuvalla laskutuksella on myös vakaa jalansija Suomessa, se koetaan tasa-arvoiseksi, ja malli yleistyy myös asuinyhtiöiden sisällä. Tässäkin asiassa on kuitenkin muutospaineita vedenkulutuksen vähentyessä monilla paikkakunnilla. Vaikka jossakin taloudessa vettä ei käytettäisikään, ei silti voi olettaa, että vesivalmius 14 Kuntatekniikka 8/2009
VESIHUOLTO ja välttää karikkoja vesihuollon ratkaisuissa olisi ilmaiseksi olemassa. Myös vesihuollossa on vaarana, että suotuisa kehityspolku katkeaa ulkoisten paineiden takia. Perustamisvaiheessa asioita punnittiin ja harkittiin tarkasti, mutta maltetaanko pitkän aikavälin suunnittelua tehdä kiireisessä nykymaailmassa? Pahimmassa vaihtoehdossa pitkän aikavälin päätökset perustuvat yhden virkamiehen unelmaan tai rahan perässä juoksevan konsultin toisaalta kopioituun näkemykseen. Kuka varmistaa, että päättäjät tietävät mitä päättävät? Laman kourissa kamppailevassa Suomessa näyttää euro olevan entistäkin useimmin se konsultti, jota kuunnellaan. Jos kuitenkin tarkastellaan vain taloudellisia näkemyksiä, niin päätökset menevät mitä todennäköisemmin vikaan. Vastoin vanhaa hokemaa euro on hyvä konsultti kriittisissä palveluissa kuten vesihuolto euro on erittäin huono konsultti eikä ota huomioon sosiaalisia, historiallisia, kulttuuri- tai ympäristönäkökulmia. Tutkimukseen perustavalle tiedolle selvä tarve Erityisesti murrosten, hallinnollisten muutosten ja kriisien aikana on olemassa selvä tarve tutkimukseen perustuvalle tiedolle. Tämä tieto on myös syytä tuoda julkiseen keskusteluun, päättäjien ja kuntalaisten tietoisuuteen. Asiasta käytävässä keskustelussa pitäisi kaikilla olla oikeus perusteltuun kantaan, vaikka kanta olisikin asiaa valmistelevien virkamiesten mielestä väärä. Vesihuoltolaitoksen päivittäisessä toiminnassa ei ehditä pohtia kovin syvällisesti strategisia päätöksiä, vaikka se olisikin vesihuollon kannalta eduksi. Laitosten perimmäiset omistajat eli kuntalaiset toimivat liian passiivisesti vesihuollon suhteen. Miksi olla aktiivisempi, kun hanasta tulee vaivattomasti hyvää vettä ja jätevesi valuu viemäriin? Ennakoiva työ jää näin käytännössä vesihuoltolaitosten itsensä tehtäväksi, mutta kuntalaisetkaan eivät voi omaa vastuutaan ja perimmäistä omistajuuttaan unohtaa. Kuntalaiset ovat ensimmäiset kärsijät ongelmien ilmaantuessa. Lähteet: Rajala R. 2009. Long-Term Development Paths in Water Services the Case of Finland. Tampere University of Technology. Publication 818. -laatua Kuntatekniikka 8/2009 15
MELBOURNE tarjoaa jokaiselle jotakin ja monelle mahdollisuuden Australian toiseksi suurin kaupunki Melbourne on kansallisuuksien sulatusuuni, jossa eurooppalainenkin tuntee olonsa kotoisaksi. Vaikka yksityisautojen aiheuttamat ruuhkat ovat valtavat, julkinen liikenne toimii, kaupunkikeskusta on elävä ja vanhat ja uudet rakennukset syleilevät toisiaan tiiviisti rakennetussa keskustassa. Lukuisat pilvenpiirtäjät luovat täkäläisestä poikkeavan säväyksensä kaupunkikuvaan. Uudet lasiseinäiset toimisto- ja asuintornit kohoavat korkealle vanhemman keskustan yläpuolelle. Arkkitehtonisesti omaperäisen Federation Squaren rakennuksissa on tarjolla monipuolista opetus-, kulttuuri- ja viihdetoimintaa. 16 Kuntatekniikka 8/2009
YHDYSKUNTA Yarra-joen rannalla kahdeksasta kymmenen metrin pylväästä purkautuu valtavia tulipalloja valaisemaan lähiympäristöä muutaman minuutin ajan tasatunnein. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale Melbournen kotiosavaltio Victoria, on tavallaan Australian Varsinais-Suomi, väkirikas ja vehreä mantereen kaakkoiskolkka, johon brittisiirtolaisia asettui jo pian mantereen löytämisen jälkeen. Varsinainen kehityssysäys Victorialle oli kullan löytyminen 1800-luvun puolivälissä Ballaratista, noin 100 kilometriä Melbournesta luoteeseen. Tällöin osavaltion väkiluku nousi yhdessä vuosikymmenessä 400 000:sta 1,15 miljoonaan. Tänään Melbourne yksinään on 3,8 miljoonan ihmisen metropoli, ja asukkaiden etninen tausta kattaa lähes kaikki maailman kolkat. Monikulttuurisuus näkyy myös katukuvassa ja jopa kaupunkirakenteessa. Keskellä kaupunkia on naapurikortteleissa parin eri kristillisen kirkkokunnan pyhäköt ja juutalaisten synagoga. Kirkot eivät kuitenkaan eurooppalaiseen tapaan erotu kaupunkikuvasta. Siitä pitävät huolen keskusta-alueelle viime vuosikymmeninä tiiviisti rakennetut pilvenpiirtäjät. Onpa pilvenpiirtäjien välissä saatu kehittymään myös monista maailman metropoleista tuttu Chinatown, vaikkei se näkyvästi esille tulekaan. Se on kuitenkin peräisin jo kultaryntäyksen ajoilta ja on länsimaiden vanhin kiinalaisväestön alueena yhtäjaksoisesti toiminut kaupunginosa. Olympiakaupunki uudistuu Vuoden 1956 kesäolympialaisten isäntäkaupunki panostaa vahvasti kaupungin infrastruktuurin tasoon. Tähän pyritään hyvällä kumppanuudella yksityissektorin kanssa. Muun muassa tuolloisten kisojen pääareena, Melbourne Cricket Ground, peruskorjattiin olympialaisten 50-vuotisjuhliin 2006. Tässä yhteydessä tämän maailman suurimpiin kuuluvan stadionin katsomokapasiteetti nostettiin 105 000 katsojaan. Nykyisin sitä käytetään erityisesti kriketin ja australialaisen jalkapallon näyttämönä. Lukuisien nykyisten eri lajeja palvelevien suorituspaikkojen lisäksi Olympia Parkiin rakennetaan parhaillaan uutta suurta urheiluareenaa lähinnä yleisurheilua varten. Sitä rakennuttaa olympiapuiston säätiö, joka hallitsee muitakin Olympia Parkin urheilupaikkoja. Uuden stadionin katsomokapasiteetti on 31 000 ja kustannusarvio noin 160 miljoonaa euroa. Stadion Kuntatekniikka 8/2009 17
Kesäolympialaisten 1956 päänäyttämönä toimineen Melbourne Cricket Groundin peruskorjaus valmistui 2006. MCG on yksi maailman suurimmista urheilupaikoista. Sen lehtereille mahtuu 105 000 katsojaa. Sitä käytetään varsinkin kriketin ja australialaisen jalkapallon areenana. Flinders Streetillä saa hyvän poikkileikkauksen kaupungin moni-ilmeisestä rakennuskannasta. Etualalla Federation Squaren rakennuksia, oikealla rautatieasema, jolla on ikää toistasataa vuotta. on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Keskustasta ja sen lähiympäristöstä löytyy useita erikokoisia ja erityyppisiä puistoja, jotka liittyvät kaupungin historiaan. Suurin ja mahtavin on Royal Botanic Garden Yarra-joen rannalla Olympia Parkia vastapäätä. Puistot pidetään siistinä. Rakennusten julkisivuissa käytetään olennaisesti kotoista rohkeampia ratkaisuja niin muotojen kuin värienkin osalta. Vanhat viktoriaanisen ajan julkiset rakennukset, kuten osavaltioparlamentin talo, Princessteatteri, Flinders Streetin rautatieasema ja oikeustalo seisovat tukevasti osana kaupunkikuvaa siinä missä moderni Federation Square futuristisine rakennuksi- Kivikoreja käytetään rohkeasti myös kevytliikenneväylien varsilla lähellä keskustaa. Estetiikasta voidaan olla montaa mieltä. Melbournen pääpaloaseman ankeaa betonijulkisivua on elävöitetty valtavalla kirkkain värein maalatulla ja sisällöltään dramaattisella taideteoksella. Melbournen tornitalojen seasta löytyy myös kiinalaiskortteli, joka on itse asiassa länsimaisten kaupunkien vanhin pysyvästi kiinalaisperäisen väestön käyttämä liike- ja asuinalue. 18 Kuntatekniikka 8/2009
YHDYSKUNTA Lasin ohella myös puuta käytetään rohkeasti uusien rakennusten julkisivuissa. Yarra-joen ylittävä kävelysilta on kerännyt palkintoja arkkitehtonisista ratkaisuistaan. Uutta yleisurheilu- ja jalkapallostadionia rakennettiin syyskuussa täyttä vauhtia olympiapuistoon. Stadion on määrä ottaa käyttöön ensi vuonna. neen tai kaupungin lukuisat lasiseinäiset toimistotornit. Lasin ohella niin sisäpinnoilla kuin julkisivuissa on uusissa rakennuksissa käytetty näyttävästi puuta pintamateriaalina. Osa uusista asuintaloista esimerkiksi entisestä satama-alueesta viimeisten kymmenen vuoden aikana asuin- ja liikekäyttöön muutetulla Docklandin alueella muistuttaa värikkyydessään jättimäisiä Rubikin kuutioita. Kirkkaiden värien käyttö julkisivuissa ja myös julkisten rakennusten sisäpinnoissa vaikuttaisi olleen Melbournessa viime aikoina piristävä maan tapa. Tulipalloja Yarra-joen rannalla Southbankissa suurta liikekiinteistöä hallitseva Crown Casino Group halusi tarjota kaupunkilaisille ja vierailijoille unohtumattoman elämyksen pimeässä illassa Yarra-joen etelärannalla. Lähes puolen kilometrin verran joenrannan kiinteistömassaa kasinoineen, kymmenine ravintoloineen, muotiputiikkeineen ja muine kauppoineen sekä hotelleineen hallitseva yritys rakennutti joen rantaan kahdeksan kymmenen metriä korkeaa pylvästä. Niiden huipuista purkautuvat valtavat tulipallot valaisevat ja lämmittävät lähiympäristönsä muutaman minuutin ajan tasatunnein. Pylväät sijaitsevat joen rantabulevardilla 50 metrin välein. Ne ovat keskeltä halki, ja kaasuliekki syttyy raossa kaasun virratessa ylöspäin kivirakenteisessa pylväässä. Suurimmat tulipallot ovat halkaisijaltaan seitsenmetrisiä. Järjestelmää ja tulipallojen ajoitusta ohjaa tietokoneohjelmisto. Lisäksi toimintaa tarkkailee kiinteistöyhtiön päivystäjä, joka esimerkiksi sääolosuhteiden vuoksi tarvittaessa keskeyttää näytöksen. Tulipalloja ammutaan taivaalle iltahämärässä ja pimeässä, talvella iltakuudesta ja kesällä iltayhdeksästä keskiyöhön. Ne ovat lajissaan maailman suurimmat ja lämmittävät ohikulkijoita kymmenien metrien päästä. Tulipallot luovat myös ranta-alueen ja lähikiinteistöjen valaistukseen ainutlaatuisen ilmeen. Kuntatekniikka 8/2009 19
Berrinba Wetlandsin opastuskeskuksessa vierailijoiden käytössä on mm. televisioita ja kosketusnäytöllisiä tietokoneita, joilla voidaan seurata reaaliajassa kameroiden kuvaamaa elämää puistossa. Keskuksessa on myös infotauluja puistoalueen historiasta ja nykypäivästä. Loganin kaupungin luovan kiinteistökehityksen tulos YRITYSPUISTO JA VIHERALUE Australian itärannikolla Brisbanen eteläisenä naapurina sijaitseva 270 000 asukkaan Logan yhdisti eri osapuolten tarpeet samaan hankkeeseen. Toteutus toi entiselle joutomaalle laadukkaasti rakennetun yrityspuiston ja laajan viheralueen, jossa viihtyvät niin kaupunkilaiset kuin muutkin luontokappaleet. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Logan City ja Paavo Taipale Logan on kasvanut Brisbanen eteläisenä lähiönä varsinkin 1960-luvulta lähtien. Kaupunki siitä tuli vasta 1981. Maaliskuussa 2008 tehdyissä osakuntaliitoksissa Loganiin liitettiin osia Gold Coast Citystä ja Beaudesertin kunnasta. Tässä yhteydessä kaupungin pinta-ala nelinkertaistui ja väkiluku lisääntyi puolella. Kaupungin väkiluvun arvioidaan lisääntyvän 200 000:lla seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Meillä on runsaasti teollisuuden ja kaupan alan työpaikkoja, mutta myös maataloutta. Logan on yhdistelmä kaupunkimaista ja maaseutumaista ympäristöä, Silvio Trinca kertoo. Trinca on toiminut Loganin kaupungin kuntatekniikan palvelujen toimialajohtajana runsaan vuoden. Valtava kasvu tuo suuret haasteet kuntatekniikalle. Loganin kaupunkia johtaa 12-henkinen vaaleilla valittu valtuusto. Valtuutetun tehtävä on palkallinen kokopäivätyö. Loganin kaupungin kuntatekniikan toimialajohtaja Silvio Trinca uskoo uuden yrityspuiston ja virkistysalueen vetovoimaan talouden taantumasta huolimatta. Jokaisesta kaupunginosasta valitaan yksi valtuuston jäsen. Australiassa vaalijärjestelmät ja valtuutetun tehtäviin käytettävä aika vaihtelevat kuitenkin osavaltioiden ja kaupunkien kesken. Varsinkin pienemmissä kunnissa valtuutetun tehtäviä hoidetaan sivutoimisesti. Kaikissa suuremmissa kaupungeissa on Trincan mukaan kuitenkin päätoimiset valtuutetut. Sorakuopasta kukoistava keidas SouthWest1 Enterprise Park & Berrinba Wetlandsin kompleksi on hylätty soranottoalue ja luon- 20 Kuntatekniikka 8/2009
YHDYSKUNTA Noin 80 hehtaarin viheralueella saneerattiin suurehko järvi. Alueella on runsaasti lintulajeja ja sinne on palannut lajeja, joita seudulla ei ole nähty pariin vuosikymmeneen. yhdessä hankkeessa SouthWest1 Enterprise Park & Berrinba Wetlandsista kaavaillaan noin 3 000 hitec-työpaikan keskittymää houkuttelevan virkistys- ja suojelualueen naapurissa. Puistossa on kuusi laadukasta ulkoilmataukopaikkaa grilleineen. nonkosteikko teollisuusalueen kupeessa. Alun perin kaupunki ja sen vesi- ja jätehuollosta vastaava Logan City Enterprises kaavailivat sitä virkistysalueeksi. Kaupunki hankki alueen omistukseensa edullisesti, rakensi yrityspuistoon infrastruktuurin ja myi tontit. Yritykset tai heidän hankkimansa kiinteistösijoittajat rakennuttavat alueen toimitilat. Tavoitteena on noin 3 000 korkean teknologian työpaikan keskittymä houkuttelevan virkistys- ja suojelualueen naapurissa. Samalla pyritään turvaamaan viereisen herkän kosteikon kasvien ja eläinten elinympäristöjä sekä estämään alueen käyttö laittomana kaatopaikkana. Viheraluetta käytetään myös hulevesien pidättämiseen ja johtamiseen. Suuri osa siitä sijaitsee keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan huippuvirtaaman tulva-alueella. Hanke rahoitettiin kaupungin sisäisellä lainalla, jonka hanke maksaa takaisin, kun alueen kiinteistöt on saatu myydyiksi. Myöhemmistä tuloista puolet tulee kaupungille ja puolet käytetään yrityspuiston jatkokehittämiseen, Trinca selostaa. Hankkeen toteutukseen osal- Kuntatekniikka 8/2009 21
Puistossa vierailevat voivat vuokrata käyttöönsä rakennuskompleksin ulkoilmatilaisuuksien järjestämistä varten. listui yhteensä kymmenen eri alojen konsulttiyritystä. Kokonaiskustannukset kaupungille olivat 32,6 miljoonaa AUD (noin 20 M ), josta konsulttipalkkioiden osuus oli 3,8 miljoonaa AUD (noin 2,3 M ). Alueen suunnittelun ja rakentamisen korkea laatutaso olivat keskeinen lähtökohta. Vaativat pohjarakennuskohteet tehtiin erityisen huolellisesti. Alueen sillat suunniteltiin yksilöllisesti ja niiden sijoituksessa otettiin kasviston suojelu erityisesti huomioon. Yrityspuiston pääkadun alkuperäiseltä linjaukselta löytyi suunnitteluvaiheen tutkimuksissa merkittävä maanalainen lähde, ja katua siirrettiin 20 metriä itään. Hyötyä kaikille Yrityspuiston pinta-ala on noin 40 ha, viheralueen noin 80 ha. Rakennushanke käynnistyi 2006 lopulla ja valmistui toukokuussa 2008. Viheralueella saneerattiin suurehko järvi. Alueella on runsaasti lintulajeja, ja sinne on palannut lajeja, joita seudulla ei ole nähty pariin vuosikymmeneen. Pyöräteitä, polkuja ja lintujen tarkkailupaikkoja on rakennettu runsaasti. Viheralueelle rakennettiin koulutuskeskus, jossa esitellään alueen luontoympäristöä nykytekniikan keinoin, muun muassa puiston elämää tallentavien kameroita hyödyntäen. Alue on suosittu koululaisryhmien vierailukohde, ja sitä käytetään opetuksen tukena. Siellä on myös grillauspaikkoja ja leikkipuistoja. Ilman erityisempää markkinointia alueesta on tullut niin suosittu, että viikonloppuisin perheet jopa kinastelevat parhaista picnikpaikoista, Trinca toteaa tyytyväisenä. Sijainti on erinomainen, ja yrityspuistossa työskentelevät voivat työpäivän aikana käydä siellä vaikkapa lounastauolla. Odotamme saavamme infrastruktuuriin sijoitetut rahat takaisin kolmessa vuodessa, tosin talouskriisi saattaa hiukan pidentää takaisinmaksuaikaa. Alueen maan hinta on korkea ja alue on houkutteleva. Sopimuksia uusista hankkeista alueelle on tehty koko ajan ja oikeastaan pian aletaan olla nollatuloksessa. Yhteistyö kaupungin, projektinjohtokonsultin ja päätoteuttajan kesken oli sujuvaa. Raportointivastuut olivat selkeät ja tieto kulki myös kaupungin päättäjille. Tämä oli tärkeää, jotta hanke pysyi kustannus- ja aikataulukehyksissään. Hankkeelle laadittiin myös ISO 9001 -järjestelmän mukainen laatusuunnitelma. Australiassa vallitsevana käytäntönä vastaavissa hankkeissa on alueiden myynti yksityisille kiinteistökehittäjille. Logan halusi osoittaa, että kaupunki voi myös itse kantaa kokonaisvastuun ja toteuttaa laadukkaita ja monipuolisia alueita. Tässä on kyseessä todellinen kaikkien osapuolten hyöty: ympäristö hyötyy, asukkaat hyötyvät ja kaupunki hyötyy, Silvio Trinca summaa. Tämän hän arveli olleen pääsyy siihen, että hanke palkittiin Australian vuoden kuntatekniikan saavutuksena syksyn IFMEkongressin yhteydessä Melbournessa. 22 Kuntatekniikka 8/2009