Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta



Samankaltaiset tiedostot
Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää Pudasjärven kaupungin lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOS

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS MRA 13 MUKAINEN LAUSUNTOAINEISTO

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KH Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää Pudasjärven kaupungin lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 208, 209, 212, 213 JA 214

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS MRA 13 MUKAINEN LAUSUNTOAINEISTO

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaava

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaava

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 2

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 107

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Seljänperän asemakaava

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA

Raahen kaupungin lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. KH 175 Pohjois-Pohjanmaan liiton lausuntopyyntö 20.3.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

KORTTELEIDEN 27 JA 29 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Raahen kaupungin lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. KH 175 Pohjois-Pohjanmaan liiton lausuntopyyntö 20.3.

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

TAIVALKOSKEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET KORTTELEISSA 49 JA 20A OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Maisemat maakuntakaavoituksessa

kaavahankkeista ja voivat vaikuttaa kunnan maankäytön suunnitteluun.

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Kehittämisperiaatemerkinnät maakuntakaavoituksessa

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

Maisema-alueet maankäytössä

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Olkijoki. kk-2. Pirttipaljas SL A-1 R-1 SL PATTIJOKI A-1 A. Jokela. Palonkylä SALOINEN. Ylipää. Haapajärven tekojärvi. Äyrinmäki

Iin rannikon ja saarten osayleiskaavan tarkistaminen Karhun alueella

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen Luonnos

Temmeksen Haurukylän asemakaavan laajentaminen

LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVOITUSKATSAUS

RAKENNEMALLI 2040

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS LIMINGAN SYDÄN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KALAJOEN KAUPUNKI HIMANGAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS LOPOTINTIEN ALUEELLE

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Virastotien ja valtatien 8 risteysalueen liikekorttelin asemakaavan muutos

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

OAS HYVÄKSYTTY KH 190, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Utajärven kirkonkylän asemakaavan muutos, korttelit 32 ja 33.

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään:

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2030

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen toinen vaihe (2.vaihemaakuntakaava) koskee maaseudun asutusrakennetta, kulttuuriympäristöjä, virkistys- ja matkailualueita, materiaalikeskus- ja jäteenkäisttelyalueita, ampumaratoja ja puolustusvoimien alueita. Pohjois- Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti nähtävillä 25.3.- 30.4.2015 mm. Lumijoen kunnanvirastossa. Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Maasaeutuasutus ja aluerakenne - Kehitetään maaseudun tasapainoista aluerakennetta olemassa oleviin taajama-, kylä- ja vapaa-ajan asumisen rakenteisiin, palveluihin ja omiin vahvuuksiin perustuen. - Lisätään maaseudun elinvoimaa edistämällä uusiutuviin, paikallisiin energiavaroihin perustuvaa energiataloutta. - Edestetään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta kehittämällä liikenneyhteyksiä ja vahvistamalla olemassa olevaa kylärakennetta. - Kehitetään yhdyskuntia ja elinympäristöjä asukkaiden kohtaamispaikkoja lisääviksi. - Varaudutaan alueidenkäytössä ilmastonmuutokseen ehkäisemällä tulviin ja muihin äkillisiin sääilmiöihin liittyviä riskejä. - Turvataan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset ohjaamalla alueidenkäyttöä niin että riittävät yhtenäiset alueet säilyvät. - Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamaista. Parannetaan erityisesti jokivesistöjen tilaa. - Turvataan ranta-alueiden kestävä käyttö. - Otetaan huomioon porotalouden toimintaedellytykset muussa maankäytön suunnittelussa. Maakuntakaavassa osoitetaan maaseudun asutusrakenne, kehittämisvyöhykkeet ja maaseutuasutuksen ja aluerakenteen kannalta tärkeät kylät.

Virkistysverkko ja matkailu - Edistetään monipuoliseen lähiluontoon perustuvaa virkistäytymistä. - Matkailukeskuksia ja -vyöhykkeitä kehitetään osana maakunnan monikeskuksista aluerakennetta ja -palveluverkkoa. - Kehitetäänmonipuolista matkailu- ja virkistysalueverkostoa. Tuetaan lähialuematkailua ja -virkistäytymistä. - Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen merkitystä matkailun ja virkistyksen vetovoimatekijänä. - Kehitetään suoluonnon palvelurakenteita kansainväliselle tasolle. - Turvataan ranta-alueiden kestävä käyttö. - Maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset otetaan huomioon rannikon ja jokien suistoalueiden suunnittelussa. - Hyödynnetään merellisyyttä ja rannikkoseudun ympäristöarvoja alueen erityisenä vetovoimatekijänä. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnallinen virkistysalueiden ja -reittien verkosto, laajat matkailun vetovoima-alueet ja virkistyksen kehittämisen kannalta tärkeät vyöhykkeet sekä matkailukeskusten alueet ja muut matkailupalvelujen keskittymät. Kulttuuriympäristö - Edistetään maakunnan kulttuuriperintökohteiden tunnettavuutta, säilymistä ja hyödyntämistä. - Hyödynnetään asemanseutujen ja kirkonseutujen kulttuuriympäristöjä ja viheralueita taajamien vetovoimatekijänä. - Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen merkitystä matkailun ja virkistyksen vetovoimatekijänä. - Kehitetään maakunnallisesti merkittäviä kylämaisemakokonaisuuksia. - Edistetään yhtenäisten, laajojen maisema-alueiden säilymistä. - Luodaan edellytyksiä kansallisten kaupunkipuistojen ja maisemaalueiden säilymistä. - Maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset otetaan huomioon rannikon ja jokien suistoalueiden suunnittelussa. - Turvataan maankohoamisrannikon luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet osoitetaan voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöaluheet päivitysinvestointien perusteella. Seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet - Osoitetaan maakunnalliset ja seudulliset materiaalikeskukset ja jätteenkäsittelyalueet. - Edistetään uusiutuvan energian ja jäteperäisten polttoaineiden

käyttöä energiantuotannossa. Maakuntakaavassa osoitetaan Oulun seudun materiaalikeskuksen ratkaisu ja muut seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Seudulliset ampumaradat ja puolustusvoimien alueet Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti puolustusvoimien ja rajavalvonnan aluetarpeet. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullinen ampumaratojen verkko. Lumijoen osalta 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen on merkitty seuraavaa: Maaseutuasutus ja aluerakenne: Maaseudun kehittämisen kohdealueeksi on merkitty mm. Lakeuden alue Tyrnävän-Limingan-Lumijoen alueelle. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alu- eita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja - maisemaan perustavana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luonnonmatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehittäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja lomaasutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Suunnittelumäääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureittien kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Kyläksi on merkitty Lapinkylä. Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kylä-

keskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinalueita toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittumaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole merkitty yhtään Lumijoen kylää. Voimassa olevaan maakuntakaavaan merkitty kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue on esitetty poistettavaksi. Virkistysverkko ja matkailu Matkailun vetovoima-alueeksi / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi on merkitty mm. Liminganlahti-Hailuotoi-Oulu. Merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamisen ympäristöön. Liminganlahden-Hailuodon-Oulun alueen kehittäminen perustuu maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöjen eritisiin arvoihin sekä maaseudun ja kaupunkikulttuurin vuorovaikutukseen. Luonnon monikäyttöalueeksi on merkitty mm. Lumijoen meren ranta-alueet. Merkinällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota arvokkaiden luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reittien muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Virkistys- matkailualueita tai -kohteita ei ole merkitty Lumijoen

alueelta yhrtään kohdetta. Venesatama Seudullisesti merkittäväksi venesatamaksi on merkitty Varjakan venesatama ja samoin veneväylä on merkitty Varjakkaan. Muita reittejä (ulkoilu, moottorikelkka ym) ei Lumijoen alueelle ole merkitty. Kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi on merkitty mm. Limingan lakeuden kulttuurimaisema, joka kattaa mm. Liminganlahden lisäksi Varjakan, Lapinkylän ja Hirvasniemen kylät sekä keskusta-alueen. Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa maisema-alueiden valtakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden konaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi on merkitty mm. Kankaanpääntien kylämaisema. Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa kulttuuriympäristön valtakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Lumijoen osalta aluevalikoima täydentyy kohdeinvestointien valmistuttua. Kaavaan on merkitty myös Pohjanmaan rantatie. Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset -luettelossa on Lumijoen alueelta 17 kohdetta. Kaavassa on merkitty keskustatoimintojen alueeksi kaupunkiseutujen kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Oulun seudulta muut kuntakeskukset on merkitty C:llä, mutta Hailuotoa ja Lumijokea ei ole merkitty keskustoimintojen alueeksi. Seudulliset ampumaradat Ruutikankaan alueen tuleva ampumaurheilukeskus on merkitty seudullisesti merkittäväksi ampumaradaksi.

Ehdotus: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Lumijoen kunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on erittäin huolellisten valmistelujen jälkeen merkitty maakunnan kannalta merkittävät maaseutuasutuksen, virkisverkon, matkailun, kulttuuriympäristön, materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, ampumaradat ja puolustusvoimien alueet. Lumijoen kunnan mielestä Lapinkylän lisäksi Hirvasniemen kylä on kehittynyt merkittäväksi kyläksi, joka tulisi merkitä kaavaan. Varjakan alue on myös seudullisesti merkittävä matkailu- /virkistyskohde, joka täydentää Liminganlahden luontokeskuksen matkailuvirkistysaluetta ja olisi syytä merkitä virkistys- ja matkailukohteeksi. Lumijoen kunnan tapaiselle kuntakeskukselle tulisi myös löytää sopiva merkintä kaavaan, sillä kaavassa ei esitetä kuntakeskusta mitenkään. Lumijoen kunta esittää myös huolensa siitä, että koko kuntakeskus lähitaajamineen on merkitty arvokkaaksi maisema-alueeksi, mikä ei saa estää kuntakeskuksen kehittämistä viihtyisänä asumisalueena. Päätös: Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Khall 94 20.4.2015 Pohjois-Pohjanmaan 2.vaihemaakuntakaavan asiakirjat löytyvät osoitteesta www.pohjois-pohjanmaa.fi/maakuntakaavoitus. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa Pohjois-Pohjanmaan 2.vaihemaakuntakaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon. Lumijoen kunnan kannalta Pohjois-Pohjanmaan 2.vaihemaakuntakaavan luonnoksen valmistelun yhteydessä on tehty riittävän laajat selvitykset maaseutuasutuksesta, virkistysverkosta, matkailusta, materiaalikeskus- ja jätteenkäisttelyalueista, seudullisista ampumaradoista ja puolustusvoimien alueista, mutta valitettavaa on, että kulttuuriympäristökohteita ei valitettavasti ole ehditty inventoida luonnosvaiheeseen. Lumijoen kuntakeskus lähitaajamineen sisältyy maaseudun kehittämisen kohdealueeseen / Lakeuden alue (mk-7), joka on laajentunut Lumijoella myös Varjakan alueelle, mikä on perusteltua. Lumijoen kaltaisia kuntakeskuksia ei ole merkitty minkäänlaisella merkinnällä kaavakarttaan ja Lumijoen mielestä tämä tulisi korjata. Lapinkylä on merkitty uutena kyläalueena luonnokseen, jonka lisäksi Lumijoki esittää myös Hirvasniemen kylää, joka on kehittynyt merkittäväksi kyläksi kyläläisten aktivisuuden ansioista. Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluu myös

Lumijoen kuntakeskus lähitaajamineen ja Lumijoen kunta esittää huolensa, että merkintä ei saa estää kuntakeskuksen kehittämistä tulevaisuudessakaan. Liminganlahti Lumijoen ranta-alueineen ja Varjakan alue on merkitty matkailun vetovoima-alueeksi / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Lumijoen kunta esittää, että Lumijoen Varjakka osoitetaan myös matkailun ja matkailun kohteeksi, koska se on erittäin suosittu virkistys- ja matkailualueena venesatamineen. Pohjanmaan rantatie on merkitty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, ja Lumijoella nykyinen Äijänselän yksityistie on merkitty erityisen arvokkaksi tien pätkäksi. Lisäksi Kankaanpääntien ja Äijänseläntien välinen peltoalue on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Ruutikankaan alueellehan suunnitellaan uutta merkittää ampumaurheilukeskusta, joka on merkitty myös seudullisesti merkittäväksi ampumaradaksi ja Lumijoen kunta esittää erityiset kiitokset ampumaradan meluselvityksestä kaavan laatimisen yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.