Asemakaavan selostus 26.9.2016 päivättyyn Oulun kaupungin Rajakylän kaupunginosan korttelia 1 ja korttelin 2 tonttia 5 sekä puisto- ja katualueita koskevaan asemakaavan ja tonttijakojen muutokseen (Kissankellotie 1-7) KISSANKULMA Kaavatunnus 564-2222 Diaarinumero 3411/2014 Projektinumero 712 204 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 9.1.2017. Asemakaava on tullut voimaan 17.2.2017.
Sisältö Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2. Tiivistelmä... 4 3. Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 7 3.3 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 10 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.5 Asemakaavaratkaisun alustavat vaihtoehdot (A, B ja C)... 13 5. Asemakaavan kuvaus... 17 5.1 Kaavan rakenne... 17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 17 5.3 Aluevaraukset... 17 5.4 Kaavan vaikutukset... 18 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 18 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 19 5.7 Nimistö... 19 6. Asemakaavan toteutus... 10 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 10 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 10
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Oulun kaupungin Rajakylän kaupunginosan korttelia 1 ja korttelin 2 tonttia 5 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Oulun kaupungin Rajakylän kaupunginosan kortteli 2, tontti 6 sekä lähivirkistys- ja katualueita. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi: KISSANKULMA Kaavatunnus: 564-2222 Kaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Hanna Pöytäkangas Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Asemakaavoitus Solistinkatu 2, PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI email: etunimi.sukunimi(a)ouka.fi Arkkitehti Kari Nykänen/Arkkitehdit m3 oy Kaavan vireille tulo: Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa 17.5.2016. Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 9.1.2017 30. Asemakaava on tullut voimaan 17.2.2017. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Rajakylän kaupunginosassa noin 6 kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Kaavamuutosalueena on Kissankellotien eteläpuolella sijaitsevat rivitalokorttelit ja kortteleihin rajoittuvat puistoalueet sekä osa Takiaispolkua. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Havainnekuvat (4 kpl) Liite 4. Asemakaavakartta merkintöjen selityksineen - Tonttijakokartta 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Oulun keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvitys, Oulun kaupunki, 2011 Pohjatutkimus ja puuston mittaus, Pöyry Finland Oy, 4.2.2015 Luonto- ja maisemaselvitys, Kissankellotie, Oulu, Sito Oy, 18.8.2015 Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Kissankellotie 1-3 ja 5-7, Oulu, Promethor Oy, 28.10.2015 Junatärinä, Kissankellotie, Oulu, Pöyry Finland Oy, 30.10.2015
2. TIIVISTELMÄ Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutosalue sijaitsee Rajakylän eteläosassa, Taskilan asuinalueen sekä Teknologiakylän läheisyydessä n. 6 km Oulun kaupungin keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen ympäristö muodostuu Rajakylän pientalopainotteisesta asuinrakentamisesta sekä niiden väliin jäävistä viheralueista. Alueen eteläpuolelle sijoittuu Horsmapuisto sekä Haukiputaantie. Idässä sijaitsee Oulu-Kemi rautatie. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 3,6 ha ja alue on pääosin rakennettu. Asemakaava pohjautuu Oulun Sivakka Oy:n tavoitteeseen uudistaa Rajakylän kaupunginosan korttelin 1 ja korttelin 2 tontin 5 rakennuskanta sekä Oulun kaupungin asemakaavoituksen tavoitteeseen tutkia Rajakylän täydennysrakentamista Horsmapuistoon, Haukiputaantien pohjoispuolelle. Täydennysrakentamisen taustalla on Oulun keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvitys. Suunnittelun alkuvaiheessa laadittiin 3 vaihtoehtoista korttelirakennetta (A, B ja C), jotka sisälsivät sekä Sivakan korttelin että Horsmanpuiston täydennysrakentamisalueen. Työn edetessä ja lähtötietojen tarkentuessa Horsmapuiston täydennysrakentamisesta luovuttiin. Täydennysrakentamisalueen hyödyntäminen tulevaisuudessa haluttiin kuitenkin varmistaa ja siksi asemakaavaluonnos laadittiin vaihtoehdon B pohjalta. Kortteliin sijoittuu rakentamista (AKR) asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueena 5000 k-m2, ja niihin liittyvinä aputiloina (t-ala) 750 k-m2, eli yhteensä 5 750 k-m2. Asuntoja alueelle tulee n 85, joihin sijoittuu n. 160 asukasta. Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistön omistajan aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan valmisteluaineisto ja kaavaehdotus on pidetty nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla Oulu 10-palveluissa sekä Oulun kaupungin nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty nähtävillä olon aikana mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta esitettiin 1 lausunto. Asemakaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia tai lausuntoja. Asemakaavan toteutus Alueen toteutuksen on arvioitu alkavan vuoden 2017 aikana, asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Alueen rakentamistapaa on esitetty havainnekuvissa ja kaavan kolmiomääräyksessä.
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijoittuu Rajakylän eteläosaan, Taskilan asuinalueen sekä Teknologiakylän läheisyyteen, noin 6 km Oulun kaupungin keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen ympäristö muodostuu Rajakylän pientalopainotteisesta asuinrakentamisesta sekä niiden väliin jäävistä viheralueista. Alueen eteläpuolella on Haukiputaan tiehen rajoittuva Horsmapuisto. Idässä sijaitsee Oulu-Kemi rautatie. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 3,6 ha. Alue koostuu kahdesta rivitalokorttelista sekä niiden välissä ja ympärillä olevasta Horsmapuistosta. Rivitalokorttelit on rakennettu ja suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Alue rajoittuu pohjoisessa Kissankellotien katualueeseen, lännessä ja etelässä olemassa oleviin kevyenliikenteen reitteihin ja idässä junarataan. Kuva: Ilmakuva vuodelta 2012. 3.1.2 Luonnonympäristö Iso osa suunnittelualueesta on rivitaloasutusta pihapiireineen. Piha-alueilla on jonkin verran olemassa olevaa puustoa, lännessä pääasiassa havupuita ja idässä lehtipuita. Rivitalokortteleiden välissä sekä kortteleiden itä-, etelä ja länsipuolella on junarataan ja kevyenliikenteenväyliin rajoittuvat puistoalueet. Etelässä Horsmapolun ja rivitalokortteleiden välinen puusto on tiheää ja pensoittunutta. Kortteleiden itä- ja länsipuolella, junarataan ja Takiaispolkuun rajoittuvilla puistoalueilla on tuoretta kangasmetsää, jossa puut ovat kookkaampia. Lähellä Takiaispolun ja Horsmapolun risteystä on alueen vanhinta puustoa. Myös kortteleiden välisellä puistoalueella sekä lännen puoleisessa rivitalokorttelissa on muutamia isohkoja mäntyjä.
Näkymien osalta avoimia alueita muodostuu lähinnä kevyenliikenteenväylien varteen, joita myöten avautuu suoria, pitkiä näkymiä. Metsät ovat paikoin maisematilaltaan puoliavoimia, johtuen vanhasta ja kookkaasta puustosta ja harvemmasta pensaskerroksesta. Paikoin myös Kissankellotien tonttien ja kevyenliikenteenväylän välinen viheralue kasvaa läpipääsemättömän tiheää pienpuustoa. Suunnittelualueen länsireunalle sijoittuu telemasto. Masto hallitsee maisemaa Kissankellotieltä. Alueen maisemakuvan kannalta alueella olevaa vanhaa kookasta havupuustoa tulisi vaalia ja säilyttää mahdollisimman paljon, sillä se on maisemallisesti koko alueen arvokkainta antia. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita/-kohteita, arvokkaita tai uhanalaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja. Tärinäselvityksen mukaan maapohja on suunnittelualueella tiivistä hiekkaa ja moreenia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Rajakylän alue on 1970 80 -luvulla rakennettu laaja asuinalue. Sen rakennuskantaa hallitsevat ostoskeskuksen läheisyydessä 4 8 kerroksiset elementtirakenteiset kerrostalot. Alueen pääasialliseen rakennuskantaan kuuluvat laajat 1 2 kerroksiset rivi-, luhti-, pien- ja alueet ostoskeskuksen ympärillä. Rajakylä on tunnettu vuokratalovaltainen kaupunginosa. Kunnallistekniset verkostot on rakennettu samoihin aikoihin. Rajakylän ikäjakauma on suhteellisen tasapainoinen eri ikäryhmien kesken. Rajakylän on tyypillinen 1970-luvun (metsä)lähiö, jonne sijoittuu tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista ostoskeskuksen yhteyteen, ja matalammat asuinalueet levittäytyvät laajoina korttelialueina sen ympärille. Suunnittelualueen lähiympäristön kaupunkikuva muodostuu matalasta pääasiassa 1 kerroksisesta rivitalo- ja omakotitalorakentamisesta. Omakotitalotontit ovat suhteellisen pieniä ja rakennukset sijoittuvat tiukasti katulinjaan. Rakennukset on paikoin rakennettu jopa kiinni toisiinsa. Katutila on tilanmuodostukseltaan tiivis, yhtenäinen ja yleisilmeeltään matala. Rakennusten julkisivumateriaalit ja kattomuodot vaihtelevat kaduittain. Paikoin joukossa on em. rakennustavasta poikkeavia uudempia asuinrakennuksia. Korttelien 1 ja 2 osalta 2-kerroksiset asuinrakennukset ovat sijoittuneet Horsmapuiston vastaiselle reunalle tontin rajan suuntaisesti sekä kohtisuoraan tontin rajaan nähden. Kissankellotien katutilan eteläreunan rajausta on tuettu ainoastaan matalalla apurakennuksella. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee telemasto, jolla on vaikutusta alueen kaupunkikuvaan. Maston ja sen juurella olevan apurakennuksen tontti on rajattu metalliverkkoaidalla. Asemakaavoitettavalla alueella korttelissa 1 ja 2 on 2-kerroksisia asuinrakennuksia 7 kpl sekä muutamia asumisen apurakennuksia (mm. varastot ja autokatokset). Asuinrakennukset ovat teknisen käyttöikänsä loppuvaiheessa ja käyttäjä (Sivakka-yhtymä Oy) on päättänyt purkaa kyseiset rakennukset. Palvelut ja työpaikat Kissankellotietä lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Rajakylän ostoskeskuksessa alle 1 km etäisyydellä. Myös päiväkoti, koulut, terveyspalvelut, kirjasto ja vanhusten palvelut löytyvät alle 1 km päästä Rajakylästä. Ratamotien varrelle sijoittuu useita liike-, työpaikka- ja varastotoimintoja. Teknologiakylä on suunnittelualueen itäpuolella n. 300 m etäisyydellä. Ratamotien varressa sekä Rajakylän keskuksessa on työpaikkoja yksityisten palvelujen yhteydessä. Virkistys Horsmapuisto, radanvarren suojaviheralueet sekä Rajakylän muut viheralueet toimivat lähivirkistysalueina. Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Takiaspuiston pelikenttä, jonne yhteys on Takiaspolun kautta. Teknologiakylän kautta kulkee pururata/hiihtolatu n. 400 m päässä. Talvikkipuiston
leikki- ja liikunta-alueet sijaitsevat n 1,5 km:n päässä ja Rajakylän koulun kentät n. 800 m päässä pohjoisessa. Molemmille alueille pääsee Takiaspolkua pitkin. Liikenne Alue liittyy liikenteellisesti Kissankellotiehen (tonttikatu) ja Ratamotien (kokoojakatu) kautta kaupungin katuverkkoon. Ratamotien päässä Kissankellotien liittymän kohdalla on kääntöpaikka. Kissankellotie on valaistu ja sillä on 40 km/h nopeusrajoitus. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Haukiputaantie (seututie 847) sekä itäpuolella Oulu-Kemijärvi junarata. Kevyen liikenteen osalta alue kytkeytyy Takiaspolun kautta etelään Koskelan ja keskustan suuntaan sekä pohjoiseen ostoskeskuksen palvelujen ja koulujen suuntaan. Horsmapolun kautta alue liittyy itään Teknologiakylän ja Kaijonharjun suuntaan. Suolamännynpolun kautta alue liittyy etelään Koskelan ja keskustan suuntaan sekä pohjoiseen Rajakylän suuntaan. Joukkoliikenteen osalta linja-auto reitit 4, 4A, 20, 20N, 21, 22, 23T ja 26 kulkevat Haukiputaantietä pitkin, ja lähimmät pysäkit ovat Pönkänkarin pysäkit n. 100 300 m päässä korttelista. Linja-autoreitti 3 kulkee lisäksi Teknologiakylän läpi Elektroniikkatietä pitkin. Sen pysäkeille on etäisyyttä n. 200 400 m. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Selvitysalueelta ei ole tiedossa tunnettuja muinaisjäännöksiä. (Paikkatietoikkuna, 2015). Arvokkaita alueita Oulussa 2015 selvityksen mukaan, alueelle ei sijoitu paikallisesti arvokkaitakaan kulttuurihistoriallisia kohteita. Kunnallistekniikka Kissankellotien katutilassa sijaitsevat kaukolämpö-, vesi-, sadevesi- ja viemäriputket sekä sähköjohdot. Takiaispolun suuntaisesti sen itäpuolella kulkee lisäksi sähkö- ja telejohtoja. Suunnittelualueen poikki kulkee sähkökaapeli sekä sadevesiviemäri korttelin koilliskulman poikki. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee telemasto sekä sen tekninen apurakennus aidatulla piha-alueella. Ympäristön häiriötekijät Alueelle aiheutuu liikennemelua Haukiputaantien, Pohjantien ja Oulu-Kemi rautatien läheisyyden vuoksi. Oulu-Kemi rautatien läheisyys ja sen mahdollisesti aiheuttama tärinä otetaan huomioon suunnittelussa. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Oulun kaupunki. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 3.2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 17.2.2005 Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan. Rajakylä on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä ja uudistaminen tapahtuu vaiheittain. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. Kuva: Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta
3.2.2 Yleiskaava Oulun yleiskaava 2020 Oulun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on esitetty Pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V). Alue varataan pääasiassa asuin pientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille. Alueille saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Virkistysalue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittua virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Maisemaa tai virkistyskäyttömahdollisuuksia vaarantavaan toimintaan on saatava MRL 128:n mukainen maisematyölupa. Kuva: Ote Oulun yleiskaavasta 2020 Uuden Oulun yleiskaavaehdotus Uuden Oulun yleiskaava on tullut suunnittelualueella voimaan 12.8.2016. Yleiskaavan mukaan suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Alue varataan asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Asuntoalueen rajaus on ulotettu selkeästi Horsmapuiston alueelle Horsmapolun eteläpuolelle saakka. Kuva: Ote Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksesta 3.2.3 Voimassa olevat asemakaavat Asemakaava-alueella on voimassa 02.04.1970 (564-528), 25.01.1972 (564-581), 09.03.1973 (564-603) ja 24.8.1976 (564-760) vahvistetut asemakaavat. Asemakaavassa suunnittelualue on esitetty rivitalojen korttelialueena (AR) ja puistoalueena (P). Kuva: Ote asemakaavayhdistelmästä
3.2.4 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.11.2001 134. 3.2.5 Tonttijako ja kiinteistörekisteri Oulun kaupunki toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asemakaava-alueella. Alueella on voimassa asemakaavan mukainen tonttijako. Korttelialueelle laaditaan tonttijako asemakaavan yhteydessä. 3.2.6 Pohjakartta Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain 54a mukainen ja vastaa olosuhteita 29.6.2016 3.2.7 Oulun keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvitys Selvitys on laadittu Uuden Oulun yleiskaavan pohjaksi, ja se on valmistunut 2011. Selvityksessä eräänä täydennysrakentamiskohteena on esitetty alue: Rajakylä- Haukiputaantie. Selvityksen mukaan Haukiputaantien ympäristöä Pohjantien ja Koskelantien välisellä alueella on mahdollista täydentää uudella asumisella. Asunnot tukeutuisivat hyvin oleviin palveluihin, läheisiin työpaikka-alueisiin ja joukkoliikenteeseen. Rajakylän palvelukeskustaa on suositeltavaa laajentaa tehokkaalla rakentamisella Koisotien varressa Haukiputaantien varteen. Samalla toimintoja on suositeltavaa sekoittaa. Kuva: Ote täydennysrakentamisselvityksestä 2011
3.3 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Liikennemelu Haukiputaantien, Pohjantien ja Oulu-Kemi rautatien läheisyyden vuoksi alueelta on laadittu erillinen ympäristömeluselvitys. (Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Promethor 2015). Ulko oleskelualueen tarkastelussa on sovellettu ohjearvoja LAeq,7 22 55 db(a) ja LAeq,22 7 50 db(a). Alue voidaan tulkita täydennysrakentamiseksi, jolle tyypillisesti sovelletaan yöaikaan ns. vanhojen asuinalueiden ohjearvoa. Selvityksessä on esitetty tarkastelutilanteissa tieliikenteen aiheuttama melutaso, raideliikenteen aiheuttama melutaso sekä tie ja raideliikenteen aiheuttama yhteismelutaso. Tieliikennemelu on luonteeltaan jatkuvampaa ja tasaisempaa, kuin raideliikennemelu. Raideliikenteen melu koostuu yksittäisistä, enimmillään muutamia minuutteja kestävistä melutapahtumista, joiden aikana hetkellinen äänitaso kohteessa on selvästi aiheutuvaa päivä ja yöajan keskiäänitasoa suurempi. Tieliikenteen aiheuttaman päivä- ja yöajan keskiäänitason laskentatulos kuvaa kohteessa vallitsevaa melutasoa niinä ajanjaksoina, kun kohteen ohi ei kulje junia. Käytännössä Valtioneuvoston päätöksen ohjearvoihin tulee verrata kokonaismelutasoa. Meluntorjuntatarkastelussa on käsitelty ainoastaan kokonaismelua. Selvityksessä on tarkasteltu laskennallisesti melutasoa kohteen ulkoalueilla ja esitetty meluntorjuntatoimia ohjearvotason saavuttamiseksi. Lisäksi on määritetty julkisivuihin kohdistuva melutaso julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi. Tulosten perusteella on esitetty kohteen jatkosuunnittelussa melun osalta huomioon otettavat asiat. Kuvat: Otteet Tie- ja raideliikennemeluselvityksestä: vasemmalla ylhäällä päiväajan keskiäänitaso, alakuvassa yöajan keskiäänitaso (melusuojauksena rakennusmassat ja aidat).
Tärinä Oulu-Kemi rautatien läheisyyden vuoksi alueelta on laadittu erillinen tärinäselvitys. (Junatärinä, Kissankellotie, Oulu, Rajakylä, Pöyry, 2015). Selvityksen tavoitteena on mittauksiin perustuen selvittää raideliikenteen mahdollisesti aiheuttamia tärinävaikutuksia korttelialueelle erilaisilla junien painoilla ja nopeuksilla, ja arvioida, millainen rakentaminen kestää parhaiten tärinää. Selvityksen mukaan Kissankellotien korttelialue sijaitsee yli 110 m etäisyydellä radasta, eikä tehtyjen tärinämittausten ja kirjallisuudesta saatavien suojaetäisyysvaatimusten perusteella suunnittelualueella esiinny tärinähaittaa, vaikka junien kokonaispaino nousisikin tulevaisuudessa. Rakennuksessa syntyvän värähtelyn vähentämiseksi ja erityisesti sen voimistumisen (resonanssi) estämiseksi rakenteiden jäykkyyteen ja rakennusten vaakajäykistämiseen rakenteellisin keinoin on kiinnitettävä huomiota. Tärinän vahvistumisen kannalta ongelmallisimpia ovat 2-kerroksiset puurunkoiset pientalot. Selvityksen tulosten perusteella on esitetty kohteen jatkosuunnittelussa tärinän osalta huomioitavat asiat. Luonto- ja maisemaselvitys Suunnittelualuetta laajemmalle alueelle, Haukiputaantien, Takiaispolun ja junaradan rajaamalle alueelle on tehty luonto- ja maisemaselvitys (Sito Oy, 2015). Selvityksen yhtenä tarkoituksena oli tutkia voidaanko Horsmapolun eteläpuolista puistoaluetta ottaa kaavamuutosalueeseen mukaan ja osoittaa täydennysrakentamiseen. Selvitys sisältää kasvillisuustarkastelun, maisema-analyysin sekä maankäyttösuositukset. Selvityksessä todetaan, että alueen keskiosiin sijoittuu vetinen korpiräme ja sitä ympäröivä korpi- ja kangasrämeinen soistunut metsäalue, jotka on syytä jättää rakennustoimien ulkopuolelle. Korpirämeet on luokiteltu Pohjois-Suomessa silmälläpidettäviksi ja koko maassa vaarantuneeksi luontotyypiksi. Rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet sekä Takiaispolun ja Horsmapolun risteyksen läheisyyteen osoitettu säilytettävä vanha puusto sijoittuvat asemakaavamuutosalueelle. Kuva: Ote luonto- ja maisemaselvityksen Maankäyttösuositukset-kartasta.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kissankellotien asemakaavanmuutos on tullut ajankohtaiseksi Sivakka Oy:n tekemän asemakaavan muutosaloitteen pohjalta (kirjattu 5.3.2014). Samassa yhteydessä tuli tarkasteltavaksi asemakaavoituksen osalta Horsmapuiston mahdollinen täydennysrakentaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Yhdyskuntalautakunta on päättänyt 10.5.2016 175 käynnistää asemakaavan muutokset. Asemakaavatyön valmistelu on aloitettu keväällä 2015. Alueen asemakaava suunnittelun konsultoinnista vastaa Arkkitehdit m3 Oy. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kaavan osallisia ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. Viranomaisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa kokousten sekä lausuntojen muodossa. Osallisia kaavahankkeessa ovat: yhdyskuntalautakunta Oulun seudun ympäristötoimi Oulun Vesi Oulun Energia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos DNA Oyj TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Oulun kaupungin vammaisneuvosto Yhdyskuntasuunnittelun seura ry Rajakyläyhdistys ry Pateniemen suuralueen yhteistyöryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun kaupungin vanhusneuvosto 4.3.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutus on kaavaprosessin aikana järjestetty hankkeesta laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettiin osallisille kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 17.5. 16.6.2016. Mielipiteitä ei esitetty. Asemakaavan valmisteluaineisto on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 17.5. 16.6.2016 MRL 62 tarkoituksessa ja MRA 30 säädetyllä tavalla. Kaavaluonnoksesta saatiin 1 lausunto. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 14.10. 14.11.2016 MRL 65 tarkoituksessa ja MRA 27 säädetyllä tavalla. Muistutuksia ei esitetty.
4.3.3 Suunnittelun organisointi Alueen asemakaavan suunnittelusta on vastannut Oulun kaupungin Ympäristö- ja yhdyskuntapalvelujen Asemakaavoitus. Liikenne-, katu- ja ympäristösuunnitelmien tilaamisesta ja ohjaamisesta on vastannut Katu- ja viherpalvelut. Maankäytön suunnittelu tehdään konsulttityönä. Maankäytön suunnittelun konsulttityöstä on vastannut Arkkitehdit m3 Oy. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan laadinnan tavoitteena on ollut tutkia olevan korttelirakenteen tehokasta maankäyttöä uudisrakentamisen suhteen, olevan korttelialueen laajentamista sekä mahdollisuutta sijoittaa uusia korttelialueita em. täydennysrakentamisselvityksen mukaisesti etelään Horsmapuistoon. Korttelien 1 ja 2 käyttäjän suhteen (Oulun Sivakka Oy) alueen rakennukset ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän ja tullaan korvaamaan pääosin 1-kerroksisella asuntorakentamisella. Alueen täydennysrakentaminen on perusteltua tehokkaamman maankäytön suhteen, koska alueen liittäminen olevaan katuverkkoon on suhteellisen helppoa. Uuden korttelirakenteen tutkiminen Horsmapuistoon on perusteltua myös laajan ja vajaakäyttöisen viheralueen vuoksi. Alueen tiivistämiselle on lisäksi perusteita mm. hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksien takia sekä asuinalueen palveluiden ja työpaikka-alueiden läheisyyden perusteella. Suunnittelualueen ympäristötekijöistä tulee suunnittelussa ottaa huomioon tie- ja raideliikenteen melun sekä tärinän mahdollisesti aiheuttama ympäristöhaitta. 4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet / tavoitteiden tarkentuminen Suunnittelun aikana täydennysrakentaminen Horsmapuiston alueelle osoittautui haastavaksi mm liikennemelun torjumisen ja puistoalueen luontoarvojen säilyttämisen suhteen, josta johtuen täydennysrakentamisesta päätettiin luopua. Alueen myöhempi hyödyntäminen esim. Haukiputaantien luonteen muuttuessa päätettiin mahdollistaa varaamalla katuyhteys Kissankellotieltä korttelialueen itäreunaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun alustavat vaihtoehdot (A, B ja C) 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Suunnittelutyötä lähestyttiin vaihtoehtoisten korttelirakennetarkastelujen avulla, joissa tutkittiin Horsmapuiston tulevan korttelirakenteen sekä Sivakan korttelirakenteen muotoa, laajuutta sekä kytkeytymistä liikennereitteihin. Horsmapuiston alueen rakentamista tutkittiin Oulun keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvityksen mukaisesti Horsmapolun ja Haukiputaantien väliin. Vaihtoehdoissa tutkittiin (3) kolmea erilaista ratkaisumallia A, B ja C. Vaihtoehdot erosivat molemmilla korttelialueilla toisistaan rakennusten sijoittelun, korttelialueiden laajuuden sekä rakennustyyppien ja korttelitehokkuuden suhteen. Uudiskorttelin rakentamistehokkuus muodostui suureksi, koska Haukiputaantien liikennemelua tuli rajoittaa eteläreunan korkeammalla rakentamisella tien leikkauksen nousemisen vuoksi. Kaupunkikuvallisesti uusi korttelialue muodostikin kaikissa vaihtoehdoissa Haukiputaantien suuntaan näkyvän reunan, jossa rakentaminen on esitetty 4-kerroksisena. Kaikissa vaihtoehdoissa osaalueet liittyivät liikenteellisesti Kissankellotiehen, mutta liittymän kohta uudiskortteliin vaihteli. Kevyen liikenteen osalta molemmat korttelialueet kytkeytyivät ympäröiviin kevyen liikenteen reitteihin. Kaikki maankäyttövaihtoehdot sijoittuivat pääpiirteittäin samalle maa-alalle, joskin uudiskorttelin eteläreunan pykältävä muoto hieman vaihteli. Vaihtoehtoja kehitettiin työpalavereissa esitettyjen huomioiden suhteen. Liikennemelun osalta arvioitiin, että täydennysrakentamisesta huolimatta Haukiputaantien varteen tulisi osoittaa melunsuojausta, mikä olisi teknisesti haastavaa toteuttaa ja kallis ratkaisu, koska tie nousee radan ylittävälle sillalle.
Horsmapuiston täydennysrakentamisen korttelialue rajautui Suolamännyntien, Horsmapolun ja Haukiputaantien väliseen kolmioon. Rakennusten sijoittelussa pitäydyttiin Rajakylän koordinaatistossa ja korttelinmuodostuksella tavoiteltiin selkeää tilanrajausta julkisten puisto- ja katualueiden suuntaan. Samalla pyrittiin muodostamaan suojaisia pihatiloja. Kortteleiden itä- ja pohjoisreunalle tutkittiin eri vaihtoehdoissa pien- ja rivitaloja, joilla pyrittiin yhdistämään kerrostaloasumista ympäristön pienatalopainotteiseen rakentamistapaan. Kerrostalojen suuresta määrästä johtuen korttelin piha-alueille sijoittui kaikissa vaihtoehdoissa huomattavan suuria pysäköintialueita. Korkeampi rakennusrintama (4-kerrosta) etelän suuntaan aiheutti pihojen suuntaan varjostusvaikutusta matalilla aurinkokulmilla syksyisin ja keväisin. Reunavyöhykkeen alimmat kerrokset avautuivat voimakkaasti tien suuntaan, ja jäivät tiepengerryksen varjoon. Rakennusmassoittelu ei tulisi yksistään riittämään pihatilojen suojaamiseen liikennemelulta, vaan ratkaisu vaatisi rakenteellisen melunsuojauksen rakentamisen melukaiteena Haukiputaantien varteen, mitä pidettiin kalliina ratkaisuna. Meluvalli tai aita korttelin reunassa ei olisi nousevan tieleikkauksen takia mahdollinen. Vaihtoehdoissa rakentamisen määrät vaihtelivat 7 000 12 500 k-m2:in. Asuntoja alueelle sijoittui vaihtoehdosta riippuen 110 200 asuntoa. Sivakan kortteli(e)n osalta Kissankellotien katutilan rajausta pidettiin tärkeänä. Samoin korttelialueen rajautumista ja rakennusmassojen suuntaamista puistoalueiden puolelle tutkittiin erilaisilla vaihtoehdoilla. Kortteleiden sisäosien järjestelyssä pyrittiin maantason autopaikoitus jakamaan asuinkortteliin pienempinä alueina ja sijoittamaan alueet kaupunkikuvallisesti mahdollisimman huomaamattomasti. Rakennusten massoittelussa pyrittiin suojaisten ja mm. oleskelun sekä leikkialueiden sijoittamisen suhteen riittävien piha-alueiden syntymiseen. Olemassa olevaa puustoa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan säästämään piha-alueilla. Korttelirakennetta tarkennettiin myöhemmin edelleen meluselvitysten laadinnan pohjalta, mikä vaikutti mm. rakennusten suuntaamiseen sekä kerroslukuihin. Vaihtoehdoissa rakentamisen määrät vaihtelivat 4 200 4 600 k-m2:in välillä. Asuntoja alueelle sijoittui vaihtoehdosta riippuen 70 75 asuntoa. Kuva: Ote Rajakylän Horsmapuiston täydennysrakentamisen vaihtoehdosta B.
4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kissankellotien luonto- ja maisemaselvitys valmistui kesällä 2015, vaihtoehtotarkastelujen jälkeen. Selvityksen mukaan täydennysrakentaminen tulisi sijoittaa tiiviisti olemassa olevan rakentamisen yhteyteen, jolloin se olisi parhaiten sovitettavissa alueen maisemakuvaan. Pääasiallisena perusteena em. suositukselle olivat Horsmapuiston toimiminen osana viheralueverkostoa, suojaavana elementtinä tiemelua vastaan, alueen virkistyskäyttömahdollisuus lähialueen asukkaille sekä alueen paikoin kookas ja vanha puusto. Alueen keskiosiin sijoittuva vetinen korpiräme ja sitä ympäröivä korpi- ja kangasrämeinen soistunut metsäalue olisi syytä jättää rakennustoimien ulkopuolelle. Korpirämeet on luokiteltu Pohjois-Suomessa silmälläpidettäväksi ja koko maassa vaarantuneeksi luontotyypiksi. Ydinaluetta ympäröivät alueet muodostavat suojavyöhykkeen korpirämeelle ja mahdollistavat alueen ominaispiirteiden säilymisen. Luonto- ja maisemaselvityksen tulokset osoittavat, että Horsmapuiston täydennysrakentamiseen käytettävissä oleva alue jää suhteellisen pieneksi. Siksi puiston laajemmasta täydennysrakentamisesta päätettiin luopua tässä vaiheessa. Sivakka Oy:n korttelialueen osalta suunnittelua jatkettiin vaihtoehdon B mukaisesti, jossa Horsmapuiston laajempi täydennysrakentamisalue on yhä mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa, mikäli olosuhteet Horsmapuistossa muuttuvat tai alueelle tulee rakentamispaineita. Selvityksen tulosten mukaan olemassa olevan korttelirakenteen ja kevyenliikenteen väylän välinen Horsmapuiston alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Asemakaavaan tullaan jättämään yhteysmahdollisuus Horsmapuiston alueelle Kissankellotieltä Suolamännynpolun ja Sivakan korttelin välistä. Asemakaavassa laajennetaan Sivakan korttelien korttelialuetta etelään kevyen liikenteen reittiin (Horsmapolku) saakka. Samalla huolehditaan korttelialueen melunsuojauksesta liikenne- ja raidemelun suhteen. Asemakaava-alueen korttelisuunnitelmaan tehdään ympäristömeluja tärinäselvityksen mukaiset tarkennukset. 4.5.3 Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan valmisteluaineisto pidettiin yhtä aikaa nähtävillä. Nähtävillä olo aikana (17.5. 16.6.2016) kaavaluonnoksesta jätettiin yksi lausunto. Liikennevirasto, apulaisjohtaja Siru Koski ja maankäyttöasiantuntija Ville Vuokko kirjoittavat 2.6.2016: Liikennevirasto on tutustunut asemakaavan muutosluonnokseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Suunnittelualue sijaitsee Rajakylän kaupunginosassa noin kuusi kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Kaava-alue rajautuu etelässä Horsmapolkuun, lännessä Takiaispolkuun, pohjoisessa Kissanpellontiehen ja idässä Ratamatiehen. Asemakaava-alueen itäpuolella kulkee Oulu Kemi rataosa. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen nykyisen asunrakennuskannan korvaaminen uudisrakennuksilla. Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä on tehty melu- ja tärinäselvityksen ja osoitettu niiden pohjalta tarvittavat melua ja tärinää koskevat kaavamääräykset. Laaditut selvityksen tulee vielä liittää osaksi kaava-aineistoa Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Asemakaavoituksen vastine: Melu- ja tärinäselvityksen keskeinen sisältö on referoitu kaavaselostukseen. Melu- ja tärinäselvitys liitetään hankkeen projektikortille.
4.5.4 Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävillä olo aikana (14.10. 14.11.2016) muistutuksia tai lausuntoja. Asemakaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Yhdyskuntalautakunta päätti hankkeen käynnistämisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 10.5.2016 175. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa valmisteluaineiston 10.5.2016 179 mielipiteiden esittämistä varten nähtäville MRL 62 tarkoituksessa ja MRA 30 säädetyllä tavalla. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen 4.10.2016 410 julkisesti nähtäville MRL 65 tarkoituksessa ja MRA 27 säädetyllä tavalla.
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaupunkikuva, korttelinmuodostus ja massoittelu Asemakaavan muutosalue sijoittuu Kissankellotien eteläpuolelle. Olevat korttelit 1 ja 2 on yhdistetty yhdeksi korttelialueeksi, ja niiden välinen viheralue on liitetty osaksi korttelia. Korttelialuetta on jatkettu eteläreunaltaan Horsmapolkuun saakka. Rakennukset sijoittuvat korttelin pohjoisreunalla kadun suuntaisesti tukien samalla katutilan muodostusta. Eteläreunalla rakennukset sijoittuvat kohtisuoraan korttelin rajaan nähden. Rakennukset ovat pääsääntöisesti 1-kerroksisia, mutta itäreunalla rakennusmassat tulee toteuttaa 2-kerroksisina raidemelun takia. Eteläreunalla vastaavasti rakennusten päädyt tulee yhdistää aidalla, apurakennuksilla tai näiden yhdistelmillä Haukiputaantien liikennemelun takia. Autopaikoitus sijoittuu korttelialueen päätyihin ja keskelle jakaen piha-alueen kahteen osaan. Paikoitusalueiden yhteyteen sijoittuvat myös korttelin huolto- ja varastotilat. Asuinrakennusmassojen yhteyteen on mahdollista lisäksi osoittaa huoneistokohtaisia apurakennuksia. Rakennusten väliin jää kaksi suojaista piha-aluetta, joihin korttelin oleskelu-, leikki- ja huoltotoiminnot sijoittuvat. Piha-alueelta voidaan osoittaa kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä ympäröiville katualueille. 5.1.1 Mitoitus Kerrosala Kortteliin sijoittuu rakentamista AKR 5000 k-m² (pääkäyttötarkoitus) t-ala 750 k-m² (asumisen aputilat) YHTEENSÄ 5750 k-m² Asuntojen ja asukkaiden lukumäärä käyttötarkoitus asuntomäärä k-m 2 /asunto hlö/asunto asukasmäärä tontteja kpl AKR 85 60 1,9 162 1 yhteensä 85 60 1,9 162 1 Autopaikoitus Korttelin rivi- ja kerrostaloille osoitetaan 1ap / asunto. Vieraspaikoituksen mitoituksena kortteleissa on 1ap / 1000 askem². Paikoitus toteutetaan keskitetysti asemakaavassa osoitettuihin paikkoihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden mukaisesti kaavamuutoksessa tutkittiin alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia Horsmapuiston ja Sivakan korttelin osalta. Asemakaavan muutoksessa päädyttiin tehostamaan vain Sivakan korttelialueen täydennysrakentamista luontoarvojen ja liikennemelun takia. Horsmapuiston myöhempi täydennysrakentaminen on kuitenkin mahdollistettu asemakaavassa jättämällä tilanvaraus korttelialueen itäreunalle myöhempää katuyhteyttä varten. Ympäristöhäiriöt (melu ja tärinä) on otettu huomioon kaavamääräyksin ja rakennusmassojen sijoittelulla. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkortteli osoitetaan asuinrivitalojen ja kerrostalojen korttelialueeksi (AKR). Rakentaminen tulee toteuttaa 1.2 kerroksisena. 5.3.2 Muut alueet Horsmapuisto osoitetaan lähivirkistysalueena (VL).
Kevyenliikenteen reittien sijainnit Takiaispolku, Horsmapolku ja Suolamännynpolku säilyvät olevilla paikoillaan. Ne osoitetaan asemakaavassa jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna (pp). Korttelin poikki kulkeva sähköjohto, pohjoisreunan kaukolämpölinja ja koilliskulmassa kulkeva sadevesiviemäri esitetään rasitteina korttelialueella. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön (katunäkymä ja rakennuskanta) Asemakaavan mukainen rakentaminen uudistaa alueen rakennuskantaa. Rakentamisen tapa on kuitenkin alueelle tyypillistä matalaa 1 2-kerroksista rakentamista. Massoittelultaan rakentaminen on korttelin olevan rakentamistavan kaltaista. Asemakaava ei ota kantaa rakennusten kattomuotoihin, materiaaleihin tai väriin, joten rakentaminen voi tuoda alueelle uuden kaupunkikuvallisen kerroksen. Rakennusten sijoittelu noudattaa Rajakylän alueelle tyypillistä suorakulmaista korttelinmuodostustapaa. Tilanmuodostuksen suhteen sijoittelu tukee selkeän tilahierarkian muodostumista, ja rajaa sekä suojaa piha-alueita ympäristön häiriötekijöiltä. Se myös tukee olevaa tilannetta paremmin katutilan muodostumista Kissankellotien suuntaan. 1-kerroksisten rakennusten muodostamana tilanrajaus ei ole kovin voimakas. Tilarajaus myös puiston suuntaan toimii asemakaavanmuutoksessa olevaa tilannetta paremmin, koska pihat toimintoineen eivät avaudu puiston suuntaan. 5.4.2 Vaikutukset liikenteen turvallisuuteen, määrään ja toimivuuteen Asemakaavan muutoksessa alueen katuihin tai jalankulkureitteihin ei kohdistu suuria muutoksia. Kortteliin osoitetaan edelleenkin kolme ajoneuvoliittymää paikoitusalueille Kissankellotien puolelta. Asuntojen lukumäärä asemakaavanmuutoksen myötä todennäköisesti hieman lisääntyy, jolloin myös ajoneuvojen määrä voi lisääntyä 10 30 autolla. Korttelialueen rajautuminen Horsmapolkuun mahdollistaa korttelista sujuvat yhteydet kevyen reiteille ja lisää korttelin pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia sekä parantaa näin liikenneturvallisuutta. Asemakaavaan on jätetty tilanvaraus Suolamännynpolun ja korttelialueen väliin mahdolliselle myöhemmälle katuyhteydelle, jos Horsmapuistoa päätetään täydennysrakentaa. Korttelissa autopaikoitus ja huoltopisteet on keskitetty, joten korttelipihoille ei ohjaudu ajoneuvo- tai huoltoliikennettä, ja näin kortteliin muodostuvat turvalliset leikki- ja oleskelualueet. 5.4.3 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön (melu ja viheralueisiin) Horsmapolun pohjoispuoleinen pensoittunut alue on otettu täydennysrakentamisalueeksi. Lähistön asukkaiden näkökulmasta korttelialueen eteläosan rakentuminen tuskin kuitenkaan juuri heikentää lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia. Parhaat puustoalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Yhtiömuotoinen asuntotuotanto yhdessä lähialueen olemassa olevan omakotiasumisen kanssa luo alueelle sekoittunutta väestörakennetta, mikä osaltaan tukee alueellista kestävyyttä. Melu ja tärinä olosuhteet on otettu huomioon rakennusten sijoittelulla ja kaavamääräyksin. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristöhäiriö alueella on tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu. Melunsuojaukseen liittyviä rakenteellisia ratkaisuja ovat rakennusten sijoittelu, niiden korkeudet sekä täydentävät suojarakenteet (aidat, katokset ja varastot). Korttelin piha-alueiden riittävään melunsuojaukseen tulee kiinnittää huomiota. Korttelin ulkokehällä, Haukiputaantielle ja junaradalle päin, olevat rakennusten parvekkeet on lasitettava. Suunnittelualueen ja lähiympäristön maaperä on hiekkaa ja moreenia, mikä vaimentaa tehokkaasti tärinää, ja sen vaikutusalue radan suunnasta ulottuu n 30 metrin päähän. Rakennusten sisäosien suhteen melunsuojaukseen ei ole normaalilla määräystenmukaisella rakentamistavalla vaikutusta. Tärinästä ei tule selvitysten mukaan ongelmaa korttelialueella, jos 2. kerroksisten rungon vaakajäykkyys varmistetaan jäykistävillä väliseinillä ja seinätasojen leikkausjäykkyyttä lisäämällä.
5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavassa on käytetty Oulun kaupungissa käytössä olevia asemakaavamerkintöjä. Kaavamerkinnät ovat kaavaselostuksen liitteenä. 5.7 Nimistö Kaavakartalla esitetty nimistö (Horsmapuisto, Horsmapolku, Suolamännynpolku) on alueella käytössä olevaa nimistöä.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan laatimisen yhteydessä alueelta on laadittu havainnekuvat, joissa alueen rakentamistapaa on esitetty. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentamisen on ajateltu alkavan asemakaavan hyväksymisen jälkeen 2017-2018. Oulussa 26. päivänä syyskuuta 2016 Kari Nykänen Mikko Törmänen Hanna Pöytäkangas arkkitehti (Arkkitehdit m3 Oy) asemakaavapäällikkö kaavoitusarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 564 Oulu Täyttämispvm 12.01.2017 Rajakylän kaupunginosan korttelia 1 ja korttelin 2 tonttia 5 sekä puisto- ja katualueita Kaavan nimi koskeva asemakaavan muutos (Kissankellotie 1-7) Hyväksymispvm 09.01.2017 Ehdotuspvm 26.09.2016 Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 10.05.2016 Hyväksymispykälä 30 Kunnan kaavatunnus 564-2222 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 564V090117A30 3,5382 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,5382 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,5382 100,0 5750 0,16 0,0000 280 A yhteensä 2,2269 62,9 5750 0,26 0,6988 280 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,6214 17,6-1,3020 R yhteensä L yhteensä 0,6899 19,5 0,6032 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,5382 100,0 5750 0,16 0,0000 280 A yhteensä 2,2269 62,9 5750 0,26 0,6988 280 AR -1,5281-5470 AKR 2,2269 100,0 5750 0,26 2,2269 5750 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,6214 17,6-1,3020 VP -1,9234 VL 0,6214 100,0 0,6214 R yhteensä L yhteensä 0,6899 19,5 0,6032 Kadut 0,6899 100,0 0,6032 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
LIITE 2 1/5 7.4.2016 Kissankulma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rajakylän kaupunginosan korttelia 1 ja korttelin 2 tonttia 5 sekä puisto- ja katualueita koskeva asemakaavan ja tonttijakojen muutos (Kissankellotie 1-7) Kaavatunnus 564-2222 Diaarinumero OUKA/3411/10.02.03/2014 Asemakaavan muutosalue Arvioitu lähialue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia Kiinteistöjen isännöitsijöitä pyydetään tiedottamaan asukkaille ja toimitilojen haltijoille asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan lähtökohdista voi esittää mielipiteitä. Suunnittelun etenemistä voi seurata www-sivulta: www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet
LIITE 2 2/5 7.4.2016 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS) tiedotetaan suunnittelun osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista asemakaavoituksessa. Siinä kerrotaan kaavan lähtökohdista, suunnittelun aikataulusta, siitä kuinka suunnitteluun voi osallistua ja miten suunnitelmasta voi esittää mielipiteensä. Siinä myös kuvaillaan, minkälaisia kaavan vaikutuksia suunnittelussa arvioidaan ja millä tavalla vaikutusten arviointi tehdään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä on mahdollista jättää kirjallinen mielipide. Suunnittelualue Etusivulla olevaan karttaan on rajattu alustava asemakaavan muutosalue sekä alue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Suunnittelualue sijaitsee Rajakylän kaupunginosassa n. 5 kilometriä Oulun keskustasta. pohjoiseen. Kaavamuutosalueena on Kissankellotien eteläpuolella sijaitsevat rivitalokorttelit ja kortteleihin rajautuvat puistoalueet sekä osa Takiaispolkua. Mitä alueelle suunnitellaan/mitkä ovat tavoitteet? 2 kerroksisten rivitalojen korttelialueet suunnitellaan muutettavaksi 1 kerroksisiksi. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt asuinkortteleiden vuokraaja, Sivakka-Yhtymä Oy. Vuokraajan tavoitteena on kehittää asuntotarjontaa Rajakylän alueella ja saada kortteleiden käyttö vastaamaan uudistuneita asumisen tarpeita. Kaupungin tavoitteena on huomioida ja varautua Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksessa alueen eteläpuolelle esitettyyn täydennysrakentamiseen. Suunnittelun lähtökohdat Oulun kaupunkistrategia 2020 Oulun kaupungin strategisena tavoitteena ovat mm. elinvoimaisuuden vahvistaminen, kestävän kehityksen huomioon ottaminen sekä eheän, toimivan ja energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen. Tavoitteena on mm. luoda uusia työpaikkoja ja kehittää yrittäjyyden toimintaedellytyksiä sekä hyödyntää olemassa olevat asemakaava-alueet, infrastruktuuri ja palveluverkosto. Oulun yleiskaava 2020 ja Uuden Oulun yleiskaavaehdotus Oulun yleiskaava 2020 suunnittelualue sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella AP sekä virkistysalueella V. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksen 29.3.2016 99. Kaavaehdotuksessa suunnittelualue sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella AP ja alueen läpi kulkee kevyen liikenteen pääreittejä. Alueen itäreunaan on merkitty kokoojakatu. Ote, Oulun yleiskaava 2020 Ote, Uuden Oulun yleiskaavaehdotus
3/5 7.4.2016 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 2.4.1970 (564-528), 25.1.1972 (564-581), 9.3.1973 (564-603) ja 24.8.1976 (564-760) vahvistetut asemakaavat. Kaavoissa kortteli 1 ja korttelin 2 tontti 5 on osoitettu kaksikerroksisten rivitalojen korttelialueiksi (AR). Kortteleiden välissä sekä etelä-, itä- ja länsipuolella on puistoaluetta P. Rakennusoikeudet ja suurimmat sallitut asuntomäärät on osoitettu rakennusaloittain. Kortteleiden Kissankellotien puoleisille sivuille on merkitty autokatosten ohjeelliset rakennusalat (a). Takiaispolulle sekä osalle polun itäpuoleista puistoaluetta on varattu voimansiirtoaluetta. Ote, voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueen nykytilanne Alue on kaupungin omistuksessa. Korttelit 1 ja 2 on vuokrattu Sivakka-Yhtymä Oy:lle. Kortteleihin on rakennettu vuosina 1975-79 kaksikerroksisia asuinrakennuksia voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Puistossa, Takiaispolulta Linnanmaan suuntaan kulkee tärkeä kevyenliikenteen yhteys. Suunnittelutyön organisointi Asemakaava laaditaan yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen asemakaavoituksessa. Miten kaavan vaikutuksia selvitetään ja arvioidaan? Suunnittelutyön edetessä suunnittelualueesta laaditaan selvityksiä tarvittaessa. Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaisella tavalla. Työn kuluessa arvioidaan kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutuksia: - liikenteen turvallisuuteen, määrään ja toimivuuteen korttelin sisällä - Kissankellotien katunäkymään ja rakennuskantaan - asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöön (melusuojaukset ja virkistysalueet) Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Arviot vaikutuksista liitetään asemakaavan selostukseen. Ketkä ovat osallisia ja keille tiedotetaan erikseen? Kaavan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kuntalaisille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
4/5 7.4.2016 Viranomaisten ja yhteisöjen osalta osallisia ovat seuraavat tahot: yhdyskuntalautakunta Oulun seudun ympäristötoimi Oulun Vesi Oulun Energia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos DNA Oyj TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Oulun kaupungin vammaisneuvosto Yhdyskuntasuunnittelun seura ry Rajakyläyhdistys ry Pateniemen suuralueen yhteistyöryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun kaupungin vanhusneuvosto Tiedottaminen suunnittelualueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajille ja asukkaille Suunnittelun vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavan valmisteluaineiston (kaavaluonnos) nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kirjeellä, etusivulla olevan kartan rajauksen mukaisesti. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetetään kirjeet ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja haltijoille, sekä niille, jotka ovat jättäneet mielipiteen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai valmisteluaineistosta niiden nähtävilläolon aikana. Kuulutukset osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisista julkaistaan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 10, kaupungin verkkosivuilla ja sanomalehti Kalevassa (asemakaavoituksen ilmoitukset julkaistaan tiistaisin ja perjantaisin). Tiedottaminen viranomaisille ja yhteisöille Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan sähköpostitse.
LIITE 2 5/5 7.4.2016 Missä kaava-asiakirjoihin voi tutustua? Kuulutukset nähtäville asettamisista julkaistaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla Oulu 10-palveluissa, (Torikatu 10), jossa myös kaavakarttaan ja selostukseen voi tutustua nähtävillä oloaikoina. Asiakirjatulosteita voi tarvittaessa pyytää kyseisenä aikana asemakaavoituksen asiakaspalvelusta. Asemakaavanmuutoshankkeen etenemistä on mahdollista seurata ja kaava-asiakirjoihin voi tutustua koko asemakaavaprosessin ajan Oulun kaupungin verkkosivulla: www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet Suunnitelman kortti, joka sisältää kaava-asiakirjat, on haettavissa kaavatunnuksella 564-2222. Miten kaavatyö etenee ja miten työhön voi vaikuttaa? Hankkeen käynnistäminen ja kaavaluonnoksen laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetetaan nähtäville neljäksi viikoksi. Nähtävillä oloaikana asiakirjoihin voi tutustua Oulun kaupungin verkkosivujen lisäksi Oulu 10 palveluissa (käyntiosoite: Oulu 10 A, Torikatu 10). Nähtävillä oloaikana suunnitelmista voi esittää mielipiteitä. Mielipiteensä voi ilmoittaa kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen. Lisäksi osallisilla on oikeus esittää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Ehdotusvaihe Suunnittelun edettyä ehdotusvaiheeseen tavoiteaikataulun mukaan syksyllä 2016, asetetaan kaavaehdotus nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolosta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Torikatu 10, kaupungin verkkosivulla sekä lehti-ilmoituksella Kalevassa. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen. Vastine muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti. Oikeudesta valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä säädetään MRL:n 191 :ssä. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan Kalevassa valitusajan päätyttyä. Palautteen antaminen Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta toimitetaan postiosoitteeseen: KIRJAAMO PL 27 90015 OULUN KAUPUNKI tai sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@ouka.fi Lisätietoja hankkeesta Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus kaavoitusarkkitehti Hanna Pöytäkangas puh. 050 430 4143, etunimi.sukunimi(at)ouka.fi suunnitteluavustaja Anita Koivikko puh. 044 499 3352, etunimi.sukunimi(at)ouka.fi Asemakaavoituksen asiakaspalvelu puh.: 050-3166 850, 050-3166 849 (käyntiosoite: Solistinkatu 2, Oulu)
Havainnekuvat (4 kpl) LIITE 3 1/4
LIITE 3 2/4
LIITE 3 3/4
LIITE 3 4/4