HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jokaisen organisaation jäsenen, niin esimiehen kuin työntekijänkin täysimittaisen panoksen. Henkilöstöjohtamisen ja erityisesti ikäjohtamisen merkitys korostuu. Henkilöstöjohtaminen on jokaisen esimiehen yksi keskeisemmistä tehtävistä. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu, kun talouden tasapainottamiseksi haetaan uusia tapoja ja malleja eri työprosessien hoitamiseen. Henkilöstöstrategia, joka on osa kaupungin kokonaisstrategiaa, on kaupungin tahdonilmaus siitä, millaista henkilöstöpolitiikkaa palvelujen järjestäjänä kaupunki harjoittaa saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Lieksan kaupungin henkilöstöstrategian perusarvoja ovat: yhteistyön ilmapiiri - Lieksa on kotikaupunkimme toiminta on taloudellista, tehokasta ja laadukasta toimintatapa on osallistava Lieksa on oikeudenmukainen ja turvallinen työnantaja Strategian taustalla on positiivinen käsitys henkilöstöstä, joka on vastuuntuntoinen ja haluaa tehdä hyvää työtä. Toimintaympäristön muuttuessa kaupunki joutuu välttämättä sopeuttamaan toimintojaan. Henkilöstöpolitiikan kannalta sopeuttaminen voidaan toteuttaa avoimen ja laajan yhteistyön ja positiivisen asenteen kautta. Henkilöstökertomus kuvaa kaupungin henkilöstövoimavarojen määrää, laatua, kustannuksia ja kaupungin henkilöstöstrategian toteutumista. HENKILÖSTÖ Strategisina tavoitteina on ohjata henkilöstövoimavarat vastaamaan toimintaympäristön muutosta. Haasteina ovat sopeuttaminen, henkilöstön ikääntyminen, henkilöstörekrytoinnissa kohdattavat haasteet, ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito ja jatkuvan muutoksen hallinta. Ammattitaidon kehittämiseen liittyvään henkilöstön täydennyskoulutukseen tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuus lisääntyy erityisesti kokonaisvaltaisen henkilöstösuunnittelun kautta. 1
SEURAAVAAN TAULUKKOON ON KOOTTU TIETOJA PALVELUKSESSA OLEVAN HENKILÖSTÖN MÄÄRISTÄ 31.12. 2003 31.12.2016. Vuosi Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2003 848 73 175 20 1 116 2004 798 55 152 5 1 010 2005 793 74 193 5 1 065 2006 776 71 144 0 991 2007 760 86 146 4 996 2008 761 88 140 6 995 2009 750 96 157 3 1 006 2010 750 92 155 12 1 009 2011 713 120 173 10 1 016 2012 708 135 177 6 1 026 2013 689 112 155 5 961 2014 664 143 170 5 982 2015 679 135 151 8 973 2016 679 106 164 11 960 Kaupungin palveluksessa 31.12.2016 olleen vakinaisen henkilöstön määrä on täysin sama kuin vastaava luku v. 2015. Sijaisten määrässä on tapahtunut merkittävä lasku, mutta määräaikaisen henkilöstön määrä on samalla hieman kasvanut. Muutokset johtuvat rekrytointitarpeissa ilmeneviin satunnaisiin vaihteluihin eri vuosien välillä. Kokonaisuutena kaupungin henkilöstömäärä on laskenut maltillisesti vuosien 2014-2016 välillä, mutta muutos esim. vuoteen 2012 verrattuna on merkittävä, kun henkilöstön lukumäärä on vähentynyt 66:lla. 1 300 1 100 900 700 500 Työllistetyt Määrä-aikaiset Sijaiset Vakinaiset 300 100-100 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUKESKUKSITTAIN Palvelukeskus Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Hallintopalvelukeskus 51 6 5 5 67 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 324 83 36 6 449 Sivistyspalvelukeskus 209 13 113 0 335 Tekninen palvelukeskus 79 4 7 0 90 Tilitoimisto 16 0 3 0 19 Yhteensä 679 106 164 11 960 Työvoimavaltaiset hallinnonalat erottuvat selvästi taulukossa. Sivistyspalvelukeskuksen määräaikaisen henkilöstön suuri määrä selittyy kansalaisopiston sivutoimisten tuntiopettajien määrällä. Kaikki kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat ovat määräaikaisia. Teknisen palvelukeskuksen henkilöstömäärä väheni kahdeksalla työntekijällä vuoteen 2015 verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa vähenemä oli 18 työntekijää. Hallintopalvelukeskuksessa ja sivistyspalvelukeskuksessa henkilöstön määrä kasvoi yhteensä 13:lla työntekijällä. Tilitoimistoliikelaitoksen henkilöstömäärässä ei tapahtunut muutoksia vuosien 2015 ja 2016 välillä. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Seuraavassa taulukossa on kuvattu työajan jakautumista koko kaupungin tasolla. Sairauspoissaolojen prosenttiosuus palkkakustannuksista on 1,98 %, kun se oli vuonna 2015 2,29. Perhevapaiden määrä kasvoi vuoden 2015 2 168 työpäivästä 3 228 päivään. Sairauspoissaoloissa hallintokuntien väliset erot ovat suhteellisen pieniä. Hallintopalvelukeskuksessa sairauspoissaoloista johtuva poissaoloprosentti on 4,56, sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa 6,01 %, sivistyspalvelukeskuksessa 3,41 ja teknisessä virastossa 3,36 %. Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta on 80,60 %, joka on 0,74 % pienempi osuus kuin v. 2015 työpäivät % säänn. Vuosityöaj. 1000 euroa % palkkakust. Kalenterivuoden päivät(väh. Lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät 239 438 100,00 28 407 100,00 Vähennetään - vuosilomat ja muut lomat 24 008 10,03 2 715 9,56 - terv.perusteiset poissaolot 11 363 4,75 563 1,98 - perhevapaat 3 228 1,35 101 0,36 - koulutus 2 210 0,92 101 0,36 - muut palkalliset poissaolot 267 0,11 121 0,43 - muut palkattomat poissaolot 6 069 2,53 - - 0,00 + rahana korvatut lisä- ja ylityöt 702 0,29 70 0,25 = tehty vuosityöaika 192 995 80,60 24 876 87,57 3
TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Lyhyet poissaolot alle 4 pv 2880 4-29 pv 4946 30-60 pv 2022 61-90 pv 1963 91-180 pv 1542 yli 180 pv 2178 Yhteensä 15531 4,75 keskimäärin/henkilötyövuosi Terveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä on pysynyt käytännössä samalla tasolla vuoteen 2015 verrattuna, jolloin poissaoloja oli 15 569 kalenteripäivää. Terveysperusteisten poissaolojen osuus työajasta on hieman kasvanut. Vuoden 2015 prosenttiosuus oli 4,46. Eniten kalenteripäiviä kertyi 4-29 päivän mittaisista poissaoloista. Pitkien, yli 180 päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen määrä kasvoi 998 kalenteripäivästä 2178 kalenteripäivään. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE (vakituinen henkilöstö) Ikä vuosina Lukumäärä Miehet Naiset Yhteensä %-osuus alle 30 7 18 25 3,68 30-39 8 61 69 10,16 40-49 22 111 133 19,59 50-59 59 270 329 48,45 60-64 21 97 118 17,38 65 ja yli 2 3 5 0,74 Yhteensä 119 560 679 100,00 Keski-Ikä 51,11 51,4 51,16 Henkilöstön ikärakenne on pysynyt pääpiirteittäin samanlaisena kuin v. 2015 tilastossa. Sekä alle 30- vuotiaiden että yli 65-vuotiaiden osuus henkilöstä on hieman kasvanut. 4
300 Ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2016 250 200 150 100 50 Miehet Naiset 0 alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65 ja yli Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa samalla tasolla kuin vuoden 2015 lopussa. Noin puolet henkilöstöstä kuuluu ikäryhmään 50-59 vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden lukumäärä kertoo siitä, että eläkepoistuma tulee olemaan lähivuosina varsin suuri. Vuosittainen eläkkeelle siirtyjien määrä tulee olemaan n. 50 henkilöä. Rekrytointitarpeen suunnittelu vaatii pitkäjänteistä, hallintokuntien rajat ylittävää henkilöstösuunnittelua. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 74 10,90 % Päättyneet palvelussuhteet 63 9,28 % Henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä. Vaihtuvuutta syntyy sekä eläköitymisen kautta, että eroamisten takia. Sekä alkaneiden että päättyneiden palvelussuhteiden määrä on kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Edellisen vuoden luvut olivat 63 alkaneet ja 46 päättyneet palvelussuhteet. ELÄKÖITYMINEN Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 19 63,41 Osa-aikaeläkkeen alkaneet 7 61,53 Eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden keski-ikä kertoo siitä, että vanhuuseläkkeelle siirrytään pääasiassa siinä vaiheessa, kun eläköitymisikä täyttyy. Mahdollisuutta henkilökohtaisen eläkeiän hyödyntämiseen käytetään melko vähän. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi 36 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle 6 henkilöä. 5
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKELLE SIIRTYNEET Luku-määrä % vakinaisen henkilöstön määrästä Keskiikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 18 2,65 % 58,53 - osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 7 1,03 % 59,67 - kuntoutustuelle siirtyneitä 5 0,74 % 55,63 - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 6 0,88 % 59,60 Taulukko kertoo selkeästi sen, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään ennen 60 ikävuoden täyttymistä. Hyvän ikäjohtamisen ja toimivan työterveyshuollon merkitys korostuu tässä vaiheessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2015 aikana 22 henkilöä. VARHEMAKSU JA ELÄKEMENOPERUSTEINEN MAKSU Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa - työkyvyttömyyseläkkeelle - yksilölliselle varhaiseläkkeelle - työttömyyseläkkeelle tai - kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Maksut 1000 euroa prosenttia palkkakustannuksista Varhemaksu 403 1,43 % Eläkemenoperusteinen maksu 3 341 11,89 % Varhe-maksujen osuus palkkakustannuksista on noussut vuoteen 2015 verrattuna, jolloin varhemaksuja maksettiin 370 000. Eläkemenoperusteisissa maksuissa muutos on päinvastainen. Vuonna 2015 niiden kokonnaismäärä oli 3 629 000. 6
PALKKAUS Kunta-alalla on viisi sopimusalaa. Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin v. 2016 kuului 75 %. Muut sopimusalat ovat kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus ( LS) ja kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkkaiset Tehtäväkohtainen palkka 91,86 79,96 90,94 90,23 85,42 (sis.erill.lisän) Kokonaisansio keskim.euroa/kk 2359 3410 3024 6373 2487 Miesten keskiansio /kk 2459 3310 2966 6789 2502 Naisten keskiansio /kk 2350 3446 3229 6234 Taulukko kertoo keskimääräisen kokonaisansion ja naisten ja miesten palkkauseron sopimusaloittain. Lisäksi taulukosta saa tietoa tehtäväkohtaisen palkan osuudesta kokonaispalkasta eri sopimuksissa. Vuoteen 2015 verrattuna naisten keskiansiot ovat kasvaneet KVTES:iin, ja teknisten sopimukseen kuuluvilla henkilöillä. Miesten keskiansiot ovat kasvaneet KVTES:iin ja OVTES:iin kuuluvalla henkilöstöllä. Opetusalalla erilaisten lisien osuus koko palkasta on n. 20 %. HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 2015 2016 Palkat ja palkkiot 29 186 761,12 28 226 920,84 Eläkekulut 9 196 821,94 8 821 094,81 Muut henkilösivukulut 1 623 986,11 1 917 559,92 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -463 168,43-389 820,25 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 39 544 400,74 38 575 755,32 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 212 140,74 222 343,27 Henkilöstökulut yhteensä 39 756 541,48 38 798 098,59 Henkilöstökuluissa tapahtui merkittävä alentuminen vuoteen 2015 verrattuna. Erityisesti palkat ja palkkiot sekä eläkekulut olivat laskusuunnassa. Henkilöstöinvestoinnit, johon kuuluu mm. työterveyshuollon kustannukset ja henkilöstön tyky- ja virkistystoiminta, kasvoivat lievästi vuoden 2015 panostukseen verrattuna. 7
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 1000 euroa v. 2015 v. 2016 Työvoimakustannukset yhteensä, 39 357 38 798 josta PALKAT, josta 28 197 28 407 - vuosiloma-ajan palkat 2 880 2 715 - terveysperusteisten poissaolojen 648 563 palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) - perhevapaiden palkat, netto 84 101 - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten 95 222 poissaolojen palkat TYÖNANTAJAN ELÄKE-JA MUUT 10 695 10 781 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 490 502 -työterveyshuolto 344 373 - koulutus ja muu kehittäminen 121 102 -kuntoutus -muut yhteensä -virkistys 25 27 Työvoimakustannusten jakautumisessa ei ole vuosien 2015 ja 2016 välillä merkittäviä eroja. Työvoimakustannukset ovat kokonaisuutena pienentyneet 559 000. Lakisääteisten ja sopimusperusteisten poissaolojen (mm. perhevapaat) palkkakustannukset ovat kasvaneet 127 000. PALKKAUSKUSTANNUKSET VAKINAISEN HENKILÖSTÖN, MÄÄRÄAIKAISEN HENKILÖSTÖN JA SIJAISTEN OSALTA Palkkavertailu 2016 % Vakinaisten palkat 23 403 458,02 82 % Määräaikaisten palkat 2 603 829,67 9 % Sijaisten palkat 2 611 642,32 9 % Yhteensä 28 618 930,00 100 % Maksetuista palkoista 82 % kohdistuu vakinaisen henkilöstön palkkoihin. Sekä määräaikaisten että sijaisten palkkakulut ovat 9 % palkkauksen kokonaiskustannuksista. 8
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TYÖKYKY Henkilöstön ikääntymisen ja työn kuormittavuuden vuoksi tyky-toimintaan (Kiila-toimintaa) on Lieksassa panostettu. Tyky-toiminta nähdään laajana asiana, johon kuuluvat niin työhön kuin työoloihin, työntekijään kuin työyhteisöön ja työorganisaatioon kuuluvat asiat. Henkilöstöstrategiassa todetaan seuraavasti: kaikessa toiminnassa pidetään tyky-näkökulma mukana, eli tyky-toiminta nähdään osana kunkin työyhteisön arkista toimintaa. Tyky-toimintaa on toteutettu ja kehitetty kaupungin tyky-ohjelman työpisteiden ohjelmien mukaisesti. YHTEISTOIMINTA Lieksan kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilöstön välistä yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen, suositussopimusten ja yhteistoimintaa varten säädettyjen lakien ja asetusten mukaisesti. Edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi kaupungin yhteistyötoimikunta, jossa on neljä työnantajan ja kahdeksan henkilöstön edustajaa. Yhteistyötoimikunta piti kuusi kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 38 asiakohtaa. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin suuriin muutoksiin liittyviä asioita mm. Siun soteen siirtyneen henkilöstön siirtosopimusten, Lieksan kaupungin strategian, kaupungin uuden organisaatiomallin sekä Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen toimen purkamisen osalta. TYÖTERVEYSHUOLTO Lieksan kaupunki työnantajana on järjestänyt työterveyshuollon henkilöstölleen Lieksan terveyskeskuksen työterveyshuoltoyksikössä. Työterveyshuolto on järjestetty kokonaisvaltaisena työterveyshuoltona. Tämä tarkoittaa lakisääteisten palvelujen ohella myös yleislääkäritasoisten sairaanhoidon palvelujen tarjoamista. Työterveyshuollon resurssit v. 2016 ovat olleet hyvät. Kaikki terveydenhoitajien vakanssit ovat olleet täytettynä. Lisäksi työterveyshuollossa on työskennellyt fysioterapeutti ja sihteeri. Lääkärityövoimaa on ollut käytettävissä yhden lääkärin verran, lisäksi terveyskeskuksen puolelta on saatu viikottain yhden päivän verran lääkäriresurssia. Työterveyshoitajat ovat osallistuneet työterveyshuollon kilpailuttamiseen. Vuonna 2016 työterveyshuollon palvelut ovat jakautuivat kaikille sektoreille kaupungin organisaatiossa. Osatyökykyisten työntekijöiden uudelleensijoitusten ja osatyökykyisyyteen liittyvien kuntoutusetuisuuksien hakeminen eläkevakuuttajalta on lisääntynyt. Varsinaisen sairaanhoidon määrää on tietoisesti vähennetty kolmikantaneuvotteluiden ja muiden työkykyasioihin liittyvien lakisääteisten tehtävien lisääntymisen takia. Työterveyshuollon toiminta-ajatuksena on vastata työelämän haasteisiin tarjoamalla laadukkaita työterveyshuollon palveluja. TYÖOLOT Työilmapiirimittausta ei toteutettu vuoden 2016 aikana, mutta työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä mittaavaan järjestelmän hankinta kirjattiin vuoden 2017 tavoitteisiin. Toimintaohje sisäilmaongelmista ilmoittamiseen päivitettiin huhtikuussa 2016. Savuton Lieksa ohjeistusta päivitettiin siten, että työntekijöille mahdollistetaan tupakointi myös lakisääteisten taukojen ulkopuolella siten, että yhteen tupakointikertaan käytettävä laskennallinen 10 minuutin aika tulee korvata. 9
YHTEENVETO Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet, jotka liittyvät henkilöstön ikääntymiseen ovat edelleenkin relevantteja. Fyysisen, psyykkisen ja ammatillisen työkuntoisuuden ylläpitämiseen tulee edelleenkin panostaa. Kaupunki joutuu varautumaan hyvin vahvasti ammattitaitoisesta työvoimasta käytävään kilpailuun eläköitymisen nopeutuessa. Hyvän ja kilpailukykyisen työnantajan kuvaa on vaalittava ja kiillotettava. Nämä asiat nostettiin vahvasti esille kaupungin strategiatyössä. Ikärakenteen myötä palvelujen kysynnässä tapahtuvaan muutokseen tulee varautua. Myös taloudelliseen asemaan liittyvät haasteet on edelleenkin pidettävä esillä. 10