Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki
Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten kolmantena aaltona Uusi julkisjohtaminen (NPM) Uusi julkinen hallinta (NPG) Lakisääteisyys Huomio sääntöihin ja ohjaukseen Byrokratia Politiikan ja hallinnon erottaminen Professioiden valta palvelutuotannossa Hallinnon vahva asema professioihin ja poliitikkoihin nähden Huomion kiinnittäminen yritysmäisiin johtamistapoihin Panosten ja tuotosten kontrolli, suorituskyvyn mittaaminen, auditointi Markkinoiden, kilpailun ja sopimusohjauksen hyödyntäminen Yhteisöt ja verkostot politiikan toteuttajina Hallinnon ulkopuolisten ja sisäisten verkostojen hyödyntäminen palvelutuotannossa Huomion kiinnittäminen ulkoisiin prosesseihin uuden julkisjohtamisen korostamien sisäisten prosessien sijaan Hakari & Rannisto 2012
Uusi julkinen hallinta (NPG) Uusi hallinta korostaa paikallishallinnon yhteisöllistä luonnetta ja sen mukaan tehtävien hoitamisessa oleellista on yhteistyö eri toimijoiden kesken Ominaisuuksia: perustuu monimuotoiseen palvelutuotantoon (monituottajamalliin) tunnistaa tarpeiden pirstaloitumisen keskittyy organisaatioiden välisiin suhteisiin ja palvelujärjestelmiin painottaa hallinnon ja johtamisen sijaan neuvotteluita ja hallintaa (palvelutarve, palvelutuotanto, tulokset asiakkaan näkökulmasta) ottaa huomioon palveluiden käyttäjät myös palveluiden kehittäjinä ja tuottajina (co-production, co-desing, co-creation) perustana palvelulähtöinen liiketoiminnan logiikka Osborne 2013
Uuden julkisen hallinnan näkökulmat Uusi julkinen hallinta Verkostojen hallintana Hallinnan tavoitteet Kumppanuuden rakentaminen Yhteisen näkemyksen aikaansaaminen Yhteiseen tavoitteeseen pääseminen Kontrollin säilyttäminen Hallinnan välineet Metahallinta Sopimushallinta Jaettu johtajuus PPP-sopimukset Demokratian kehittämisenä Palvelujen kehittämisenä Luottamuksen lisääminen päätöksentekoa kohtaan Edustuksellisuuden varmistaminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen Asukkaiden osallistumisen lisääminen Asiakaskeskeisyyden toteuttaminen Palveluinnovaatioiden syntyminen Suoran demokratian muodot (aluefoorumit, asukasillat, käyttäjäraadit, yms.) Uudet edustuksellisen demokratian muodot (pormestarimalli, aluelautakunnat, yms.) Osallistuva budjetointi Palvelumuotoilu Palvelujen yhteistuotanto Palveluliiketoimintamallin mukainen ajattelu Asiakasprosessien johtaminen Hakari 2013
Uusi julkinen hallinta kuntien hallinnon kehittämisessä avoin kumppanuus asukkaiden, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden suuri merkitys monimuotoinen suora ja edustuksellinen demokratia asiakaslähtöinen palvelulogiikka palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä tulosperusteinen palveluiden hankinta kumppanuusperusteinen, monimuotoinen palvelutuotanto Hakari 2013
Kansalaisen roolin muutos Perinteinen julkishallinto kansalainen on hallintoalamainen, jonka vaikutusmahdollisuudet toteutuvat edustuksellisen demokratian avulla Uusi julkisjohtaminen kansalainen on asiakas ja palvelujen käyttäjä Uusi julkinen hallinta kansalainen on aktiivinen yhteisön jäsen, joka osallistuu verkostoissa, ei pelkästään edustuksellisen demokratian kautta tai asiakkaana poliittiset ratkaisut haastetaan ja arvioidaan nopeasti ja jatkuvasti erilaisissa avoimissa foorumeissa Haveri 2011, Klijn 2008, Stoker 2011
Yhteistuotannon muodot 1. Yhteistuotanto kuluttajuutena sitoutetaan asiakas yhteistuottajuuteen palveluprosessin aikana lopputulos tyydyttää näin asiakasta enemmän tavoitteena asiakkaan voimaannuttaminen 2. Osallistava yhteistuotanto palveluiden laatu paranee, kun käytetään erilaisia osallistumismekanismeja, kuten osallistuvaa suunnittelua ja palvelumuotoilua 3. Kehittynyt yhteistuotanto yhdistää edellisiä malleja haastaa koko palvelujen tuottamiseen liittyvä toimintatapa ja saada aikaan käyttäjälähtöisiä innovaatioita tavoitteena saada aikaa paremmin tarpeisiin vastaavia uusia palveluita ja/tai niiden tuotantotapoja Osborne 2013, Hakari 2013
Ikonen 2012 Uusi asiakkuus?
Yhteistuotannon esteitä Sit kuitenki tuntuu aina et se kaadetaan, kyllä se tuntemus on viel siinä, et vaikka se yhteistyössä pitäs saada ja kyllä sieltä apuakin saa, ja jokainen tekee sen oman osansa, mut semmonen tunne vaan tulee et okei, täällä se pallo taas on, meillä. Me, verkostojen eri kumppanit, tiedetään liian vähän toistemme töistä. Mitä me tehdään, ja mikä missäkin paikassa on realistista...? Ehkä vielä semmosta, että koetaan, että se [työntekijä] on se asiantuntija, joka tietää sen asian, ja sitte myös pikkasen sivuutetaan välillä sitte sen nuoren omaa kokemusta. Kuka huolehtii yhteistuotannosta asiakkaan kanssa, kun ammattilaisten erilaisten näkemysten yhdistäminen vie huomion ja resurssit? Asiakkaan ja ammattilaisen roolit ja vuorovaikutus aitona kumppanuutena? Tuurnas ym. 2014, Tuurnas (käsikirj.)
Kiitos! kari.hakari@tampere.fi p. 050 590 2197 Hakari, Kari (2013). Uusi julkinen hallinta kuntien hallinnonuudistusten kolmas aalto? Tutkimus Tampereen toimintamallista. Acta Universitatis Tamperensis 1871. Tampere University Press. Tampere. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-9263-1 10