Postinrannan asemakaava SELOSTUS

Postinrannan asemakaava SELOSTUS Kaavaehdotus 16.1.2015 Tullut vireille 6.6.2014 KITEEN KAUPUNKI

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVA... 4 2.3 SUUNNITTELUORGANISAATIO... 4 2.4 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3.1.5 Maanomistus... 6 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 6 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 3.3 MAAKUNTAKAAVA... 7 3.4 YLEISKAAVA... 8 3.5 ASEMAKAAVA... 9 3.6 LÄHIALUEEN SUUNNITELMAT... 9 3.7 RAKENNUSJÄRJESTYS... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 ALOITE... 9 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 4.2.1 Osalliset... 10 4.2.2 Vireilletulo... 10 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 4.4 ASEMAKAAVAN PERUSTELUT... 10 4.5 VALMISTELUVAIHE... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 KAAVAN RAKENNE... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 ALUEVARAUKSET... 11 5.2.1 Korttelialueet... 11 5.2.2 Muut alueet... 12 5.3 MUUT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 12 5.3.1 Yleismääräykset... 12 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 12 5.4.1 Vaikutukset taajamarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 12 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.4.3 Muut vaikutukset... 13 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Vastineluettelo Alueleikkaus Rakennussuunnittelijan viitesuunnitelmat KITEEN KAUPUNKI 2(14)

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee 16.1.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kaupunginosa 1 Selkue korttelia 31 ja 2 Olkonkallio korttelia 2037 sekä katuja virkistysalueita. Asemakaavalla muodostuu kortteli 1031, osa 2037 autopaikkojen korttelialue sekä katualuetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,3 ha. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla Kiteen keskustan välittömässä läheisyydessä. Kaava-alue rajautuu Savikontien ja Rantapuiston väliselle alueelle ja sen halkaisee Uimarannantie, jolta on kulku uimarannalle. Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Kiteen kirkkoon ja pappilaan. Kaava-alue sijoittuu sekä kaupunginosan 1 Selkue että 2 Olkonkallio alueelle. Nykyisin kaava-alueella sijaitsee entinen päiväkoti sekä entinen niin sanottu lääkärientalo ja pysäköintialue. Kaava-alue sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Kaava-alueelta on Kiteentielle teitse matkaa noin 200 metriä. Kuva 1. Kaavamuutoksen likimääräinen sijainti. KITEEN KAUPUNKI 3(14)

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Kaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin aloitteesta. Kiteen kaupunginhallitus on 2.4.2012 69 päättänyt käynnistää hyvinvointikeskushanketta varten Postinrannan asemakaavamuutoksen. Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella 6.6.2014. OAS oli nähtävillä 9. - 30.6.2014. Kaavaluonnos oli nähtävillä 20.10. 18.11.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..201_. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa..201_. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan..201_. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hyvinvointikeskuksen sijoittuminen kortteliin 1031. Lisäksi tavoitteena on korttelissa 1031 sijaitsevan lääkäriaseman korjausrakentaminen ja entisen päiväkodin purkaminen. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt tutkitaan kaavamuutoksen yhteydessä. Kaavamuutoksen myötä kortteli 31 lakkaa ja uusi korttelinumero tulee olemaan 1031. 2.3 Suunnitteluorganisaatio Asemakaavatyötä on ohjannut Kiteen kaupungin maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Timo Rysä ja maanmittausinsinööri (AMK) Heidi Valkealaakso Sweco Ympäristö Oy:ltä. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 2.4 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kiteen keskustan tuntumassa, Ilmarisentien ja Savikontien kulmassa Kiteen kirkkoa vastapäätä. Kaava-alueella sijaitsee entinen päiväkoti sekä entinen niin sanottu lääkärientalo. Kaavoitettava alue sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Mikäli rakentaminen tai maankäyttötoimenpide saattaa vaarantaa pohjaveden laatua, on hankkeelle hankittava Pohjois-Karjalan ELY- keskuksen lausunto. KITEEN KAUPUNKI 4(14)

3.1.2 Luonnonympäristö Kiteen Meijerinrannan osayleiskaavatyön ohessa alueelta on tehty mm. luonto- ja maisemaselvitys, lintukartoitus ja viitasammakkoselvitys. Linnustokartoituksen johtopäätöksenä lintujen elinympäristön selvitysalueen arvokkain alue sijoittuu kuvan 2 osa-alueen B mukaiselle alueelle. Erittäin uhanalainen valkoselkätikka havaittiin tällä alueella. Kuva 2. Kiteen meijerin ja ranta-alueen linnuston selvitysalue, osa-alueet sekä linnuston kannalta tärkeimmät alueet. Kaavamuutosalueen pohjoispuoli sijoittuu kuvissa 3 ja 4 sijaitsevan kuvion 21 lounaisosaan. Kuvion 21 kasvillisuustyyppi on entinen pelto. Vanhalla peltoalueella voi tavata pohjanlepakoita. Savikontien ja uimarannan välisellä rakentamattomalla alueella sijaitsee myös linnuston kannalta tärkeä alue. Muutoin kaavamuutosalue on rakennettua ja ympäristö on pitkälti ihmisen muovaamaa. Kuva 3. Luontoselvityksen mukaiset osayleiskaavan pohjoisosan kuviot. Kuva 4. Luontoselvityksen mukaiset osayleiskaavan eteläosan kuviot. KITEEN KAUPUNKI 5(14)

3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Kiteen kirkko ja pappila (RKY 2009). Aluetta vastapäätä Ilmarisentien ja Savikontien kulmauksessa sijaitsee Postilan asuin- ja liikerakennus, joka on asemakaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Kiteentien varrella, noin 200 metrin päässä kaavaalueesta, sijaitsee Osuuskaupantalo, joka on merkitty rakennusperintörekisteriin edustaen funktionalistisen liikerakennusarkkitehtuurin parhaimmistoa. Kaavaalueen vieressä, Ilmarisentie 5:ssa, sijaitsee Kästekonen, entinen Välttimäen koulu, joka edustaa 1930-luvun klassismia. Kästekonen on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivitys- ja kohteiden arvottaminen selvityksessä. Kästekonen on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr-5) 22.11.2013 voimaan tulleessa Meijerinrannan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa. Kaava-alueella sijaitsee kaksi rakennusta, joista entinen päiväkoti aiotaan purkaa. Kaava-alueella sijaitsevan Lääkärientalon muutos- ja korjaustyöt ovat tarkasteluhetkellä käynnissä ja töiden on tarkoitus valmistua kevään 2015 aikana. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Savikontie sekä hieman etäämmällä Kiteentie, joista saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Alueella ei ole muita merkittäviä ympäristöhäiriötekijöitä. Kaava-alueen kiinteistöt omistaa kokonaisuudessaan Kiteen kaupunki. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteen kirkko ja pappila, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Kiteenlahti, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. KITEEN KAUPUNKI 6(14)

3.3 Maakuntakaava Kitee kuuluu Pohjois-Karjalan liiton alueeseen. Pohjois-Karjalassa ovat voimassa maakuntavaltuuston 21.11.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama 1. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 4.5.2009 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 3.6.2013 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 5.3.2014. Pohjois-Karjalassa on vireillä maakuntakaavan 4.vaihe, jonka kaavaluonnos oli nähtävillä 16.6. 5.9.2014 välisen ajan. Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavaalue sijoittuu tärkeälle tai veden hankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Kaava-alue sijoittuu lisäksi taajamaseudun kehittämisen alueelle (tkk). Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kiteen kirkko ja pappila, jotka ovat maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (ma/km) sekä rakennussuojelukohteeksi (sr-1). Kuva 5. Ote 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavan yhdistelmäkartasta. KITEEN KAUPUNKI 7(14)

3.4 Yleiskaava Alueella on voimassa Meijerinrannan osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.8.2013 ja tullut voimaan 22.11.2013. Osayleiskaavassa Postinrannan asemakaava-alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu pieniltä osin asuinkerrostalojen alueet AK ja AK-1. Kaava-alue kuuluu pohjavesialueelle (tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue pv). Osayleiskaavan yhteydessä laadittiin lukuisia selvityksiä, kuten: - Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma. Marianne Rautiainen. 30.7.2003 - Kiteen ranta-alueen maiseman tarkastelu - näkymien avaaminen, Airix Ympäristö Oy, 29.12.2009 - Pohjois-Karjalan rakennusperintöinventoinnin päivitys ja kohteiden arvottaminen, Keski-Karjala: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, 2009 - Kiteen meijerin ja ranta-alueen lintukartoitus, TOIMI ympäristöalan asiantuntija-osuuskunta, syyskuu 2011 - Kiteen meijerin ja ranta-alueen luonto- ja maisemaselvitys, TOIMI -ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011 - Kiteen meijerin ja ranta-alueen suunnittelualueen lepakkokartoitus, TOIMI - ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta, syyskuu 2011 - Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus, toiminnallinen suunnittelu. Loppuraportti 21.3.2012, Airix Ympäristö Oy Selvitykset ovat olleet käytettävissä myös tämän asemakaavan laadinnan tukena. Kuva 6. Ote voimassa olevasta Meijerinrannan osayleiskaavasta KITEEN KAUPUNKI 8(14)

3.5 Asemakaava Alueella on voimassa 9.7.1975 ja 27.4.1988 vahvistetut asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 31 on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS) sekä asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu osa rantapuistoa (PL), leikkipuisto (VK), yleinen pysäköintialue (LP), katualueita sekä pieni osa korttelin 2037 asuinkerrostalojen korttelialueesta (AK). Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.6 Lähialueen suunnitelmat 3.7 Rakennusjärjestys Savikontiellä on käynnistynyt asemakaavan muutos, jossa Kiteentie, Keisarinkuja ja Savikontie muutetaan maanteistä katualueiksi. Asemakaavamuutoksen ehdotusaineisto on ollut nähtävillä 27.10. 25.11.2014 välisen ajan. Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.2.2014 3. Se on tullut voimaan 13.3.2014. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite Kiteen kaupunginhallitus on 2.4.2012 69 päätöksellä käynnistänyt Karelian Kotilot Oy:n hyvinvointikeskushanketta varten Postinrannan asemakaavan muutoksen. Lisäksi Lääkäriasema Resetti Oy on tehnyt päätöksen kunnostaa kaava-alueella sijaitsevan vanhan lääkärientalon lääkäriasemaksi. Sweco Ympäristö Oy (entinen AIRIX Ympäristö Oy) on Kiteen maankäyttöpäällikön 27.9.2012 hankintapäätöksellä hyväksytty kaavan laatijaksi. KITEEN KAUPUNKI 9(14)

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset LIITE 1 4.2.2 Vireilletulo Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (26.5.2014, tark. 1.10.2014). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu kuulutuksella 6.6.2014. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen hoidetaan ilmoituksilla Koti-Karjala -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66) pidettiin 15.9.2014. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kerrosalaltaan noin 8000 m² ja enintään VII kerroksisen hyvinvointikeskuksen rakentaminen siihen liittyvine asumisen ja palveluiden toimintoineen piha- ja paikoitusalueineen. Lisäksi tavoitteena on kerrosalaltaan noin 1000 m² lääkäriaseman korjausrakentaminen sekä alueella sijaitsevan entisen päiväkodin purkaminen. Tavoitteena on uudisrakentamisen sovittaminen ulkoasultaan ja volyymiltään mahdollisimman hyvin ympäristöönsä ottaen huomioon sekä rinnemaasto että toimivuus. Lisäksi suunnittelun tavoitteena ovat toimivat liikenteelliset ratkaisut, mukaan lukien kevyt liikenne, paikoitus sekä esteettömyys. 4.4 Asemakaavan perustelut Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen autopaikkojen lukumäärää on tarkistettu lausuntojen sekä tarkentuneiden rakennussuunnitelmien vuoksi. Kaava-alueelle rakennettavien autopaikkojen määrää ohjataan tonttikohtaisin erillismerkinnöin ja määräyksin. Autopaikkojen määrällinen mitoitus perustuu kaavan laatijan näkemyksen ohella toimijakohtaisesti hyväksi havaittuun mitoitukseen vastaavissa hankkeissa. Tontille 1031-1 on rakennettava 10 ap, tontille 1031-2 20 ap ja tontille 1031-3 30 ap. Korttelin 1031 autopaikkoja saa sijoittaa Uimarannantien länsipuoleiselle LPAalueelle. Tonteille 1031-2 ja 3 rakennettavien autopaikkojen mitoitusperusteena on käytetty seuraavia lähtötietoja: Tonteille toteutettavien asuntojen määrä: Autopaikkojen tarve (asukkaat): Autopaikkojen tarve (henkilökunta): Autopaikkojen tarve (vierailijat): YHTEENSÄ 36 as + 43 as = 79 as 1 ap / 5 as = 16 ap 10 ap 24 ap 50 ap KITEEN KAUPUNKI 10(14)

4.5 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 20.10. 18.11.2014 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta jätettiin 8 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Lausunnoissa otettiin kantaa muun muassa pysäköinnin järjestämiseen ja autopaikkojen määrään, kaavan vaikutuksista liikenteeseen sekä liikenneturvallisuuteen ja arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Lausunnot kokonaisuudessaan ja vastineet niihin ovat esitetty liitteessä 3. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS), kaavakarttaa sekä kaavaselostusta on tarkistettu. Kaavakarttaan on merkitty pohjavesialueelle sijoittuminen sekä tarkistettu kaupunginosien rajautumista. Lisäksi kaava-alueen rajausta on tarkistettu kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen. Pysäköintimääräyksiä ja ohjeellista tonttijakoa on tarkennettu, kortteliin 1031 on osoitettu kolme tonttia. Pohjois-Savon ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen lausunnon perusteella kaavakarttaan on osoitettu Uimarannantien eteläosa pihakaduksi sekä pohjoisosa jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). Selostusta on tarkennettu vaikutusten arviointia täydentämällä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet YS Asemakaavan muutoksella muodostuu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA). Kaava-alueen pinta-ala on 13 151 m². Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueen (YS) pinta-ala on 9 903 m². Korttelin 1031 tonttien 2 ja 3 suurin sallittu kerrosluku on VII ja tontin 1 suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelialueelle on osoitettu kaksi rakennusalaa, joista tontille 2 ja 3 sijoittuvan rakennusalan kerrosala on 8 200 m² ja tontille 1 sijoittuvan rakennusalan kerrosala on 1 100 m². Tontille 2 rakennusoikeutta on osoitettu 5 400 m 2 ja tontille 3 2 800 m 2. Tontille 1 on rakennettava 10 autopaikkaa, tontille 2 20 autopaikkaa ja tontille 3 30 autopaikkaa. Autopaikkojen korttelialueen (LPA) pinta-ala on 1 269 m². Korttelialueelle saa sijoittaa osan kortteleiden 1031 ja 2037 autopaikoista. Katualueiden pinta-ala on yhteensä 1 979 m², josta kevyelle liikenteelle on osoitettu 440 m 2. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Korttelialue rajautuu Savikontien, Ilmarisentien ja Uimarannantien väliselle alueelle. Korttelin 1031 pohjoisosaan sijoittuvilla tonteilla suurin sallittu kerrosluku on VII. Korttelin 1031 eteläosaan sijoittuvalla tontilla suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelialueen kahden rakennusalan yhteenlaskettu kerrosala on 9 300 m². Liikenneturvalli- KITEEN KAUPUNKI 11(14)

LPA 5.2.2 Muut alueet suuden parantamisen vuoksi korttelin 1031 eteläosasta Savikontieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää kortteliin 1031. Autopaikkojen korttelialue Korttelialueelle saa sijoittaa osan korttelin 1031 ja korttelin 2037 autopaikoista. Korttelialueen lounais- ja luoteisosaan on osoitettu alueen osa, joka on tarkoitettu istutettavaksi. Lisäksi kyseisille alueen osille on osoitettu säilytettävät / istutettavat puurivit. Ilmarisentieltä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää LPA-korttelialueelle. Kaavamuutoksen myötä kaava-alueella tulee olemaan yhteensä 1 979 m² katualuetta. Uimarannantien eteläosa on osoitettu pihakaduksi. Uimarannantien pohjoisosa on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). 5.3 Muut kaavamerkinnät ja -määräykset 5.3.1 Yleismääräykset pv-1 Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueelle sijoittuva toiminta ei saa heikentää alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Korttelin vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (luokka1). 5.4 Kaavan vaikutukset Pysäköintialueet on rajattava ja jäsennöitävä puu- ja pensasistutuksin. Ajoneuvojen kulkureitit tulee rakentaa hitaaseen ajotapaan ohjaaviksi. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja / tai rakenteilla. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Rakennusten ja liikenneyhteyksien toteutuksessa korttelialueella tulee huolehtia liikenteen turvallisuudesta ja riittävistä näkemäalueista. Väestönsuoja, tekniset tilat ja autopaikat saa rakentaa kaavaan osoitetun kerrosalan lisäksi. Em. kerrosalaa varten ei tarvitse tehdä autopaikkoja. 5.4.1 Vaikutukset taajamarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos on 22.11.2013 voimaan tulleen osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Juuri voimaan tulleessa osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaavamuutos mahdollistaa hyvinvointikeskuksen rakentamisen kaava-alueelle. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan asemakaavan muutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia Kiteen kirkon ja pappilan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön (RKY) tai Kästekosen erityispiirteiden säilymiseen. Nyt laadittavassa asemakaavassa ei esitetä em. kohteisiin rajautuville kaava-alueen osille alueiden nykyisestä käytöstä poikkeavia toimintoja tai rakentamista. KITEEN KAUPUNKI 12(14)

Kästekosen tonttiin rajautuva, LPA-alueeksi osoitettu kaava-alueen osa on jo nykyiselläänkin pysäköintikäytössä. Kaavan laatijan näkemyksenä on, että em. käyttötarkoitus ja alueelle osoitettu pysäköintiä koskeva rasitemerkintä tukevat välillisesti Kästekoseen sijoittuvien toimintojen ja itse rakennuksen säilymistä. Kirkon läheisyyteen, Savikontien vastakkaiselle puolelle, alarinteeseen sijoittuva, kunnostettavaksi ajateltu Lääkärientalo on kooltaan ja korkeusasemaltaan selkeästi alisteinen suhteessa kirkkoon ja asetelma on huomioitu ja haluttu säilyttää (mm. rakennusalan rajaus, kerrosalan määrä) nyt laadittavassa asemakaavassa. LPA-alueen ja Lääkärientalon olemassa olevan rakennuskannan sopeutumista lähiympäristön erityisarvoihin on haluttu tukea välillisesti myös erikseen osoitetuin istutusmääräyksin. Kaava-alueelle rakennussuunnittelijan laatimassa asemapiirroksessa esitetty uudisrakentaminen tulee sijoittumaan lähimmilläänkin n. 120-130 metrin etäisyydelle kirkosta ja n. 70-80 metrin etäisyydelle Kästekosesta. Ottaen huomioon kaava-alueen olemassa olevan rakennuskannan, rakennuskohteiden välisen etäisyyden ja korkeusasemat, sekä kasvillisuudesta aiheutuvan peitteisyyden, on suojeltavien kohteiden ja uudisrakentamisen välinen taajamakuvallinen yhteys taajamarakenteen sisällä tapahtuvassa tarkastelussa kaavan laatijan näkemyksen mukaan vähäinen. Kaava-alueen pohjoispuoleinen ranta-alue on merkittäviltä osin runsaspuustoinen ja peitteinen (ks. kaavaselostuksen kansikuva), joten kaavamuutoksen mahdollistaman uudisrakentamisen keskeiset maisemalliset vaikutukset liittyvät kaavan laatijan näkemyksen mukaan ranta-alueen sijasta kaukomaisessa tapahtuviin muutoksiin. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavamuutos ei muuta tilannetta luonnonympäristön osalta. Alue on nykyisinkin rakennettua. Luonnontilaista ympäristöä ei ole juuri jäljellä. Kaavamuutoksella oletetaan olevan myönteisiä vaikutuksia kaava-alueen pihaalueisiin. Asemakaavan muutoksella osoitetaan pysäköintialueet, jotka on rajattava ja jäsennöitävä puu- ja pensasistutuksin. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja / tai rakenteilla. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Kaava-alueelle sijoittuva hyvinvointikeskus on erittäin merkittävä alan työllistäjä ja palveluiden parantaja Kiteellä. Hyvinvointikeskus muodostaa alueen toimivan sydämen ja vahvasti omalta osaltaan edesauttaa Meijerinrannan tulevien asukkaiden palvelutarjontaa. Elinkeinojen kehittämisen kannalta hoivakeskuksella on ensiarvoisen tärkeä merkitys Kiteellä. KITEEN KAUPUNKI 13(14)

5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Kaava-alueen liikennejärjestelyihin liittyviä näkökulmia on tarkasteltu kaavahankkeen aikana kaavan laatijan tarpeelliseksi katsomia asiantuntijoita konsultoiden. Kaavan laatija on konsultoinut kaava-alueen liikennejärjestelyihin, liikenneturvallisuuteen ja kaavan liikenteellisiin vaikutuksiin liittyvissä asioissa liikenneasiantuntija (DI) Oona-Lina Alilaa. Kaavakarttaan ehdotusvaiheessa tehdyillä tarkistuksilla (Ilmarisentien ja Savikontien varren liittymäkiellot, Uimarannantien osoittaminen pihakaduksi) on parannettu kaava-alueen liikenneturvallisuutta ja toimivuutta käytettävissä olevien kaavoituksellisten ohjauskeinojen osalta, mutta Ilmarisentien ja Savikontien risteysalue edellyttää myös ns. ei-kaavallisia toimenpiteitä fyysisen liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Em. perustein Ilmarisentien itäreunaan, Savikontien ja Uimarannantien välille, tulee rakentaa kevyen liikenteen väylä ja ohjeellisena osoitetun tontin 1031-1 ajo järjestää yksisuuntaisena siten, että tontilta ulosajo tapahtuu Uimarannantiehen liittyvän ajorasitteen kautta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampereella 16.1.2015 Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti, YKS-530 Heidi Valkealaakso Kaavasuunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK) KITEEN KAUPUNKI 14(14)