Uusi maakunta - julkisesta hallinnosta verkostojen johtamiseen

Transkriptio

1 Uusi maakunta - julkisesta hallinnosta verkostojen johtamiseen Kari Hakari Maakuntauudistuksen muutosjohtaja, HT Jyväskylä

2 Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten kolmantena aaltona Uusi julkisjohtaminen (NPM) Uusi julkinen hallinta (NPG) Lakisääteisyys Huomio sääntöihin ja ohjaukseen Byrokratia Politiikan ja hallinnon erottaminen Professioiden valta palvelutuotannossa Hallinnon vahva asema professioihin ja poliitikkoihin nähden Huomion kiinnittäminen yritysmäisiin johtamistapoihin Panosten ja tuotosten kontrolli, suorituskyvyn mittaaminen, auditointi Markkinoiden, kilpailun ja sopimusohjauksen hyödyntäminen Yhteisöt ja verkostot politiikan toteuttajina Hallinnon ulkopuolisten ja sisäisten verkostojen hyödyntäminen palvelutuotannossa kumppanuuksien avulla Huomion kiinnittäminen ulkoisiin prosesseihin uuden julkisjohtamisen korostamien sisäisten prosessien sijaan Hakari & Rannisto 2012

3 Uusi julkinen hallinta (NPG) Uusi hallinta korostaa paikallishallinnon yhteisöllistä luonnetta ja sen mukaan hoitamisessa oleellista on yhteistyö eri toimijoiden kesken Ominaisuuksia: perustuu monimuotoiseen palvelutuotantoon (monituottajamalliin) tunnistaa tarpeiden pirstaloitumisen keskittyy organisaatioiden välisiin suhteisiin ja palvelujärjestelmiin painottaa hallinnon ja johtamisen sijaan neuvotteluita ja hallintaa (palvelutarve, palvelutuotanto, tulokset asiakkaan näkökulmasta) ottaa huomioon palveluiden käyttäjät myös palveluiden kehittäjinä ja tuottajina (co-production, co-desing, co-creation) perustana palvelulähtöinen liiketoiminnan logiikka Osborne 2013

4 Uuden julkisen hallinnan piirteitä 1. Julkisen hallinnon rooli muuttuu (Pierre & Peters 2000) liikkeellepanijaksi ja koordinaattoriksi yksipuolisesta hallintokulttuurista vuorovaikutteisempaan kulttuuriin 2. Kansalaisen rooli muuttuu (Haveri 2011, Klijn 2008) Perinteinen julkishallinto: kansalainen on hallintoalamainen, jonka vaikutusmahdollisuudet toteutuvat edustuksellisen demokratian avulla Uusi julkisjohtaminen: kansalainen on asiakas ja palvelujen käyttäjä Uusi julkinen hallinta: kansalainen on aktiivinen yhteisön jäsen, joka osallistuu verkostoissa, ei pelkästään edustuksellisen demokratian kautta tai asiakkaana 3. Politiikkaa ja hallintoa ei eroteta toisistaan (Stoker 2011) Vaaleilla valitut poliittiset johtajat, hallinto ja sidosryhmät sitoutuvat yhdessä etsimään ratkaisuja yhteisön ongelmiin ja tehokkaaseen palvelutuotantoon Tehdyt ratkaisut haastetaan ja arvioidaan vaaleissa, kansanäänestyksissä ja avoimissa keskustelufoorumeissa 4. Perinteinen kuntajohtamisen työnjako uudistuu (Leinonen 2012) Perinteinen työnjako, jossa kunnanjohtaja vastaa kuntaorganisaation johtamisesta ja valtuuston tai hallituksen puheenjohtaja vastaa poliittisesta johtamisesta ei enää toimi

5 Uuden julkisen hallinnan ilmiöitä 1. Monimutkainen päätöksentekoprosessi Moderni päätöksentekoprosessi on monimutkainen, koska osallistujia ja hallinnon tasoja on niin paljon Toimiva prosessi edellyttää mallin jatkuvaa huoltamista ja aktiivista prosessin johtamista 2. Verkostoituminen palvelutuotannossa Palveluita kehitetään erilaisia organisaatio- ja toimintamuotoja yhdistelemällä Kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen Tuloksellisuusmittareita sekä markkinoita muistuttavia menettelyjä käytetään hallinnan välineinä 3. Uudet yhteenliittymät julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken Syntyy uusia, erilaisia julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyömalleja (PPP) Käytetään erilaisia hankinnan muotoja sekä innovatiivisia kilpailuttamisen tapoja Klijn 2008

6 Lähtökohtana (maa)kunnan ja kuntalaisen (kansalainen, yritys, yhteisö) roolin muutos Kuntalaisen rooli Kumppani Asiakaslähtöinen yhteistuotanto Asiakas Asiakaskeskeinen palvelutuotanto Hallintoalamainen Asiakassuhteiden hallinta (maa)kunnan rooli Hallinto Palvelujen järjestäjä Kumppani

7 Kansalaisen roolin muutos Perinteinen julkishallinto kansalainen on hallintoalamainen, jonka vaikutusmahdollisuudet toteutuvat edustuksellisen demokratian avulla Uusi julkisjohtaminen kansalainen on asiakas ja palvelujen käyttäjä Uusi julkinen hallinta kansalainen on aktiivinen yhteisön jäsen, joka osallistuu verkostoissa, ei pelkästään edustuksellisen demokratian kautta tai asiakkaana poliittiset ratkaisut haastetaan ja arvioidaan nopeasti ja jatkuvasti erilaisissa avoimissa foorumeissa Haveri 2011, Klijn 2008, Stoker 2011

8 Uusi julkinen hallinta ja vallankäyttö Uuden julkisen hallinnan mukainen valta on verkostoissa toimivien henkilöiden tai organisaatioiden kyvykkyyttä joko kilpailutilanteessa tai yhteistoiminnassa pyrkiä saavuttamaan tuloksia sosiaalisissa käytännöissä yhdessä määriteltyjen valtarakenteiden puitteissa. Valta riippuu entistä enemmän henkilön asiantuntemuksesta, yhteistyökyvystä ja kyvystä tehdä organisaation kannalta tärkeitä asioita. Valta on myös muuttunut entistä hienovaraisemmaksi ja näkymättömämmäksi. Myös vallan jakaminen on entistä tärkeämpi johtamisen keino. Kun valta on jaettua, myös alaisilla on vastuu johtamistehtävän suorittamisessa Uuden julkisen hallinnan näkökulmasta julkisen johtamisen tärkeä vallan lähde on kyky luoda yhteistoiminnassa sellaisia liittoumia, joiden avulla saadaan aikaan haluttuja tuloksia. Bátorová 2012; Hakari 2013; Stenvall & Airaksinen 2009; Virtanen & Stenvall 2010

9 Pehmeä ja kova valta Vallan laji Käyttäytyminen Lähteet Esimerkit Pehmeä Houkutteleva ja yhteistyöhaluinen Ominaisuudet, Kommunikaatio Karisma Suostuttelu, esimerkkinä oleminen Kova Uhkaava ja taivutteleva Uhat ja pelot Palkkiot ja maksut Palkkaus, erottaminen, alentaminen Ylentäminen, korvaukset Nye 2008, Hakari 2013

10 Pehmeän ja kovan vallankäytön edellyttämät kyvyt Pehmeä valta 1) Visionäärisyyttä eli kykyä välittää organisaation arvot ja visio uskottavasti kaikille sidosryhmille. 2) Tunneälyä eli kykyä hallita erilaisia suhteita ja käyttää omaa henkilökohtaista karismaa sekä vahvaa itsetuntoa ja kontrollia. 3) Viestintää eli vakuuttavien sanojen, symbolien ja esimerkkien käyttöä, joilla vakuutetaan sekä oma organisaatio että sidosryhmät. Kova valta 4) Organisatorista kapasiteettia eli kykyä hallita organisaation rakenteita, palkitsemisjärjestelmiä ja tietovirtoja 5) Poliittisia taitoja eli kykyä ostaa, myydä ja vaihtaa sekä rakentaa ja ylläpitää erilaisia valtaliittymiä Yhdistelmänä 6) Tilanneälyä, joka on kykyä ymmärtää asiayhteys, jossa kovaa ja pehmeää valtaa voidaan onnistuneesti yhdistää. Nye 2008

11 Pehmeän ja kovan vallan tasapaino Paikallishallinnon kestävyyden voidaan sanoa perustuvan yhdistelmälle pehmeää ja kovaa valtaa. Hallintaa käyttävä toimija voi käyttää kovan vallan menetelmiä käskyjä ja kannustimia - mutta myös pehmeän vallan välineitä, valtaa saada muut ihmiset jakamaan toimijan ideat ja visiot. Kunnalla hallintaa harjoittavana yksikkönä pitää olla myös mahdollisuus käyttää kovaa valtaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kunnalla on itsenäistä päätös- ja toimivaltaa asioissa, joita se hoitaa yhteistyössä muiden kanssa. (Maa)kunnat tarvitsevat huomattavan määrän kovaa valtaa, jotta ne voivat ylipäätään käyttää pehmeää valtaa. Hakari 2013; Stoker 2011

12 Uusi julkinen hallinta kuntien hallinnonuudistusten uutena paradigmana? 1. Uusi julkinen hallinta on looginen kokonaisuus Se muodostaa yhtenäiset hallinnon uudistuksen periaatteet, joita voidaan käytännössä toteuttaa monin erilaisin välinein erilaisissa tilanteissa. 2. (Maa)kuntien hallinnonuudistuksessa on ilmeinen tarve yhteiselle visiolle Uudet, isot reformit tarvitsevat aina uuden paradigman, johon muutos voidaan perustaa. Uudesta julkisesta hallinnasta voisi olla mahdollista rakentaa sellainen kokonaisuus, jonka pohjalta hallinnon uudistustyö saa suunnan. 3. Hallinnon kehittämisen käytännön toteutukset toteuttavat jo uutta julkista hallintaa Esim. Iso-Britannian Big Society ajattelu, VM:n asiakkuusstrategia Kokonaisvaltaiset uudistusmallit puuttuvat Toisaalta käynnissä olevat muutokset vievät jossain määrin kehitystä toiseen suuntaan: Vahva keskittäminen (byrokratia), vapaa valinta (NPM) Hakari 2013

13 Uusi julkinen hallinta (maa)kuntien hallinnon kehittämisessä avoin kumppanuus asukkaiden, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden suuri merkitys monimuotoinen suora ja edustuksellinen demokratia asiakaslähtöinen palvelulogiikka palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä tulosperusteinen palveluiden hankinta kumppanuusperusteinen, monimuotoinen palvelutuotanto Uusi paikallishallinto? Hakari 2013

14 Uusi paikallishallinto? Paikallisuus Tarpeisiin perustuva suunnittelu Uudet demokratian muodot Paikallishallinto Tulosperusteinen hankinta Yhteistuotanto Uudet palvelutuotannon muodot Hakari 2013

15 (Maa)kunnan strateginen johtaminen 2.0? Toimijoiden määrä ja monimutkaisuus lisääntyy edelleen käyttäjien aseman vahvistuminen kunta maakunta yritykset - valtio Toiminnan ohjausjärjestelmät monimutkaistuvat järjestämisvastuu, tuotantovastuu, tulosohjaus, sopimusohjaus, valinnanvapaus Politiikka ja hallinto jatkavat sekoittumistaan kulttuurinmuutos kestää ja konfliktit lisääntyvät Pehmeän vallan merkitys kasvaa edelleen syntyykö maakunnalle mahdollisuus käyttää kovaa valtaa?

16 Valtio - kunta - maakunta?

17 Hierarkiasta kohti verkosto-ohjausta HIERARKINEN OHJAUS VERKOSTO-OHJAUS Ohjaava taho Ohjattava taho Ohjausväline Ohjattavan käytös Saavutettu tulos Valvonta, seuranta ja arviointi Ekosysteemi Verkoston vaikuttavuuden seuranta ja arviointi Verkosto perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen, tasa-arvoon ja vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen. Edut: joustavuus, avoimmuus, monipuolisuus Haitat: päällekkäisyys, tehottomuus, tiedonkulkuhaasteet Lähde: Leskelä, Soikkeli, Oulasvirta, Uusikylä

18 Millaiselta tuleva ekosysteemi näyttää? SOTE-EKOSYSTEEMIN VISIO Pk- ja mikrosote-yritykset Virtuaalipalvelut, pelit, applikaatiot ja muut teknologia Palveluntuottajat Suuret sotepalveluyritykset (yli 200 htv) Muut yritykset kuten vapaa-ajan toimijat ICT-yhtiöt ja järjestelmätoimittajat Startupit Kiihdyttämöt Järjestöt ja muu kolmas sektori Apteekit Lääketukut Palvelukeskukset Maakuntien liikelaitokset Neljäs sektori, kansalaistoimijat, vapaaehtoistyö ja kokemusasiantuntijat Ammattilaiset Lääke- ja (terveys)- teknologiayritykset Alueellinen viitekehys Maakunnat Yhteistyöalueet Kunnat Yksilö ja yhteisö asiakkaat, läheiset, ammattilaiset Poliittinen ohjaus Kansallinen ja kansainvälinen viitekehys PALKO Alustatalous, Infrastruktuurit ja muut Mahdollistajat = Muut toimijat ja TKI-ympäristö Näillä on tai tulee olemaan muita toimijoita enemmän ohjausvaltaa Koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä rahoittajat, ml. Yliopistot 1, Ammattikorkeakoulut 1, Säätiöt 1, Kansalais- ja urheiluopistot 1 Työnantajat Työmarkkinajärjestöt Ammattijärjestöt Vakuutusyhtiöt TyEL, TTH 1 ym. Suositukset Disruptiiviset innovaatiot ja teknologiat alan ulkopuolelta Hyvinvointitrendit Uskonnollis-moraaliset instituutiot ja aatteet sekä uskomushoidot 1 Nämä toimijat ovat myös palveluntuottajia ja mukana määrittämässä ekosysteemin viitekehystä

19 Hybridiohjaus verkostojen ohjausmallina Informaatioperustainen ohjaus ei-sitova Normatiivinen ohjaus sitova, suora Sopimus Neuvottelu Strategia Talous Omistaja Asiakas Markkina Resurssien sääntely sitova, epäsuora Linda Soikkeli, STM

20 Kunta, maakunta sekä yritykset & yhdistykset asukaslähtöisesti integroituna HYVINVOINTIKESKUKSEEN allianssimallilla Tampereen kaupunki Kirjasto ym. Allianssisopimus Terveyden edistäminen Nuorisopalvelut Kuntalainen Järjestäjä Liikuntapalvelut Lasten ja perheiden palvelut Terveyspalvelut Pirkanmaan maakunta & tuotanto Terveyspalvelut Asumispalvelut Suun terv. huolto Kasvupalvelut Kotihoito ym. Yksityiset palvelun tuottajat/yhdistykset ym.

21 Kiitos!