PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola
Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa 56541 perhettä, joissa toinen puolisoista syntynyt ulkomailla Tämä on 4,5% kaikista Suomen perheistä Vuonna 2009 oli 26700 maahanmuuttajaa, joista 30% Suomen kansalaisia Paluumuuttajaperheiden taustana monikulttuurisuus Paluumuuttajat tuovat Suomeen potentiaalisia resursseja opiskeluun, tutkimukseen ja työelämän palvelukseen
Paluumuuttajan haasteet Muutos kulttuurista toiseen merkitsee monia samanaikaisia haasteita muuttunut identiteetti ja kulttuuriidentiteetti parisuhde, perhe ja suku sosiaaliset verkostot muuttunut kotimaa yhteiskunnan odotukset
Monikulttuurisuuden sisäiset ja ulkoiset tekijät Monikulttuurista perhettä voi tarkastella ulkoisten ja sisäisten tekijöiden valossa sisäiset vahvuudet ja heikkoudet ulkoiset mahdollisuudet ja uhat
Sisäiset vahvuudet tarve sitoutua yhteiseen elämään oman elämän ja kasvuympäristön havainnointi toisen kulttuurin kautta laajempi geeniperimä sosiaalisten verkostojen muuttuminen uusien asioiden kohtaamisen välttämättömyys laaja kirjo tapoja, joista valita ja joita muokata moninaisemmat kasvatustavat
Sisäiset heikkoudet yhteisen kielen puuttuminen erilaiset käsitykset rooleista enemmän kompromisseja väärinymmärrysten mahdollisuus suurempi tunteiden ilmaisu voi olla vaikeaa vieraalla kielellä ristiriidat mm. lastenkasvatuksesta ja arvokäsityksistä
Ulkoiset mahdollisuudet kasvun mahdollisuudet eri tasoilla: yksilö, yhteisö, yhteiskunta oppimisen moninaisuus kaksi ja monikielisyys avoimuus erilaisuutta kohtaan globalisaatio
Ulkoiset riskit ennakkoluulot yhteinen kieli rajoittunutta sopeutumis- ja muutospaineet syrjäytyminen kulttuurista näennäinen syy vaikeuksiin oman paikan löytyminen yhteiskunnassa
Yksilön sopeutuminen toiseen kulttuuriin on elämänpituinen prosessi Pintatasolla opitaan ulkoisesti uuden asuinmaan kieli ja käyttäytymisen perusasiat. Syvätasolla tapahtuu kulttuurin rakenteiden oppiminen, ajattelutavan ja sosiaalisen kanssakäymisen sisäisen logiikan ymmärtäminen. Verbaalisen kielitaidon lisäksi opitaan kulttuurinen kieli - se on tiedostamatonta tietoa siitä, kuinka asiat ovat ja toimivat tietyssä kulttuurissa.
Oman kulttuurin juurilla juurrutaan toiseen kulttuuriin Sopeutuminen voi olla isolaatiota assimilaatiota marginalisaatiota integroitumista
Toinen kulttuuri antaa avaimia omaan elämänhistoriaan Asuminen toisessa kulttuurissa on löytöretki omaan minuuteen. Etäisyys omasta kasvuympäristöstä auttaa näkemään paremmin. Itsensä näkee toisen kulttuurin silmin. Toisessa kulttuurissa on näköalapaikalla omaan kehityshistoriaan.
Yksilön identiteetti vahvistuu Uudessa kulttuuriympäristössä oman käyttäytymisen sisäinen koordinaatisto ei toimi totutulla tavalla. Omasta minuudesta löytyy uusia vahvuuksia, mutta joutuu kohtaamaan myös riisutun minuuden tässä vuorovaikutuksessa minuus kehittyy. Vieras kulttuuri auttaa tarkemmin havainnoimaan elämän muotoja ja ilmiöitä. Eläminen toisessa kulttuurissa merkitsee aina myös luopumisia.
Monikulttuurinen parisuhde on dynaaminen Monikulttuurinen parisuhde voi merkitä sitoutumista/riippuvuutta toisen persoonallisten ja kulttuurista nousevien piirteiden erottaminen hidasta uteliaisuutta toisen persoonaa ja hänen taustaansa kohtaan lähtökohtaisesti henkisen tilan antamista toisen erilaisuudelle monenlaisten oman ja kumppanin asenteiden ja käyttäytymisen kyseenalaistaminen käyttäytymisen ennakoitavuus vaihtelee
Monikulttuurinen parisuhde on dynaaminen Monikulttuurisessa parisuhteessa ja perheessä keskinäisen kanssakäymisen kosketuspinta on laaja. Rikastuttavat tekijät voivat kääntyä myös parisuhteen solmuiksi.
Kulttuuriperimä Vanhemmat tuovat rakennusaineet parisuhteeseensa ja vanhemmuuteensa omista lapsuudenperheistään. Lapsen kulttuuri-identiteettiin vaikuttaa olennaisesti molempien vanhempien kulttuuriperimän välittyminen lapselle.
Äidinkieli mahdollistaa ajattelun ja tunteet Äidinkielen kautta lapselle kehittyy ja välittyy siihen liittyvä kulttuuri tapa toimia kyky ajatella Suppeastikin omaksutun äidinkielen vaikutus on moninkertainen
Äidinkieli on lapsen sisäinen koordinaatisto Lapsen identiteettikehitykselle on tärkeää, että molempien vanhempien kulttuuritausta välittyy lapselle. Lapsen tulee voida samaistua molempiin vanhempiinsa. Lapsen perusluottamuksen syntymiselle on tärkeää, että lapsi oppii arvostamaan vanhempiaan.
Äidinkieli on lapsen sisäinen koordinaatisto Lapsi omaksuu äidinkielet ja kasvuympäristönsä kulttuuriperimän vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Äidinkielen kautta vanhemmat rakentavat keskeisen tunne- ja toimintasiteen lapseen. Äidinkieleen koodautuu lapsen fyysinen ympäristö ja henkinen kulttuuri, ja se antaa muodon tunteiden ilmaisulle ja ajattelulle. Kieli vaikuttaa sisäisenä koordinaatistona ja suodattimena, sen kautta havaitaan ja tulkitaan ympäristöä. Se sisältää ne kirjoittamattomat säännöt, miten tietyissä tilanteissa toimitaan. Äidinkielen kautta välittyy ymmärrys arvoista ja normeista.
Kolmannen kulttuurin lapset Kahden äidinkielen rikkaus lapselle molempien kielten rakenne aivoissa monipuolistaa aivokapasiteettia kirjoittamaton kulttuuriperimä siirtyy kielen kautta, se välittää arvoja, normeja, asenteita eheyttää identiteettikehitystä lapselle kehittyy monipuolisempia selviytymiskeinoja lapselle kehittyy luovaa kykyä ja rohkeutta vahvistaa lapsen luontaista kykyä asettautua toisen asemaan ja hyväksyä erilaisuus
Yksi perhe monta kulttuuria Monikulttuurisuus auttaa löytämään erilaisen näkökulman tarkastella elämäänsä kehittämään syvää ymmärrystä erilaisuutta kohtaan
Paluumuuttajan monet kasvot mahdollisuus nähdä oma elämä uudesta näkökulmasta useampia ratkaisumalleja ja valintoja erilaisissa elämäntilanteissa avartunut maailmankatsomus ulkosuomalaisen näkymättömät sopeutumisvaikeudet suomalaisen yhteiskunnan havainnointi toisen kulttuurin silmin odotukset, luopumiset, pettymykset paluumuuttajat suuri pääoma suomalaiselle yhteiskunnalle